Inunnik isumaginnittussat ilinniartitaaneranni fagit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 16, 15. april 1991-imeersoq

Meeqqat atuarfianni ilinniartitsisussat ilinniartitaasarnerat pillugu isumaginninnermillu suliaqartussanik ilinniartitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi 16. maj 1989-imeersumi § 29 naapertorlugu aalajangersarneqarput:

Kapitali 1.
Imaa.

§ 1. Inunnik isumaginnittussat ilinniartitaaneranni ilinniartitsineq soraarummeersitsinerlu ingerlanneqassapput nalunaarummi uani aalajangersakkat aamma Namminersornerullutik Oqartussat inunnik isumaginnittussanik ilinniartitsineq pillugu nalunaarutaanni aalajangersakkat nalinginnaasut malillugit.

 

Kapitali 2.
Fagit perorsaanermut tunngassuteqartut.

§ 2. Siunertarineqartoq tassaavoq ilinniartut
1) perorsaanermik suliaqarnerup meeqqat, inuusuttut inersimasullu ineriartornerannut toqqissisimanissaannullu aamma inuiaqatigiinni pissutsinut atassuteqarneranik paasisimasaqalersinniarnissaat,
2) isummanik perorsaanermut tunngasunik aamma tamakkua perorsaanermi qanoq atornissaannik paasisimasaqalersinniarnissaat, aamma
3) tunngavissaqalernissaat apeqqutinik perorsaanermut ileqqorissaarnissamullu tunngasunik suussusersiorlugit paasiniaasinnaalernissamut, naliliisinnaalernissamut paasinarsaasinnaalernissamullu.
Imm. 2. Imai:
1) isummat perorsaanermut tunngasut assigiinngitsut, tamakkua inunnik inuiaqatigiinnillu isiginninneri,
2) ukiut ingerlanerini inuiaqatigiinnilu assigiinngitsumik aaqqissugaasuni inuusut perorsaanermik/perorsarsimassutsimik, pissusissatut innermik/allaassuteqarnermik, toqqissisimanermik/inuunerupnaleqassusianik paasinnittarneri,
3) isummat paasinnittarnerillu tamakkua meeqqanik, inuusuttunik inersimasunillu perorsaanikkut sullissinerup anguniagaanut imarisaanullu sunniuteqartarneri,
4) inuiaqatigiinni inooqataanermut piukkunnarsaaneq, pingaartinnerullugit meeqqat inuusuttullu,
5) inuiaqatigiinni inooqataanermut piukkunnarsaanerup ingerlanneqarnera ilaqutariinni, paaqqinniffinni gruppinilu, aamma
6) perorsaanermik suliaqartup namminerminut sulianullu tunngasutigut imminut ilisimaarinera.

 

Socialpædagogikki.

§ 3. Siunertarineqartoq tassaavoq ilinniartut
1) inunnik isumaginninnermi suliassanik, sulineermi periaatsinik suliassaqarfinnillu ilisimasaqalersinniarnissaat, aamma
2) piginnaanngorsarneqarnissaat inunnik isumaginninnerup tungaatigut sulinissamut tunngavilersukkanik siunnersuusiornermut, tamatumunnga ilanngullugu inunnik isumaginninnerup tungaatigut sulinerup nutaanngorsarnissaanut siunnersuusiorneq.
Imm. 2. Imai:
1) inunnik isumaginninnermut ilinniarnermi tunuliaqutassat pitsaasut,
2) pædagogikkimut/psykologiimut tunngasumik isummat assigiinngitsut isumaginninnermik suliaqarnermut sunniutaat,
3) isumaginninnermik suliassaqarfiit ilisimaneqartut tamarmik iluanni isumaginninnermik suliaqarnerit,
4) isumaginninnermik suliassaqarfinnik nutaanik piorsaaneq,
5) paaqqinniffinni suliassaqarfinnilu assigiinngitsuni isumaginninnerup tungaatigut suliassanik pilersaarusiorneq, aaqqissuussineq naliliinerlu,
6) paasissutissanik misissuineq, katersuineq suliarinninnerlu sullissinissamut siunnersuutinik atorluarsinnaasunik saqqummiussinissamut tunuliaqutissatut,
7) paaqqinniffiit siulersorneqarneri ingerlanneqarnerilu,
8) suliffigisami avataaniittunilu suleqatigiinnissamik suleqateqarnissamillu aaqqissuussineq, tamatumunnga ilanngullugu angajoqqaat suleqatigiinnissaat aamma atuarfeqarfimmik, peqqinnissamik isumaginnittoqarfimmik isumaginninnermullu pisortaqarfinnik suleqateqarneq,
9) ataqatigiinneq/oqaloqatigiinneq,
10) inunnik isumaginnittup najukkamini inooqatigiinnut akisussaassuseqarnera taakkununngalu suliassai.

 

Psykologi.

§ 4. Siunertarineqartoqtassaavoqilinniartutqamuuna (tarnikkut) pissusiusartunik, inuit inooqatigiinnermi kulturikkullu assigiinngitsunik atugaqartillutik pissuserisartagaannut, piviusunik paasinnittarnerannut, imminut ilisimaarinissamut aamma qanoq iliuuseqartarnissamut periarfissarisaannut atassuteqartunik paasisimasaqalersinniarnissaat tamatumuuna siunertaralugu suliassanik
perorsaanermut tunngasunik naliliisinnaalernissaat, pilersaarusiorsinnaalernissaat suliaqarsinnaalernissaallu.
Imm. 2. Imai:
1) isummani psykologiimut tunngasuni inunnik inuiaqatigiinnillu isiginninnerit,
2) ineriartortitsinermi paasisimasassat ineriartortitsinerlu pillugu isiginninnerit assigiinngitsut,
3) inuit ineriartortarnerat aamma meeqqat inuusuttullu pingaartinnerullugit inuiaqatigiinni inooqataanermut piukkunnarsaasarneq pillugit psykologiimut tunngasutigut isummat,
4) timikkut tarnikkullu ineriartornerup ataqatigiinnerat,
5) inuiaqatigiinni inooqataanermut piukkunnarsaanerup ingerlanneqarnera ilaqutariinni/paaqqinniffinni/gruppini,
6) inuunermi atugarisat inuup ineriartorneranut sunniuteqartarnerat,
7) ajornartoornerit, tamakkununnga ilanngullugit ajornartoornerup inuunerup allanngorarnerinut assigiinngitsunut atatillugu nalinginnaasumik qanoq paasisariaqarnera, napparsimarujussuartoqarnerani toqusoqarneranilu tarnikkut ajornartorsiutaasartut,
aliasunnerup ersiutai, imminorneq,
8) psykologiimut tunngasunik misissuinerit nassuiaanerillu,
9) psykologii perorsaanermut tunngasunik suliaqarnermi sakkutut,
10) pissusissatut inneq/allaassuteqarneq allaassutillu pilersarnerat (inuunermi atugarisatigut amigaateqarneq), aamma
11) tarnikkut pissusiusartut inooqatigiinnermi inummut ataatsimut tunngassuteqartut, tamakkununnga ilanngullugit isumaqatigiinngissutinik aaqqiiniartarneq aaqqiiniartarnermilu najoqqutassat.

§ 5. Atuartitsissutini perorsaanermut tunngassuteqartuni misiliinerit marluk ingerlanneqassapput. Misiliinerup aappaa oqaluttarissanik misiliinerussaaq ilinniartullu ataasiakkaarlutik misilitsittassallutik. Misiliinerup aappaa allattarissanik oqaluttarissanillu misiliinerusinnaavoq, ingerlanneqarsinnaalluni gruppikkuutaartuni aamma sammisimasat akuleriissillugit misiliinerusinnaalluni, tak. aamma inunnik isumaginnittussanik ilinniartitsineq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat Nalunaarutaat, § 17, imm. 2. Misiligutit assigiimmik oqimaassusilerneqassapput, karakteriliisoqassaarlu karakterimik ataatsimik.

 

Kapitali 3.
Fagit isumaginninnermut tungassuterqartut.


Fagi.

§ 6. Siunertarineqartoq tassaavoq ilinniartut ilisimasaqalersinniarnissaat paasiniagaqarnermi inuit ataasiakkaat, ilaqutariit inooqatigiillu tamarmik iluaqutiginiarneqarsinnaanerannik tamatumuuna siunertaralugu inooqatigiinnermi pissutsit inooqatigiinnermilu ajornartorsiutit paasiniarnissaanni nassuiarnissaannilu ataatsimut isiginninnernik atuisinnaalernissaat. Ilinniartut tamatumunnga atatillugu inunnik isumaginninnermik suliaqarnermi inooqatigiinnermi ajornartorsiutinut aaqqiissutaasinnaasunik siunnersuuteqartarsinnaassapput tunngavilersukkanik.
Imm. 2. Imai:
1) inuit ataasiakkaat, ilaqutariit gruppillu inuunermi atugarisaat, tamakkununnga ilanngullugit inuunermi atugarisatigut assigiinngissutit, allannguutit oqaluttuarisaanermut tunngasut aamma inuunermi atugarisat inuit inooqatigiinnermi ineriartornerannut inooqatigiinnermilu ajornartorsiutit pilersarnerannut sunniuteqartarneri,
2) inooqatigiinnermi naligiinngissutit assigiinngissutillu nassuiarneqartut eqqarsaatersuutit isummallu assigiinngitsut tunngavigalugit, aamma inunnik inuiaqatigiinnillu isiginninnerit assigiinngitsut,
3) inunnik isumaginnittoqarfiup aaqqissugaanera aamma isumaginninnikkut politikki, tamatuma qanoq ingerlanera ilusilersugaaneralu nassuiarneqartut arlallit tungaannit,
4) isumaginninnermut tunngasut siulersorneqarnerat aaqqissugaanerallu tamatumunnga ilanngullugu aningaasartuutissat suliassallu naalagaaffimmut, Namminersornerullutik Oqartussanut, kommuninut bygderådinullu agguaanneqartarnerat,
5) ilaqutariinnutmeeralinnutaammameeqqanut, inuusuttunut inersimasunullu timikkut, isumaliortaatsikkut inooqatigiissutsikkullu ajornartorsiutilinnut ikiorsiisinnaanermut isumannaallisaasinnaanermullu periarfissat,
6) meeqqat inuusuttullu inatsisinut tunngasutigut pisinnaatitaanerat,
7) innarluutillit inatsisinut tunngasutigut pisinnaatitaanerat aamma
8) assigiinngitsunik suliallit suleqatigiissinnaanerat.
Imm. 3. Soraarummeerneq allattariarsorneruvoq oqaluttariarsornerullunilu. Ataatsimik karakteeriliisoqassaaq ataatsimut naliliinermik tunngaveqartumik, aamma tak. inunnik isumaginnittussanik ilinniartitsineq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat, § 17.

 

Kapitali 4.
Fagit kulturimut tunngasut aamma fagit mernguernartut.


Sannavimmi fagit, isiginnaartitsineq nipilersornerlu.

§ 7. Siunertarineqartoq tassaavoq ilinniartut
1) suliorsinnaanermut fagit tunngaviusumik paasisimasassartaannik, suni atorneqarsinnaanerinik qanorlu ingerlanneqarsinnaanerinik tunuliaqutaannillu soqutiginnilerlutillu ilisimasaqalernissaat perorsaanermut tunngasunik suliaqarnerminni iluaqutigisinnaaqqullugu,
2) pinnguarnerup mernguernartulerinerullu namminneq aamma meeqqat inuusuttullu anersaakkut, timikkut inooqatigiinnikkullu ineriartortarnerminnut pingaaruteqarnerat misigissagaat paasilluassallugulu,
3) mernguernartunik suliaqarnerup oqaluttuarisaanermut, kulturimut inuiaqatigiiussutsimullu tunngasutigut pingaaruteqarneranik aama avatangiisit meeqqat, inuusuttut inersimasullu ineriartortarnerannut pingaaruteqarnerannik naliliisinnaanngornissaat naliliinerminnilu tunngavilersorsinnaanngornissaat, aamma
4) namminneerlutik allallu suleqatigalugit atuakkatigut sulinikkullu tunuliaqqqutassaqalernissaat sanaassanik, misilittaalluni ingerlanneqarsinnaasunik allanillu pillaqqissunngoriartornartunik meeqqat inuusuttullu pisariaqartitsinerat soqutiginninnerallu najoqqutaralugu atorf issaqarnerusorisaminnik toqqartuisinnaanngorlutillu aaqqissuisinnaanngornissaat suliaqarsinnaanngornissaallu,
5) sungiusarneqarnissaat ullormut suliaasartunik nalinginnaasunik iluaqutiginninniartarnissamut, taamaalilluni tamakku ataatsimut siunertaqartumik ilanngunneqarsinnaaniassammata.
Imm. 2. Imarisai tassaapput:
1) Sannavimmi suliassaqartitsiniarnerit pappiarat qalipaatillu, marraq, annoraamernit, atortussat nunamit tigusat qisuillu il.il. atorlugit.
2) Aalanerit nipilersornerlu atorlugit sammisassaqartitsiniutit:
a) isiginnaartitsineq,
b) aalaneq, timersorneq pinnguarnerlu aamma
c) erinarsorneq, nipilersorneq.

 

Fagit tusagassiuuteqarnermut tunngasut.

§ 8. Siunertarineqartoq tassaavoq ilinniartut
1) tusagassiuuteqarnermik paasinninnissaat taamalu ilinniassagaat tusagassiuutini assigiinngitsuni oqariartaatsinik toqqammaveqarnissaq, atuisarnissaq tamakkualu meeqqanut inuusuttunullu pingaaruteqarnerat aamma
2) tusagassiuutinik assigiinngitsunik perorsaanermut tunngasunik suliaqarnermi allanut atassuteqarnermi atassuteqaatitut sakkutullu atuisinnaalernissaat.
Imm. 2. Imai:
1) allalluni oqaatsillu atorlugit oqaluttuarinninneq,
2) allanut atassuteqarnermi paasisimaqqaagassat,
3) tusagassiuutit assigiinngitsut inooqatigiinni inissisimanerat, tamatumunnga ilanngullugu inuiaqatigiinni inooqataanermut piukkunnarsaanermut angusaqartitsiniarsinnaanermullu atorluarsinnaanerat,
4) tusagassiuutit assigiinngitsut atornerini oqariartaatsit qanorlu sunniuteqarsinnaatigisarnerat,
5) tusagassianik meeqqanut inuusuttunullu pissaqartitsiniarneq,
6) meeqqanut inuusuttunullu tusagassianik qanoq issusersiuineq,
7) tusagassiuutinikassigiinngitsunikassigiinngitsunik ukiulinni assigiinngitsunillu gruppilersuinermi atuineq,
8) perorsaasup tusagassiuutitigut tusagassiarineqartunut qanoq ilioriarsinnaanera,
9) kikkunnut tamanut paasinartumik tusagassiornermi periaatsit,
10) misissuinermut, akunnermiliunnermut aamma angajoqqaanik suleqatigisanillu atassuteqarnermut tusagassiuutinik atuineq,
11) meeqqat inuusuttullu ilagalugit tusagassiorneq.

§ 9. Faginik kulturimut tunngasunik faginillu mernguernartunik (faginik tusagassiuuteqarnermut tunngasunik, sannavimmi faginik aamma isiginnaartitsinermik/nipilersornermik) ilinniartitsineq ilinniartut suliaannik naliliinermik naggaserneqassaaq. "Akuerineqarpoq"-mik imaluunniit "akuerineqanngilaq"-mik naliliisuussapputfagini ilinniartitsisoq (-sut) censorilu. Isumaqatigiinngippata censorip naliliinera aalajangiisuussaaq.

 

Kapitali 5.
Praktikki.

§ 10. Tassani siunertarineqarpoq ilinniartut tamarmik immikkut aamma allanik suleqateqarlutik inunnik isumaginnittutut suliassani assigiinngitsuni peqataasarnissaat peqataasarnermikkullu tunngavissaqalernissaat perorsaasutut suliassat naammassiniarneqartarnerini ilinniakkanik namminerlu paasisanik tunngaveqartumik ikiuuttarnissamut.
Imm. 2. Imai:
1) atuagarsornikkut ilisimalikkat tunuliaqutaralugit perorsaasutut sulineq,
2) ilioriusissat perorsaanermut tunngasut aaqqissugaanerat, tamakkuninnga inunnik isumaginninnermik ingerlatsivinni atortitsineq inissiinerlu,
3) perorsaasutut suliassanik kisimiilluni aamma allat peqatigalugit pilersaarusiorneq, suliaqarneq naliliinerlu,
4) perorsaasutut sulinermi periaasiusartunik paasiniaaneq naliliinerlu,
5) ilinniarnermutatatillugusuliffigisami (praktikkerfimmi) aamma praktikkerfiup sulissutallu eqqarlerisaasa aammalu inuit pisortatullu saaffigineqartussaasut praktikkerfiup avataaniittut akornanni suleqatigiinneq aamma
6) meeqqat, inuusuttut inersimasullu tarnimikkut timimikkullu qanoq innerinik misissuineq allaaserinninnerlu.
Imm. 3. Praktikkernissami piumasarisat:
1) Praktikkerneq ingerlanneqassaaq praktikkerfissat Ilinniarfissuarmit akuerineqartut ilaanni.
2) Praktikkertoq pisussaavoq praktikkerfimmi sulinermi peqataassalluni aammalu allat ilisimasassarinngisaannik nipangiussisassalluni aammalu allanik pisussaaffeqarluni praktikkernissaq pillugu isumaqatigiissut naapertorlugu.
3) Ilinniarfissuup praktikkertoq akisussaasumik praktikkerfiani siunnersorteqartissavaa (praktiklærerimik).
Imm. 4. Praktikkerneq nalilerneqassaaq piffissap affaa siulleq ingerlareerpat.Praktikkernerup naanerani tamaat ataatsimut isigalugu nalilerneqassaaq naliliinermi atorlugu "akuerineqarpoq" imaluunniit "akuerineqanngilaq".
Imm. 5. Ilinniartup ilinniakkamigut sulinermigullu piginnaassusii nalilerneqassapput, naleqq. siunertatut imm. 1-imi oqaatigineqartoq, tamakkununnga ilanngullugit
1) ilinniartup paasisimasaqalernera
a) praktikkerfiup siunertaanik, inatsisaanik allanillu inatsisitigut tunngavigisaanik, aaqqissugaaneranik aamma sulisorisaasa suunerinik,
b) eqqarsaatigisarialinnik inunnillu suliffiup toqqammavigisaanik, tamatumunnga ilanngullugit inunnik isumaginnittutut sulinerit pissuserigajugaat,
c) praktikkerfimmi suliassat (sagit) ingerlanneqartarnerinik, paaqqinniffinnut inissiisarnerni periaatsinik, saginik aqutsinermik aalajangiiniartarnernillu,
d) praktikkerfiup suleqatigisaanik, suliffigisami taamatullu taassuma avataani, tamatumalu pingaarutaanik kiisalu
2) ilinniartup piginnaaneqalernera
a) sagit aalajangersimalluinnartumut tunngasut suliarinerini inunnik isumaginnittutut sulinissamut atuakkatigut ilisimalikkaminik atuinermik,
b) saginik suliassanik aaqqissuussinermik suliaqarnermillu,jounaliliornermik,qinnuteqaatiliornermik aamma siunnersuusiornermik il.il.,
c) isumaginninnikkut perorsaasutut sulinermi paasisimasassanik paasinninnermik takutitsisinnaanermik aamma naliliinernut namminerlu isummat pillugit sungiussisimasutut pissuseqarsinnaanermik,
d) isumaginninnermi ajornartorsiutinik aaqqiiniarnermi allanik suliaqartunik suleqatiginnittarnermik.
Imm. 6. Naliliineq Ilinniarfissuup isumagissavaa praktikkertup suliffia suleqatigalugu.
Imm. 7. Naliliineq isumaqatigiiffigineqarpat praktikkerneq ingerlaannartumik akuerineqassaaq imaluunniit akuerineqassanngilaq.Isumaqatigiiffigineqanngippatcensorimik ivertitsisoqassaaq, naliliisoqassaarlu oqaluttarissanik misilitsinneq pillugu maleruagassat malillugit, tak. inunnik isumaginnittussanik ilinniartitsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni § 18, imm. 1.

 

Kapitali 6.
Tapertaasumik kursusernerit.


Psykiatri.

§ 11. Tassani siunertarineqarpoq ilinniartut ilisimasaqalernissaat tarnikkut nappaatinik, tamakkununnga ilanngullugit tarnikkut nappaatit assigiinngitsut inuullu inuunermi assigiinngitsunik atugaqarnermi qanoq periartarnera, taamaalillutik ilisimasatik atorsinnaanngorlugit ikiugassaqaleraangamik tarnikkut nappaatilinnik tarnikkullu pissusissavimminnit allaasumik pissusilinnik, aamma taamaalillutik peqataasinnaanngoqqullugit tarnikkut nappaateqartarnerup paasilluarneqarnerunissaanut aamma qanigisaasunik nappaatinillu tamakkuninnga paasisimannilluartunik suleqateqartarnissamut.
Imm. 2. Imarisai:
1) Maannakkut qangalu tarnikkut nappaataagajuttartut, pingaartumik Kalaallit Nunaanni.
2) Tarnikkut nappaatit, tarnikkut nappaateqalersinnaaneq, avatangiisit tarnikkut nappaateqalersitsisinnaanerat kinaassutsimillu paasisimannilluarunnaarneq, demens, oligophreni, atornerluineq.
3) Katsorsaanermi maannakkut periaatsit periaasiusinnaasulluallat, psykofarmaka, psykoterapi. Tarnikkut nappaatinik Kalaallit Nunaani katsorsaasarneq. Qanoq suleqatigiittoqarsinnaasoq.
Imm. 3. Fagimi tassani misiliisoqassanngilaq.

 

Socialmedicin.

§ 12. Tassani siunertarineqartoq tassaavoq ilinniartut inuunermi atugarisat aamma peqqinnerup/nappaateqarnerup imminnut ataqatigiinnerannik aammalu pissutsinik meeqqat inuusuttullu taamatullu nammineq peqqissutsiminnut napparsimalertarnerminnullu sunniuteqartartunik aammalu ilisimasaqalernissat peqqinnissaq pillugu suliffeqarfiup aaqqissugaaneranik ingerlatsineranillu, taamaalillutik ilinniartut peqqissiartuutaasinnaasunik suliaqarsinnaaleqqullugit meeqqat, inuusuttut inersimasullu akornani, aamma sulissussisinnaaleqqullugit inunnik immikkut pisariaqartitsisunik, aammalu suleqateqartarsinnaaleqqullugit allanik suliaqartartunik.
Imm. 2. Imai:
1) inuiaqatigiit ineriartornerat aamma peqqinneq/nappaat,
2) peqqinneq/nappaat pillugu paasinninnerit assigiinngitsut,
3) ineriartorneq alliartornerlu,
4) meeqqat inuusuttullu nappaataat,
5) peqqinnissamut tunngasutigut perorsaaneq,
6) napparsimmaveqarnermut tunngasut.
Imm. 3. Fagimi tassani misliisoqassanngilaq.

 

Kursusit allat.

§ 13. Aaqqissuussisoqassaartaaq tapertaasumik atuartitsinermik/saniatigut ilinniarumaneqartumik kursusernertut ilusilikkamik, isumaginninnikkut perorsaasup sulinerani immikkut ittumik suliassaqarfiusunut sammisinneqartumik. Kursusernerit taamaattut siunertaat, imarisaat sivisussusissaallu Kultureqanermi, Ilinniartitaanermi Suliffeqarnermilu Pisortaqarfiup akuereqqaartassavai.

 

Kapitali 7.
Atortuulersitsineq il.il.

§ 14. Fagini ilinniartitsineq soraarummeernerlu pillugit maleruagassat Kultureqanermi, Ilinniartitaanermi Suliffeqarnermilu Pisortaqarfiup aalajangersarsinnaavai.

§ 15. Nalunaarut atortuulerpoq ulloq 1. august 1991.

§ 16. Nalunaarut atortuussaaq ilinniartunut ukiumi ilinniarfiusumi 1990/91-imi imaluunniit kingusinnerusukkut ilinnialersunut.
Imm. 2. Ilinniartut siusinnerusukkut ilinnialersut ilinniarnertik inaarsassavaat aalajangersakkat maannamut atortuusut malillugit.




Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 15. april 1991.




Marianne Jensen

/

Kaj Kleist

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk