Nerisassanik nalunaaqutsersuisarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 20, 15. november 2019-imeersoq (nalunaaqutsersuisarnermut nalunaarut)

Tuniniaanissamik nittarsaassisarneq aamma nalunaaqutsersuisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 39, 9. decembari 2015-imeersumi (nittarsaassisarnermut inatsit) § 16, imm. 1 aamma § 39, imm. 2 naapertorlugit aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1

Atuuffia nassuiaatillu

 

  § 1.  Nalunaarummi uani nerisassanik Kalaallit Nunaanni tuniniarneqartussatut aalajangiunneqartunik nalunaaqutsersuisarneq pineqarpoq.
  Imm. 2.  Nerisassat avammut nioqqutigineqartussatut aalajangiunneqartut nalunaarummi pineqanngillat.
  Imm. 3.  Nerisassanik nalunaaqutsiineq Europæiske Unionimi nerisassanik nalunaaqutsersuisarnermut piumasaqaatinik qaqugumulluunniit atuuttunik naammassinnittoq nalunaarut manna malillugu nalunaaqutsiinermut taartaasinnaavoq, taamaattoq § 11, imm. 2, nr. 1 aamma imm. 3-5, § 23, imm. 5, aamma § 41 takukkit.

 

  § 2.  Nalunaarummi uani nalunaaqutserneqartussat makku pineqarput:
1)  nerisassat nerisassianut sorlernut ilaanersut paasissutissiiffiginissaat (sorpiaanerannik nalunaaqutsiineq), aamma
2)  nerisassat naammassillugit poortoriikkat atuisunut igaffissuarnulluunniit, nerisassiorfissuarnut, neriniartarfinnut, paaqqinnittarfinnut assigisaannulluunniit tuniniarneqartussatut aalajangiussat.

 

  § 3.  Nerisassat nalunaarummi uani tassaapput tunisassiatut suliat assigiissaarlugit suliarineqarsimasut, sananeqarsimasut poortorneqarsimasulluunniit.

 

  § 4.  Nerisassat naammassillugit poortoriikkat nalunaarummi uani tassaapput nerisassat tuniniarneqarnissaat sioqqullugu toqqaannanngitsumillu ataqatigiinngitsumik poortuutissanut aatsaat atuisunit igaffissuarnilluunniit, nerisassiorfissuarnit, nerianiartarfinnit, paaqqinnittarfinnit assigisaannilluunniit ammarneqartussanut poortorneqarsimasut.

 

  § 5.  Nioqqutissat suunerinut taaguusiinermi taaguut inatsisini nerisassamut aalajangiunneqartoq taaguutitut paasineqassaaq. Inatsisini taaguummik aalajangiisoqarsimanngippat taaguut nerisassamut pisarnertut taaguutaasoq atorneqassaaq.  Taaguutinik nalinginnaasunik ilisimaneqartunik soqanngippat taaguummik nassuiaataasumik nerisassap suuneranut tikkuussilluni tulluartuusinnaasumik atuisoqassaaq.

 

  § 6.  Aku nalunaarummi uani imatut paasineqassaaq suugaluartorluunniit nerisassamik sananermi nerisassiornermiluunniit akoritinneqartoq, nerisassiamilu naammasseriikkami immaqalu allanngorluni nassaassaasoq. Nerisassami akorineqartoq akuutissat arlallit atorlugit sanaajusimappat akuutissat taakku nerisassami pineqartumiittut akuutissatut isigineqassapput.

 

  § 7.  Inuussutissaqassusianut nalunaarsuiffimmut atatillugu nalunaarummi uani paasineqassapput poortuutissami paasissutissat suugaluartut nerisassami makkuninnga imaqartut:
1) nukik, 
2) orsoq,
3)  kulhydrat,
4)  protein,
5)  kostfibre,
6)  tarajoq, aamma
7)  vitaminit mineralillu ilanngussaq 2-mi nassuiaatigineqartut, tassa ilanngussaq naapertorlugu amerlasoorsuartut nassaassaatillugit.

 

  § 8.  Inuussutissaqassutsimut pilerisaarineq nalunaarummi matumani poortuutissami, ilisarititsinermi imaluunniit pilerisaarinermi nassuiaatigineqartoq suugaluartoq aamma nerisassap inuussutissartamigut immikkut iluaqutaasinnaanera pillugu atuisut isumaqalersinniarlugit tulluarineqartoq pineqarpoq, nerisassap immikkut peqqinnassutsimigut nukimmik, imaluunniit inuussutissartamigut, vitaminit aamma atortussiartai ilanngullugit.

 

  § 9.  Nalunaarummi matumani makkununnga tunngatillugu paasisassat:
1)  Protein: kisitseriaaseq una malillugu proteinimiittut naatsorsorneqarput: protein = Kjeldahl-nitrogen katillugit x 6,25.
2)  Kulhydrat: kulhydrat suugaluaq inuup inuussutissartornerani nerineqartoq allanngortinneqartorlu, soorlu polyoler.
3)  Sukkut assigiinngitsut: monosaccharider aamma disaccharider nerisassani akorineqartut tamarmik. Polyoler ilanngunneqanngillat.
4)  Orsoq: lipider-it nerisassamiittut tamarmik katinneri, taakkununnga ilanngullugit phospholipider.
5)  Orsut arrujasuut: Orsut tamarmik marloriaammik atassuteqanngitsut.
6)  Orsut arrujaatsut ataasiakkaartut: Orsut tamarmik ataatsimik isuatigut marloriaammik atassutillit.
7)  Orsut arrujaatsut: Orsut tamarmik marlunnik amerlanerusunilluunniit isuatigut, cismethylen-kipisimasut marloqiusamik atassutillit.
8)  Tarajoq: tarajoq uuma kisitseriaatsip tarajoqassussaa naapertorlugu paasineqassaaq: tarajoq = natrium x 2,5
9)  Agguaqatigiisinnerisa nalinga: nalinga inuussutissatut inuussutissaqassusaanut naapertuunnerpaaq, issusialu eqqarsaatigalugu ukiup qanoq ilinerani allannguutaasinnaasut, atueriaatsit allallu sunniutaasinnaasut pissutigalugit nalinganut sunniuteqarsinnaasut.

 

  § 10.  Nerisassap qanoq sivisutigisumik atasinnaanera pineqartillugu nalunaarummi matumani ulluliunneqartoq pineqarpoq aamma nerisassap eqqortumik toqqortarineqarnermigut immikkorluinnaq ittumik atasinnaanera ullulerneqartarluni.

 

Kapitali 2

Aalajangersakkat nalinginnaasut

 

  § 11.  Nalunaarut manna naapertorlugu nalunaaqutsiineq:
1)  atuaruminartuussaaq
2)  ersarissumik takuneqarsinnaassaaq, aamma
3)  piiarneqarsinnaassanngilaq.
  Imm. 2.  Kapitalit 4-9 naapertorlugit nalunaaqutsiineq aamma:
1)  kalaallisut, tuluttut imaluunniit danskisut oqaatsilluunniit allat atorlugit erseqqissarneqassaaq, allattariarsornikkullu danskisut allannermiit malunnanngitsumik assigiinngissuteqassalluni, aamma
2)  imaaliallaannaq sumiiffimmi takuneqarsinnaasumi erseqqissarneqassaaq. 
  Imm. 3.  Nerisassanik tuluttut nalunaaqutsikkanik tuniniaanissamut piumasaqaataavoq inimi pisiniarfiusumi najoqqutassamik suliffeqarfiup suliarisimasaanik nassaassaqarnissaa.   Najoqqutassami pingaarnertut akuutigineqartunut aamma nerisassanut assigiinngitsunut tunineqartunut akorineqartut pillugit taaguutigineqartut tuluttut, kalaallisut danskisullu erseqqissumik nassuiarneqassapput. Akut sapigalinnut navianartut, takuuk § 23, imm. 2, najoqqutassami tamatigut atuarneqarsinnaassapput, immikkullu ersarissarneqarsimassallutik. 
  Imm. 4.  Najoqqutassat imm. 3-mi taaneqartut nakkutilliisussatut oqartussaasunit siusinnerusukkut akuersissutigineqarsimassapput. Najoqqutassat saniatigut akuersissuteqartoqarnissaani nerisassat sorliit tuluttut nalunaaqutsernikut tuniniarneqassanersut pillugit paasissutissanik nassiussisoqassaaq, nerisassallu taakku akuinut tuluttut allattorsimaffiannut uppernarsaasoqassalluni.
  Imm. 5.  Akuersissut tunniunneqannginnerani Oqaasilerisut najoqqutassami kalaallisut taaguutigineqartut eqqortuunerinut oqaaseqaateqarnissamik periarfissinneqassapput.

 

  § 12.  Nalunaaqutsiinermut paasissutissat poortuutissamut ikkunneqarsimassapput, nerisassianullu poortoriikkanut tunngatillugu poortuutissamut naammasseriikkamut imaluunniit allagartaliussamut ilanngussamut ikkunneqarsimassallutik.  
  Imm. 2.  Paasissutissat kapitali 3-mi taaneqartut nerisassanut naammassillugit poortorneqanngitsunut ikkunneqarsinnaassanngippata niuernermi allagaatinut ilanngunneqartunut ilineqassapput.
  Imm. 3.  Imatullu pisoqarsimatillugu nalunaaqutsersuinermut paasissutissat kapitalini 4-miit 9-mut taaneqartut niuernermi allagaatinut erseqqissaatigissallugit naammappoq:
1)  nerisassiaq naammassillugu poortoriigaq niuertarfimmut pitinnagu nioqqutigineqalerpat, tunisinerlu nerisassiorfissuarnut, neriniartarfinnut, paaqqinnittarfinnut assigisaannulluunniit pinngippat, imaluunniit
2)  nerisassiaq naammassillugu poortoriigaq nerisassiorfissuarnut, neriniartarfinnut, paaqqinnittarfinnut assigisaannulluunniit iganeqarfissaanut, suliarineqarfissaanut, aggorneqarfissaanut imaluunniit pilanneqarfissaanut tunniunneqartussatut aalajangiunneqarsimappat.
  Imm. 4.  Nalunaaqutsiinermut paasissutissat imm. 3-mi taaneqartutut erseqqissarneqarsimassappata:
1)  niuernermut allagaatinut nerisassat taaneqartut ilanngunneqassapput imaluunniit tunniussinissaq sioqqullugu nassiunneqarsimassapput imaluunniit peqatigitillugu tassunga ilanngunneqassapput, imaluunniit
2)  tunisassiorfiup aqqa, nioqqutissap taaguutaa, qanoq sivisutigisumik atasinnaaneranut ullulernera pisariaqarpallu inissinnissaanut najoqqutassat pillugit paasissutissat poortuutissap qaavanut erseqqissaatigineqassapput, tassaniissappullu nerisassat pilerisaarutigineqarnerat.

 

Kapitali 3

Suunerinut nalunaaqutsiisarneq

 

  § 13.  Nerisassat nerisassianut sorlernut ilaanerat pillugu paasissutissanik nalunaaqutserneqarsimassapput.
  Imm. 2.  Imm. 1 tunisassianut nunalerisuneersunut atuutinngilaq, tassa pinngorfianniit, aalisakkat nutaat, aalisakkaniillu tunisassiat nutaat, aalisariummeersut kiisalu uumasut nutaat piniartuneersut:
1)  toqqorsivimmiittussanngorlugit, inissititerivimmiittussanngorlugit imaluunniit poortuivimmiittussanngorlugit kalaalimineerniarfimmiittussanngorlugilluunniit tuniniarneqartut tunniunneqartulluunniit,
2)  suliffeqarfinnut tunisassiorfinnut assartorneqartut imaluunniit
3)  nerisassarineqartussanngorlugit imaluunniit suliareqqitassanngorlugit aaneqartut
  Imm. 3.  Imm. 1 aammattaaq atuutinngilaq
1)  atugassanik pisiniarfinni nerisassat poortorneqanngitsut, kiisalu kalaalimineerniarfinni nerisassanik tuniniaanermi,
2)  nerisassanut poortuutissanut puunulluunniit centimeterit2 10-t ataallugit angissusilinnut poortukkanut, 
3)  nerisassanut ullormik asiuffissamik imaluunniit ullormik atuiffissamik kingullermik nalunaaqutsikkanut, matumani ulluliunneqartoq ilisarnaasernagu allanneqarsimappat aamma ulloq qaammallu taamatut tulleriisillugit allanneqarsimappata, aamma
4)  ataasiakkaarlugit poortorneqarsimasunut, matumani ataatsimoorluni poortuutissamut paasissutissat tunniunneqarpata.

 

Kapitali 4

Nerisassanut naammassillugit poortoriikkanut aalajangersakkat

 

  § 14.  Nerisassat naammassillugit poortoriikkat paasissutissanik makkuninnga nalunaaqutserneqassapput:
1) suunerinut nalunaaqutsiineq, kapitali 3 takuuk.
2) tunisassiortup aqqa allallu kiisalu suminngaanneersuunera, kapitali 5 takuuk,
3)  nioqqutissap suunera akunullu allattorsimaffik, kapitali 6 takuuk,
4) poortuutissaq ilanngunnagu imarisai, kapitali 7 takuuk,
5) uumassutissartai, kapitali 8 takuuk, aamma
6)  qanoq sivisutigisumik atasinnaanerannut takussutissat kiisalu toqqorsinissamut atuinissamullu malitassat immikkut ittut, kapitali 9 takuuk.
  Imm. 2. Nerisassat poortoriikkat qaavi 10 cm2-imnit mikinerusut nioqqutissap suunera, poortuutaa ilanngunnagu imarisai aamma atasinnaassusia allallugit paasissutissiissutigissagaanni naammappoq.

 

Kapitali 5

Tunisassiortup aqqa il.il. aamma suminngaanneerfia

 

  § 15.  Nalunaaqutsiinermi tunisassiortup aqqa imaluunniit suliffeqarfiup poortuiffiusup aqqa pillugit paasissutissat ilanngunneqassapput.

 

  § 16.  Nalunaaqutsiineq nerisassap suminngaanneernera pillugu paasissutissanik imaqassaaq, matumani tamanna pillugu paasissutissanik tunniussaqannginneq atuisumut paatsoortitsisinnaappat.

 

Kapitali 6

Nioqqutissap suuneranik nassuiaaneq akunullu allattorsimaffik

 

  § 17.  Nerisassat nioqqutissat suunerinik nassuiaatitaqassapput, takuuk § 5.
  Imm. 2.  Tunisassiorfiup nalunaaqutsiineranik, nioqqutissap suuneranut nalunaaqutsiineq,  imaluunniit takorluuinerit malillugit tunisap aqqa taarserneqarsinnaanngilaq.

 

  § 18.  Nioqqutissap taaguutaa inuussutissap qanoq ittuuneranik imaluunniit immikkut suliarineqarsimaneranik ilaqartinneqassaaq (soorlu qajuusatut, qeriteqqillugu panertitatut, qerititatut, akuitsunngorlugu suliatut, pujuukkatut), immikkut paasissutissiisoqannginnera pisisumut paatsuungalersitsisinnaappat.
  Imm. 2.  Nerisassanut tuniniaanissaq sioqqullugu qerisimasunut, aatsillugillu tuniniarneqartunut tunngatillugu nerisassamut taaguut "aatsinneqarsimavoq" ilanngunneqassaaq. Tamatuminngali minitaqarneq pisisussamut paatsiveerutsitsissanngippat tamanna makkunani atuutissanngilaq:
1)  Akut tunisassiami naammasseriikkamiitillugit.
2)  Nerisassanut tunisassiornerup ingerlannerani qerititsinissaq teknikip tungaatigut pisariaqarsimappat.
3)  Nerisassanut qeriunnaarnikunut tunngatillugu isumannaallisaaneq pitsaassuserlu ajorseriassanngippata.
  Imm. 3.  Nerisassamut ilaasoq akorluunniit nerisassami nalinginnaasumik atorneqartussatut pissusissamisoortumilluunniit nerisassaniittussatut naatsorsuutigineqartoq nerisassanut ilaasussamik akumilluunniit allamik taarserneqarsimappat nerisassamut ilaasoq akorluunnit taarsiisoqarnerani tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit atorneqarsimasoq nalunaaqutsersuinermi ersarissumik nassuiarneqassaaq. Taamatut nassuiaaneq ersarissumik allanneqarsimassaaq, nioqqutissamullu nassuiaatigineqartup eqqannguanut inissinneqarsimassalluni.
  Imm. 4.  Neqi tunisassiarineqartoq imermik akuneqarsimappat nioqqutissamut nassuiaatigineqartoq erngup akuutigineqartup annertussusianik ilaneqassaaq, matumani imeq akorineqartoq nioqqutissap naammasseriikkap oqimaassusaata 5 %-iannik qaangiisimappat. 

 

  § 19.  Inuussutissaq akunik assigiinngitsunik katitigaasoq akut allattorsimaffiatigut akorineqartut tamaasa nerisassap sananeqarnerani ilaasut pillugit paasissutissanik nalunaaqutsigaassaaq, taamaattoq takuuk § 21.
  Imm. 2.  Akut allattorsimaffiannut makkuninnga piumasaqartoqarpoq:
1)  paasissutissat oqaaseq "akorineqartut" ilanngullugu nassuiaaffigineratigut aallarnerneqassapput,
2)  akorineqartut ataasiakkaat oqiliartornerat malillugu tulleriiaarlugit, sananeqarfiisalu aallartiffiat naatsorsuullugu nassuiarneqassapput, aamma
3)  akorineqartut § 17-imi aamma § 18, imm. 1-imi malittarisassat naapertorlugit immikkut taaguutaat atorlugit nassuiarneqassapput.
  Imm. 3.  Imeq ilanngussaq akorineqartullu imerpalasut nioqqutissami naammasseriikkami oqimaassusii malillugit nassuiarneqassapput. Erngup akorineqartussatut ilanngunneqartup annertussusia nioqqutissap naammasseriikkap ataatsimut oqimaassusia aallaavigalugu kiisalu akorineqartut allat atorneqartut ataatsimut qassiunerat ilanngaatigalugit aalajangerneqartarpoq. Nioqqutissap naammasseriikkap oqimaassusaanik imeq ilanngunneqartoq 5 procentimik qaangiisimanngippat erngup ilanngunneqartup sunik imaqarnera ilannguttariaqanngilaq.

 

  § 20.  § 19, imm. 2. nr. 2 akunut makkununnga tunngatillugu saneqqunneqarsinnaavoq:
1)  Akut kimittoqquserlugit panertillugilluunniit atorneqartut, sananeqarnerannilu pilerseqqinneqartut. Akut tamakku kimittorsiinerit panertitsinerillu sioqqullugit oqimaassusaat malillugit allattorsimaffimmi nassuiarneqarsinnaapput.
2)  Akut nerisassani kimittorsakkaniittut panertitaniittulluunnit imermik akuneqartussat.  Tamakku nioqqutissami pilerseqqinneqartumi oqimaassutsimikkut nassaassaanerat malillugu nassuiarneqassapput, matumani akunut allattorsimaffik paasissutissanik "nioqqutissiami pilerseqqinneqartumi akut"-mik imaluunniit "nioqqutissiami atuisunut piareeqqasumi akut"-mik ilallugu.
3)  Paarnani, pupinni imaluunniit naatitani akuukkani akut, taakkunani paarnat, pupiit imaluunniit naatitat oqimaassutsimikkut akorineqartunut pingaarnernut ilaasimatillugit. Tamakku allatut tulleriiaarlugit erseqqissaaffigineqarsinnaapput, matumani akunut allattorsimaffik "amerlassutsimikkut allanngorarput"-mik paasissutissartalerlugu ilaneqarpat.
4)  Akut akuutissaniittut naasunillu akutut akuukkaniittut, taakkunannga arlaat oqimaassutsimikkut pingaarnertut akuunngitsoq. Tamakku allatut tulleriiaarlugit erseqqissarneqarsinnaapput, matumani akunut allattorsimaffik paasissutissamik "allanngorartunik amerlassuseqarput"-mik ilaneqarpat.
5) Akut nioqqutissap naammasseriikkap 2 %-ianit annikinneruppata. Tamakku akut allat malillugit allatut tulleriiaarlugit erseqqissarneqarsinnaapput.
6) Akut imminnut assigiittut imaluunniit imminnut paarlaassinnaasut aamma inuussutissap katitigaanera, suussusia nalingaluunniit allanngortinngikkaluarlugu nerisassamik sananissamut uutsinissamulluunniit atorneqarsinnaasut, tamakku nioqqutissap naammasseriikkap oqimaassusaanik 2 %-imik qaangiisimanngippat. Tamakku akunut allattorsimaffimmut erseqqissaatigineqarsinnaapput "imaqarpoq... aamma/imaluunniit ....", matumani akut ilaanni akunit marluusunit ikinnerpaamik ataaseq ilaappat. Minitaqarnerli tamanna akunut sapigalinnut navianartunut atuutinngilaq.
7)  Uuliat sukuluiarluakkat orsullu naasunit pisut. Tamakku akunut allattorsimaffimmut taaguutit "uuliat naasunit pisut" aamma "orsut naasunit pisut" atorlugit immikkoortinneqarsinnaapput, kinguneratigullu allattuiffimmik naasut suminngaanneernerannik immikkut nassuiaatitalimmik ilallugit, kinguneratigullu "amerlassutsimikkut allanngorartut"-mik ilallugit. Taamaattoqassanngippat uuliat naasuneersut orsut ilanngullugit aammalu naatitat ataatsimut oqimaassusiat atorneqartoq tunngavigalugu § 19, imm. 2, nr. 2-mut naapertuuttumik akut allattorsimaffiannut ilanngunneqassapput.
  Imm. 2.  § 19, imm. 2, nr. 3-mi aalajangersakkat saneqqunneqarsinnaapput akunut ilanngussaq 1-imi immikkoortuni immikkoortuni 1-imi ilaasunut tunngatillugu.

 

  § 21.  Akunut allattorsimaffik ukununnga tunngatillugu piumasaqaataanngilaq:
1)  Paarnanut nutaanut naatitanullu nutaanut qalipaajagaanngitsunut, aggornikunut allatulluunniit assingusumik suliaasunut.
2)  Imermut taamaallaat kulsyremik akusamut, kulsyrimillu akusisoqarnera nioqqutissap nassuiaataani takuneqarsinnaasumut.
3)  Seernartumut pullassiilluni sanaamut, matumani aku ataasiinnaq atorneqarsimappat, akumillu allamik akoorisoqarsimanngippat.
4)  Imeruersaatit imigassamik aalakoornartortalimmik 1,2 volumenprocent sinnerlugu akullit. 
5)  Nioqqutissat ataasiinnarmik akullit, nioqqutissamullu nassuiaataanik akut nassuiaataannut assingusumik pillit imaluunniit akup suussusaanik nioqqutissap nassuiaataani paasineqarsinnaasumik.
6)  Inuussutissat annikitsukkuutaanngorlugit pisiniarfimmi tassani sananeqartut, naammassillugit poortorneqartut tuniniagassatullu neqeroorutaasut, matumani niuertarfik aperineqarpat akut sorliit inuussutissami atorneqarsimanersut nalunaarutigeqqullugit. 
7)  Immussuaq, punneq, immuk immulluunniit immuk kinertoq arrorsagaq, immunnit assinngitsunik allanik akoqanngippata, enzyminik tappiorannartunillu sananeqarnermigut atorneqartariaqartunik akoqanngippata, imaluunniit tarajoq immussuarmik allamik nutaajunngitsumik aatsitamillu immussuarmik sananissamut atorneqartariaqartoq.
  Imm. 2. Inuussutissanut ilanngunneqartut tullinnguuttut akut allattorsimaffianni mininneqarsinnaapput:
1)  Imeq nerisassiornermi taamaallaat akumik kimittorsakkamik panertitamilluunniit allanngortitsinissamut atorneqartoq. 
2)  Imeq akuugaq pisarnertut nerineqarneq ajortoq. 
3)  Nerisassanut akuutissat (stoffit enzymillu) nerisassami tassanerpiaq akuutissani ataatsimi arlalinniluunniit nassaassaanerat pissutaalluni tunisassiornermi akutut atorneqartut imaluunniit taamaallaat nerisassami nassaassaasut, taamaattoq akuutissat tamakku nerisassiami naammasseriikkami teknikip tungaatigut atuuffeqanngippata. 
4)  Akuutissat kivitsisut akussallu inuussutissanut akussaanngitsut, taamaattorli akuutissat kivitsisut assigalugit akutut siunertaminnullu atorneqartut naammattumillu annertussusilerlugit atorneqartut.
5)  Akuutissat nerisassanut akussaanngitsut, taamaattorli teknikip tungaatigut akuutissatut iluaqutissatut atorneqartut assinganillu siunertaqartut nioqqutissami naammassisami suli nassaassaasut, immaqalu allanngorluni.
  Imm. 3.  Taamaattoq akut imm. 2, nr. 3-5-imi nassuiarneqartut sapigalinnut navianartuusimappata nassuiarneqassapput takuneqarsinnaanngorlugillu erseqqissarneqassallutik, § 23, imm. 2 takuuk.

 

  § 22.  Aku katitigaq inatsisitigut ileqqutigulluunniit aalajangersagaasimappat akut allattorsimaffianni erseqqissaatigineqarsinnaavoq, nioqqutissiamilu ataatsimut oqimaassusaa malillugu akut allattorsimaffiannut inissinneqarluni, matumani taamatut nassuiaanerup kinguninnguatigut akumut katitigaasumut naatsorsorlugu ilanngunneqarpat.
  Imm. 2. Akunulli ilanngunneqartunut naatsorsuineq imm. 1-imi taaneqartoq aku katitigaasoq nioqqutissap naammasseriikkap 2%-anik annikinnerusimappat imaluunniit aku katitigaasoq nerisassamiittoq akut suunerinik nassuiaaffigisariaqanngippat ilannguttariaqanngilaq.

 

  § 23.  Aku sapigalinnut navianartoq akut allattorsimaffianni takuneqarsinnaalluartumik akunit allanit immikkoortillugu takuneqarsinnaanngorlugu nassuiarneqassaaq, assersuutigalugu allaatsimik aalajangersimasumik, ilutsimik imaluunniit tunuliaqutassamik qalipaasikkamik.
  Imm. 2.  Akut sapigalinnut navianartutut isigineqartut tassaapput:
1)  Immuk immullu tunngavigalugu nioqqutissat, taakkununnga ilanngullugu laktose.  Taamaattoq lactitol kiisalu valle aalakoornartuliornermi atorneqartartoq pinnagit, taakkununnga ilanngullugu ethanol nunalerinermi atorneqartartoq. 
2)  Iffiugassat glutenimik akullit. Taakkununngali ilaanngillat glycosesirup qajuusaneersoq imaluunniit suaasiassaneersoq, dextrose aamma maltodextrinit qajuusaneersut, kiisalu karrit tunisassiat aalakoornartuliornissamut atugassiat, matumani nunalerinermut ethanol ilanngullugu.
3)  Aalisakkat aalisakkamillu tunngaveqarluni tunisassiat. Taakkununngali ilaanngillat issortitsissut aalisakkaneersoq vitamininut carotenoidinullut præparatinut imaritsitsissutitut atorneqartussaq, kiisalu issortitsissut aalisakkaneersoq imaluunniit issortitsissut immiaaqqani viinninilu ersarissaatitut atorneqartartoq.
4)  Peqquk peqqullu tunngavigalugu tunisassiat. 
5)  Qimerloqanngitsut qimerloqanngitsunillu tunngaveqarluni tunisassiat.
6)  Manniit manniillu tunngavigalugit tunisassiat.
7)  Qaqqortarissat qaqqortarissallu tunngavigalugit tunisassiat.
8)  Qaqqortarissat, tassa mandelit (Amygdalus communis L.), hasselnødder (Corylus avellana), valnødder (Juglans regia), cashewnødder (Anacardium occidentale), pekannødder (Carya illinoiesis (Wangenh.) K. Koch), paranødder (Bertholletia excelsa), pistacienødder (Pistacia vera), queenslandnødder (Macadamia ternifolia), taakkuninngalu tunngaveqarluni tunisassiat. Taamaattoq qaqqortarissat aalakoornartortalinnik sananissamut atorneqartartut ilaanngillat, taakkununnga ilaalluni ethanol nunalerinermi atorneqartartoq. 
9)  Soja, taannalu tunngavigalugu tunisassiat. Taakkununngali ilaanngillat uulia orsorlu sojameersut, tocopherolit (E 306) akusaanngitsut akulerutsitat, D-alpha-tocopherol akusaanngitsut, D-alpha-tocopherylacetat akusaanngitsoq, D-alpha-tocopherylsuccinat akusaanngitsoq sojamit pilersitaq, plantesterolit plantesterolesterit sojamit uulialiamit pilersitat, plantestanolesterit sojamit uulialiamit pilersitat.
10)  Selleri, taannalu tunngavigalugu tunisassiat.
11)  Sennep, taannalu tunngavigalugu tunisassiat.
12)  Sesamfrø, taakkulu tunngavigalugit tunisassiat.
13)  Lupin, taannalu tunngavigalugu tunisassiat.
14)  Svovldioxid aamma sulfittit kimittuut kiilumut literimulluunniit 10 mg-init annertunerusut SO2 -tut tamarmiusutut tunisassiatut atoriaannartut neqerooutigineqartutut imaluunniit tunisassiortup ilitsersuineratigut katiteqqitatut naatsorsuutigineqassapput.
  Imm. 3.  Glycosesirup, dextrose imaluunniit maltodextrinit atorlugu akut tunisassiat, qajuusanit imaluunniit uuliamit orsumilluunniit sojameersumit akuiarluinnakkamit sananeqarsimasut sapigaqartunut navianartutut isigineqanngillat, suliarineqarnera sapigaqartunut navianarnerulersitsisimanngippat.
  Imm. 4. Inuussutissamut naammasseriikkamut poortoriikkamut akut allattorsimaffiata allassimanissaa piumasaqaataanngippat akumik tunisassiamilluunniit sapigalinnut navianartumik akoqarpat, tamanna immikkut allanneqassaaq. Massumani » akoqarpoq« malitsigalugit akut tunisassialluunniit sapigaqartunut navianartut taaguutaat allanneqassapput. Tamanna allanneqanngitsoorsimasinnaavoq, inuussutissap tunisassiatut taaguutaa akumut pineqartumut toqqaannartumik innersuussippat.
  Imm. 5.  Oqaatsitigut apersuisoqarsimassappat nerisassatut tunisassiami poortoriikkami akumik sapigalinnut navianartumik atuisoqarsimanersoq, sapigalinnullu navianartoq matumani sorleq pineqarnersoq pillugit ilitsersuisoqassaaq. Ilitsersuussisoqartassaaq oqaatsit ilitsersuunneqartussap paasisinnaasai atorlugit.

 

  § 24.  Nerisassap nalunaaqutsernerani akunik nerisassap immikkut ittuuneranut pingaarutilinnik ataatsimik arlalinnilluunniit annertuumik annikitsumilluunniit atuisoqarnera erseqqissarneqarpat tamanna procentinngorlugu nassuiarneqassaaq. Taamatut nassuiaaneq nerisassap nioqqutissatut nassuiarnerata qanittuani imaluunniit akumut pineqartumut atatillugu akunut allattorsimaffimmut nassuiarneqassaaq.
  Imm. 2.  Imm. 1 ukununnga tunngatillugu atuutissanngilaq:
1)  nalunaaqutsiinernut § 5 naapertorlugu nerisassap suuneranut aalajangiisussamut, aamma
2)  akunut mamarsaatissatut akorineqartunut, taamaallaat annikitsuinnarmik atuiffiusunut.

 

  § 25.  Imeruersaatit imigassamik aalakoornartortalimmik 1,2 volumenprocent qaangerlugu imaqartut, qanoq imigassamik aalakoornartortalimmik imaqartiginersut pillugit paasissutissanik nalunaaqutsigaassapput.
  Imm. 2.  Imigassap aalakoornartortallip imarisaanut kisitsisit annerpaamik 1 decimalilerlugit nassuiarneqassapput. Tamanna ilisarnaammik uuminnga "% vol" malitseqassaaq. Oqaaseq "imigassaq aalakoornartortalik" pisariaqarpat naalisarneqarsinnaavoq.

 

Kapitali 7

Poortuutissaq ilanngunnagu nerisassap oqimaassusia

 

  § 26.  Nerisassat poortuutissaq ilanngunnagu nioqqutissap oqimaassusaa pillugu paasissutissanik nalunaaqutserneqarsimassapput. Tamanna tunisassianut imerpalasunut poortuutissarlu ilanngunnagu uuttuutit metriskiusut atorlugit annertussusinngorlugu allanneqassaaq.
  Imm. 2.  Inuussutissaq qaleriiaarluni imerpalasuunngippat, inuussutissap imerpalasortaqanngitsup oqimaassusaa allassimassaartaaq. Tamannali taamaallaat atuutissaaq, tunisassiap pingaarnertut imarisaanut sanilliullugu qalipaa immikkuullarissuuppat taamaammallu pisiamut allannguisuunani.
  Imm. 3.  Maani aalajangersakkami qalipaq ima paasineqassaaq imeq, seernartoq, tarajoq imerpalasoq, sukkut allalluunniit kiisalu naatitanut atatillugu naatitanit safti.
  Imm. 4.  Taaguummi qalipaq-mi akut siuliani taaneqartut qerisut qerititsivimmiititallu kiisalu taakku akulerunnerat ilaapput.
  Imm. 5. Inuussutissaq qillertunngorlugu qallerneqarsimappat inuussutissap puua qalliissutaasorlu ilanngunnagit oqimaasssusia allanneqassaaq.

 

  § 27.  Nioqqutissaq poortoriigaq poortukkanik marlunnik arlalinnilluunnit nioqqutissamik imaqqortooqatigiippata nioqqutissap imaata annertussusaata nalunaarsorneqarnerani poortukkat ataasiakkaat imaat poortukkallu amerlassusaat ilanngullugit allanneqassapput. Taakkuli allassimanissaat pisariaqanngilaq, ataasiakkaarlugit poortukkat avataanit ersarippata kisinneqartariaannallutillu kiisalu poortukkami ataasiakkaat imarisaasa qassiunerat ersarippat.
  Imm. 2.  Nioqqutissaq poortoriigaq poortukkanik immikkut tuniniagassatut isigineqanngitsunik marlunnik amerlanernilluunniit imaqarpat imaata poortuutissaa ilanngunnagu oqimaassusaa nalunaarutigineqassaaq imaasa tamarmiusut katillugit poortukkallu qassiunerisa allannerisigut.

 

  § 28.  Poortuutissaq ilanngunnagu nerisassap oqimaassusaa allanneqanngitsoorsinnaavoq:
1)  Inuussutissat annertussusaat oqimaassusaalluunniit ataasiakkaarlugit tunineqarnermigut ilanngarujussuartassappata imaluunniit pisisup pisilernerani uuttortarneqarpata.
2)  Inuussutissap poortuutissaq ilanngunnagu oqimaassusaa 5 g imaluunniit 5 ml minneruppat. Mannali aalajangersagaq akuutissanut naasunillu akuutissianut atuutinngilaq.
3)  Sukkunit tunisassiat, poortuutissaq ilanngunnagu oqimaassusaa 20 g-imit minneruppat.

 

Kapitali 8

Inuussutissaqassuseq

 

  § 29.  Inuussutissat nalunaaqutserneratigut, saqqummiunneqarneratigut tuniniarneratigulluunniit inuussutissaqassusaanik pilerisaarutigineqartut, puuini inuussutissaqassusianut nalunaarsuiffimmik allassimasoqassapput.

 

  § 30.  Inuussutissaqassutsimut nalunaarsuiffik tamarmi ataatsimut takuneqarsinnaasunngorlugu paasissutissallu qaleriiaartillugit allassimassapput. Tamanna periarfissaanngippat paasissutissat sanimut sanileriiaartillugit allanneqassapput.

 

  § 31.  Inuussutissaqassutsimut nalunaarsuiffimmi kisitsisit ilivitsuussapput suussutsillu makku allassimassallutik:
1)  Nukik kJ-inngorlugu aamma kcal.-nngorlugu.
2)  Vitaminit mineralillu ilanngussaq 2-mi allassimasut suussusaat malillugit.
3)  Akut inuussutissallit allat graminngorlugit, taamaakkaluartoq § 36, imm. 2 takuuk.

 

  § 32.  Inuussutissanut nalunaarsuiffimmi paasissutissat akulluunniit pilerisaarutigineqartut nalunaarummi maani allassimasut periutsit makku atorlugit agguaqatigiisinnerissavaat:
1)  Tunisassiortup misissueqqissaarnera.
2)  Akut atorneqartut pillugit agguaqatigiisinneri ilisimaneqartut piviusulluunniit tunngavigalugit naatsorsuineq.
3)  Paasissutissat akuerisat nalinginnaasunngorlugillu inissititikkat tunngavigalugit naatsorsuineq.

 

  § 33.  Makkununnga tunngatillugu inuussutissaqassutsimut pilerisaarisoqarsinnaavoq:
1)  nukik imarineqartoq,
2)  akut inuussutissallit § 7, nr. 2-6-imi allassimasut akullu taakku akut inuussutissallit suussutsit akornanniittut imaluunniit taakku sananeqaataasa ilaat, imaluunniit
3)  taakku vitaminit mineralillu ilanngussaq 2-mi allassimasut.
  Imm. 2. Imm 1-imi taaneqartut saniisigut allat pillugit inuussutissaqassutsimut pilerisaarineq aatsaat pisinnaavoq, nerisassap inuussutissartaa akualuunniit annikillineqarsimaneranik, peerneqarsimaneranik ilanngunneqarsimaneranilluunniit pissuteqartumik ilisimatusarnikkut nalinginnaasumik akuerisaasumik timimut inuussutissaqassuseqarnikkullu iluaqutissartaqarpat. Taassuma saniatigut taanna nerisassap inuussutissaqassusaatigut sunniutissaanut atatillugu angissusaa naammalluni nerineqarsinnaanissaa piumasaqaataavoq.
  Imm. 3. Inuussutissaqassutsimut pilerisaarutit ima oqaasertalersorneqassapput, inuussutissap piginnaasaanut sunniutissaanullu pineqartunut tulluartuullutik, eqqortumik tikkuussisuullutik paatsoornartuunatillu.
  Imm. 4.  Inuussutissaqassutsimut pilerisaarutip eqqortuussusaa nakkutilliisutut oqartussaasumit peqquneqarpat uppernarsarneqarsinnaassaaq.

 

  § 34.  Inuussutissaqassutsimut nalunaarsuiffimmi inuussutissap tamarmiusup imarisai, tassa nukik, orsoq, orsut arrujaatsut, kulhydrat, sukkut suussusaat, protein tarajorlu pillugit paasissutissat pinngitsooratik ilisimatitsissutigineqassapput.
  Imm. 2.  Imm. 1-imi paasissutissat allassimasut akunik inuussutissalinnik ataatsimik amerlanernilluunniit makkununnga tunngasunik inuussutissaqassutsimut nalunaarsuiffimmut ilanngullugit ilisimatitsissutigineqarsinnaapput:
1)  Orsut arrujaatsut ataasiakkaartut.
2)  Orsut arrujaatsut qassiikkaartut.
3)  Polyoler.
4)  Kinersaat.
5)  Kostfiberit.
6)  Vitaminer mineralillu ilanngussaq 2-mi allassimasut, ilanngussami taaneqartoq naapertorlugu annertugaangata.

 

  § 35.  § 34, imm. 1-imi paasissutissat taaneqartut tulleriiaarneri malillugit allanneqassapput.
  Imm. 2.  Polyoler kinersaatilluunniit nalunaarsorneqarsimatillugit, nalunaarsuiffimmi kulhydratip kingorna imatut tulleriiaarlugit nalunaarsorneqassapput. Nalunaarsuiffik imatut saqqummiunneqassaaq:
1)  kulhydrat,
2)  tassannga sukkup suussusaa,
3
)  tassannga polyoler,
4)  tassannga qerattarsaat.
  Imm. 3.  Orsut arrujaatsut ataasiakkaartut qassiikkuutaartullu nalunaarsuiffimmiippata, nalunaarsuiffimmi orsup allassimanera kingorna tulleriiaarneqassapput. Nalunaarsuiffik imatut saqqummiunneqassaaq:
1)  orsoq,
2)  tassannga orsut arrujaatsut,
3)  tassannga orsut arrujaatsut ataasiakkaartut,
4)  tassannga orsut arrujaatsut qassiikkuutaartut.
  Imm. 4.  Imm. 2-imi 3-milu nalunaarutigisat tulleriiaarneri aalajangerneqarput akulli tamaasa nalunaarutigineqarnissaat piumasarineqarnani.
  Imm. 5. Kostfiberit nalunaarsorsimatillugit nalunaarsuiffimmi proteinip kingorna allanneqassapput.

 

  § 36.  Aku inuussutissaqassusaanik pilerisaarutigineqartoq § 34, imm. 2-mi allassimasut suussutsit akornanniippat taakkuluunniit sananeqaataasa ilarippassuk akut pilerisaarutigineqartut inuussutissaqassusaat nalunaarsorneqarnissaat.
  Imm. 2.  Akut allat inuussutissaqassusaanik pilersisaaruteqarnermut atatillugu, tak. § 33, imm. 2, taakku annertussusaat imaluunniit akut pilerisaarutigineqartut inuussutissaqassutsimut nalunaarsuiffiup eqqaanut ataatsikkut takuneqarsinnaasunngorlugit allanneqassapput, tassa aku pillugu kiisalu uuttuut tulluartoq atorlugu annertussusaa.

 

  § 37.  § 34 aamma § 36 naapertorlugit paasissutissat inuussutissaqassutsimut nalunaarsuiffimmi nioqqutissap nioqqutigineqarnerani 100 g-mut imal. 100 ml-imut imarititatut allanneqassapput.
  Imm. 2.  Pissusissamisoorpat, nerisassap piareersarneqarnissaa nassuiarneqarnera naammappat kiisalu nioqqut pillugu paasissutissat nerisassap nerineqartussaaneranut nassuiarneqarsimappata paasissutissat nioqqutip piareersareersimaneratut saqqummiunneqarsinnaapput.
  Imm. 3. Paarissutissat imm. 1-imi 2-milu taaneqartut makkuninnga ilaneqarsinnaapput:
1)  puuguttamut ataatsimut, aatsaalli puuguttanut qassinut naammannersut allassimappat,
2)  annertussutsimut poortuutissami allassimasumut, imaluunniit
3) inuup inersimasup nerisartagaasa agguaqatigiisinneranut procentitut innersuussuteqarnikkut, 100 g-imut imal. 100 ml-imut imal. puuguttamut ataatsimut imal. nerisassamut ataatsimut.
  Imm. 4. Inuussutissaqassutsimut nalunaarsuiffimmi ilanngussaq 2-mi allassimasut pillugit vitaminit mineralillu allassimappata, taakkununnga 100 g-imut imal. 100 ml-imut nerisat innersuutigineqartut procentiinik ilanngussisoqarnissaa piumasaqaataavoq.

 

  § 38.  Nukik nalunaarsorsimasoq ilanngussaq 3-mi naatsorsueriaaseq allassimasoq naapertorlugu naatsorsorneqassaaq.

 

Kapitali 9

Ulloq qaangiuffissaq kiisalu uninngasuuteqarnissaq atuinissarlu pillugit najoqqutit

 

  § 39.  Inuussutissap ulloq qaangiuffissaa ima allanneqassaaq:
1) ”… sioqqullugu pitsaanerpaavoq”,
2)  ”… naanerani pitsaanerpaavoq”,
3)  "...tikillugu pitsaanerpaavoq", imaluunniit
4)  "... tikillugu ilanngullugulu pitsaanerpaavoq".
  Imm. 2.  Inuussutissat tappiorannartunut atatillugu asiujasut taamaammallu sivikitsup ingerlanerani inuup peqqissusaanut akornutaasunngorsinnaasut "ulloq atuiffissaq kingulleq ..."-mik allassimasoqassapput.

 

  § 40.  § 39-mi paasissutissat ulluliussap saqqumisinneratigut imaluunniit ullup allassimanerata sumiinneranik innersuussinikkut saqqummiunneqassapput.
  Imm. 2.  Ulluliussaq paasiuminaallisarneqanngitsoq tulleriiaat ullloq, qaammat ukiorlu naapertorlugit allanneqassaaq. Taamaakkaluartoq inuussutissanut:
1)  qaammatit pingasut inorlugit atasinnaassuteqartunut ulloq qaammallu allannissaat naammappoq,
2)  qaammatit pingasut sinnerlugit 18-illi inorlugit atasinnaassuteqartunut, qaammat ukiorlu allannissaat naammappoq, aamma
3)  qaammatit 18-it sinnerlugit atasinnaassuteqartunut ukioq qaangiuffiusussaq allannissaa naammappoq.

 

  § 41.  Inuussutissat naammassereerlugit poortukkat ullumik tunisiffissamik kingullermik imaluunniit qaangiuffissaanik nalunaaqutserneqarsimasut qaangiuffissaanik nutaamik nalunaaqutseqqinneqarsinnaanngillat, poortoqqinneqarsinnaanngillat, imaluunniit qaangiunnerisa kingorna puuisa iluaniitillugit avataaniitillugilluunniit tuniniarneqarsinnaanngillat.
  Imm. 2.  Tunisassiortoq qaangiuffissamik ulluliisimappat imm. 1 inuussutissanut § 43-mi allassimasunut atuupportaaq.
  Imm. 3.  Sikuunerani illoqarfinni nunaqarfinnilu pilersuisinnaanissaq killeqartillugu, inuussutissat § 39, imm. 1 -imi allassimasut naapertorlugit ullumik qaangiuffissamik qaangiisimasut tuniniarneqassapput. Sikuunera ima paasineqassaaq, piffissaq ukiumi umiarsuup tulattup kingulliup kingorna qaammatip ataatsip kingorna ukiullu tulliani umiarsuup tulattup siulliup kingorna ullut arfineq-pingasut tikillugit.
  Imm. 4. Suliffeqarfik imm. 3 naapertorlugu tuniniaassappat inuussutissap qaangiussimasup peqqissutsimut akornutaanngitsumik qaqugukkut nerineqarsinnaaneranut kiisalu inuussutissap taamaallaat piffissami tassani tuniniarneqarneranut ersarissunik uppernarsaammik peqarnissaa piumasaqaataavoq. Tunisassiortumit tamanna pillugu uppernarsaat ukiumit ataatsimit utoqqaanerunngitsoq uppernarsaatitut ersarissutut isigineqassaaq. Suliffeqarfik nakkutilliisutut oqartussamit tunngavilersoqqaarnagu uppernarsaammik qinnuivigineqartillugu uppernarsaatip assilineranik nassiussissaaq.
  Imm. 5.  Imm. 3 inuussutissanut qaammatinit 24-init sivisunerusumik qaangiuffissaqartunut imaluunniit inuussutissap sikuulernera sioqqullugu qaangiussimappat atuutinngilaq.
  Imm. 6.  Imm. 3 naapertorlugu tuniniaasoqassatillugu pisiniarfimmi allagartalersuinikkut imaluunniit allatigut ersarissumik ilisimatitsinikkut inuussutissaq qaangiussimanerarneqassaaq.

 

  § 42.  Qaangiuffissat pillugit paasissutissani qaangiuffissaata eqquutsinniarnissaa qulakkeerneqartariaqarpat uninngasuutiginissaanut najoqqut ilanngunneqassaaq.
  Imm. 2.  Inuussutissat § 39, imm. 2-mi allassimasut pinngitsooratik uninngasuutigineqarnissaannut najoqqutissaqartassapput.

 

  § 43.  Ullumik qaangiuffissamik allagartaliineq inuussutissanut ukununnga pinngitsoortinneqarsinnaavoq:
1) Paarnat naatitat, naatsiiallu nutaat qalipaajarneqanngitsut, aggorneqanngitsut allatulluunniit assingusumik suliarineqarsimanngitsut. Taamatut pinngitsoortitsineq naatsiiassanut naalersunut allanullu assingusunut, soorlu naatitat puullit naarlaavinut, atuutinngilaq.
2)  Iffiukkat mamartuliallu, qanoq issusertik pissutigalugu suliarineqarnerminniit nal. akunneri 24-t qaangiutsinnagit nerineqartussatut naatsorsuussat.
3)  Seernartoq.
4)  Tarajoq.
5)  Sukkut manngertut.
6)   Mamakujuttut mamarsaatillit aamma/imarluunniit qalipaasikkanik sukkullit.
7)  Tyggegummit tunisassiallu allat tamuasassiat assingusut.
8)  Viinnit, Viinni akusaq, mousserende viinnit, viinnit mamarsaatillit allallu tunisassiat assingusut, viinnissanit (drue) sanaajunatik allanik paarnanit sanaat.
9)  Imigassat 10 procentinit annerusumilluunniit aalakoornartullit.

 

  § 44.  Nalunaaqutsiinermi atuinissamut ilitsersuut ilanngunneqassaaq, matuma ilanngutinnginneratigut inuussutissaq kukkusumik nerineqarsinnaappat.

 

Kapitali 10

Nakkutilliineq, immikkut ittumik akuersineq pineqaatissiinerlu pillugit aalajangersakkat

 

  § 45.  Nalunaarummi matumani maleruagassat nalunaarullu manna naapertorlugu aalajangiussat maleruarneqarnissaasa nakkutiginissaat Naalakkersuisutsuliassaraat. 
  Imm. 2.  Nakkutilliisutut oqartussat pisinarfinnut nalinginnaasunut aporfilersorneqaratik isersinnaatitaasussaapput.

 

  § 46.  Naalakkersuisut pissutsit immikkut ittut pissutigalugit tunngavissaqarunillu nalunaarut manna saneqqunneqarsinnaasoq nalunaarutigisinnaavaat.

 

  § 47.  Nalunaarummi matumani § 11, imm. 1-4, § 12, § 13, imm. 1, §§ 14-19, § 22, imm. 1, § 23, imm. 1 aamma 4 aamma 5, § 24, imm. 1, § 25, § 26, imm. 1 aamma 2, § 27, §§ 29-33, § 34, imm. 1, §§ 35 aamma 36, § 37, imm. 1 aamma 4, §§ 38-42 aamma 44, aamma § 45, imm. 2-mi aalajangersakkat imaluunniit nalunaarut manna naapertorlugu aalajangiussat unioqqutinneqartillugit akileeqqussummik tunniussisoqarsinnaavoq, inatsit alla malillugu annertunerusumik pineqaatissiisoqarsinnaanera tulluarnerusorineqanngippat.
  Imm. 2. Ingerlatseqatigiiffiit il.il (inatsisitigut pisinnaatitaasut pisussaatitaasullu) pinerluttulerinermi inatsisitigut akisussaatinneqarsinnaapput, Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmi kapitali 5-imi aalajangersakkat malillugit.

 

Kapitali 11

Atuutilersitsinermut aamma ikaarsaariartitsinermut aalajangersakkat

 

  § 48.  Nalunaarut manna 1. januaari 2020-imi atuutilerpoq. Inuussutissanik allagartalersuisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 1, 2. februar 1994-imeersoq atuukkunnaarpoq. Taamaakkaluartoq nalunaarut atuukkunnaarsimasoq naapertorlugu immikkut ittumik aalajangiussat atuutiinnassapput, qaangiunnissaasa atuukkunnaarsinneqarnissaasaluunniit tungaanut.
  Imm. 2.  Tunisassiat, Inuussutissanik allagartalersuisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 1, 2. februar 1994-imeersumi piumasaqaatinut naammassinnittut kisianni nalunaarummi matumani piumasaqaatinut naammassinninngitsut kiisalu 1. apriili 2020 sioqqullugu tuniniagassanngortitat nalunaaqutsersorneqarsimasullu nungunnissaasa tungaanut tuniniarneqarsinnaapput. Tamannali § 41, imm. 1-imi aalajangersakkamut atuutissanngilaq.

 

 

 

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 15. november 2019

 

 

 

Jess Svane

/

Jørn Skov Nielsen

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk