Arfernik angisuunik illersuineq piniarnerlu pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 12, 22. december 2014-imeersoq

Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 12-imi, 29. oktober 1999-imeersumi § 2, imm. 4, § 8, §§ 12-13,§ 15 aamma §§ 17 aamma 18 naapertorlugit Inatsisartut inatsisaatigut nr. 1, 16. maj 2008-meersukkut kingullermik allanngortinneqartumi aalajangersarneqarpoq:


Kapitali 1
Atuuffia

§ 1.  Nalunaarummi matumani "arferit angisuut" tassaapput tikaagulliit (Balaenoptera acutorostrata), tikaagulliusaat (Balaenoptera physalus), arfiviit (Balaena mysticetus), qipoqqaat (Megaptera novaeangliae) arferillu soqqallit allat tikaagullinnit kigutilissuarnillu (Physeter macrocephalus) anginerusut. 


Kapitali 2
Eqqissisimatitsineq

§ 2.  Arferit angisuut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata iluani eqqissisimatitaapput.
Imm. 2.  Imm. 1-imi eqqissisimatitsinermit tikaagulliit, tikaagulliusaat, arfiviit aamma qipoqqaat ilaatinneqanngillat.


Kapitali 3
Piniagassanut pisassiissutinik aalajangersaaneq,

§ 3.  Ukiumoortumik arfernik angisuunik pisassiissutinik aalajangersaaneq makkua eqqarsaatigalugit pissaaq:
1)  Nunani tamalaani isumaqatigiissutit atsiorneqarsimasut pisuussutit piujuartinnissaat amerliartornissaallu siunertaralugu,
2)  uumassusilerinikkut siunnersuineq,
3)  atuisut ilisimasaat aamma,
4)  Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut tusarniaaneq.
Imm. 2.  Pisassiissutinik taakkununngalu piumasaqaatinik aalajangersaaneq pillugu nalunaaruteqarneq tamanut saqqummiunneqartarput www.naalakkersuisut.gl-imi aamma tusagassiorfinnut nalunaarutigalugu.


Kapitali 4
Piniarsinnaanermut akuersissutit, akuersissuteqarnerit aamma nakkutilliineqPiniarsinnaanermut akuersissutinik allagartanillu agguaassisarneq

§ 4.  Kommunalbestyrelsi Naalakkersuisut pisassatut aalajangersimasaasa iluanni nalinginnaasumik akuersissuteqassaaq, piginnittumut angallat aqqatigut taasaq erseqqinnerusumilluunniit suussusiligaq atorlugu, § 14 naapertorlugu tikaagulliusaanik pisaqarsinnaanermut.
Imm. 2.  Kommunalbestyrelsi Naalakkersuisunit pisassiissutitut aalajangiussat iluini piniarsinnaanermut akuersissummik normulersukkanik tunniussisarpoq, tassuuna piginnittoq piniarsinnaanermut normunut tamanut angallammik aqqatigut taasaq erseqqinnerusumilluunniit suussusiligaq atorlugu § 10 naapertorlugu tikaagullimmik ataatsimik, § 17 naapertorlugu arfivimmik ataatsimik aamma § 20 naapertorlugu qipoqqarmik ataatsimik pisaqarsinnaasunngorlugu.
Imm. 3.  Tikaagullimmik, arfivimmik aamma qipoqqarmik piniarnissamut akuersissutit tunniunneqartarput kommunalbestyrelsimut qinnuteqartoqareernerata kingorna nunaqarfinni siulersuisut aamma najukkami aalisartunut piniartunullu peqatigiiffik tusarniaavigereerlugit. Piniarsinnaanermut akuersissutit agguaanneqassapput allattuiffissat normulersukkat Piniarnermut Naalakkersuisoqarfiup kommunalbestyrelsimut nassiussugai atorlugit.
Imm. 4.  Kommunimi akuersissutit allagartallu agguaanneqartut qinnuteqaatinit tiguneqarsimasunit ikinnerussagaluarpata arfernik angisuunik piniarnissamut agguaassisoqassaaq tulleriiaarilluni, ukiumi siuliani pisarineqarsimasut kiisalu piniarsinnaanermut akuersissutit atorneqanngitsut eqqarsaatigalugit.

§ 5. Arfeqatigiinnut sisamaasunut tamanut tamakkiisumik pisassiissutit piffissap piniarfiusussap aallartinnginnerani ataatsikkoortumik agguaanneqartarput. 
Imm. 2.  Kommunalbestyrelsi tikaagulliusaarniarnissamut akuersissuteqarsinnaavoq inunnut, atuuttumik inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartalinnut, aamma akuerisaasumik qaartartortalinnik tuukkartalimmik qamutililimmik angallatilimmut. Angallammik piginnittoq nammineq imaluunniit angallammi inuttaq arfernut qaartartortalimmik tuukkartalimmik atuisinnaanermut pikkorissarsimanermut atuuttumik uppernarsaateqassaaq. Akuersissut tassaavoq allagaq kommunalbestyrelsip qinnuteqartumut tikaagulliusaarniarnissamut piumasaqaatinik naammassinnissimasumut tunniussaa.
Imm. 3.  Kommunalbestyrelsi arfivinniarnissamut aamma qipoqqarniarnissamut akuersissuteqarsinnaavoq inunnut attuuttumik inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartalinnut, akuerisaasumik qaartartortalimmik tuukkartalimmik qamutililimmik angallatilinnut, piginnittoq nammineerluni imaluunniit inuttaasoq arfanniarnermut qaartartumik tuukkartalimmik qamutilimmut atuinissamut pikkorissarnermut peqataasimanermut atuuttumik uppernarsaateqassaaq.
Imm. 4.  Kommunalbestyrelsi tikaagullinniarnissamut akuersissuteqarsinnaavoq inunnut atuuttumik inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartalinnut, aammaluunniit:
1) akuerisaasumik qaartartortalimmik tuukkartalimmik qamutililimmik angallatilinnut, aammalu piginnittoq nammineerluni imaluunniit inuttaasoq arfanniarnermut qaartartumik tuukkartalimmik qamutilimmik atuinissamut pikkorissartitsinermut peqataasimanermut atuuttumik uppernarsaateqassaaq, imaluunniit
2) § 12 naapertorlugu ataatsimoorluni piniarnissamut immikkut akuersissuteqartumut.
Imm. 5.  Kinaluunniit angallammut tuukkartalimmik qamutililimmut imaluunniit ataatsimoorluni piniarnissamut ataatsikkut akuersissummik tunineqarsinnaanngilaq.
Imm. 6.  Ataatsimoorluni piniartoqassatillugu piniarnermut naalakkatut toqqarneqartumut akuersissuteqartoqassaaq. Ataatsimoorluni piniarnermut peqataasussat allat aqqi piniarsinnaanermut akuersissutip tunuani allanneqassapput.
Imm. 7.  Piniarsinnaanermut akuersissutit akuersissuteqarnerillu qaammatisiutit ukiuat malillugu ukiumut ataatsimut atuupput, taamaattorli takuuk § 7, imm. 4.

§ 6.  Kommunalbestyrelsi tikaagullinniarnissami, arfivinniarnissami aamma qipoqqarniarnissami pisassiissutinut naapertuuttunik piniarsinnaanermut akuersissuteqareeriarpat kommunalbestyrelsip Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut nassiutissavai akuersissuteqarfigineqartut aqqi, inuttut normui, akuersissutit normui aamma GR-normut pillugit paasissutissat kingusinnerpaamik kommunip akuersissutinut immersuiffik Naalakkersuisoqarfimmiit tigusaqarnerata kingornatigut qaammat ataaseq qaangiutsinnagu.
Imm. 2.  Tikaagullimmik, arfivimmik aamma qipoqqarmik piniarsinnaanermut akuersissut Kalaallit Nunaata Kitaani aamma Tunumi tikaagullimmut atorneqariissaaq arfeq pisarineqarpat pissanneqarpalluunniit.
Imm. 3.  Akuersissut ukiakkut pisassiissutinik sinneruttunik agguaasseqqittoqartinnagu atorneqarsimanngitsoq pisassiissutinut agguaateqqitassanut ingerlaannartumik ilanngunneqassaaq, tamatumalu kingornatigut akuersissummik piginnittuusimasumit atorneqarsinnaassanani.
Imm. 4.  Piniarnermut Naalakkersuisup ukiumi tulliuttumi kommunimi pisassiissutit ikilisissinnaavai paasineqassagaluarpat kommunimi:
1)  tikaagulliusaartoqarsimasoq pissaasoqarsimalluniluunniit akuersissuteqartoqarani,
2)  akuersissuteqarani tikaagullittoqarsimappat, arfivittoqarsimappat qipoqqartoqarsimappalluunniit pissaasoqarsimalluniluunniit imaluunniit
3)  qaammatisiutit ukiuat malillugit ukiumut akuersissutigineqartunit amerlanerusunik tikaagullittoqarsimappat, tikaagulliusaartoqarsimappat, arfivittoqarsimappat imaluunniit qipoqqartoqarsimappat pissaasoqarsimalluniluunniit. Pisassiissutit ikilineqarsinnaapput tikaagullinnut, tikaagulliusaanut, arfivinnut qipoqqarnulluunniit apeqqutaatinnagu sorlernut unioqqutitsisoqarsimanersoq.
Imm. 5
.  Arfernik eqqissisimatitaasunik pisaqarneq pissannerluunniit ukiumi pineqartumi ukiumiluunniit tulliuttumi kommunimi inatsisinik unioqqutitsiviusumi pisassiissutit ikilisinneqarnerannik kinguneqarsinnaavoq. Tikaagullinnut, tikaagulliusaanut, arfivinnut qipoqqarnulluunniit pisassiissutinik ikilisitsisoqarsinnaavoq.

Piniarsinnaanermut akuersissutinik agguaasseqqinneq

§ 7.  Piniarnermut Naalakkersuisoq najukkami aalisartut piniartullu peqatigiiffiat tusarniaavigereerlugu aalajangiisinnaavoq piniarsinnaanermut akuersissut tunniunneqarsimasoq imaluunniit akuersissutit tunniunneqarsimasut kommunip iluani nuunneqassasut imaluunniit atorunnaassasut tamanna pillugu tamanut saqqummiussilluni www.naalakkersuisut.gl atorlugu tusagassiorfinnullu nalunaaruteqartoqarsimappat http://www.naalakkersuisut.gl/
Imm. 2.  Nalunaaruteqartoqareerpat piniarsinnaanermut akuersissummik piginnittup imaluunniit akuersissutinik piginnittut piniarsinnaanermut akuersissut imaluunniit akuersissutit kommunalbestyrelsimut tunniutissavaat.
Imm. 3.  Piniarnermut Naalakkersuisup kommunalbestyrelsi piumaffigisinnaavaa imm. 1 naapertorlugu piniarsinnaanermut akuersissutit tunniunneqareersimasut atorunnaarseqqullugit, tassa akuersissuteqartumit akuersissuteqartunilluunniit piffissaq eqqorlugu arfernik pisanik pissatanillu nalunaarutiginnittarneq pillugu nalunaarummi maleruagassat malillugit arferit pisat pissatallu pillugit Piniarnermut Naalakkersuisumut nalunaaruteqarsimanngippata.
Imm. 4.  Piniarnermut Naalakkersuisoq Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiat (KNAPK) aamma Kommunit Kattuffiat (KANUKOKA) siumut tusarniaareerluni www.naalakkersuisut.gl aamma tusagassiorfitsigut nalunaaruteqarnikkut, akuersissutit atortussanngortinneqarsimasut kommunep iluani, kommunimut allamut nuunneqartut imaluunniit atorunnaarsinneqartut piffissaq nalunaaruteqarfiusoq aallartiffigalugu. Tamatuma kingorna akuersissutit utertinneqassapput, takuuk imm. 2.

Pisassiissutinik agguaasseqqinneq

§ 8.  Piniarnermut Naalakkersuisup KNAPK aamma KANUKOKA tusarniaavigereerlugit tikaagullinnut, tikaagulliusaanut, arfivinnut aamma qipoqqarnut pisassiissutit sinnerisinnaasaat agguaateqqissavai. Ukiuni qaammatisiuteqarfiusuni tamani kingusinnerpaamik 1. september tikaagullittassanik, tikaagulliusaartassanik, arfivittassanik aamma qipoqqartassanik agguaasseqqinnissaq aallartinneqarsimassaaq. Arfanniarneq inerteqqutaavoq agguaasseqqinnissaq ullormik ataatsimik sioqqullugu aatsaallu aallarteqqinneqarsinnaalluni kommuni najukkami aalisartut piniartullu peqatigiiffiat tusarniaavigereerlugu nutaamik agguaasseqqereerpat tamanullu nalunaaruteqareerpat.
Imm. 2.  http://www.naalakkersuisut.gl/ Agguaasseqqinneq tamatumunngalu piumasaqaatit pillugit nalunaaruteqarneq tamanut saqqummiunneqassaaq www.naalakkersuisut.gl aqqutigalugu tusagassiorfinnullu nalunaaruteqarnikkut.
Imm. 3.  Nalunaaruteqartoqareerpat piniarsinnaanermut akuersissummik piginnittup imaluunniit akuersissutinik piginnittut akuersissut imaluunniit akuersissutit kommunalbestyrelsimut tunniutissavaat.
Imm. 4.  Piffissami 15. augustimiit agguaasseqqinnissap tungaanut tikaagullinniarnissaq, tikaagulliusaarniarnissaq, arfivinniarnissaq aamma qipoqqarniarnissaq eqqarsaatigalugit, kommunalbestyrelsit ataasiakkaat akunnerminni namminneq pisassiissutinik sinneruttunik agguaasseqqissinnaapput. Kommunini pineqartuni agguaasseqqittoqassaaq najukkani aalisartut piniartullu peqatigiiffii tusarniaavigereerlugit.
Imm. 5.  Nunap immikkoortortaani inuussutissarsiornermut allaffiit aqutsiveqarfinni Tasiilami aamma Ittoqqortoormiini Kommuneqarfik Sermersuumiittumi KNAPP-t suleqatigalugit akunnerminni Tunumi pisassiissutinik agguaasseqqinnissaq oqaloqatigiissutigisinnaavaat 1. augustip kinguninnguatigut.
Imm. 6.  Imm. 3 aamma 4 naapertorlugit agguaasseqqinneq pillugu aalajangiussat allaganngorlugit Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutigineqassapput agguaasseqqittoqannginnerani kingusinnerpaamik sapaatip akunneranik sioqqullugu. Taamatuttaaq pisassiissutit sinnerinik agguaasseqqinnermi angusat Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutigineqassapput.
Imm. 7.  Piniarnermut Naalakkersuisup KNAPK aamma KANUKOKA siumungaaq tusarniaavigereerlugit www.naalakkersuisut.gl aqqutigalugu aamma tusagassiorfinnut nalunaaruteqarnikkut tamanut saqqummiussilluni nalunaarutigisinnaavaa, akuersissutit tunniunneqarsimasut kommunimut allamut imaluunniit kommunip iluani nuunneqarsimasut imaluunniit atorunnaarsimasut nalunaaruteqarnerup saqqummiunneqarnerani piffissamiit atuutilersumik. Tamatuma kingorna akuersissutit utertinneqassapput imm. 3 naapertorlugu.

Kapitali 5
Arfernik piniarneq

Tikaagulliit

§ 9.  Piniarnermut Naalakkersuisup ukiut tamaasa KNAPK aamma KANUKOKA tusarniaavigereerlugit nalunaarutigissavaa, tikaagulliit amerlanerpaamik qassit qaammatisiutit ukiuanni Kalaallit Nunaata Kitaani aamma Tunumi pisarineqarsinnaanersut.

§ 10.  Tikaagulliit taamaallaat piffissami 1. marts - 30. novembarimut pisarineqarsinnaapput, ullut taaneqartut marluk ilanngullugit.
Imm. 2.  Tikaagulliit piaqqisartillugit arnavissat piaraalluunniit pisarineqaqqusaanngillat.
Imm. 3.  Taamaallaat inuit arfanniarsinnaanermut akuersissutillit akuerisaasunillu atortullit tikaagullissinnaapput, takukkit §§ 4, 11 aamma 22. Atortut Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmit taamaasiornissamut ingerlatseqatigiiffimmit akuerisaasumit akuersissutigineqarsimassapput.

Tikaagullinniarnermi atortut

§ 11.  Angallatit qaartartortalimmik tuukkartalimmik qamutilillit, tikaagullinniarnermut peqataasut, sutigut tamatigut 9,2 aamma 22,0 meterit akornanni angissuseqassapput ningittakkanut qalorsuarnulluunniit amooruteqassallutik minnerpaamik 2 tonsinik amoorisinnaassusilinnik imaluunniit angallatit qaqitsissuteqassapput.
Imm. 2.  Angallatit imm. 1-imi taaneqartut Umiartornermik Aqutsisoqarfimmi GR-normulerlugit, radiukkut kalerrisaarinermi ilisarnaaserlugit nalunaarsorneqarsimassapput kiisalu angallatip piginnittua nalunaarsugaasimassalluni.
Imm. 3.  Tikaagullinniarnermut taamaallaat atorneqarsinnaapput qamutiliit qaartartortalimmik tuukkartallit 50 mm-inik kaliberillit tikaagullinniarnermi qaartartortalinnik tuukkallit §§ 22 aamma 23 naapertorlugit. Qaartartortalinnik tuukkartat arfanniutit Piniarnermut Naalakkersuisumit akuerineqarsimasuussapput.
Imm. 4.  Taamaallaat inuit qaartartortalimmik tuukkamik arfanniummik atuinissamut pikkorissartitsinernut peqataasimanerminnut atuuttumik uppernarsaatillit qaartartunik taaneqartunik pisisinnaapput atuisinnaallutillu.
Imm. 5.  Qaartartortalinnik tuukkartanik arfanniutinik taamaallaat tunisisoqarsinnaavoq imm. 4 naapertorlugu atuuttumik uppernarsaammik ukiumut pineqartumut piniarsinnaanermut akuersissummik atuuttumik takutitsisoqarneratigut.
Imm. 6.  Tikaagullik pissanneqartoq, toqunneqanngitsorli sapinngisamik piaarnerpaamik toqunneqassaaq. Niaquagut aallaallugu toqunneqassaaq, qaartartortalimmik tuukkamik arfanniummik imaluunniit qoorortuumik minnerpaamik 7,62x65 mm (.30-06)-imik sulloqqortussusilimmik.
Imm. 7.  Piniarsinnaanermut akuersissutilik piffissaalluarallartillugu piniarnissamut pilersaarut aamma ulloq piniarfiusussaq pillugit sumiiffimmi piniarnermut aalisarnermullu nakkutilliisumut siumoortumik nalunaarutigissavai.

Ataatsimoorluni tikaagullinniarneq

§ 12.  Piniarnermut Naalakkersuisoq akuersisinnaavoq ataatsimoorluni piniarnermi qamutilimmik tuukkartalimmik sakkoqanngikkaluarluni amerlanngitsunik tikaagullittoqarsinnaaneranut.   Taamatut akuerinnittoqarsinnaavoq piniarneq nunaqqatigiinnut annertuumik pingaaruteqarpat aamma nunaqqatigiit angallatinit tuukkartalinnik qamutililinnit neqinik nutaanik naammattumik pilersorneqarsinnaanngippata.
Imm. 2.  Piniarnermut Naalakkersuisup ataatsimoorluni tikaagullinniarnissamut akuersissutigineqartut aqutsiveqarfinnut agguaatissavai KNAPK aamma KANUKOKA tusarniaavigereerlugit, nunamut tamarmut pisassat tamarmiusut agguaannerannut peqatigitillugu. 
Imm. 3.  Kommunip ataatsip aqutsiveqarfiullu ataatsip iluani ataatsimut piniaqatigiilluni piniarsinnaanermut akuersissutit agguaanneqarneranni nunaqarfiit tamatumalu tulliani illoqarfiit qaartartortalimmik tuukkartalimmik qamutililinnik angallateqanngitsut sallerpaatinneqassapput.
Imm. 4.  Taamaallaat umiatsianik piginnittut ataatsimoorluni piniarnissamut akuersissummik tunineqarsinnaapput.
Imm. 5.  Akuersissuteqarnissami piumasaqaatigineqarpoq:
1)  piniarneq aaqqissuunneqassasoq ataatsimoorluni piniarnertut ikinnerpaamik umiatsiaaqqat tallimat piniarnerni ataasiakkaani peqataatillugit,
2)  angallatit qaartartortalimmik tuukkartalimmik qamutileqanngitsut sutigut tamatigut 9,2 meterit angullugit angissusillit ataatsimoorluni piniarnermi peqataasinnaapput, kisiannili angallatitut siuttuutinneqassanatik.
3)  piniarneq qoorortuut minnerpaamik 7,62x63 mm-imik (.30-06) sulloqqortussusillit atorlugit ingerlanneqassaaq,
4)  umiatsiaaqqat tamarmik unaaqassapput alertalinnik avataasaqassallutillu pisap kivisinnginnissaanut naammattunik.
5)  angallatit ataatsimoorluni piniarnermut peqataasut taamatuttaaq ningittakkanut qalorsuarnulluunniit amoortaateqassapput minnerpaamik 2 tonsinik kivitsisinnaasunik, kraftblokimilluunniit atortuligaassallutik.
6)  piniarneq ingerlanneqassasoq naalakkamit, agguaanermut atatillugu najukkami aalisartut piniartullu peqatigiiffiannit kommunimillu umiatsiaaqqanik piginnittut akornannit toqqarneqartumit piniarsinnaanermut akuersissummillu piginneqataasunit  tamanit siumut ilisimaneqartumit aqunneqarluni,
7)  piniarneq aallartinneqassanngilaq ataatsimoorluni piniarnermut peqataasussat piniarsinnaanermik akuersissummillu piginneqataasut tamarmik piniarnerup aallartinnissaanik kalerrinneqareertinnagit.
8)  tikaagullik sapinngisamik pilertornerpaamik toqusarneqassaaq aamma
9)  piniarsinnaanermut akuersissummik pisaqarnermi peqataasut pisap agguarneqarnerani ilaatinneqassapput.
Imm. 6.  Piniarsinnaanermut akuersissutillip piffissaalluarallartillugu piniarnissamut pilersaarut aamma ulloq piniarfiusussaq pillugit sumiiffimmi piniarnermut aalisarnermullu nakkutilliisumut siumoortumik nalunaarutigissavai.

Tikaagulliusaat

§ 13.  Ukiut tamaasa Piniarnermut Naalakkersuisup KNAPK aamma KANUKOKA tusarniareerlugit nalunaarutigisassavaa qaammatisiutit ukiuat malillugu ukiumi tassani Kalaallit Nunataa Kitaani tikaagulliusaat qassit pisarineqarsinnaanersut.

§ 14.  Tikaagulliusaat 15,2 meterinit takinerusut kisimik piffissami 1. januaarimiit 31. decembarimut ullut marluk pineqartut ilanngullugit pisarineqarsinnaapput.   
Imm. 2.  Tikaagulliusaat piaqqisartillugit arnavissat piaqqalluunniit pisarineqaqqusaanngillat.
Imm. 3.  Taamaallaat inuit tikaagulliusaarniarnissamut akuersissutillit akuerineqarsimasunillu atortullit tikaagulliusaarsinnaapput §§ 4, 15 aamma 22 naapertorlugit. Atortut ingerlatseqatigiiffimmit Piniarnermut Naalakkersuisumit taamaasiornissamut akuerineqarsimasumit akuersissutigineqarsimassapput.

Tikaagulliusaarniarnermi atortut

§ 15.  Angallatit tikaagulliusaarniarnissamut akuerisat makkuupput:
1)  angallat ataaseq minnerpaamik 11,0 meter t.t.-imik takissusilik.
2)  Tikaagulliusaamut ataatsimut ikinnerpaamik angallatit marluk tamarmik minnerpaamik 9,2 meterinik (t.t.) takissusillit.
Imm. 2.  Angallatit imm. 1-imi taaneqartut Umiartornermik Aqutsisoqarfimmi GR-normulerlugit, radiukkut kalerrisaarinermi ilisarnaaserlugit nalunaarsorneqarsimassapput kiisalu angallatip piginnittua nalunaarsugaasimassalluni.
Imm. 3.  Angallatit imm. 1-imi taaneqartut qaartartortalinnik tuukkartalinnik qamutileqassapput aamma ningittakkanut qalorsuarnulluunniit amoorutinik minnerpaamik tonsinik tallimanik qaqitsisinnaassusilinnik amooruteqassapput imaluunniit kraftblokimik atortulissallutik. Angallatit tamarmik aleqassapput sioqutalimmik avataqassallutillu pisarineqartup kivinnginnissaanut naammattunik.
Imm. 4.  Tikaagulliusaarniarnermi taamaallaat atorneqarsinnaapput qamutillit tuukkartallit minnerpaamik 50 mm-inik sulloqqortussillit tuukkallu nuuatigut tikaagulliusaamut atortakkamik qaartartortallit, takukkit §§ 22 aamma 23. Tuukkat qaartartortallit arfanniutit Piniarnermut Naalakkersuisumit akuersissutigineqarsimassapput.
Imm. 5.  Tikaagulliusaarniarnerit tamaasa qaartartup tuukkap arfanniutip saniatigut allamik unaamik qaartartortalimmik tuukkartalimmik arfanniummik piareersimasoqassaaq.
Imm. 6.  Taamaallaat inuit qaartartortalimmik tuukkamik arfanniummik atuinissamut pikkorissartitsinernut peqataasimanerminnut atuuttumik uppernarsaatillit taamaattunik pisisinnaapput atuisinnaallutillu.
Imm. 7.  Qaartartunik tuukkartalinnik arfanniutinik taamaallaat tunisisoqarsinnaavoq imm. 6 naapertorlugu attuuttumik uppernarsaammik kiisalu ukiumut pineqartumut akuersissummik atuuttumik takutitsisoqarneratigut.
Imm. 8.  Tikaagulliusaaq pissanneqartoq, toqunneqanngitsorli sapinngisamik piaartumik toqunneqassaaq. Toqutsisoqassaaq niaquatigut qaartartumik tuukkamik tikaagulliusaarniummik aallaallugu.
Imm. 9.  Akuersissummik pigisalik piffissaalluarallartillugu piniarnissamut pilersaarut aamma ulloq piniarfiusussaq pillugu sumiiffimmi piniarnermut aalisarnermullu nakkutilliisumut siumoortumik nalunaaruteqassaaq.

Arfiviit

§ 16.  Ukiut tamaasa Piniarnermut Naalakkersuisup KNAPK aamma KANUKOKA tusarniareerlugit nalunaarutigisassavai qaammatisiutit ukiuat malillugu ukiumi tassani Kalaallit Nunataa Kitaani arfiviit qassit pisarineqarsinnaanersut.

§ 17.  Taamaallaat arfiviit inersimasut pisarineqarsinnaapput piffissami apriilip 1-ianiit decembarip 31-anut ullut pineqartut marluk ilanngullugit.
Imm. 2.  Arfiviit piaqqisarpata arnaat piaraalluunniit pisarineqaqqusaanngillat.
Imm. 3.  Taamaallaat inuit arfanniarnermut licensillit akuerisaasunillu atortoqartut arfivinniarsinnaapput, takukkit §§ 4, 18 aamma 22. Atortut Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmit taamaasiornissamut ingerlatseqatigiiffimmit akuerisaasumit akuerineqarsimasuussapput.

Arfivinniarnermi atortut

§ 18.  Angallatit arfivinniarnissamut akuerisat ukuupput:
Arfivimmut ataatsimut angallatit ikinnerpaamik pingasut tamarmik takissuseq tamakkerlugu (t.t.) minnerpaamik 11,0 meterinik takissusillit.
Imm. 2.  Angallatit imm. 1-imi taaneqartut Umiartornermik Aqutsisoqarfimmi GR-normulerlugit, radiukkut kalerrisaarinermi ilisarnaaserlugit nalunaarsorneqarsimassapput kiisalu angallatip piginnittua nalunaarsugaasimassalluni.
Imm. 3.  Angallatit imm. 1-imi taaneqartut qamutilimmik qaartartortalinnik tuukkartalinnik aamma ningittakkanut qalorsuarnullunniit amoorutinik minnerpaamik tonsinik tallimanik qaqtsisinnaasunillinik amooruteqassapput imaluunniit kraftblokimik atortuligaassallutik. Angallatit tamarmik aleqassapput sioqarlutik aamma avataqassallutik pisarineqartup kivinnginnissaanut naammattunik.
Imm. 4.  Arfivinniarnermi taamaallaat atorneqarsinnaapput qamutillit tuukkartallit minnerpaamik 50 mm-inik sulloqqortussusillit tuukkallu nuuatigut ikkuttakkanik tikaagulliusaamut atortakkamik qaartartortallit, takukkiit §§ 22 aamma 23. Qaartartut Piniarnermut Naalakkersuisumiit akuerineqarsimasussaapput.
Imm. 5.  Arfivinniarnerit tamaasa angallatit arfivinniarnermi ilaasut tuukkamik qaartartortalimmik allamik arfanniummik piareersimatitsisoqassaaq.
Imm. 6.  Taamaallaat inuit qaartartortalimmik tuukkamik arfanniummik atuinissamut pikkorissartitsinernut peqataasimanerminnut atuuttumik uppernarsaatillit qaartartunik taaneqartunik pisisinnaapput passussisinnaapput.
Imm. 7.  Qaartartunik tuukkartalinnik arfanniutinik taamaallaat tunisisoqarsinnaavoq imm. 6 naapertorlugu atuuttumik uppernarsaammik kiisalu ukiumut pineqartumut licensimik atuuttumik takutitsisoqarneratigut.
Imm. 8.  Arfivik pissanneqartoq, toqunneqanngitsorli sapinngisamik piaartumik toqunneqassaaq. Toqutsineq pissaaq sakiaatigut tuukkaq qaartartortalik arfivinniut atorlugu.
Imm. 9.  Licensimik pigisaqartoq piffissaalluarallartillugu piniarnissamut pilersaarut aamma ulloq piniarfiusussaq pillugu piniarnermut aalisarnermullu nakkutilliisumut sumiiffimmi qaninnermut siumoortumik nalunaaruteqassaaq.

Qipoqqaat

§ 19.  Piniarnermut Naalakkersuisoq, KNAPK aamma KANUKOKA tusarniaaffigereerlugit ukiut tamaasa nalunaarutigisarpai Kitaani qipoqqaat amerlanerpaamik qassit ukioq taanna pisarineqarsinnaanersut.

§ 20.  Taamaallaat qipoqqaat inersimasut pisarineqarsinnaapput piffissami januaarip 1-ianiit decembarip 31-anut ullut pineqartut marluk ilanngullugit.
Imm. 2.  Qipoqqaat piaqqisartillugit arnaat piaraalluunniit pisarineqaqqusaanngillat.
Imm. 3.  Taamaallaat inuit arfanniarnissamut licensiuteqartut qipoqqarnisarnissamullu atortunik akuerisanik peqartut qipoqqarniarsinnaapput, takukkit §§ 4, 21 aamma 22. Atortut ingerlatsivinnit Piniarnermut Naalakkersuisumit taamaaliornissamut pisinnaatissimasaanit akuerineqarsimasussaapput.

Qipoqqarniarnermi atortut

§ 21.  Angallatit qipoqqarniarsinnaanermut akuerineqartut ukuupput: 
1)  Angallat ataaseq takissusaa minnerpaamik 11,0 meterimik (t.t.) takissusilik.
2)  Qipoqqarmut ataatsimut angallatit ikinnerpaamik marluk takissusaat minnerpaamik 9,2 meterimik (t.t.) takissusillit.
Imm. 2.  Angallatit imm. 1-imi taaneqartut Umiartornermik Aqutsisoqarfimmi GR-normulerlugit, radiukkut kalerrisaarinermi ilisarnaaserlugit nalunaarsorneqarsimassapput kiisalu angallatip piginnittua nalunaarsugaasimassalluni.
Imm. 3.  Angallatit imm. 1-imi taaneqartut qamutilimmik tuukkartalinnik aamma ningittakkanut qalorsuarnut amoorutinik minnerpaamik tonsinik tallimanik qaqitsisinnaassusilinnik amoortaateqassapput imaluunniit kraftblokimik atortulersugaassallutik. Angallatit tamarmik aleqassapput sioqutalimmik avataqassallutillu pisarineqartup kivinnginnissaanut naammattunik.
Imm. 4.  Qipoqqarniarnermi taamaallaat atorneqarsinnaapput qamutillit qaartartortalinnik tuukkartalillit minnerpaamik 50 mm-inik sulloqqortussusillit tuukkallu nuuatigut ikkuttakkanik qipoqqarniarnermut atortakkanik qaartartortallt imaluunniit allat arfernut angisuunut akuerisat qaartartortalinnik tuukkartallit arfanniutinngorlugit allanngortitikkat, takukkit §§ 22 aamma 23. Qaartartortalinnik tuukkat arfanniutit Piniarnermut Naalakkersuisumiit akuerineqarsimassussaapput.
Imm. 5.  Qipoqqarniarnerit tamaasa tuukkamik qaartartortalimmik allamik piareersimatitsisoqassaaq.
Imm. 6.  Taamaallaat inuit qaartartumik tuukkap nuuanut ikkuttakkamik atuinissamut pikkorissartitsinernut peqataasimanerminnut atuuttumik uppernarsaatillit qaartartumik pineqartumik pisisinnaallutillu passussisinnaapput.
Imm. 7.  Qaartartunik tuukkap nuuanut ikkuttakkanik taamaallaat tunisisoqarsinnaavoq imm. 6 naapertorlugu atuuttumik uppernarsaammik, kiisalu ukiumut pineqartumut licensimik atuuttumik takutitsisoqarneratigut.
Imm. 8.  Qipoqqaq pissanneqartoq, toqunneqanngitsorlu sapinngisamik piaartumik toqunneqassaaq. Toqutsineq pissaaq tuukkaq qaartartortalik atorlugu niaquata nalaatigut qipoqqarniummik qaartartulimmik tuukkartalerlugu.
Imm. 9.  Licensimik pigisaqartoq piffissaq naleqquttoq sioqqullugu sumiiffimmi piniarnermut aalisarnermullu nakkutilliisumut qaninnermut siumoortumik nalunaaruteqassaaq.

Qamutillit tuukkartallit ataatsimut isigalugit

§ 22.  Qamutillit tikaagullinniarnermut, tikaagulliusaarniarnermut, arfivinniarnermut qipoqqarniarnermullu atorneqartut teknikkikkut atorsinnaassutsimikkullu akornuteqassanngillat, taamaalilluni inuit ajoquseriataarnissaannut ulorianartorsiortitsissanatik. Taamatuttaaq piniarnermut atortut imatut siunertarineqartunut naleqqutsigissapput arfermik toqusaaneq sapinngisamik sukkanerpaamik pisinnaassalluni.
Imm. 2.  Qamutilimmik qaartartortalimmik tuukkartalimmik angallammut ikkussineq tamatigut suliffeqarfimmit Piniarnermut Naalakkersuisup taamaasiorsinnaanissamut piginnaatinneqarsimasumit akuerineqarsimassaaq.

§ 23.  Qamutillit qaartartortalimmik tuukkartallit tamarmik ukioq allortarlugu ingerlatsivimmit Piniarnermut Naalakkersuisumit taamaaliornissamut piginnaatinneqarsimasumit akuersissutigineqarsimassaaq. 


Akuerineqareerluni toqutsisariaqarneq

§ 24.  Arfernik angisuunik annertuunik ikilikkanik toqulersunik, ut tunillaassuuttumik nappaateqarunarlutik naammattoorneqarsimasunik, arfernik angisuunik aalisarnermi qassutinut aalisarnermiluunniit atortunut allanut nerngussimasunik, kiisalu arfernik angisuunik sassaasunik toqutsineq siumut Piniarnermut Naalakkersuisoq toqutsisoqarsinnaavoq.
Imm. 2.  Maleruaqqusanik unioqqutitsinani tikaagullimmik, tikaagulliusaamik, arfivimmik imaluunniit qipoqqarmik pisaqarnermi, pisaq inunnit nerissallugu piukkunnganngitsoq paasinarsissagaluarpat, pisap nappaateqarneranik imaluunniit allamik pissuteqartumik, Piniarnermut Naalakkersuisoq akuersissuteqarsinnaavoq, pisaq toqutsinertut isigineqarsinnaasoq. Pisaqarnermi licensi imaluunniit akuersissut atorneqarsimappat taanna suli atuutiinnassaaq.
Imm. 3.  Imm. 1 aamma imm. 2 naapertorlugit toqunneqartariaqarsimasunik atuinissamut piumasaqaatit Piniarnermut Naalakkersuisumit aalajangersarneqassapput.


Kapitali 6
Pilaffik pisallu atorluarneqarnissaat

Pilaffik

§ 25.  Kommunalbestyrelsi, sumiiffimmi aalisartut piniartullu peqatigiiffiat tusarniareerlugu pilattarfinnik akuerisaasunik toqqaanissamut akisussaasuuvoq.
Imm. 2.  Arfanniarnermi angallammi ittuusup arfermik pisaqarfimmiit pilaffissamut ungasissuseq qaninnerpaanissaa nakkutigissavaa, asiutitsisoornissaq taamaasillunilu annaasaqarnissaq pinaveersimatinniarlugu.

Pisamik atorluaanissaq

§ 26.  Kikkulluunniit arfermik angisuumik pisaqartut pisarineqartup nerineqarsinnaasortai tamaasa iluaqutigissallugit pisussaapput. Pisarineqartoq tamakkerlugu atorneqarsinnaanngippat tunineqarsinnaananiluunniit pisaqartoq pisussaavoq sinneruttut sumiiffimmi najugaqartunut tunniutissallugit.
Imm. 2.  Arfernik pilanneq kiisalu arferup perlukuinik eqqaaneq inuussutissalerinermi nakkutilliinermik inatsisit aamma avatangiisit illersorneqarnissaannik inatsisit naapertorlugit ingerlanneqartassaaq. Arferup saanikuinik pinngortitami asiutinneqarnissai siunertaralugit inissiigallarnissaq pissaaq Piniarnermut Naalakkersuisoq aamma kommunini oqartussaasut sukumiinerusumik isumaqatigiissuteqarfigereerlugit.


Kapitali 7

Pisanik nalunaarsuineq, tunitsivinnut tunisineq aamma tuniniaaneq


Nalunaarsuineq

§ 27.  Tikaagulliit, tikaagulliusaat, arfiviit qipoqqaalluunniit pisarineqartut tuniniarneqalissanngillat kommunip allaffia taassumaluunniit immikkoortortaqarfia pisarineqartunik nalunaarsueqqaarsimatinnagu. Nalunaarsuisoqartassaaq akuersissummi allagartamiluunniit naqissusiinikkut.
Imm. 2.  Akuersissummik imaluunniit qamutilimmik tuukkartalimmik qaartartortalimmik piniarnissamut akuersissummik piginnittoq naqitsimmik naqissusiisoqartinnagu pisussaavoq tuukkamik qaartartortalimmik arfanniummik pisiami allagartaa kommunip allaffianut takutissallugu kiisalu qaartartut atoriikkani takutissallugit normuisa misissorneqarnissaat siunertaralugu.
Imm. 3.  Pisamik taassumaluunniit ilaanik tuniniaasoqaranilu pisisoqassanngilaq, akuersissummik allagartamilluunniit piginnittup akuersissutip allagartalluunniit nuutinneratigut uppernarsaareersimatinnagu, tuniniaaniarluni pisumi qinnuigineqarnikkut takutinneqartussamik. Nuutinneratigut takuneqarsinnaassaaq, pisarineqartoq kommunimi oqartussaasumit nalunaarsorneqarsimasoq.
Imm. 3.  Taamaattoq kommunip allaffiata ammanerisa avataatigut tuniniaaneq aallartinneqarsinnaavoq allaffiup ammarnerata kingornatigut piaartumik nalunaarsuisoqareerpat.


Tunisineq

§ 28.  Arferit angisuut nerineqarsinnaasortaanik angallatit tunitsivittut atorneqassanngillat. 
Imm. 2.  Tunitsivinnut akuerisaasunut pisarineqartunik tunisineq taamaallaat inuussutissarsiutigalugu piniartunit, piniarnermut allagartamik atuuttumik aamma akuersissummik allagartalimmilluunniit naqissuserneqarsimasumik takutitsisinnaasumik pisinnaavoq § 27, imm. 1 aamma 3 naapertorlugu.
Imm. 3.  Naalakkersuisut kommuninut pisassiissutini pisassiissutinik tunisassanik aalajangersaasinnaapput, kommunini piniarsinnaanermut pisassiissutinik tunineqarsimasuni.
Imm. 4.  Tunineqarsinnaasutut pisassiissutinik aalajangersaasoqarsimappat, tunitsiviit ullut tamaasa tunineqarsimasut annertussusii pillugit piffissami tunisinerup akuersissutigineqarfigisaani Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut paasissutissiisassapput.
Imm. 5.  Piniarnermut Naalakkersuisoq tamanut saqqummiussaqarluni nalunaaruteqartassaaq www.naalakkersuisut.gl atorlugu tunisineq qaqugu taamaatinneqassanersoq kommunimi sumiiffimmiluunniit aqutsiviusumi pineqartumi.


Tuniniaaneq

§ 29.  Atuisussavimmut, taakkununnga ilanngullugit igaffissuaqarfinnut, neriniartarfinnut, sullissiveqarfinnut assigisaannulluunniit, kiisalu najukkani kalaalimineerniarfinniit tuniniaanerit aamma inuinnarnut tunisaqartarnerit taamaallaat inuussutissarsiutigalugu piniartunit inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartamik atuuttumik pigisaqartumit ingerlanneqarsinnaavoq aamma akuersissummi allagartamilluunniit § 27 imm. 1 aamma 3 naapertorlugit naqissuserneqarsimasunik takutitsisinnaasumit, imaluunniit taamaasiorsinnaanissamut inunnit piginnaatinneqarsimasunik qinnuigineqarnerminni uppernarsaatinik takutitsisinnaasunik. 
Imm. 2.  Suliffeqarfinnut toqqaannartumik tuniniaaneq taamaallaat inuussutissarsiutigalugu piniartunit inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartamik atuuttumik peqartumit ingerlanneqarsinnaavoq aamma akuersissummik allagartamilluunniit § 27 imm. 1 aamma 3 naapertorlugit naqissuserneqarsimasunik takutitsisinnaasumit, imaluunniit taamaasiorsinnaanissamut inunnit piginnaatinneqarsimasunik qinnuigineqarnerminni uppernarsaatinik takutitsisinnaasunik.
Imm. 3.  Igaffissuaqarfiit, neriniartarfiit, sullissiveqarfiit assigisaallu imm. 1-imi taaneqartut, kiisalu suliffeqarfiit imm. 2-mi taaneqartut uppernarsarsinnaassavaat neqit, orsut, qipoqqat mattaallu arfernit angisuuneersut inuussutissarsiutigalugu piniartunit inuussutissarsiutigalugu piniarnermut atuuttumik naqissuserneqarsimasunik allagartalinnit akuersissutilinniilluunniit pisisimanertik uppernarsarsinnaassavaat, § 27, imm. 1 aamma 3 naapertorlugit.
Imm. 4.  Imm. 1-imiit 3-mut naapertorlugit uppernarsaat, atsiorneqarsimasoq akiliisimanermut uppernarsaataasoq inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartamik atuuttumik nuutinneqarsimasumik naqissuserneqarsimasumik akuersissutitalik allagartartalilluunniit.

§ 30.  Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartaq atuuttoq, akuersissut, allagartaq tunisinissamut akuerineqarsimaneq qaqugukkulluunniit politiinit, piniarnermut aalisarnermullu nakkutilliisunit aamma inunnit taamaasiorsinnaanissamut piginnaatinneqarsimasunit qinnuigineqarnermi takutinneqarsinnaassaaq.

 

Kapitali 8
Uumassusilerinikkut misissugassat assilisallu

§ 31.  Kinaluunniit arfermik angisuumik pisaqarsimasoq pisussaavoq neqiminermik mattattalimmik kommunip allaffianut pilanneqarnerata kinguninnguatigut piaarnerpaamik misissugassamik tunniussinissamut, suuneranik, ullormik sumilu pisarineqarsimaneranik paasissutissartalerlugu. Neqinik misissugassat poorineqartussamut plastikiusumut Pinngortitaleriffimmit tunniunneqarsimasumut aanaveersaammik imerpalasortalimmut ikineqartassapput.
Imm. 2.  Kommunip allaffiata misissugassat paasissutissallu tiguneqareernerisa kinguninnguatigut Pinngortitaleriffik, Box 570, 3900 Nuummut nassiutissavai.


Kapitali 9
Arfernik takornariartitsisarneq

§ 32.  Kommuni ileqqoreqqusaliorsinnaavoq arfanniarnerup aamma arfernik takornariartitsisarnerup ingerlanneqartarneranut sukumiinerusumik maleruagassartalinnik.

 

Kapitali 10
Kommunit ileqqoreqqusaat

§ 33.  Kommunalbestyrelsi nunaqarfinni siulersuisunik aamma najukkani aalisartut piniartullu peqatigiiffiannik tusarniaareerluni kommunimi ileqqoreqqusakkoortumik piumasaqaatinik aalajangersaasinnaavoq § 4, § 5, § 8, imm. 3 aamma 4, § 12, §§ 25-27 kiisalu § 32-imi aalajangersarneqarsimasunit sukannernerusunik.
Imm. 2.  Kommunimi ileqqoreqqusat Piniarnermut Naalakkersuisumit atuutilersinneqassapput.


Kapitali 11
Immikkut akuersissuteqarneq

§ 34.  Ilisimatusarneq anguniagarineqarpat Piniarnermut Naalakkersuisoq nalunaarutip matuma aalajangersagartaanit immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaavoq.


Kapitali 12

Nalunaaqutsersuineq, annissuineq aamma pineqaatissiissutit

§ 35.  Arfernik angisuunik uumatillugit misissugassanik tigusinerit, nalunaaqutsersuinerit kiisalu sulinerit allat misilittaanertallit taamaallaat Pinngortitaleriffimmit suliarineqartarsinnaapput. Inuit allat Piniarnermut Naalakkersuisumut akuersissummik pissarsiniassapput.

§ 36.  Uumasut nujuartat nungutaanissaminnik navianartorsiortinneqartut naasullu nunani tamalaani nioqqutigineqartarnerat pillugu isumaqatigiissut 3. marts 1973-imeersoq (Washingtonkonventionen/CITES) naapertorlugu arferit angisuut neqaannik, mattaannik il.il. iluanaarniutigalugu annissuinissaq eqqussuinissarlu inerteqqutaapput. Akuerisaavorli arferit angisuut § 34 naapertorlugu pisarineqarsimasut ilaannik annissuisinnaaneq.

§ 37.  Pisanik arsaarinnittoqarsinnaavoq aamma akiliisitsoqarsinnaavoq:
1) Nalunaarummi ukunani §§ 2, 10, 11, 14, 15, 17, 18, 20, aamma 21, § 22, imm. 2, §§ 23, 26-31, 35, aamma 36, unioqqutitsisoqartillugu.
2) Akuersissummik utertissimanngikkaanni tamanna pillugu peqqussut naapertorlugu § 7, imm. 2 aamma 4, aamma § 8, imm. 3 aamma 7, aamma
3) Ataatsimoorluni piniarnermut akuersissummik atuineq § 12 naapertorlugu aamma § 12, imm. 5.-imi piumasaqaataasunik naammassinnissimanngikkaanni.
Imm. 2. Ingerlatseqatigiiffiit ilaallu ilanngullugit (inatsisitigut piginnaatitaasut pisussaatitaasullu) akiliisinneqarsinnaapput aamma pingitsaaliinikkut arsaarinnissuteqarfigineqarsinnaapput nalunaarummi matumani atuuttumi aamma Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsisimi kapitali 5 naapertorlugu malittarisassanik unioqqutitsisimagunik.
Imm. 3. Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmi malittarisassat malillugit nalunaarut naapertorlugu kommunimi ileqqoreqqusaliat atuuttut naapertorlugit pineqaatissiilluni akiliisitsisoqarsinnaavoq aamma arsaarinnissuteqartoqarsinnaavoq.


Kapitali 13
Atuutilersitsineq

§ 38.  Nalunaarut atuutilissaaq 1. januar 2015 aallarnerfigalugu.
Imm. 2.
 Arfernik angisuunik illersuineq piniarnerlu pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 4, 7. februar 2013-imeersoq peqatigitillugu atorunnaarsinneqarpoq.
Imm. 3.  Akuersissutinut allagartat akuersissutillu 2015-imut atuuttut nalunaarut manna naapertorlugu malittarisassaqartinneqarput.



Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 22. december 2015



Karl-Kristian Kruse

/

Jørgen Isak Olsen 

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk