Isumaginninnermik suliassaqarfimmi pissaanermik atuineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 1, 21. november 2013-meersoq

Immikkoortoq I
Aalajangersakkat nalinginnaasut


Kapitali 1
Aallarniutitut aalajangersakkat

Pissaanermik atuineq

§ 1.  Pissaanermik atuineq isumassuinermut isumaginninnikkullu perorsaalluni ikiuunnermut taarsiullugu atorneqanngisaannassaaq, pisariaqarluinnartunullu killilerneqassalluni, aammalu pissaanermik atuinikkut anguniakkanut naapertuutissalluni.


Inuit pineqartut

§ 2.  Immikkoortuni I aamma II-mi meeqqat 18-it inorlugit ukiulit, ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut inissinneqarsimasut pineqarput.

§ 3.  Immikkoortuni I aamma III-mi inersimasut 18-inik ukioqalereersut, tarnikkut pissutsimikkut annertuumik ataavartumillu piginnaanikillisimasut pineqarput, pisortat sulissutiginninnerisigut inuttut suliassanillu ikiorneqartut, kiisalu isumaginninnikkut perorsaanermik, passunneqarnermik paaqqutarineqarnermillu ikiorneqartut, imaluunniit sammisassaqartitaanissamik allatigullu neqeroorfigineqartut aamma §§ 32-36 naapertorlugit iliuuseqarfigineqarnermut akuersinngitsut. Tarnikkut pissutsikkut piginnaasakillisimaneq suliamut attuumassuteqartumik pisariaqartinneqartumik uppernarsaaserneqarsimassaaq.

 

Immikkoortoq II
Meeqqat


Kapitali 2
Pissaanermik atuineq

Nalinginnaasut

§ 4.  Meeqqanik timikkut attorlugit pillaaneq inerteqqutaavoq. Aalajangerlugit nikissinnaajunnaartitsineq inerteqqutaavoq. Aalajangerlugit nikissinnaajunnaartitsinermi pineqarput qitequtinik, paffinnut qilerutinik, isikkanut qilerutinik, timimilluunniit nikitsaaliuissutinik pinngitsaaliissutitut atuineq, allatullu ittunik aalajangerlugit qilerussineq. Nikassaasumik, asissuisumik allatigulluunniit nikanarsaataasumik tarnikkut pinninneq inerteqqutaavoq.

§ 5.  Meeqqamik aalajangerlugu tigumminnilluni, imaluunniit inimut allamukaassilluni timikkut pissaanermik atuineq akuerisaavoq, imaappat:
1) meeraq imatut pissusilersuuteqarpat, inimi ataatsimoorfiusumi najuutiinnarnissaa illersorneqarsinnaanani, imaluunniit
2) meeqqat imminik allanilluunniit ajoqusiinissaa taamatut iliornikkut pinngitsoortinneqarpat.
Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu pissaanermik atuineq pisuni ataasiakkaani pissutsinut tulluartuussaaq, pisariaqarnerpaamillu qaangiisuussanani.


Ulloq unnuarlu paaqqinniffinni isumannaallisagaanngitsuni meeqqamut pissaanermik atuineq

§ 6.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffinni § 5 naapertorlugu timikkut pissaanermik atuisoqarsinnaavoq.
Imm. 2.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffinni isumannaallisagaanngitsuni ulloq unnuarlu paaqqinniffiup matuinik silarlernik unnuaanerani parnaarsisoqarsinnaavoq, qaqutiguinnarlu ulluunerani piffissani sivikitsuni parnaarsisoqarsinnaalluni.
Imm. 3.  Meeqqamut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut isumannaallisagaanngitsumut inissinneqarsimasumut meeqqap inuttaanik inimilluunniit sumiiffigisaanik misissuilluni pissaanermik atuisoqarsinnaavoq, tak. § 8.
Imm. 4.  Tamatuma saniatigut allaffigeqatigiittarnerit, oqarasuaatikkut oqaloqateqarnerit allatigullu attaveqaqatigiinnerit nakkutiginerisigut, meeqqamut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut isumannaallisagaanngitsumut inissinneqarsimasumut pissaanermik atuisoqarsinnaavoq, tak. § 13.
Imm. 5.  Aammattaaq meeraq ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi isumannaallisagaanngitsumi inissinneqarsimasoq piffissami sungiussiniarfigisassaani, Inatsisartut inatsisaanni § 15-imi taaneqartut assigisaannik piumasaqaateqarluni, ullut 14-it tikillugit anitsaaliorneqarsinnaavoq.


Ulloq unnuarlu paaqqinniffinni isumannaallisakkani pissaanermik atuineq

§ 7.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffinni isumannaallisakkani § 5 naapertorlugu timikkut pissaanermik atuisoqarsinnaavoq.
Imm. 2.  Meeqqamut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut isumannaallisakkamut inissinneqarsimasumut meeqqap inuttaanik inimilluunniit sumiiffigisaanik misissuilluni akuliuttoqarsinnaavoq, tak. § 8 aamma § 9.
Imm. 3.  Tamatuma saniatigut meeqqamut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut isumannaallisakkamut inissinneqarsimasumut allaffigeqatigiittarnerit, oqarasuaatikkut oqaloqateqarnerit allatigullu attaveqaqatigiinnerit nakkutigalugit akuliuttoqarsinnaavoq, tak. § 13 aamma § 14.



Kapitali 3
Meeqqap inuttaanik inimillu sumiiffigisaanik misissuineq

Nalinginnaat

§ 8.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffinni, ilanngullugit ulloq unnuarlu paaqqinniffinni isumannaallisakkani, meeqqap pigisanik tigussaasunik pigisaqarneranik isumaqarnissamut aalajangersimasunik tunngavissaqarpat, tak. § 10, pigisaqarnerullu kingunerissallugu torersuunissamik aalajangersakkat malinneqarsinnaannginnerat, imaluunniit isumannaallisaanikkut mianerisassat mianerineqarsinnaannginnerat, meeqqap inuttaanik inimillu sumiiffigisaanik misissuisoqarnissaa inissinneqarfiup pisortaata, allalluunniit taamatut piginnaatitaasup aalajangersinnaavaa.
Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu taamaallaat misissuisoqarsinnaavoq, akuliunnerup siunertaa akuliunnerullu kanngunarsagaanermik iluaaginninnermillu misiginerit akuliunnerup kingunerisinnaasaatut isumaqarfigineqartariaqartut, imminnut atsikkutigiippata.  Misissuinissamut piumasaqaataavoq periutsit allat sakkukinnerusut misilereersimanissaat, misissuinermilu siunertat angunissaannut periutsit taakku naammassimassanatik. Meeraq pigisanik tigussaasunik peqaruni, nammineq tunniunnissaannut kaammattorneqassaaq.
Imm. 3.  Pissutsit aallaavigalugit sapinngisamik qajassuartumik misissuisoqassaaq. Taamaasilluni misissuineq imatut ingerlanneqassaaq, meeqqap kanngunarsagaasutut misiginera sapinngisamik annikinnerpaasunngorlugu.
Imm. 4.  Meeqqap inuttaanik inimilluunniit sumiiffigisaanik misissuisoqalertinnagu, misissuinerup aallartinneqarneranut pissutaasunik meeraq paasitinneqarnissamut pisinnaatitaaffeqarpoq, pissutsit immikkut ittut taamatut iliornissaq illuatungilinngippassuk.
Imm. 5.  Meeqqap inuttaanik inimilluunniit sumiiffigisaanik misissuinermi sulisut ikinnerpaamik marluk tamatigut peqataasassapput. Taamaattoq pissutsit immikkut ittut pisariaqartippassuk, misissuineq sulisumit ataasiinnarmit ingerlanneqarsinnaavoq. Meeqqap inuttaanik inimilluunniit sumiiffigisaanik misissuinermi meeqqanik allanik najuuttoqaqqusaanngilaq.
Imm. 6.  Tigussaasumik pigisat meeqqap pigisaatut nassaarineqartut arsaarinnissutigineqarnissaat paaqqinniffiup pisortaata tamatumunngaluunniit piginnaatitaasup aalajangersinnaavaa, taamatut iliorneq torersuunissamut isumannaallisaanikkulluunniit qajassuussassatigut pisariaqartinneqartutut nalilerneqarpat.
Imm. 7.  Pigisat meeqqap pigisai arsaarinnissutigineqarpata, pigisat arsaarinnissutigineqartut allattorsimaffiannik inissiiffigisaq suliaqassaaq. Arsaarinnissutiginninneq pillugu meeraq ilisimatinneqassaaq, allattukkallu assilineqarneranik tunineqarluni.
Imm. 8.  Pigisaq inissiiffigisap pigippagu, ingerlaannaq arsaarinnissutigineqarsinnaavoq.

§ 9.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup isumannaallisakkap aammattaaq meeraq paaqqinniffimmut inissinneqartoq inimi sumiiffigisamini pigisanik tigussaasunik sunik pigisaqarnersoq misissorsinnaavaa, torersuunissamik aalajangersakkat isumannaallisaanikkullu mianerisassat malinnissaasa qulakkeernissaannut misissuineq taamatut ittoq pisariaqartinneqarpat:
1)  meeraq inuusuttorluunniit ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut isumannaallisakkamut inissinneqarpat,
2)  pulaartoqarneq sioqqullugu pulaartoqarnerullu kingorna, aamma
3)  ulloq unnuarlu paaqqinniffimmik isumannaallisakkamik qimatsineq sioqqullugu utereernerullu kingorna.


Aalajangersimasunik tunngavissaqarluni inummik inimillu sumiiffigisaanik misissuineq

§ 10.  § 8, imm. 1 naapertorlugu aalajangersimasunik tunngavissaasinnaapput meeqqap ikiaroornartumit imigassamilluunniit sunnertisimasutut isikkoqarnera, paaqqinniffiup igaffianit sannavianilluunnit sakkunik ipittunik amigaateqartoqarnera, imaluunniit paaqqinniffimmi sulisunit takunnittoqarsimappat, paaqqinniffiup pisortaanik, imaluunniit sulisumik tamatumunnga piginnaatitaasumik isumaqalersitsisumik meeraq tigussaasumik pigisanik torersaarnissamut malittarisassanik unioqqutitsisunik, imaluunniit meeqqamut namminermut allanulluunniit uloriarsinnaasunik pigisaqartoq.


Inimik sumiiffigisamik misissuineq pillugu immikkut

§ 11.  Meeqqap inimik sumiiffigisaanik misissuineq inimi sumiiffigisaani meeqqap tigussaasumik pigisaanik misissuinermik kinguneqarpat, meeraq misissuinermi najuunnissamut neqeroorfigineqassaaq, misissuinerulluunniit kingorna ingerlaannaq misissuineq inernerilu pillugit nassuiaanneqassalluni, taamatut iliornissamut pissutsit immikkut ittut aporfiussanngippata. Misissuinerup ingerlanneqarsimanera pillugu ilisimatitsissutiginerata peqatigisaanik misissuineq pillugu nassuiaanneqarnissamut neqeroorut allakkatigut tunniunneqarsinnaavoq.
Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaanni matumani ini sumiiffigisaq pillugu eqqarsaataapput ini, sikaaviit ineeqqalluunniit allat meeqqap atorsinnaasai. Pigisat pillugit eqqarsaataapput assersuutigalugu siniffiit, amusarissat, toqqorsiviit matusartut, taskit pooqattallu inimi sumiiffigisamiittut.


Inummik misissuineq pillugu immikkut

§ 12.  Meeqqap inuttaanik misissuinermi eqqarsaataapput akuliunnerit, inuup timaanut pulatitsinertaqanngitsut, timimillu imatut attuualaarinertaqanngitsut. Taamaallaat atisat qaavisiguut pattalaarisoqarsinnaavoq aammalu kaasarfiit kamippaallu misissorneqarlutik. Meeqqalli qaatiguuminik peersinissaa, nasaarnissaa kamippaarnissaalu paaqqinniffiup sulisuisa piumasarisinnaavaat.
Imm. 2.  Meeqqap timimini pigisanik tigussaasunik sunik peqarneranik misissuinermi, inuit meeqqamit aallaanermik suiaassuseqartut taamaallaat qaqutigorluinnaq najuussinnaapput.



Kapitali 4
Allaffigeqatigiittarnernik, oqarasuaatitigut oqaloqatigiinnernik allatigullu attaveqaqatigiinnernik nakkutilliineq

Aalajangersakkat nalinginnaasut

§ 13.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffinni aamma meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffinni isumannaallisakkani, allaffigeqatigiinnernik, oqarasuaatikkut oqaloqatigiinnernik allatigullu inunnik erseqqinnerusumik taaneqartunik paaqqinniffiup avataaniittunik attaveqaqatigiinnernik piffissami aalajangersimasumi nakkutilliisoqarnissaa kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsip aalajangersinnaavaa, tamanna meeqqap atugarissaassusia ineriartorneralu mianeriniarlugit pisariaqarpat, taamaattoq tak. imm. 2-6. 
Imm. 2.  Aatsaat meeraq najuutsillugu allakkanik isertunik anisunillu ammaasoqarsinnaavoq meeraq akuersisimappat najuunneranilu pissalluni. Tusarnaaqataassutit atorlugit oqarasuaatikkut oqaloqatigiinnernik nakkutilliinerit taamaallaat pisinnaapput meeraq akuersisimatillugu. Tusarnaaqataassutit atorlugit tusarnaartoqarpat, tamanna pillugu inuk oqaloqatigineqartoq ilisimatinneqassaaq.
Imm. 3.  Allakkap isertup ammarneqarnissaa meeqqap kissaatiginngippagu, taanna ammarnagu nassiussisumut utertinneqarsinnaavoq allakkiamik nassuiaammik ilallugu. Allakkap anisup ammarneqarnissaa meeqqap kissaatiginngippagu, allagaq suujunnaarsinneqassaaq.
Imm. 4.  Meeqqap sianerfigitinnermini tusarnaaqataassutinik tusarnaartoqarnissaa kissaatiginngippagu, sianersimasoq nassuiaateqarfigalugu oqarasuaatikkut oqaloqatigiinneq kipitinneqarsinnaavoq. Meeqqap sianernermini tusarnaaqataassutinik tusarnaaqataasoqarnissani kissaatiginngippagu, oqaloqatigiinnissaa pissanngilaq.
Imm. 5.  Taamaattoq pisortat oqartussaasuinut pisortallu oqartussaasuinit aamma taamaattoqarpat eqqartuussisuserisumut eqqartuussisuserisumillu imaluunniit meeqqat illersuisuanut illersuanilluunniit allakkanut allatigullu saaffiginnissutinut imm. 1-4 atuutinngillat.
Imm. 6.  Politiit pulaarlutik allaffigeqatigiittarnernik, oqarasuaatikkut oqaloqatigiinnernik allatigullu attaveqaqatigiinnernik nakkutilliineranni imm. 1-5 atuutinngillat, tak. § 14, nakkutilliineq Kalaallit Nunaanni Eqqartuussisaaseq pillugu inatsit naapertorlugu politiit pineqaatissiinerannut attuumassuteqarpat.


Ulloq unnuarlu paaqqinniffinni isumannaallisakkani allaffigeqatigiittarnernik, oqarasuaatikkut oqaloqatigiinnernik allatigullu attaveqaqatigiinnernik nakkutilliineq pillugu immikkut

§ 14.  Meeqqanut Kalaallit Nunaanni Eqqartuussisaaseq pillugu inatsit § 361 naapertorlugu tigummisaagallarnermut taarsiullugu ulloq unnuarlu paaqqinniffinnut isumannaallisakkanut inissinneqarsimasunut, eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmi § 379, § 380 kiisalu § 381, pulaartoqarneq allaffigeqatigiittarnerlu il.il. pillugit aalajangersagaasut assigisaanik atorneqassapput.
Imm. 2.  Meeraq meeqqap kommunimi sumiiffiani aamma kommunimi angerlarsimaffiani kommunalbestyrelsinut, Naalakkersuisunut pisortallu oqartussaasuinut allanut kiisalu Inatsisartunut ilaasortanut nakkutigisaanngitsumik allaffeqateqartarsinnaavoq taakkunanngalu pulaarneqartarsinnaalluni.
Imm. 3.  Aammattaaq meeraq eqqartuussivimmik, unnerluussisutut oqartussaasunik, politiinik, Inatsisartut Ombudsmandiannik, Folketingip Ombudsmandiannik, Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Europami Eqqartuussivimmik, Naalliutsitsineq pillugu Europamiut ataatsimiititaliaannik, Meeqqat Inuusuttullu Oqaloqatiginnittarfiannik meeqqallu illersuisuannik nakkutigisaanngitsumik allaffigeqatigiittarnissamut taakkunanngalu pulaarneqarnissamut pisinnaatitaaffeqarpoq.
Imm. 4.  Meeraq nunami allamioq nunami angerlarsimaffigisami nunanut allanut aallartitatut attaveqaataanik imaluunniit konsulitut sinniisuinik nakkutigisaanngitsumik allaffigeqatigiittarnissamut pisinnaatitaaffeqarpoq, tigummisaagallarnermi siunertat mianeriniarlugit pissutsit immikkut illuinnartut pissutigalugit politiit tamanna akerlerinngippassuk. Kalaallit Nunaanni Eqqartuussisaaseq pillugu Inatsit § 380 naapertorlugu politiit allakkanik nakkutiginninnissaq aalajangersarsimappassuk, allakkat politiit aqqutigalugit nassiunneqassapput.
Imm. 5.  Tigummisaagallarnermi siunertat mianeriniarlugit meeqqap tigummisaagallarnermut taarsiullugu paaqqutarineqartup oqarasuaatikkut oqaloqateqarnissaa allatigullu attaveqaqateqartarnissaa politiit akerlerisinnaavaat, imaluunniit oqarasuaatikkut oqaloqatigiinnerni allatigullu attaveqaqatigiinnerni oqaloqatigiinnerup tusarnaarneqarnissaa piumasaqaatigisinnaallugu, taamaattoq tak. imm. 2-4.
Imm. 6.  Imm. 5 naapertorlugu politiit aalajangernerannik meeraq ilisimatinneqassaaq, tamatumalu eqqartuussivimmut aalajangigassanngorlugu saqqummiunneqarnissaa piumasaqaatigisinnaallugu.



Kapitali 5
Inissinneqarnerup kingorna ulluni 14-ini piffissaq sungiussiartorfik

§ 15.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffinni isumannaallisagaanngitsuni meeqqat inissinneqarnermik kingorna ullut 14-it tikillugit ulloq unnuarlu paaqqinniffimmit pineqartumit najugaqarfigisaminnilluunniit pineqartumit anitsaaliugaasinnaanerat pillugu kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaavoq, imaappat:
1) meeqqap immikkut ittumik ikiorneqarnissamut pisariaqartitsinera iliuuseqarfiginiarlugu tamanna annertuumik pingaaruteqartutut isigineqarpat, aamma
2) isumaginninnikkut perorsaalluni sullissinermut tamanna aalajangiisumik pingaaruteqartutut isigineqarpat.
Imm. 2.  Ulluni siullerni 14-ini meeqqap qanoq sivisutigisumik anitsaaliugaanissaa kommunalbestyrelsip aalajangissavaa.
Imm. 3.  Meeqqap isumai tamatigut ilaatinneqartassapput, qassinillu ukioqarneranut inerisimassusianullu naapertuuttumik tulluartumillu sunniuteqartinneqartassallutik.
Imm. 4.  Timikkut pissaanermik atuilluni meeraq uninngatinneqarsinnaavoq taamaallaat inissinneqarfigisaminik qimatsinissaa pinngitsoortinniarlugu.
Imm. 5.  Aalajangersagaq manna naapertorlugu pissaanermik atuineq pisuni ataasiakkaani pissutsinut tulluarsagaassaaq, pisariaqarnerpaamillu qaangiisuussanani, anitsaaliuinermillu anguniakkamut sanilliullugu naammaginartumik sakkortussuseqassalluni.



Kapitali 6
Meeqqanut tarnikkut pissutsimikkut piginnaasakitsunut kalerrisaarutit sumiiffissiutilluunniit inunnut ataasiakkaanut atugassiat

§ 16.  Kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsi ulloq unnuarlu paaqqinniffiup qinnuteqaateqarneratigut, meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut najugaqarfimmulluunniit inissinneqarsimasunut, aammalu tarnikkut pissutsimikkut annertuumik ataavartumillu piginnaasakitsunut kalerrisaarutit sumiiffissiutillu inunnut ataasiakkaanut atugassiat piffissami killilikkami atorneqarnissaat pisuni immikkut ittuni aalajangersinnaavaat, imaappat:
1)  meeqqap ulloq unnuarlu paaqqinniffimmik qimatsinermigut timikkut ajoqusernissamut imminut allanilluunniit ulorianartorsiortitsilernissaa aarlerinaateqarpat,
2)  kalerrisaarutit sumiiffissiutilluunniit inunnut ataasiakkaanut atugassiat aarlerinartup tamatuma pinngitsoortinnissaanut tapertaasinnaappata, aamma
3)  kalerrisaarutit sumiiffissiutilluunniit inunnut ataasiakkaanut atugassiat atornissaannut angajoqqaatut oqartussaasut akuersisimappata. Angajoqqaatut oqartussaassuseq ataatsimoorunneqarpat, angajoqqaatut oqartussaasut tamarmik marluullutik akuersisimassapput.
Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu iliuutsit aallartinnissaannut piumasaqaatinik naliliinermi, tulliuttut pigineqarnerat kommunalbestyrelsip qulakkiissavaa:
1)  pineqartup piginnaasakissusia pillugu suliamut attuumassuteqartumik uppernarsaatit pisariaqartinneqartut,
2)  perorsaariaatsikkut periutsit, iliuuseqarfiginninnerup aallartinneqannginnerani atorlugit misilinneqarsimagaluartut pillugit nassuiaat, siunertallu angunissaanut periutsit sooq naammassimannginnerannut nassuiaat ilanngullugu, aamma
3)  meeqqap inissinneqarfigisap avataani nammineerluni ingerlasinnaanngornissaa anguniarlugu perorsaariaatsikkut periutsit, iliuuseqarfiginninnerup peqatigisaanik atorlugit misilinneqartussat pillugit nassuiaat.
Imm. 3.  Imm. 1 naapertorlugu iliuutsip aallartinnissamut piumasaqaatit eqqortinneqarsimaneranik naliliinermi, meeqqap ukioqqortussusianut inerisimassusianullu naapertuuttumik meeqqap isummersuutai naammaginartumik pingaartinneqarsimanersut kommunalbestyrelsip ilanngullugu misissussavaa.

§ 17.  Iliuuseqarfiginninneq, tak. § 16, sivisunerpaamik qaammatit sisamakkaarlugit aallartinneqarsinnaavoq. Pisuni ataasiakkaani piviusunik naliliineq tunuliaqutaralugu piffissap sivisussusissaa aalajangersarneqassaaq. Iliuuseqarfiginninnerup atornissaanik aalajangiinermut piumasaqaatit eqqortinneqarsinnaajunnaarpata, iliuuseqarfiginninneq unitsinneqassaaq.

§ 18.  § 16 naapertorlugu kalerrisaarutinik sumiiffissiutinillu inunnut ataasiakkaanut atugassianik atuinissamut aalajangiisinnaanermut, atortut meeqqap ingerlaffiinik ataavartumik nakkutiginninnermut atorneqarsinnaasut ilaanngillat.



Kapitali 7
Nalunaarsuineq nalunaarutiginninnerlu

Aalajangersakkat nalinginnaat

§ 19.  Pissaanermik atuinerit assigiinngitsut tamarmik nalunaarsorneqassapput, kommunimilu sumiiffigisami aamma kommunimi angerlarsimaffigisami kommunalbestyrelsinut aamma Naalakkersuisunut, kiisalu meeqqat ataasiakkaat taamaattoqarpata meeqqatut illersuisuannut ulloq unnuarlu paaqqunniffimmit nalunaarutigineqassallutik.
Imm. 2.  Inatsit manna naapertorlugu nalunaaruteqarnissamut immersugassat Naalakkersuisut suliarissavaat. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiit taakkuninnga atuinissamut pisussaaffeqarput.


Timikkut pissaanermik atuineq akuerisaq

§ 20.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffinni, aamma ulloq unnuarlu paaqqinniffinni isumannaallisakkani § 5 naapertorlugu timikkut pissaanermik atuinermi, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup pisortaata taassumaluunniit tullersortaata paasissutissat tulliuttut nalunaaruteqarnermut immersugassamut siunertamut tamatumunnga suliarineqartumut nalunaaquttap akunneri 24-t qaangiutsinnagit nalunaarsussavai:
1)  meeqqap aqqi qassinillu ukioqarnera,
2)  akuliunnermi piffissap qanoq ilinera,
3)  akuliunnerup qanoq sivisutiginera,
4)  akuliunnerup qanoq ittuunera, aamma
5)  akuliunnermut tunngavilersuutit.
Imm. 2.  Meeraq pisimasumut akuliunnermut aallartitsisumut akuusimasoq immersukkamut immersuineq pillugu ilisimatinneqassaaq, pisimasumullu nammineq nassuiaamminik ilanngussinissamut periarfissaqassalluni. Meeraq nalunaarummut oqaaseqaatiminik imminersuinerminut illersuisumit, inummit tatigisaminit isumassuisumilluunniit ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi sulisumit, pisimasumi akuusimanngitsumit ikiorneqarnissamik neqeroorfigineqassaaq.
Imm. 3.  Immersugassaq ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi protokolimi tamatumunnga immikkut naatsorsuussami pigineqassaaq.
Imm. 4.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup pisortaata taassumaluunniit tullersortaata nalunaaruteqarnermut immersugassap assilineqarnera nammineq oqaaseqaatiminik ilallugu kommunimut sumiiffigisamut, kommunimut angerlarsimaffigisamut, Naalakkersuisunut taamaattoqarpallu meeqqap meeqqatut illersuisuanut ullut pingasut qaangiutsinnagit nassiutissavaa.


Inuup timaanik inimillu sumiiffigisaanik misissuinerup nalunaarsornera

§ 21.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffinni, aamma ulloq unnuarlu paaqqinniffinni isumannaallisakkani meeqqap timaanik inimillu sumiiffigisaanik misissuinerni, tak. kapitali 3, paasissutissat tulliuttut paaqqinniffiup pisortaata taassumaluunniit tullersortaata nalunaaquttap akunneri 24-t qaangiutsinnagit nalunaarsussavai:
1)  meeqqap aqqi ukiuilu,
2)  misissuinermi nalunaaquttap qanoq ilinera,
3)  misissuinerup sivisussusaa,
4)  misissuinerup qanoq ittuunera,
5)  inuit kikkut misissuisuunersut,
6)  pissutigisat aalajangersimasut, misissuinerup ingerlaneqarneranut tunngavissiisut, aamma tigussaasumik pigisat suut nassaarineqarsimanersut, aamma
7)  § 8 naapertorlugu misissuinerni pissutigisat aalajangersimasut, misissuinerup pisariaqartilerneranut tunngavissiisut nassuiaatigineqassapput.
Imm. 2.  Meeraq inuttaminik inimilluunniit sumiiffigisaminik misissuiffigitittoq nalunaaruteqarneq pillugu ilisimatinneqassaaq, pisimasumullu nammineq nassuiaamminik ilanngussinissamut periarfissaqassalluni. Meeraq nalunaarummut oqaaseqaatiminik imminersuinerminut illersuisumit, inummit tatigisaminit isumassuisumilluunniit ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi sulisumit, pisimasumi akuusimanngitsumit ikiorneqarnissamik neqeroorfigineqassaaq.
Imm. 3.  Nalunaaruteqarnermut immersugassaq ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi protokolimi tamatumunnga immikkut naatsorsuussami pigineqassaaq.
Imm. 4.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup pisortaata taassumaluunniit tullersortaata nalunaaruteqarnermut immersugassap assilineqarnera nammineq oqaaseqaatiminik ilallugu kommunimut sumiiffigisamut, kommunimut angerlarsimaffigisamut, Naalakkersuisunut taamaattoqarpallu meeqqap meeqqatut illersuisunanut ullut pingasut qaangiutsinnagit nassiutissavaa.


Pissaanermik atuineq inerteqqutaasoq

§ 22.  §§ 4-18-imi, tak. imm. 2, malittarisassanik unioqqutitsinerit, nalunaarsorneqassapput, aamma kommunimut sumiiffigisamut, kommunimut angerlarsimaffigisamut Naalakkersuisunullu nalunaarutigineqassallutik.
Imm. 2.  Pisuni imm. 1-imi taaneqartuni sulisoq akuusoq, kingusinnerpaamik pisimasup imm. 1-imi taaneqartup aqaguani, tamanna pillugu ulloq unnuarlu paaqqinniffiup pisortaanut allakkatigut nalunaaruteqassaaq, nalunaarullu taanna pisortap nammineq oqaaseqaatiminik inuillu pisimasumik takunnittut oqaaseqataannik ilallugu kommunimut sumiiffigisamut, kommunimut angerlarsimaffigisamut Naalakkersuisunullu ullut pingasut qaangiutsinnagit nassiutissavaa. Nalunaarut paasissutissanik tulliuttunik imaqassaaq:
1)  meeqqap aqqi qassinillu ukioqarnera,
2)  iliuutsip akuliunnissamut tunngavissiisup piffissap qanoq ilinerani pisimanera,
3)  akuliunnerup piffissap qanoq ilinerani pisimanera,
4)  akuliunnerup qanoq sivisutiginera,
5)  akuliunnerup qanoq ittuuneranik nassuiaat,
6)  akuliunnerup siunertaanik nassuiaat,
7)  kina akuliuttuua,
8)  piffissami akuliunnerup pinerani meeqqap qanoq issusia, aamma
9)  pissutsit immikkut ittut, akuliunnissamut tunngavissiisut.
Imm. 3.  Meeraq pisimasumut pissaanermik atuinissamut tunngavissiisumut akuusoq nalunaaruteqarneq pillugu ilisimatinneqassaaq, pisimasorlu pillugu nammineq nassuiaatiminik ilanngussinissamut periarfissaqassalluni. Meeraq nalunaarummut oqaaseqaatiminik imminersuinerminut illersuisumit, inummit tatigisaminit isumassuisumilluunniit ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi sulisumit, pisimasumi akuusimanngitsumit ikiorneqarnissamik neqeroorfigineqassaaq.
Imm. 4.  Iliuuseq pisortanit unnerluussutaasinnaalluni pineqaatissiissutaasinnaaneranik tunngavissaqartumik pasitsaassisoqarpat, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup pisortaataa taassumaluunniit tullersortaata tamanna pillugu nalunaarut ingerlaannaq kommunimut sumiiffigisamut, kommunimut angerlarsimaffigisamut Naalakkersuisunullu nassiutissavaa. Naalakkersuisut politiinut attaveqassapput.
Imm. 5.  Sulisoq alla pisimasumik isiginnissimasoq, nalunaarummullu paasissutissanik ilanngussinissamut aqaguani qinnuigineqarsimanngitsoq, nassuiaamminik ulloq unnuarlu paaqqinniffiup pisortaanut taassumaluunniit tullersortaanut nalunaarutiginninnisamut pisussaaffeqarpoq.
Imm. 6.  Sulisoq alla, pisimasoq pillugu tunngavissaqartumik ilisimasaqalersoq, ilisimasani pillugit ulloq unnuarlu paaqqinniffiup pisortaanut taassumaluunniit tullersortaanut aammattaaq nalunaarnissamut pisussaaffeqarpoq.
Imm. 7.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup pisortaa taassumaluunniit tullersortaa kommunimut sumiiffigisamut, kommunimut angerlarsimaffigisamut Naalakkersuisunut taamaattoqarpallu meeqqap meeqqatut illersortaanut nalunaaruteqarnermi, nalunaarutimi assilineqarneranik sulisumut akuusumut peqatigisaanik tunniussissaaq, nalunaaruteqarnermillu angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq ilisimatissallugu.
Imm. 8.  Sulisoq akuusoq tassaappat ulloq unnuarlu paaqqinniffiup pisortaa, kommunimut sumiiffigisamut, kommunimut angerlarsimaffigisamut Naalakkersuisunullu toqqaannartumik nalunaaruteqartoqassaaq. Pisumi taamatut ittumi ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi tullersortip, nalunaarutimi assilineqarnera ulloq unnuarlu paaqqinniffiup pisortaanut tunniutissavaa. Taamatut pisoqaraangat angajoqqaatut oqartussaasut nalunaarut pillugu ilisimatinneqarnissaat Naalakkersuisut isumagisussaavaat.
Imm. 9.  Nalunaaruteqarnermik suliap tiguneqarneraniit sapaatit akunneri arfinillit qaangiutsinnagit nalunaaruteqarnermik suliap ingerlatsinermut kinguneri pillugit Naalakkersuisut aalajangiissapput. Kommuni sumiiffigisaq, kommuni angerlarsimaffigisaq angajoqqaatullu oqartussaasut taamaattoqarpat ingerlatsinermut kinguneri pillugit ilisimatinneqassapput.



Kapitali 8
Nakkutilliineq, naammagittaalliuuteqarnissamut aqqutissat, kingunerititat il.il. pillugit

§ 23.  Immikkoortoq II-mi malittarisassat atorneqarnerat Naalakkersuisut nakkutigissavaat.
Imm. 2.  Pissaanermik atuinerit pillugit nalunaarutinik Naalakkersuisut nakkutilliinissamut, nalilersueqqissaarnissamut qisuariaateqarnissamullu pisussaaffeqarput, tak. kapitali 7.

§ 24.  Immikkoortoq II-mi aalajangersakkanik unioqqutitsinerit pillugit naammagittaalliutit kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsimut apuunneqassapput.

§ 25.  Kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyresi aalajangiinnginnermini Naalakkersuisut oqaaseqaammik qinnuigissavai. Sulisup pissutsinik naammagittaalliuutigineqartunik ilisimasaqartup nassuiaataa oqaaseqaammut ilanngullugu nassiunneqassaaq. § 20, imm. 1, § 21, imm. 1, imaluunniit § 22, imm.1 naapertorlugit nalunaarsuisoqarsimappat, immersukkamut nalunaarsukkat assilineqarnerat nassuiaammut ilanngunneqassaaq.
Imm. 2.  Tamatuma saniatigut ulloq unnuarlu paaqqinniffiup pisortaa taassumaluunniit tullersortaa sapinngisamik sukkanerpaamik misissuissaaq, misissuinermut ilaassallutik meeqqamik oqaloqateqarneq, sulisunik pissutsinik naammagittaalliuutigineqartunik ilisimannittunik oqaloqateqarneq, pisimasumillu isiginnittuusimasinnaasunik oqaloqateqarneq. Oqaloqatiginninnerit pineqartut pillugit nalunaarusiortoqassaaq, nalunaarusiarlu, paasissutissanik imm. 1-imi taaneqartunik imaqartoq pisortap inassuteqaataanik ilallugu, kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsimut nassiunneqassalluni.

§ 26.  Kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsip immikkoortoq II-mi malittarisassat naapertorlugit aalajangigaanik naammagittaalliutit Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut apuunneqarsinnaapput.

§ 27.  Meeqqat inissinneqarsimasut aamma angajoqqaatut oqartussaassuseqartut immikkoortumi matumani malittarisassanik, kommunimilu sumiiffigisami kommunalbestyrelsimut aamma Isumaginninnermit Naammagittaalliuuteqartarfimmut naammagittaalliornissamut aqqutissanik meeqqat inissineqarsimasut angajoqqaatullu oqartussaasut ilisimatinneqarnissaat ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi pisortap qulakkiissavaa, tak. §§ 24 aamma 26.

§ 28.  Aammattaaq nakkutilliisunut, tunngaviusumik inatsimmi § 71, imm. 7 naapertorlugu inunnik allaffissornikkut aalajangikkamik kiffaanngissusiiagaasunik nakkutilliisussatut pilersinneqartunut saaffiginnittoqarsinnaanera ilisimatitsissutigineqassaaq.

§ 29.  Inatsisartut inatsisaat manna ulloq unnuarlu paaqqinniffinni tamani inatsimmi matumani ilaatinneqartunut sulisunut tamanut tunniunneqassaaq. Sulisoq inatsisip tigunera pillugu ulloq unnuarlu paaqqinniffiup pisortaanut atsiussaaq.



Immikkoortoq III
Inersimasut


Kapitali 9
Atorneqarfia

Nalinginnaasut

§ 30.  Pissaanermik atuinerit allatigulluunniit nammineq aalajangiinissamut pisinnaatitaaffimmut akuliunnerit qanorluunniit ittut atorneqalersinnagit, iliuuseqarfiginninnernut pisariaqartinneqartunut inuk pineqartoq nammineq piumassutsimik peqataatinniarlugu kommune sumiiffigisaq periarfissanik tamanik atuissaaq.
Imm. 2.  Pissaanermik atuineq anguniakkamut naleqqiullugu imminnut naapertuuttumik atsikkutigiissapput. Iliuuseqarfiginninnerit minnerusumik akuliuffiusut naammappata, taakku atorneqassapput.
Imm. 3.  Pissaanermik atuineq sapinngisamik mianersortumik sapinngisamillu sivikinnerpaamik pissaaq, aamma pineqartumut allanullu najuuttunut sapinngisamik mianerinnilluni pissalluni, taamaasilluni pisariaqanngitsumik kanngunarsaasoqassanngimmat akornutissarsisoqaraniluunniit. Nikanarsaataasumik, asissuisumik allatigulluunniit nikassaasumik pinninneq inerteqqutaavoq.
Imm. 4.  Akuliunnerup suliamut attuumassuteqartumik imminut illersorsinnaassusianik pisariaqassusianillu kiisalu pineqartup peqqissutsimigut qanoq issusianik inunnut ataasiakkaanut naliliisoqarsimanissaa immikkoortoq manna naapertorlugu akuliunnernut piumasaqaataavoq. 


Kalerrisaarutit sumiiffissiutillu inunnut ataasiakkaanut atugassiat kiisalu matunik ammaassutit immikkut ittut

§ 31.  Najugaqarfittut ulluuneraniluunniit neqeroorummi pisortap, imaluunniit sulisup, pisortamit taamatut iliornissamut piginnaatinneqartup kallerisaarutit sumiiffissiutillu inunnut ataasiakkaanut atugassiat piffissami killilikkami atorsinnaagai kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaavoq, imaappat
1)  inuup najugaqarfittut ulluuneraniluunniit neqeroorummik qimatsinermigut timikkut ajoqusernissamut imminut allanilluunniit ulorianartorsiortitsilernissaa aarlerinaateqarpat, aamma
2)  aarlerinaatip tamatuma pinngitsoortinnissaanut pisuni ataasiakkaani pissutsit tamanna pisariaqartippassuk.
Imm. 2.  Kalerrisaarutinik sumiiffissiutinillu inunnut ataasiakkaanut atugassianik imm. 1 naapertorlugu atuigallarnissamut aalajangiisinnaanermut, atortut inuup angerlarsimaffimminik qimatsinerata paasinissaanut imaluunniit inuup angerlarsimaffimminik qimatsisimasup sumiiffissinissaanut taamaallaat atorneqarsinnaasut pineqarput. Kalerrisaarutinik sumiiffissiutinillu inunnut ataasiakkaanut atugassianik imm. 1 naapertorlugu atuinissamut aalajangiisinnaanermut, atortut inuup ingerlaffiinik ataavartumik nakkutiginninnermut atorneqarsinnaasut ilaanngillat.
Imm. 3.  Inunnut, eqqarsartaatsikkut sanngiillisimanerup kinguneranik annertusiartortumik piginnaasakillisimasunut kalerrisaarutit sumiiffissiutillu inunnut ataasiakkaanut atugassiat atorneqalersinnaapput, pineqartoq tamatumunnga akerliunngippat. Kalerrisaarutit sumiiffissiutillu inunnut ataasiakkaanut atugassiat atorneqarnissaannut inuk akerliuppat, taakkuninnga atuinissaq kommunalbestyrelsip aalajangersinnaavaa, tak. imm. 1. Oqaaseqatigiit aappaat naapertorlugu aalajangiineq piffissamut killiligaanngitsumut atuuttussanngortinneqarsinnaavoq. Iliuuserinninnerli unitsinneqassaaq taamatut iliuuserinninnissamik aalajangiinissamut piumasaqaatini imaritinneqartut eqqortinneqarsinnaajunnaarpata.
Imm. 4.  Najugaqarfittut ulluuneraniluunniit neqeroorummi pisortap, imaluunniit sulisup, pisortamit taamatut iliornissamut piginnaatinneqartup matunik ammaassutit immikkut ittut inummut ataatsimut arlaqartunulluunniit atorsinnaagai kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaavoq, imaappat
1)  inuup inuilluunniit arlallit najugaqarfittut ulluuneraniluunniit neqeroorummik qimatsinermigut/qimatsinermikkut timikkut annertuumik ajoqusernissamut imminut allanilluunniit ulorianartorsiortitsilernissaa aarlerinaateqarpat, aamma
2)  aarlerinaatip tamatuma pinngitsoortinnissaanut pisuni ataasiakkaani pissutsit tamanna pisariaqarluinnartippassuk, aamma
3)  inatsimmi periarfissat sinneri kinguneqanngitsumik atorneqareersimappata.
Imm. 5.  Imm. 4 naapertorlugu matunik ammaassutinut immikkut ittunut ilaapput matup tigummivii marloqiusat, matumik ammaanissamut marloriarluni toorsineq assigisaallu. Iliuuserisaq imatut matumik parnaarinnissutaassanngilaq, pineqartulli killilersugaanani ingerlasinnaaneranut atatillugu kinguarsaataassalluni, taamaasilluni sulisut maluginiarsinnaassammassuk pineqartoq anisoq.
Imm. 6.  Imm. 4 naapertorlugu iliuuserisaq aallartinneqarpat, najugaqartut killilersugaanatik ingerlasinnaanerat mianeriniarlugu matumi kalerrisaarummik ikkussisoqassaaq, taamaasilluni najugaqartut matumik ammaassummik immikkut ittumik namminneq atuisinnaanngisut matumik ammaanissamut pisariaqartitaminnik ikiorneqassammata. Najugaqartut imm. 4 naapertorlugu iliuuserinninnermut ilaasut, aatsaat anitsaaliorneqarsinnaapput § 34-mi aalajangersagaq tamatuma peqatigisaanik atorneqarpat.


Aalajangerlugu tigumminninneq il.il.

§ 32.  Inummik aalajangerlugu tigumminnilluni, imaluunniit inimut allamukaassilluni timikkut pissaanermik atuineq inerteqqutaanngilaq, imaappat:
1)  inuup timikkut annertuumik ajoqusernissamut imminut allanilluunniit ulorianartorsiortitsilernissaa ilimanavissumik aarlerinaateqarpat, aamma
2)  pisuni ataasiakkaani pissutsit tamanna pisariaqarluinnartippassuk.
Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu pissaanermik atuineq pisuni ataasiakkaani pissutsinut tulluarsagaassaaq, pisariaqarluinnartumillu qaangiissanani.
Imm. 3.  Pissaanermik atuineq pinasuartumik pisariaqarsinnaasoq, Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerinermut Inatsimmi illersuisariaqalerneq ajornartuulermilu pisinnaatitaaneq pillugit aalajangersakkanut ilaassaaq, tak. pinerluttulerinermut inatsimmi kapitali 2.

§ 33.  Kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsi qaqutigut aalajangiisinnaavoq najugaqarfittut ulluuneraniluunniit neqeroorummi pisortaq, imaluunniit sulisoq, pisortamit taamatut iliornissamut piginnaatinneqartoq inummik aalajangersimasumik tigumminnilluni pissaanermik atuisinnaasoq, inuttut eqqiluisaarnermut atatillugu pineqartup isumassorneqarnissaata isumaginissaanut tamanna pisariaqarluinnartutut isigineqarpat. Inuttut eqqiluisaarnermut atatillugu pissaanermik atuinerup siunissami pinngitsoornissaa peqatigisaanik qulakkeerniarneqassaaq.
Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu timikkut pissaanermik atuineq eqqiluisaarnermik pisuni tulliuttuni akuerineqarsinnaassaaq:
1)  Kigutinik saliineq.
2)  Unngiarneq.
3)  Qulinneq, uffarneq atisanillu taarsiineq.
4)  Nujaajartinneq kukiiartinnerlu.
5)  Nangernik nalequttanillu taarsiineq.
6)  Amerissaaneq.
7)  Ulussat iluini qarngullu iluani nerisat sinnikuinik peersineq.
Imm. 3.  Kommunalbestyrelsip aalajangiinerani eqqiluisaarnermi pissutsit piviusut suut aalajangiinermi pineqarnersut erseqqissaatigineqassaaq.
Imm. 4.  Aalajangersimasumik tigumminninnermut ikiuutitut atortunik atuisoqassanngilaq, aamma aalajangersimasumik tigumminneriaaseq taamatullu iliornikkut anguniagaasoq imminnut naleqqiullutik atsikkutigiissallutik.
Imm. 5.  Aalajangersagaq manna naapertorlugu timikkut pissaanermik atuineq piffissami qaammatit pingasut tikillugit sivisussusilimmi akuerineqarsinnaavoq. Kommunalbestyrelsi piffissamik sivitsuisinnaavoq, qaammatinilli 6-nik sivisunerunngitsumik, pineqartumi eqqiluisaarnikkut pissutsit pitsaanerulersinniarlugit periutsit allat peqatigisaanik ineriartortinneqassammata, tak. imm. 2, oqaaseqatigiit aappaat.
Imm. 6.  Inuup imm. 1 naapertorlugu siusinnerusukkut aalajangiiffigineqareersup tarnikkut pissutsimigut annertuumik ataavartumillu piginnaasakillisimanera suli ajorseriaateqaqqippat, pisuni eqqiluisaarnermut tunngasuni aalajangersimasumik tigumminnilluni timikkut pissaanermik atuinissamut akuersissut piffissamut qaammatit pingasut tikillugit atuuttussaq pillugu aalajangiisoqaqqissinnaavoq, piffissaq qaammatit 6 tikillugit sivitsorneqarsinnaalluni.


Angerlarsimaffimmit anitsaaliugaaneq

§ 34.   Inuup angerlarsimaffimminik qimatsinissaa pinngitsoortinniarlugu, imaluunniit pineqartoq angerlarsimaffianut ingerlateqqinniarlugu § 31, imm. 4-mi piumasaqaatit assigisaat piumasaqaatigalugit kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaavoq najugaqarfittut ulluuneraniluunniit neqeroorummi pisortaq, imaluunniit sulisoq, pisortamit taamatut iliornissamut piginnaatinneqartoq inummik aalajangersimasumik tigumminnilluni pissaanermik atuisinnaasoq.
Imm. 2.  Angerlarsimaffimmit anitsaaliugaanerup piffissami qanoq sivisutigisumi atuunnissaa kommunalbestyrelsip aalajangiiffigissavaa, iliuuserinninnerullu minnerusumik akuliuffiusup atorneqarsinnaanera ataavartumik nalilersortassallugu.


Annoraaminernit ujatsiutaasanik atuineq

§ 35.  Inuup timimigut annertuumik ajoqusernissaa nalorninaatsumik aarlerinaateqarpat, pisunilu ataasiakkaani pissutsit tamanna pisariaqartilluinnarpassuk, najugaqarfittut ulluuneraniluunniit neqeroorummi pisortaq, imaluunniit sulisoq, pisortamit taamatut iliornissamut piginnaatinneqartoq, inuup nakkarnissaa pinngitsoortinniarlugu annoraaminernit ujatsiutaasat atorlugit issiavimmut kaassuartakkamut allatigulluunniit ikiorsiissummut, siniffimmut, issiavimmut, perusuersarfimmulluunniit aalajangiisinnaasoq, kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaavoq.
Imm. 2.  Illersuiniarnermut atortut imm. 1-mut ilaatinneqartut piffissami qanoq sivisutigisumi atorneqarsinnaanerat pillugu kommunalbestyrelsi aalajangiissaaq, iliuuserinninnerullu minnerusumik akuliuffiusup atorneqarsinnaanera ataavartumik nalilersortassallugu.


Najugaqarfissatut neqeroorummut akuersinani tigutinneq

§ 36.  Inuup nuunnissamut akerliusup imaluunniit tamatumunnga paasinartumik akuersinissamut piginnaasaqanngitsup, taamaattoq tak. imm. 2, isumaginninnermut inatsisit naapertorlugit najugaqarfissatut neqeroorummut aalajangersimasumut tigutinnissaa aalajangiiffigeqqullugu kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsi, tak. § 42, Ilaqutariinnermut Naalakkersuisumut inassuteqarsinnaavoq, imaappat:
1)  pineqartup pisariaqartitaminik ikiorneqarsinnaanissaanut tamanna pisariaqarluinnarpat, aamma
2)  ikiuineq inuup maannamut angerlarsimaffigisaani ingerlanneqarsinnaanngippat, aamma
3)  pineqartup iliuutsimi kinguneri paasisinnaanngippagit, aamma
4)  pineqartoq inuttut annertuumik ajoqusernissamut imminut aarlerinartorsiortippat, aamma
5)  nuunnissaata isumagineqannginnera illersorneqarsinnaanngippat.
Imm. 2.  Inunnut tarnikkut pissutsimikkut annertuumik ataavartumillu piginnaasakillisimasunut, nuunnissamut akerliunngitsunut, nuunnissamulli paasinartumik akuersinissamut piginnaasaqanngitsunut, tarnikkullu pissutsikkut piginnaasakillineq eqqarsartaatsikkut piginnaasakillinerup ajorsiartuaartup kingunerippagu, kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaavoq najugaqarfittut neqeroorummut aalajangersimasumut tigutissasoq, kommunalbestyrelsip inassuteqaataa nakkutilliisumit kredsrettimit ivertinneqartumit isumaqatigineqarpat, tak. § 42, imm. 4, imaappat
1)  pineqartoq pisariaqartitaminik ikiorneqarsinnaassappat najugaqarfittut neqeroorummi najugaqarnissaa pisariaqarpat, aamma
2)  pisumi tassani aalajangersimasumi pineqartumut isumassuinermut atatillugu tamanna naapertuunnerpaasutut nalilerneqarpat.
Imm. 3.  Inuk najugaqarfissatut neqeroorummi imm. 1-imi taaneqartumi najugaqartoq, aamma paasinartumik akuersinissamut piginnaasaqanngitsoq, naak imm. 1, nr. 1-5-imi piumasaqaatit eqqortinneqarsimanngikkaluartut, nuunnissaq pineqartup soqutigisaatut nalilerneqarpat, aammattaaq pineqartoq ilaquttaminut attaveqartuaannarsinnaaqqullugu, najugaqarfimmut allamut assigisaanut pineqartup isumassorneqarfigisinnaasaanut nuunneqarsinnaassasoq kommunalbestyrelsi Ilaqutariinnermut Naalakkersuisumut pisuni immikkorluinnaq ittuni inassuteqarsinnaavoq.
Imm. 4.  Kommunalbestyrelsip imm. 1 aamma 2 naapertorlugit naliliinerani, taamaattoqarpat uiusup nuliaasulluunniit, inooqatigisap allatigulluunniit ilaqutaasup pineqartup pisariaqartitaanik ikiuunnissamik nakkutilliinissamillu isumaginnissinnaajunnaarsimanera ilaatinneqassaaq.
Stk. 5.  Imm. 2 naapertorlugu kommunalbestyrelsip aalajangiinera Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut naammagittaalliuutigineqarsinnaavoq. Kommunalbestyrelsip aalajangernera angajoqqaatut oqartussaasumit kredsrettip ivertitaanit, tak. § 42, imm. 4, isumaqatigineqanngippat, pineqartup imm. 2 naapertorlugu najugaqarfissatut neqeroorummut aalajangersimasumut tigutinnissaa nuunnissaaluunniit aalajangiiffigeqqullugu kommunalbestyrelsip Ilaqutariinnermut Naalakkersuisumut inassutigissavaa.


Pulaartoqarnermut killilersuutit il.il. malittarisassaqartinnerat

§ 37.  Inuit najugaqarfissatut neqeroorutini sulisoqartuni ininillu ataatsimoorussanik peqartuni najugaqartut kimit pulaarneqarnissartik namminneq aalajangissavaat, taamaattoq tak. § 38, imm. 1, aamma § 39, imm. 2.

§ 38.  Najugaqariaatsini § 37-imi taaneqartuni ininut ataatsimoorussanut pulaartut ilaasa isersinnaanerat killilersorneqassasoq kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaavoq, imaappat:
1)  pulaartoq najugaqartunut allanut sulisunulluunniit nakuuserpat nakuusernissamilluunniit qunusaarippat, imaluunniit najugaqartut sinnerinut sulisunulluunniit ulorianartorsiortitsisumik pissusilersuuteqarpat,
2)  pulaartoq, timikkut nakuuserneq pinngikkaluarlugu, najugaqartunut allanut sulisunulluunniit ajoqusersuippat imaluunniit uumisaaraluni ajoqusersuippat, imaluunniit
3)  inini ataatsimoorussaniinnerni pulaartup pissusilersornera nalinginnaasumik toqqissisimajunnaarsitsinermigut, imaluunniit inini ataatsimoorfiusuni avatangiisinik naakkittaannerulersitsinermigut, imaluunniit ikiuinermik pisariaqartinneqartumik suliaqarnissamut ajornakusoornerulersitsinermigut najugaqartut sinnerinut sulisunulluunniit annertuumik ajoqusersuutaappat.
Imm. 2.  Pulaartup najugaqarfiup ilaanut najugaqartup kisimi atorsinnaasaanut isersinnaanissaa kommunalbestyrelsip imm. 1 naapertorlugu aalajangiinermini qulakkiissavaa.

§ 39.  Pulaartut aalajangersimasut inip ilaanut najugaqartup kisimi atorsinnaasaanut isersinnaanerannik killiliisunik kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaanngilaq.
Imm. 2.  Taamaattoq pulaartut aalajangersimasut sulisunut § 38, imm. 1, nr. 1-imi 2-milu taaneqartunik pissusilersuuteqartut, ikiuinerup pisariaqartitap suliarinerata nalaani najugaqarfiup ilaani tassani isersimaqqusaajunnaarlugit kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaavoq.

§ 40.  § 38, imm. 1, aamma § 39, imm. 2 naapertorlugit aalajangiinerit, kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsip ataatsimiititalialluunniit ataavartup ataatsimiinnerani aalajangigaassapput. 
Imm. 2.  Taamaattoq sulianik maannakkorpiaq pisariaqartitsineq pissutigalugu kommunalbestyrelsip ataatsimiititalialluunniit ataavartup ataatsimiinneranni, tak. imm. 1, suliarineqarnissamut utaqqinneqarsinnaanngitsunik ingerlatsivik § 38, imm. 1 aamma § 39, imm. 2 naapertorlugit aalajangiigallarsinnaavoq.
Imm. 3.  Imm. 2 naapertorlugu aalajangiigallarneq aalajangiigallarnerup atuutilersinnerata kingorna, oqartussaasunut imm. 1 naapertorlugu aalajangiisinnaatitaasunut akuerisassanngorlugu sapinngisamik piaartumik saqqummiunneqassaaq. 
Imm. 4.  § 38 aamma § 39, imm. 2 naapertorlugit aalajangiinerit pisuni ataasiakkaani sapinngisamik pisariaqarnerpaaginnarnut killeqartinneqassapput. Pulaartumut killilersuutit qanoq annertutiginerat piffissamilu qanoq sivisutigisumi atuuttussaanerat aalajangiinermi takuneqarsinnaassaaq. Suliniutit minnerusumik akuliuffiusut pulaartumut atornissaasa misilinneqarsimanissaat aalajangiinissamut piumasaqaataavoq.
Imm. 5.  § 38 aamma § 39, imm. 2 naapertorlugit aalajangiinerit pulaartoq najugaqartorlu pillugit aalajangigaassapput.



Kapitali 10
Sulianik suliarinninneq, allaffissorneq il.il.

Kommunalbestyrelsip aalajangiinerinut tunngaviit

§ 41.  §§ 31, 33, 34 aamma 35 naapertorlugit kommunalbestyrelsip aalajangiinerinut tunngavittut tulliuttut pigineqassapput:
1)  piginnaanikillineq pillugu suliamut attuumassuteqartumik uppernarsaatit pisariaqartinneqartut,
2)  pineqaatit aallartinnissaat pillugu aalajangiisoqarnissaa siunniunneqartinnagu isumaginninnikkut perorsaalluni ikiuunneq paaqqutarinninnerlu pillugit paasissutissat,
3)  piffissaq qanoq sivisutigisoq pineqaatit pisariaqarfissaattut naatsorsuutigineqartoq pillugu paasissutissat, aamma
4)  pineqaatitut eqqarsaatigineqartut pillugit ilaquttat taamaattoqarpallu nakkutilliisup oqaaseqaataat.


Najugaqarfissatut neqeroorummut akuersinani tigutinnermut Ilaqutariinnermut Naalakkersuisup aalajangiineri

§ 42.  Kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsip inassuteqarneratigut najugaqarfissatut neqeroorummut akuersinani tigutinnissamut Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoq § 36 naapertorlugu aalajangiissaaq. Kommunalbestyrelsip inassuteqaataata tiguneranit kingusinnerpaamik sapaatit akunneri marluk qaangiutsinnagit aalajangiisoqassaaq.
Imm. 2.  Inassuteqaat tulliuttut pillugit nassuiaammik imaqassaaq:
1)  § 36, imm. 1-imi 3-milu piumasaqaatit eqqortinneqarsimasutut isigineqarnerannut tunngavik,
2)  piginnaanikillisimaneq pillugu suliamut attuumassuteqartumik uppernarsaatit pisariaqartinneqartut,
3)  najugaqarfissatut neqeroorummut immikkut ittumut tigutinnissamik inassuteqarnissaq aalajangiunneqartinnagu, pineqartumut ilaqutaasunulluuniit ikiuunneq paaqqutarinninnerlu ingerlanneqarsimasoq neqeroorutigineqarsimasorluunniit,
4)  najugaqarfiup nutaap pequtsersugaanera, inuttut ikiorneqarneq, paaqqutarineqarneq tapersersorneqarnerlu il.il., pineqartumut atugassiissutigineqarsinnaasut, aamma
5)  inuup pineqartup nammineq ilaqutaasullu, taamaattoqarpallu nakkutilliisup nuunnissaq pillugu oqaaseqaataat.
Imm. 3.  Uiusoq nuliaasorluunniit allatigulluunniit qanigisaq, inummik suliami pineqartumik najugaqateqartoq, pineqartup najugaqarfissatut neqeroorummut immikkut ittumut aalajangersagaq manna naapertorlugu tigutinnissaanik inassuteqarnissamut kommunalbestyrelsip itigartitsinerata naammagittaalliuutiginissaanut pisinnaatitaaffeqarpoq. Naammagittaalliut Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut apuunneqassaaq.
Imm. 4.  Pineqartoq nakkutilliisoqariinngippat, nuunnissamut inassuteqartoqartillugu oqartussaassuseq pillugu inatsit naapertorlugu nakkutilliisumik ivertitsinissamik kommunalbestyrelsip kredsretti qinnuigissavaa.
Imm. 5.  Nuunnissamik aalajangiineq piviusunngortinniarlugu kommunip politiit pisariaqarpat ikiuuteqqullugit qinnuigisinnaavai.


Eqqartuussisuserisumit ikiorneqarneq

§ 43.  Suliap ingerlanerata nalaani pineqartup soqutigisaminik isumaginnittussamik eqqartuussisuserisumit ikorneqarnissaa kommunalbestyrelsip isumagissavaa, suliani makkunani:
1)  pineqartup piumanngisaanik § 34 naapertorlugu angerlarsimaffimmit anitsaaliugaaneq, imaluunniit
2)  najugaqarfissatut neqeroorummut § 36, imm. 1 naapertorlugu tigutinneq.
Imm. 2.  Eqqartuussisuserisumut aningaasartuutit kommunalbestyrelsip akilissavai, taannalu Kalaallit Nunaanni Eqqartuussisaaseq pillugu Inatsimmi kapitali 21 naapertorlugu sulianut eqqartuussivimmi akeqanngitsumik ingerlanneqartunut malittarisassat assigisaat atorlugit aningaasarsissaaq akiliutigigallarsimasaminillu utertiffigineqarluni.

§ 44.  Pineqaatinik iliuuseqarfigineqartoq nammineq eqqartuussisuserisussaminik  tamatigut toqqaasinnaavoq.
Imm. 2.  Eqqartuussisuserisup inummit namminermit sulisussarsiarineqartup sullitamut, sullitalluunnit uianut nuliaanulluunniit, ilaqutaanut, allanullu. attuumassuteqarnini pissutigalugu suliamut akuusinnaajunnaannginnissaa kommunalbestyrelsip Ilaqutariinnermullu Naalakkersuisup nakkutigissavaat.


Kommunalbestyrelsimut naammagittaalliorneq

§ 45.  Immikkoortumi matumani aalajangersakkanik unioqqutitsinernut naammagittaalliutit kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsimut apuunneqassapput.

§ 46.  § 45 naapertorlugu naammagittaalliut aalajangiiffigitinnagu, kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsip najugaqarfittut ulluuneraniluunniit neqeroorut inassuteqaammik qinnuigissavaa. Najugaqarfittut ulluuneraniluunniit neqeroorutip pisortaa taassumaluunniit tullersortaa sapinngisamik sukkanerpaamik misissuissaaq, inummik naammagittaalliummi pineqartumik oqaloqateqarneq, sulisunik pissutsinik naammagittaalliutigineqartunik ilisimannittunik oqaloqateqarneq, taamaattoqarpallu pisimasumut isiginnittunik oqaloqateqarneq misissuinermut ilaassallutik. Oqaloqatigiinnerit taakku pillugit nalunaarusiortoqassaaq, nalunaarusiarlu pisortap inassuteqaataanik ilallugu kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsimut nassiunneqassalluni. Taamaattoqarpat nalunaaruteqarnermut immersukkat, tak. § 53, imm. 2, nalunaarusiamut inassuteqaammullu ilanngullugit nassiunneqassapput.

§ 47.  Kommunimi sumiiffigisami kommunabestyrelsip § 45 naapertorlugu aalajangiineri pillugit naammagittaalliuutit, Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut  apuunneqarsinnaapput.


Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut naammagittaalliorneq

§ 48.  §§ 31, 33, 34, 35, 36, imm. 2, 38, 39, imm. 2 aamma § 42, imm. 3 naapertorlugit kommunalbestyrelsip aalajangiineri Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut apuunneqarsinnaapput.
Imm. 2.  Inuk aalajangiinermi pineqartoq nammineq naammagittaalliuteqarsinnaanngippat, uiusup nuliaasulluunnit, ilaquttap, nakkutilliisup imaluunniit allap inummut pineqaammik pineqartumut sinniisup kommunalbestyrelsip aalajangiinera naammagittaalliutigisinnaavaat.

§ 49.  Najugaqarfissatut neqeroorutinut aalajangersimasunut § 36, imm. 1 aamma 3 naapertorlugit tigutinnermut Ilaqutariinnermut Naalakkersuisup § 42 naapertorlugu aalajangiineri, tigunerani sapaatit akunneri sisamat qaangiutsinnagit Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut apuunneqarsinnaapput.
Imm. 2.  Aalajangiinernut imm. 1-imi taaneqartunut inuk aalajangiinermi pineqartoq kommunalbestyrelsiluunniit naammagittaalliuuteqarsinnaapput.
Imm. 3.  Inuk aalajangiinermi pineqartoq nammineq naammagittaalliuteqarsinnaanngippat, uiusup nuliaasulluunniit, ilaquttap, nakkutilliisup imaluunniit allap inummut pineqaammik pineqartumut sinniisup Ilaqutariinnermut Naalakkersuisup aalajangiinera naammagittaalliutigisinnaavaat.
Imm. 4.  Imm. 1-3 naapertorlugit Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut naammagittaalliuutit kinguartitsissutitut sunniuteqartarput. Pissutsit immikkut ittut pisariaqartippassuk, Ilaqutariinnermut Naalakkersuisup § 42 naapertorlugu aalajangiinermi peqatigisaanik tigutinneq ingerlaannaq piviusunngortinneqassasoq aalangersinnaavaa. Kinguartitsissutitut sunniutaata atorunnaarsinneqarnera Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut suliassanngortinneqarsinnaanngilaq.


Eqqartuussivimmi milisinneqarnera nakkutilliinerlu

§ 50.  Naammagittaalliuteqartup Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfiup aalajangiinera Kalaallit Nunaanni Eqqartuussisaaseq pillugu Inatsimmi kapitali 28-mi malittarisassat naapertorlugit eqqartuussivimmut saqqummiunneqarnissaa piumasaqaatigisinnaavaa, Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfiup aalajangiineri makkununnga tunngappata:
1)  § 34 naapertorlugu angerlarsimaffimmit il.il. anitsaaliugaaneq, imaluunniit
2)  § 36 naapertorlugu najugaqarfissatut neqeroorummut immikkut ittumut tigutinneq.

§ 51.  Inuit § 34 naapertorlugu pineqaatinut ilaasut, tunngaviusumik inatsimmi § 71, imm. 7 naapertorlugu inunnik allaffissornikkut aalajangikkamik kiffaanngissusiiagaasunik nakkutilliineq pillugu Folketingip ataatsimiitialiaanut saaffiginnissinnaanertik pillugu ilisimatinneqassapput. Aamma taamatut ippoq pineqaammut akuersisoqarsimappat.


Nalileeqqinneq, nalunaarsuineq nalunaaruteqarnerlu

§ 52.  Suliani pineqaatit § 31, imm. 1, § 31, imm. 4 aamma § 34 naapertorlugit aallartinneqarfigisaanni, pineqaatip atorneqarnerata ingerlaqqinnissaa kommunimit ataavartumik nalilersoqqinneqartassaaq, pineqaatillu aallartinneqarnissaanik kommunalbestyrelsip aalajangiineraniit kingusinnerpaamik qaammatit arfineq pingasut qaangiutsinnagit nalilersoqqinneqassalluni.
Imm. 2.  Suliani pineqaatit § 35 naapertorlugu aallartinneqarfigisaanni, pineqaatip atorneqarnerata ingerlaqqinnissaa ataavartumik nalilersoqqinneqartassaaq, kommunalbestyrelsilli pineqaat pillugu kingullermik aalajangiineraniit kingusinnerpaamik qaammatit 18-it qaangiutsinnagit nalilersoqqinneqassalluni.

§ 53.  § 36 naapertorlugu najugaqarfissatut neqeroorummut tigutinneq pissaanermillu atuinerit assigiinngitsut tamarmik, ilanngullugit §§ 30-35 naapertorlugit pineqaatinut atatillugu pissaanermik atuinerit, najugaqarfittut neqeroorummit nalunaarsorneqassapput, kommunimilu sumiiffigisami kommunalbestyrelsimut Naalakkersuisunullu nalunaarutigineqassallutik.
Imm. 2.  Immikkoortoq III naapertorlugu nalunaarsuineq nalunaaruteqarnerlu pissaaq nalunaaruteqarnermut immersugassat immikkut ittut Naalakkersuisunit suliarineqartut atorlugit.

§ 54.  Malittarisassanik unioqqutitsisoqartillugu, pissaanermik atuinerup ingerlaqqiinnarnissaanik aalajangiisoqarsimatinnagu, imaluunniit illersuisariaqalernermut ajornartuulernermiluunniit pisinnaatitaanermut atatillugu akuliunneq pisimappat, ingerlaannaq nalunaarsuisoqassaaq, pineqaatillu aallartinneraniit kingusinnerpaamik aqaguani nalunaarsuisoqassalluni.
Imm. 2.  Pineqaatit imm. 1 naapertorlugu nalunaarsorneqartut ingerlaannaq, kingusinnerpaamillu ullut pingasut qaangiutsinnagit kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsimut Naalakkersuisunullu nalunaarutigineqassapput.

§ 55.  § 31, imm.1, § 31, imm. 3, oqaaseqatigiit aappaat, § 31, imm. 4 kiisalu §§ 32-35 naapertorlugit pineqaatit ingerlaannaq nalunaarsorneqassapput, akuliunnerullu pinerata kingusinnerpaamik aqaguani nalunaarsorneqassallutik.
Imm. 2.  Pineqaatit imm. 1 naapertorlugu nalunaarsorneqartut kommunimut sumiiffigisamut Naalakkersuisunullu qaammatikkaartumik nalunaarutigineqartassapput.

§ 56.  Nuutitsineq § 36 naapertorlugu aallartinneqartoq qaammatip nuutitsinerup aallartinneqarfiata naannginnerani nalunaarsorneqassaaq.
Imm. 2.  Pineqaatit imm. 1 naapertorlugu nalunaarsuineq kommunimut sumiiffigisamut Naalakkersuisunullu qaammatit pingasukkaarlugit nalunaarutigineqartassaaq.

§ 57.  §§ 53-56 naapertorlugit nalunaarsuineq inummit akuliunnermik pineqaammilluunniit aallartitsisumit suliarineqassaaq, imaluunniit inummut akuliunnermik pineqaammilluunniit aallartitsisumut ilitsersuisussaatitaasit suliarineqassalluni.

§ 58.  Pissaanermik atuinerup allatigullu inuttut kiffaanngissuseqarnermut akuliunnerit qanoq allanngoriartuuteqarnerisa malinnaaffiginissaat kommunimi sumiiffigisami kommunalbestyrelsip pisussaaffigaa, malinnaaqqinnissamut pisariaqartitsinerup nalilernissaa siunertaralugu.
Imm. 2.  Pissaanermik atuinerup allatigullu inuttut kiffaanngissuseqarnermut akuliunnerit qanoq allanngoriartuuteqarnerat pillugu nalunaarut kommunalbestyrelsimut Naalakkersuisunullu ukiumoortumik saqqummiunneqartassaaq.



Immikkoortoq IV

Kapitali 11
Atuutilernera

§ 59.  Inatsit 1. december 2013-imi atuutilissaaq.
Imm. 2.  Meeqqanut inuusuttunullu kiisalu annertuumik innarluutilinnut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 64, 29. december 1994-imeersumi kapitali 8 peqatigisaanik atorunnaarsinneqassaaq.



Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 21. november 2013



Aleqa Hammond

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk