Sinerissamut qanittumi qaleralinniarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 6, 14. februar 2002-imeersoq Atuussimasoq (Historisk)

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi, 31. oktober 1996-imeersumi, kingullermik Inatsisartut inatsisaatigut nr. 6, 20. maj 1998-imeersukkut allanngortinneqartumi, §§ 10, 11, 13 imm. 2, 22, 23, 26, 33 imm. 2 aamma 34 imm. 3 malillugit aalajangersarneqarpoq:

 

Atuuffii

§ 1. Nalunaarut atuuppoq angallatit 75 BRT/120 BT-mit minnerusut atorlugit qaleralinniarnermut, imartamilu sinerissap aamma titarnerup aalisarnikkut oqartussaaffigisamut tunngaviusumik killigititanit sømilit pingasut avataaniittup akornanni ingerlanneqartumut.
Imm. 2. Nalunaarummi matumani "angallat" immakkut nunakkulluunniit assartuutitut suugaluartutulluunniit Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi 31. oktober 1996-imeersumi § 4, imm. 7 naapertorlugu aalisarnermut atorneqartutut paasineqassaaq.
Imm. 3. Nalunaarummi matumani kommunit killeqarfii Kalaallit Nunaata nunap immikkoortuinut kommuninullu aggorneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaanni aalajangersarneqarput.

 

Inuussutissarsiutigalugu qaleralinniarneq

§ 2. Inuussutissarsiutigalugu qaleralinniarnissamut akuersissummik pigisaqarnissaq piumasaqaataavoq. Akuersissummi taaneqassaaq angallat suna imaluunniit angallatit suut atorneqarnersut. Akuersissut piffissamut killiligaavoq sivisunerpaamillu ukioq ataaseq atuuttussatut tunniunneqartassalluni.
Imm. 2. Akuersissummi sumiiffimmi aalisarsinnaatitaanerup killilerneqarnissaa aalajangersarneqarsinnaavoq.

§ 3. Akuersissut taassumaluunniit assilinera aalisartilluni nassatarineqartassaaq.

 

Inuussutissarsiutigalugu qaleralinniarnermi angallatit

§ 4. Aasiaat, Qasigiannguit, Qeqertarsuup, Ilulissat, Uummannap Upernaviullu kommuniini inuussutissarsiutigalugu qaleralinniarneq angallatinut 19,99 BRT/31,99 BT-init anginerusunut kiisalu angallatinut raajarniarsinnaanermut akuersissummik pigisaqartunut ajornartitaavoq.

§ 5. Aasiaat, Qasigiannguit, Qeqertarsuup, Ilulissat Uummannallu kommuniini angallammut 5 BRT/8 BT-imit anginerusumut, siornatigut qaleralinniarsimanngitsumut, inuussutissarsiutigalugu qaleralinniarnissamut akuersissut tunniunneqassanngilaq, aalisarnermit tassannga amerlaqataanik pisaqarsinnaasumik aalisarunnaarsitsisoqanngippat.

 

Inuussutissarsiutigalugu qaleralinniarnermi piniutit

§ 6. Inuussutissarsiutigalugu qaleralinniarnermi qassutit qalorsuilluunniit atorneqarnissaat ajornartitaavoq.
Imm. 2. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq sumiiffinnut piffissanullu erseqqinnerusumik aalajangersakkani imm. 1-ip atorneqannginnissaanik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq. Tamanna kommuninut ataasiakkaanut, KANUKOKA-mut, KNAPK-mut kiisalu aviisit nuna tamakkerlugu saqqummersartut aqqutigalugit nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 3. Qassutit atorlugit qaleralinniarnermi qassutini nigartaqqortussutsimut minnerpaaffissaq 220 mm-iuvoq.

§ 7. Aalisarnermi atortut nalunaaqutserneqassapput piginnittup atianik najugaanillu imaluunniit angallatip atianik GR-normuanillu. Nalunaaqutsiussaq immamit aanngartinneqarsinnaasuussanngilaq. Qassutini kivisittakkani nalunaaqutsiussaq qimiaanut qullermut ikkunneqassaaq. Ningittakkani ningittakkat qimiaannut ikkunneqassaaq. Atortuni uninngasuni allanittaaq puttaqutit atorneqartut taamatut nalunaaqutserneqassapput.

 

Pisat tunisinernillu nalunaarutit

§ 8. Inuussutissarsiutigalugu qaleralinniarnermi pisat Kalaallit Nunaanni umiarsuarmut nunamiluunniit tunitsivimmut tulaanneqassapput. Umiarsuartut nunamiluunniit tunitsivittut paasineqassaaq aalisakkanik tunitsivik pisortanit akuerineqarsimasoq.
Imm. 2. Tamatumani pineqanngillat angallatit angallammi namminermi suliarinnittussatut akuerineqarsimasut.

§ 9. Tunitsivik qalerallit tunineqartut pillugit Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmut (KANUAANA) nalunaaruteqartassaaq. Paasissutissat makku tunniunneqartassapput:
1) Sumiiffik tunitsiviusoq (illoqarfik/nunaqarfik kiisalu kommuni)
2) Tunisisup aamma/imaluunniit angallatip atia
3) Tunisisup inuttut normua aamma/imaluunniit angallatip nalunaarsorneqarnermini normua kiisalu akuersissutip normua
4) Tunisat kiilunngorlugit amerlassusii qanorlu suliarineqarsimaneri nalunaarlugit, soorlu MHUI (niaqui atasut, erlaviikkat), UHUI (niaquikkat erlaviikkallu) aamma UHHI (niaquikkat, paperuikkat erlaviikkallu)
5) Sumiiffik aalisarfiusimasoq.
Imm. 2. Paasissutissat qaammatinut tamanut, kingusinnerpaamik qaammatip tulliuttup qiteqqunnerani allakkatigut, faxikkut imaluunniit qarasaasiakkut atuarneqarsinnaasunngorlugit KANUAANA-mut nassiunneqartassapput.

 

Inuussutissarsiutiginagu qaleralinniarneq

§ 10. Nammineq atugassanik qaleralinniarneq danskisut innuttaassusilinnut tamanut aalaja-ngersimasumik Kalaallit Nunaanni najugaqartunut ajornartitaanngilaq. Nunani allani Danmarkiunngitsumi innuttaassusillit Kalaallit Nunaanni najugaqavissut ukiullu kingulliit marluk ataavartumik Kalaallit Nunaanniissimasut danskisut innuttaassuseqartutut pineqassapput, Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi 31. oktober 1996-imeersumi § 8, imm. 1 naapertorlugu.
Imm. 2. Nammineq atugassanik qaleralinniarnermi qassutit qalorsuilluunniit atornissaat ajornartitaavoq. Piniutit atorneqartut tamarmik § 7 naapertorlugu piginnittup atianik nalunaaqutserneqarsimassapput.

 

Nakkutilliineq

§ 11. Angallatit nalunaarummi matumani pineqartut KANUAANA, GLK (sakkutuut imarsiortut), piniarnermik aalisarnermillu nakkutilliisut aamma politiit, oqartussaasut taakku sulineranni suleqatigissavaat, Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni §§ 26-31 naapertorlugit.
Imm. 2. Angallatit isumannaassavaat KANUAANA-p, GLK-p aamma politiit sulisuisa kiisalu aalisarnermik piniarnermillu nakkutilliisut akornuserneqaratik angallammik nakkutiliisinnaanissaat.

 

Immikkut akuersissuteqartarnerit

§ 12. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Pisortaqarfik § 1 imm. 1-mi aalajangersakkap atorneqannginnissaanut immikkut akuersissuteqarsinnaapput, sumiiffinni aalisariutinik minnerusunik aalisarfiunngitsuni kiisalu aalisariutinik annerusunik aalisarneq sumiiffimmi aalisarnerup ineriartorneranut akornutaassanngippat.
Imm. 2. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Pisortaqarfik §§-it 4-p 5-illu atorneqannginnissaannut immikkut akuersissuteqarsinnaassaaq, pisarineqarsinnaasut, qanoq pisaqartigisinnaanerup aammalu qaleralinniarnermik inuussutissarsiuteqarnerup siamasissumik ineriartortinneqarnissaata isiginiarneqarnissaata tamanna ajornartinngippagu.

 

Pineqaatissiissutit

§ 13. § 2, § 3, § 4, § 6, § 7, § 8, § 9, § 10 imm. 2, aamma § 11-mik unioqqutitsineq kiisalu akuersissummut piumasaqaataasunik sumiginnaaneq akiliisitsinermik kinguneqassapput.
Imm. 2. Aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffik, piginneqataassuteqarluni ingerlatseqatigiiffik, piginneqatigiiffik imaluunniit piginneqatigiilluni umiarsuaatileqatigiiffik unioqqutitsippat ingerlatseqatigiiffik taannaatillugu akiliisitassatut akisussaasunngortinneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Pinerluttulerinermi inatsimmi arsaarinnittarneq pillugu malittarisassat taamatuttaaq atorneqassapput.
Imm. 4. Akuersissummi piumasaqaataasunik unioqqutitsineq tassannga atuisinnaatitaanermik killiliinernik kinguneqarsinnaavoq kiisalu sakkortunerusunik pisoqartillugu imaluunniit unioqqutitsisoqaqqitsillugu akuersissut arsaarinnissutigineqarsinnaalluni. Tamanna pillugu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Pisortaqarfik aalajangiissaaq, aalajangiinerlu nalunaarutigineqarnerminiit ullut 15-it qaangiutsinnagit Nunatta Eqqartuussivianut suliassiissutigineqarsinnaalluni, Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi 31. oktober 1996-imeersumi § 21, imm. 3 naapertorlugu.
Imm. 5. Pineqaatissiinissamik suliat allattaaq Aalisarneq pillugu inatsimmi Kap. 13-imi aalajangersakkat malillugit suliarineqartassapput.

 

Atortuulerfia

§ 14. Nalunaarut ulloq 14. februar 2002 atortuulerpoq.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu sinerissamut qanittumi qaleralinniarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr.1, 3. januar 2002-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.




Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 14. februar 2002.




Hans Enoksen

/

Gedion Jeremiassen

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk