Utoqqalinersiaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 9, 28. februar 2020-imeersoq

Matumuuna Utoqqalinersiaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 20, 23. november 2015-imeersoq, Inatsisartut inatsisaanni nr. 24, 7. december 2015-imeersumi, Inatsisartut inatsisaanni nr. 6, 2. juni 2017-imeersumi aamma Inatsisartut inatsisaanni nr. 35, 28. november 2019-imeersumi allannguutitalinni nalunaarutigineqarpoq.

 

Kapitali 1

Piumasaqaatit nalinginnaasut il.il.

 

  § 1.  65-inik ukioqalernermi utoqqalinersiaqalerfiuvoq, taamaattoq tak. imm. 2-4.
  Imm. 2.  1. januar 2017-imiit utoqqalinersiaqalernermi ukioritinneqartut 66-inut qaffanneqassapput. Taamaattoq kommunalbestyrelsi qinnuteqaateqareernerup kingornagut aalajangiisinnaavoq utoqqalinersiaqalernermik ukiorititaasut aatsaat 1. januar 2021-imi 66-inik ukioqalernermut qaffanneqassasut inuk minnerpaamik ukiuni 35-ini sulerulunnerup kinguneranik timikkut imaluunniit tarnikkut nungullarsimappat.
  Imm. 3.  1. januar 2021-miit utoqqalinersiaqalernermi ukioritinneqartut 67-inut qaffanneqassapput. Taamaattoq kommunalbestyrelsi qinnuteqaateqareernerup kingornagut aalajangiisinnaavoq utoqqalinersiaqalernermik ukiorititaasut aatsaat 1. januar 2025-imi 67-inik ukioqalernermut qaffanneqassasut inuk minnerpaamik ukiuni 35-ini sulerulunnerup kinguneranik timikkut imaluunniit tarnikkut nungullarsimappat.
  Imm. 4.  Utoqqalinersiaqalernermi ukiorititanut imm. 2 aamma 3 malillugu qaffaanissamut kinguartitsineq pillugu Naalakkersuisut malittarisassanik ersarinnerusunik aalajangersaassapput.
  Imm. 5.  Inuit utoqqalinersiaqartinneqareersut utoqqalinersiaqarsinnaatitaanertik annaassanngilaat, imm. 2-3 malillugu utoqqalinersiaqarnermi ukiorititanut piumasaqaatit naammassineqarsinnaajunnaaraluartut.

 

  § 2.  Utoqqalinersiaqarnissamut piumasaqaataavoq qinnuteqartoq danskisut innuttaassuseqarnissaa.
  Imm. 2.  Taamaattoq imm. 1 malillugu danskisut innuttaassuseqarnissaq atuutissanngilaq:
1)  Inunnut Isumaginninnikkut isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit isumaqatigiissutaannut ilaasunut, imaluunniit.
2)  Inunnut qinnuteqarnerup siunitsianngua sivikinnerpaamik ukiuni pingasuni Kalaallit Nunaani aalajangersimasumik najugaqarsimasunut.
  Imm. 3.  Utoqqalinersiaqarsinnaanerup atuutilerfiata kingorna utoqqalinersiaqalernissamik qinnuteqartoqarpat, ukiumi utoqqalinersiaqarnissamik qinnuteqartup pisinnaatitaalerfiani najugaqarsimanissamik piumasaqaat eqquutsinneqarsimassaaq.

 

  § 3.  Utoqqalinersiaqarnissamut piumasaqaataavoq qinnuteqartoq Kalaallit Nunaanni, Nunat Avannarliit arlaanni imaluunniit nunami EØS-ip isumaqatigiissutaanik akuersisimasumi aalajangersimasumik najugaqartuunissaa.

 

  § 4.  Utoqqalinersiaqarnissamut piumasaqaataavoq 15-inik ukioqalernerup ukiumilu utoqqalinersiaqalerfiusup akornanni sivikinnerpaamik ukiuni pingasuni Kalaallit Nunaanni, Qallunaat Nunaanni imaluunniit Savalimmiuni aalajangersimasumik najugaqarsimanissaq.

 

  § 5.  Inatsisartut inatsisaanni matumani aapparisaq naatsorsuunneqartoq tassaavoq utoqqalinersiallip katissimallugu aapparisaa, nalunaarsukkamik aapparisaa, imaluunniit katissimanermut assingusumik sivikinnerpaamik ukiumi ataatsimi aapparisimasaa.
  Imm. 2.  Utoqqalinersiaqartut inummik utoqqalinersiaqarsinnaatitaanngitsumik aappaqarlutik inuusut, utoqqalinersianut tapisiaqartinneqassapput utoqqalinersialimmut kisimiittumut tunniunneqartut annertoqataannik, utoqqalinersiaqartoq aapparisaalu ukiumut katillugit 300.000 koruunit ataallugit, Inunnut Isumaginninnikkut isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit isumaqatigiissutaat malillugu utoqqalinersiat pensionisiallu pinnagit, isertitaqartarpata. Utoqqalinersianut tapit utoqqalinersiallip aapparisaatalu isertitaanit toqqammaviusumik aningaasartaat 51 pct.-imik, kr. 183.000-nik ilanngaaserlugit, annikillisinneqassapput.
  Imm. 3.  Aappaasoq isumaginninnerup iluani ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmut aalangajersimasumik najugalittut nuuppat, utoqqalinersiaqartoq kisimiittutut isigineqassaaq.

 

Kapitali 2

Utoqqalinersiaqarsinnaanngorneq katersisarnerlu

 

Utoqqalinersiaqalersarneq

 

  § 6.  Utoqqalinersiaqalersitsisoqarsinnaavoq utoqqalinersiaqalernissamik qinnuteqareernerup kingorna qaammatip aallaqqaataani, aammalu utoqqalinersiaqarnissamut piumasaqaatit naammassineqarsimappata.
  Imm. 2.  Utoqqalinersianik pisinnaatitaanerup kingorna utoqqalinersiaqalernissamik qinnuteqarnermi, ulloq qinnuteqarfiusup kingorna qaammatip tulliuttup aallaqqaataa aallarnerfigalugu utoqqalinersiaqarsinnaatitaaneq atuutilissaaq.
  Imm. 3.  Siusinaartumik pensionisiallit qinnuteqaatitaqanngitsumik utoqqalinersiaqarnermut ikaarsaartassapput, Inatsisartut inatsisaanni matumani utoqqalinersiaqalernissamut ukioqalerneq anguneqaraangat.

 

Katersineq

 

  § 7.  Tamakkiisumik utoqqalinersiaqarsinnaatitaanermut piumasaqaataavoq 15-inik ukioqalernerup aamma utoqqalinersiaqalernermi ukiussaritinneqartut akornanni Kalaallit Nunaanni, Qallunaat Nunaanni imaluunniit Savalimmiuni sivikinnerpaamik ukiuni 40-ni aalajangersimasumik najugaqarsimanissaq.
  Imm. 2.  Tamakkiisumik utoqqalinersiaqarsinnaatitaanermut imm. 1-imi piumasaqaat naammassineqarsimanngippat, piffissap aalajangersimasumik najugaqarfigisimasap ukiuinut ilivitsunut kingumut akunnaallilerlugu naatsorsornera, aamma ukiunut 40-nut naleqqiullugu naatsorsornera najoqqutaralugit, utoqqalinersiassanik annertussusiliineq pisassaaq.

 

Kapitali 3

Utoqqalinersiat aningaasartaat

 

  § 8.  Utoqqalinersiat toqqammaviusumik aningaasartaqarput aamma utoqqalinersianut tapeqarluni.

 

  § 9.  Toqqammaviusumik aningaasartat ukiumut kr. 59.900-t angullugit annertussuseqarput.
  Imm. 2.  Toqqammaviusumik aningaasartat ilanngaateqassapput, utoqqalinersiaqartup ukiumut isertitai maanna atuuttut, utoqqalinersiat aamma Inunnut Isumaginninnikkut isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit isumaqatigiissutaat malillugu utoqqalinersiat ilanngunnagit, kr. 368.286 qaangerneqarsimappata.
  Imm. 3.  Isertitanit toqqammavigineqartunit utoqqalinersiat toqqammaviusumik aningaasartaat 40 pct.-imik annikillisinneqassapput, tak. imm. 2, kr. 368.286-inik ilanngaaserlugit.

 

  § 10.  Utoqqalinersianut tapeq kisimiittumut ukiumut kr. 74.300 angullugu annertussuseqarpoq, utoqqalinersiaqartumut aappaqartumut kr. 41.300 angullugu annertussuseqarpoq, tak. § 5.
  Imm. 2.  Toqqammaviusumik tapeq ilanngunnagu, aamma Inunnut Isumaginninnikkut isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit isumaqatigiissutaat naapertorlugu siusinaartumik pensionisiallit utoqqalinersiallillu ilanngunnagit, utoqqalinersianut tapeq ilanngaateqassaaq utoqqalinersiaqartup aappaqarpallu ukiumut isertitai maanna atuuttut katillugit ukunannga qaangiisimappata:
1)  Utoqqalinersiaqartumut kisimiittumut kr. 156.000.
2)  Utoqqalinersiaqartumut aappaqartumut kr. 183.000, tak. § 5.
  Imm. 3.  Utoqqalinermi pensionisianut tapeq ilanngaateqassaaq isertitat tunngavigineqartut 35 pct.-iannik, tak. imm. 2, kisimiittumut ilanngaatigalugit kr. 156.000 aamma isertitat tunngavigineqartut 22 pct.-iannik utoqqalinersialimmut aappaqartumut ilanngaatigalugit kr. 183.000, tak. § 5.

 

  § 11.  Aningaasartat §§ 9-10-mi taaneqartut Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata akinik nalimmassaanermi nalunaarsuutai toqqammavigalugit nalimmassaavigineqartassapput. Toqqammaviusumik aningaasartat aamma utoqqalinersianut tapeq nalimmassaavigineqassapput akinik nalimmassaanermi nalunaarsuutit juulip aallaqqaataaneersut qaammatini 12-it iluanni kingullerni allannguutitut naatsorsuinerit toqqammavigalugit. Nalimmassaaneq ukiumut ataasiarluni pisassaaq januaarip aallaqqaataa tulliuttoq siulleq aallarnerfigalugu atuutilersinneqartassalluni.
  Imm. 2.  Ukiut tamaasa januaarip aallaqqaataani aningaasartat nalimmassaavigineqartut Naalakkersuisunit pisortatigoortumik tamanut nalunaarutigineqartassapput.

 

Kapitali 4

Utoqqalinersianik ukiumoortumik nalimmassaasarneq

 

  § 12.  Utoqqalinersiat ukiut tamaasa januaarip aallaqqaataani nalimmassarneqartassapput, tak. §§ 9-11.
  Imm. 2.  Utoqqalinersiaqalersitsisoqartillugu aamma isertitani maanna atuuttuni annertuumik allanngortoqartillugu isertitat maanna atuuttut ilimagineqartut tunulequtaralugit utoqqalinersiat naatsorsorneqassapput. Allannguuteqartoqarnerup kingorna nalimmassaaneq qaammatip aallaqqaataani atuutilertassaaq.

 

Kapitali 5

Paaqqinnittarfinni il.il. angerlarsimaffiup avataani inissisimaneq

 

  § 13.  Utoqqalinersiaqartoq paaqqinnittarfimmut il.il. angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarallarpat tassanilu najugaqarneq pisortanit akilersorneqarpat, aamma utoqqalinersiaqartoq pilersuisussaatitaaffeqarpat imaluunniit angerlarsimaffimmut aningaasartuuteqarpat, utoqqalinersiat allannguuteqassanngillat.
  Imm. 2.  Angerlarsimaffiup avataanut paaqqinnittarfimmut il.il. sivisunerusumik inissiisoqartillugu tassanilu najugaqarneq pisortanit akilersorneqarpat, qaammammi nuuffiusumi aamma qaammammi tulliuttumi utoqqalinersiat allannguuteqassanngillat, tamatumalu kingorna utoqqalinersiat toqqammaviusumik aningaasartaat 46 pct.-ii tunniunneqartassapput. Utoqqalinersianut tapeq tunniunneqartarpat qaammammi nuuffiusumi tulliuttumilu atorunnaarsinneqassaaq.
  Imm. 3.  Utoqqalinersialik inissinneqartoq, tak. imm. 1 aamma 2, aningaasaqarnermut imaluunniit innarluuteqarnermut aamma peqqiilliuuteqarnermut tapeqartinneqarsinnaavoq. Meeqqanut tapisiaqartoqartillugu taakkununnga pisinnaatitaaffik allannguuteqassanngilaq.
  Imm. 4.  Utoqqalinersialik imm. 2 naapertorlugu angerlarsimaffigisami avataani inissisimajunnaarpat, qaammatip tulliuttup aallaqqaataa aallarnerfigalugu utoqqalinersiat tunniunneqartarneri nanginneqassapput.
  Imm. 5.  Angerlarsimaffiup avataani inissisimanermi utoqqalinersianik tunniussisarneq pillugu, ilaatigut paaqqinnittarfinni il.il. inissisimanermi utoqqalinersianit ilanngaassisarneq pillugu, kiisalu isumaginninnermi ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmi inissinneqarnermi nammineq isertitaqarneq pissutigalugu akiliisarneq ilanngullugu Naalakkersuisut ersarinnerusumik aalajangersaassapput.

 

Kapitali 6

Tapit

 

Meeqqanut tapit

 

  § 14.  Utoqqalinersialik meeqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut pilersuisussaatitaasoq meeqqat ataasiakkaarlugit tapisiaqaatigissavai. Tapit tunniunneqartassapput pilersuisussaatitaaneq toqqaannartumik pilersuinerunersoq imaluunniit meeqqanut akilersuutinik akiliisarnikkut eqquutsinneqarnersoq apeqqutaatinnagu.
  Imm. 2.  Pilersuisussaatitaaneq meeqqanut akilersuutinik akiliinikkut eqquutsinneqarpat, aningaasat akilersuutinik pisinnaatitaasumut toqqaannartumik tunniunneqassapput.
  Imm. 3.  Meeqqanut tapit meeqqamut toqqaannartumik tunniunneqarsinnaanngillat.
 
Imm. 4.  Meeqqanut tapit qaammatikkaartumik tunniunneqartassapput, annertussusaat Inatsisartut aningaasaqarnermut inatsisaanni ukiumut nalinginnaasumik aalajangiiffigineqartumi, taamaattoq tak. imm. 6.
  Imm. 5.  Pilersuisut tamarmik utoqqalinersiaqarpata, tamarmik immikkut meeqqat ataasiakkaarlugit tapisiaqaatigissavaat.
  Imm. 6.  Utoqqalinersiaqartoq meeqqanut akilersuutinik akilersuisussaatitaappat, allaanerusumik isumaqatigiissuteqartoqarsimatinnagu imaluunniit piffissami allaanerusumi akilersuinissaq aalajangiunneqarsimatinnagu, meeqqanut tapeq ukioq affakkaarlugu tunniunneqartassaaq. Meeqqanut akilersuutit ukiup affaanit sivikinnerusumik sivisunerusumilluunniit akilerneqarpata, piffissamut tassunga meeqqanut tapeq tamarmiusoq tunniunneqassaaq.
  Imm. 7.  Meeraasoq utoqqalinersiaqartumi najugaqanngippat, utoqqalinersiutilillu meeqqamut akilersuutinik akilersuisussaatitaappat, meeqqanut tapit meeqqanut akilersuutinik pisinnaatitaasumut tunniunneqassapput.
Imm. 8.  Meeqqanut tapit utoqqalinersialimmut Kalaallit Nunaata avataanut nunassissimasumut tunniunneqartussaanngillat.

 

  § 15.  Meeqqanut tapit tunniunneqartarunnaassapput kinguliini patsisissaatitaasoq ataaseq arlallilluunniit eqquutsinneqarpata:
1)  Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat malillugu imaluunniit Meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat malillugu meeraq angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimappat imaluunniit pisortanit 100 pct.-imik pilersorneqarpat,
2)  Meerarineqartoq ilinniagaqarnersiutisiaqarpat, matumani aamma sulilluni sungiusarnerup nalaani tamatumunnga malittarisassat malillugit pisartagaqarpat,
3)  Meerarineqartoq aapparminut, nalunaarsukkamik aapparminut meeqqamulluunniit nammineq pilersuisussaatitaalerpat.

 

Innarluuteqarnermut aamma peqqiilliuuteqarnermut tapeq

 

  § 16.  Innarluuteqarnermut aamma peqqiilliuuteqarnermut tapit aningaasartuutinut makkununnga tunngatillugit tunniunneqarsinnaapput:
1)  Utoqqalinersiallit eqqarsartaatsimikkut timimikkulluunniit annertuumik innarluuteqarneq pissutigalugu immikkut ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsisunut ikiorsiissutitut, Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 7, 3. november 1994-imeersumi pisinnaatitaaffiit naapertorlugit.
2)  Peqqissutsikkut pisariaqartitat malitsigisaanik annertuumik aningaasartuuteqarnermi, isarussanik pissarsiniarneq ilanngullugu.
  Imm. 2.  Utoqqalinersiaqartumut Kalaallit Nunaata avataani aalajangersimasumik najugalimmut innarluuteqarnermut aamma peqqiilliuuteqarnermut tapit tunniunneqassanngillat.

 

Aningaasaqarnermut tapeq aamma saniatigut tapeq

 

  § 17.  Utoqqalinersialimmut aningaasaqarnikkut immikkut ittumik ajornartorsiuteqartumut imaluunniit utoqqalinersialik aningaasaqarnikkut annertuumik ajornartorsiuteqalernissaa ilimanaateqarpat aningaasaqarnermut tapeq tunniunneqarsinnaavoq.
  Imm. 2.  Aningaasaqarnermut tapeq, tak. imm. 1, utertillugu akileqquneqarsinnaavoq:
1)  Illersorneqarsinnaanngitsumik aningaasanik aqutsinerlunneq pissutigalugu aningaasaqarnermut tapeq tunniunneqarpat, imaluunniit
2)  Utoqqalinersiaqartoq aningaasaqarnermut tapinik pisartagaqartoq kingusinnerusukkut aningaasanik piffissamut pineqartumut aningaasaqarnermullu tapit assinganik siunertaqartumik pissarsisimappat.
  Imm. 3.  Utertillugit akileeqqusineq aatsaat piumasarineqarsinnaavoq utoqqalinersialimmut tapinik aningaasaliissuteqarnermut atatillugu utertitsisussaatitaanermik ilisimatitsisoqarsimappat.
  Imm. 4.  Saniatigut tapeq aningaasaqarnermut tapiliunneqartut saniatigut tunniunneqarsinnaavoq aningaasartuutit aalajangersimasut akilereernerini utoqqalinersiallit aningaasat namminneq atorsinnaasaat pillugit kommunip minnerpaaffiliisimanera tunngavigalugu.
  Imm. 5.  Utoqqalinersialimmut Kalaallit Nunaata avataani aalajangersimasumik najugalimmut aningaasaqarnermut tapeq aamma saniatigut tapeq tunniunneqassanngilaq.
  Imm. 6.  Utoqqalinersiaqartut, tak. imm. 1, ukiumut ataasiarlutik Kalaallit Nunaanni najukkap angerlarsimaffigisap avataanut qanigisaminnik toqusoqartillugu ilisisoqarnerani peqataajartornissamut angalanermut aningaasartuutit matussuserneqarnissaannut pisinnaatitaapput.
  Imm. 7.  Aningaasaqarnermut tapit aamma saniatigut tapit pillugit, aamma aningaasat nammineq atorsinnaasat ilanngullugit Naalakkersuisut malittarisassanik ersarinnerusunik aalajangersaassapput.

 

Kapitali 7

Angerlarsimaffimmi ikiorteqarneq akeqanngitsoq

 

  § 18.  Utoqqalinersiaqartoq angerlarsimaffimminiiginnarsinnaappat angerlarsimaffimmi ikiorteqarnissamik pisariaqartitsisoqartillugu kommuni akeqanngitsumik innersuussisassaaq.
  Imm. 2.  Utoqqalinersialinnut angerlarsimaffimmi ikiorteqartarneq pillugu Naalakkersuisut malittarisassanik ersarinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

 

Kapitali 8

Aqutsineq

 

  § 19.  Inuit Kalaallit Nunaanni najugallit utoqqalinersianut tapiliussaasinnaasunullu qinnuteqaat kommunalbestyrelsimut tunniutissavaat.
  Imm. 2.  Inuit kommuneqarfiit killilersugaanerisa avataanni najugallit utoqqalinersianut tapiliussaasinnaasunullu qinnuteqaat Naalakkersuisunut tunniutissavaat.
  Imm. 3.  Isumaginninnikkut isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit isumaqatigiissutaat naapertorlugu utoqqalinersianut qinnuteqaat Naalakkersuisunut tunniunneqassaaq.
  Imm. 4.  Inuup nammineerluni qinnuteqarsimanngitsup utoqqalinersiaqalernissaa tapiliussaasinnaasullu pillugit kommunalbestyrelsi suliassamik aallartitsisinnaallunilu aalajangiisinnaavoq.

 

Kapitali 9

Paasissutissiisussaatitaaneq aamma nakkutilliisussaatitaaneq

 

  § 20.  Utoqqalinersianik tapiliussaasinnaasullu ilanngullugit pisinnaatitaanermut imaluunniit nalimmassaasoqarnissaanut tunngasuni atugarisatigut allannguuteqartoqartillugu utoqqalinersiaqartoq kommunalbestyrelsimut paasissutissiinissaminut pisussaatitaavoq. Utoqqalinersianik tapiliussaasinnaasullu ilanngullugit pisinnaatitaasoq kommunit aggornerisa avataani najugaqartoq Naalakkersuisunut paasissutissiinissaminut pisussaatitaavoq.
  Imm. 2.  Inuttut aningaasaqarnikkullu atugarisanik eqqunngitsumik paasissutissiisimanerup kinguneranik pissusissamisuunngitsumik utoqqalinersiaqartitsisoqarsimappat tapisiaqartitsisoqarsimappalluunniit, utoqqalinersiallillu ilisimasimappagu ilisimasariaqaraluarpaguluunniit pisussaatinneqartussaanani, aningaasat pisassarinngisat utertillugit akilerneqarnissaat piumasaqaataasinnaavoq imaluunniit utoqqalinersianit ingerlaavartumik akilersorlugit ilanngaatigineqarsinnaallutik.

 

  § 21.  Utoqqalinersianik tapisiaqartitsisinnaanermillu tunniussisarnermi kommunalbestyrelsi nakkutiginnissalluni pisussaatitaavoq.

 

Kapitali 10

Tunniussisarneq

 

  § 22.  Utoqqalinersiat aamma tapiliunneqarsinnaasut tunniunneqartassapput qaammatikkaartumik siumoortumik.

 

  § 23.  Utoqqalinersiallip aningaasaqarnerminik aqutsisinnaannginnera kommunalbestyrelsimiit missiliorneqarpat utoqqalinersianik tapiliunneqarsinnaasunillu pisartakkanik aqutsinissamik kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaavoq.
  Imm. 2.  Imm. 1 malillugu aalajangiinerup kingunerissavaa utoqqalinersialinnut ataasiakkaanut malittarisassat suleriaatsillu nalinginnaasut saneqqullugit tunniussisarneq kommunip aalajangiiffigisinnaagaa, utoqqalinersialik sukkulluunniit aningaasartuutinut aalajangersimasunut aamma inuuniarnerup attatiinnarnissaanut naammattunik akissaqartissinnaaqqullugu.

 

  § 24.  Utoqqalinersiaqarnissamut piumasaqaataasut eqquutsinneqarunnaarpata utoqqalinersiaqartitsineq qaammatip tulliuttup naaneraniit unitsinneqassaaq. Kalaallit Nunaat qimallugu nuunnermi qaammatip nuuffiusup naanerani utoqqalinersiaqarneq unitsinneqassaaq, nunanut avannarlernut imaluunniit nunanut allanut EØS-imik isumaqatigiissuteqarsimasunut nuunnermi utoqqalinersiaqaannarnissamut piumasaqaatinik eqquutsitsisoqartoqartillugu eqqaassanngikkaanni.
  Imm. 2.  Utoqqalinersiallip maqaasineqarluni nalunaarutigineqarneraniit qaammatit pingasut qaangiunneranni uumaneralu uppernarsarneqarsinnaanngippat utoqqalinersiaqartitsineq qaammatip tulliuttup aallaqqaataanit unitsinneqassaaq.
  Imm. 3.  Utoqqalinersiaqarneq atuukkunnaassaaq utoqqalinersiaqarnerup unitsinneqarneraniit ukiup ataatsip qaangiunnerani utoqqalinersialik suli uumanersoq uppernarsarneqarsinnaanngippat.
  Imm. 4.  Utoqqalinersiallip toqukkut qimagunneranut atatillugu § 5, imm.1 malillugu aappaqarsimappat, aapparisimasaanut utoqqalinersiat qammammi toqukkut qimaguffiusup naaneraniit qaammatit marluk tunniunneqassapput.

 

Kapitali 11

Akiligassanngortitsisarneq

 

  § 25.  Utoqqalinersiat aamma tapiliunneqarsinnaasut akiligassanut allatulluunniit pinngitsaalisaasumik akiliisitsiniarnermi pisortanut akiligassaqartoqartillugu taamaallaat attuumassuserneqarsinnaapput.

 

Kapitali 12

Naammagittaalliuuteqarsinnaaneq

 

  § 26.  Inatsisartut inatsisaat manna malillugu aalajangiinerit Isumaginnittoqarfiup aqunneqarnera aaqqissuussaaneralu pillugit malittarisassat sukkulluunniit atuuttut naapertorlugit Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut naammagittaalliuutigineqarsinnaapput.

 

Kapitali 13

Aningaasalersuineq naatsorsuuserinerlu

 

  § 27.  Utoqqalinersianut aamma meeqqanut tapinut aningaasartuutit 90 pct-ii Nunatta karsianit 10 pct-illu kommunimit aningaasartuutigineqassapput.
  Imm. 2.  Aningaasaqarnermut tapit aamma innarluuteqarnermut tapit kiisalu peqqiilliuuteqarnermut tapit kommunimit aningaasartuutigineqassapput.
  Imm. 3.  Utoqqalinersiat aamma tapiliunneqarsinnaasut kommunit agguarneqarsimanerisa avataani aalajangersimasumik najugalinnut aningaasartuutit Nunatta karsianit akilerneqartassapput.
  Imm. 4.  Utoqqalinersialinnut Kalaallit Nunaata, Qallunaat Nunaata imaluunniit Savalimmiut avataani aalajangersimasumik najugaqartunut utoqqalinersianut aningaasartuutit Nunatta karsianit akilerneqartassapput.
  Imm. 5.  Matumani Inatsisartut inatsisaanik aqutsinermut aningaasartuutit oqartussaasumit akisussaasumit akilerneqartassapput.
  Imm. 6.  Utoqqalinersialimmut angerlarsimaffimmi ikiorteqarneq kommunimit innersuussutigineqartoq, tak. § 18, utoqqalinersialimmut akeqanngilaq, aningaasartuutillu kommunimit akilerneqartassapput.

 

  § 28.  Kommunit naatsorsuutinik saqqummiussisarnissaat kukkunersiuisarnissaallu pillugit malittarisassat ersarinnerusut Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsinnaapput.

 

  § 29.  Ukiup sisamararterutaata aamma ukiup ullorsiuteqarfiusup naanerata kingorna kingusinnerpaamik qaammat ataaseq qanngiutsinnagu kommunimi utoqqalinersiaqartut pillugit kisitsisitigut paasissutissat kommunip Naalakkersuisunut nalunaarutigissavai.
  Imm. 2.  Paasissutissat nalunaarutigineqartussat imarisassaat ilusilersorneqarnissaallu pillugit malittarisassat Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsinnaapput.

 

  § 30.  § 27-mi aningaasartuutitut taaneqartunut Nunatta karsianit aningaasaliissutaasussat tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit Naalakkersuisut unitsissinnaavaat, §§ 28-29 malillugu aalajangersakkat kommunimit naammassineqarsimanngippata.
  Imm. 2.  Inatsit una malillugu imm. 1 tunngavigalugu Nunatta karsianit aningaasanik unitsitsineq innuttaasup ikiorsiissutinik pissarsinissamut pisinnaatitaaneranut sunniuteqartussaanngilaq.

 

Kapitali 14

Atortussanngortitsineq

 

  § 31.  Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2016 atuutilerpoq.
  Imm. 2.  Peqatigisaanik utoqqalinermi pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 3, 7. maj 2007-imeersoq kingornatigullu allannguutit ilanngullugit aamma Utoqqalinermi pensionisiat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 14, 27. juni 2007-imeersoq atorunnaarsinneqarput.

 

 

Inatsisartut inatsisaata nr. 24, 7. december 2015-imeersup (§ 5, imm. 2 malillugu isertitat toqqammavigineqartut naatsorsorneranni aamma utoqqalinersianut tapit nalimmassarneqarneranni utoqqalinersiarineqartut aammalu Inunnut Isumaginninnikkut isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit isumaqatigiissutaat naapertorlugu utoqqalinersiarineqartut ilanngunneqartassannginnissaat pillugu.)[1] atuutsitsilernissamut aalajangersagaq una imaraa:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat una ulloq 1. januar 2016 atuutilissaaq.

 

 

Inatsisartut inatsisaata nr. 6, 2. juni 2017-imeersup (Inatsisip kalaallisut oqaasertaani § 17, imm. 6-imut aaqqiissut)[2] atuutsitsilernissamut aalajangersagaq una imaraa:

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat una ulloq 1. juli 2017 atuutilissaaq.

 

 

Inatsisartut inatsisaata nr. 35, 28. november 2019-imeersup (Utoqqalinersianik ikilisitsisoqartinnagu aningaasanik innuttaasup akissarsiarisinnaasaanik qaffaaneq)[3] atuutsitsilernissamut aalajangersagaq una imaraa:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat una ulloq 1. januar 2020 atuutilissaaq.

 

 

Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfik, ulloq 28. februar 2020

 

 

Julie Præst Wilche

/

Trine Foldager



[1] Inatsimmik allannguineq § 5, imm. 2-mut tunngassuteqarpoq

[2] Inatsimmik allannguineq § 17, imm. 6-imut inatsisip kalaallisut oqaasertaani tunngassuteqarpoq

[3] Inatsimmik allannguineq § 5, imm. 2-mut, § 9, imm. 2-mut, § 9, imm. 3-mut, § 10, imm. 2, nr. 2-mut, § 10, imm. 2, nr. 3-mut, § 10, imm. 3-mut aamma § 15, imm. 1, nr. 1-imut tunngassuteqarpoq

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk