Ilinniartut ineqarfii pillugit Inatsisartutinatsisaat nr. 42, 2. december 2019-imeersoq Atuussimasoq (Historisk)

 

Kapitali 1

Atuuffissaa aamma nassuiaatit

 

  § 1.  Inatsisartut inatsisaat maanna atortinneqassaaq attartortitsigallarnernut, ilinniartut ineqarfiinik, Namminersorlutik Oqartussani atugassiissutigineqartunik tamatumunnga qinnuteqarnermik tunngaveqartumik, ilinniartunut allaneersunut ineqarnissamik pisariaqartitsisunut, ilinniagaqarnerminnut atatillugu, taamaattoq tak. imm. 3. 
  Imm. 2.  Taaguutigineqartumi ilinniartut allaneersut paasineqassaaq ilinniagaqartut minnerpaamik ilinniakkamik aallartitsinnginnermi ukiuni 2-ni illoqarfiup ilinniagaqarfiusussap avataani inuit allattorsimaffianni nalunaarsorneqarsimasut. 
  Imm. 3.  Naalakkersuisut pisuni immikkut ittuni, tamatumanilu minnerunngitsumik pissutsini inunnik ikiorsiinissamut attuumassutilinni, inissaqartitsiniarnerup tamanna ajornartinngippagu, ilinniartunut avataaniit aggersuunngitsunut, ilinniartunut inissamik piffissami killilikkami ineqartitsisinnaapput.

 

  § 2.  Ilinniartut ineqarfiat atugassiissutigineqartarpoq piffissap ilinniagaqarfiusup tamarmiusup nalaani, atugassarititaasut kapitalimi 2-mi aalajangersarneqartut naammassineqarsimappata.

 

  § 3.  Naalakkersuisut kommunalbestyrelsit isumasioreerlugit ilinniartunut ineqarfinnut malittarisassiorsinnaapput kommunalbestyrelsimit ilinniagaqartunut atugassiissutigineqartartunut ilinniagaqarnermut atatillugu, tamatumani aamma piumasaqaatinik atugassarititaasussanillu attartornermut isumaqatigiissummi.

 

Kapitali 2

Ilinniartumut inissiamik atugassiissuteqartarnermut atugassarititaasut, aamma qinnuteqartunik tulleriiaarisarneq

 

  § 4.  Ilinniartunut inissiat taamaallaat atugassiissutigineqarsinnaapput ilinniartunut: 
1)  danskisut innuttaassuseqartunut, imaluunniit nunat akornanni isumaqatigiissutit Kalaallit Nunaanni atortuutinneqartut naapertorlugit danskisut innuttaassusilinnut sanilliunneqartunut, ilinniagaqartunut inissaqartitaanermut piginnaatitaaneq eqqarsaatigalugu, 
2)  ilinniagaqarnerup nalaani aalajangersimasumik Kalaallit Nunaanni najugaqartumut, 
3)  ilinniakkami tiguneqarsimasumut ilinniakkamillu tapiiffigineqarsinnaasumi ingerlatsisumut, imaluunniit ilinniakkami Naalakkersuisut ilinniagaqarnersiutinik tapiiffigineqarsinnaasutut aalajangiiffigisimasaanni ilinniagaqartumut, aamma 
4)  siusinnersukkut ilinniartut ineqarfiannik attartornerminut akiitsoqanngitsumut, imaluunniit ilinniartut ineqarfiannik attartorsimanermut atatillugu allatigut akiitsoqanngitsumut, tamatumani aamma pisussaaffinnik sumiginnaasimanermik pissuteqartumik, ilinniartup akilersuinissamut isumaqatigiissutaasimasut eqqortinngippagit. 
  Imm. 2.  Naalakkersuisut, tak. imm. 1, nr. 1 naapertorlugu Kalaallit Nunaannut attaveqavissuunissamik piumasaqaammik saneqqutsisinnaanermik aalajangiisinnaapput, pineqarpat tikeraartutut ilinniartoq Kalaallit Nunaanni ilinniarfimmi, najugaqarnerullu sivisussusaani qaammatit 12-it qaangissanngippagit.
  Imm. 3.  Naalakkersuisut najugaqartuunissamik piumasaqaatip, tak. imm. 1, nr. 2, sanioqqunneqarnissaa akuersissutigisinnaavaat, qularnaarneqarpat ilinniartoq Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqavissuusoq, naak piffissami pineqartumi Kalaallit Nunaata avataani najugaqaraluarluni. 
  Imm. 4.  Ilinniartunut inissiamik tunineqarsinnaaneq atorunnaassaaq imm. 1-imi piumasaqaataasoq ataaseq arlallilluunniit naammassineqarunnaarpata, imaluunniit ilinniartoq ilinniartunut inissiami najugaqartoq § 5-imi pineqartunut ilaajunnaarpat. 
 Imm. 5.  Ilinniartut ineqarfianni ineqartup ilinniakkamik ingerlatsisuunissamik piumasaqaammik naammassinnikkunnaarpat, malittarisassat tamatumunnga atuuttut naapertorlugit, taava Naalakkersuisut aalajangersinnaapput ilinniartut ineqarfianni ilinniartoq najugaqartoq piffissami qaammatit 4-t angullugit sivisussusilimmi ineqarfimminiiginnarsinnaasoq, pissutsit immikkut ittut tamanna pisariaqartippassuk, tamatumanissaaq ilinniarfiup uppernarsarpagu ilinniartoq ineqarfimmi ineqartuusoq, naak malittarisassanik pineqartunik naammassinninngikkaluarluni, suli ilinniakkaminik aallussisutut isigineqarsinnaasoq.

 

  § 5.  Ilinniagaqartoq illoqarfimmi ilinniagaqarfimmini allamik inimik atugassaqartitaasoq, imaluunniit aapparisaq imaluunniit inooqatigisaq suliffimminut atatillugu ineqartinneqarpat, pisinnaatitaanngilaq ilinniartutut inissamik atugassinneqarnissamut, imaluunniit atugarisaminik tigumminniinnarnissamik. Tamanna aamma atuuppoq sulisitsisoq sungiusaammik suliffeqarnermut atatillugu inissaqartitsippat ilinniagaqartumut, imaluunniit ilinniagaqartup ineqartinneqarnissamik pisariaqartitsinera nammineq pisariaqartitanik aallaaveqarpat.

 

  § 6.  Ilinniartoq ilinniagaqartunut inissiamik tunineqarsinnaajumalluni, tamatumalu atuinnarsinnaaneranut Naalakkersuisunut nalunaaruteqassaaq paasissutissanik tamanik, inissamik tunineqarnissamut imaluunniit inigisamik tigumminniinnarnissamut pisariaqartunik, tamatumunngalu akiliuteqartarnermut pisariaqartunik, tamatumani aamma inimik pisariaqartitsinermut paasissutissanik, inuup normuanik aamma inoqutigiinni ilaasut tamarmik atiinik, inoqutigiit isertitaannik, ilinniakkamik sumi tiguneqarsimanermik, ilinniakkamik ingerlatsinermik, aamma illoqarfiup ilinniarfiup avataani najugaqartarnermik. 
  Imm. 2.  Ilinniartoq ingerlaannartumik Naalakkersuisunut nalunaaruteqassaaq, imm. 1-imi pissutsini pineqartuni allannguuteqartoqarnerani.  

 

  § 7.  Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput malittarisassanik innersuussisarnermut innersuussinissamullu tulleriiaarisarnermut atugassarititaasunik, tamatumani aamma ilinniartunik allanik avataaneersuunngitsunik tulleriiaarisarnermut tunngatillugu.

 

Kapitali 3

Allaffissorneq

 

  § 8.  Inatsisartut inatsisaat aamma malittarisassat taanna naapertorlugu suliaasut (ilinniartut ineqarfiinut malittarisassat) Naalakkersuisunit allaffissornikkut aqunneqarput, akisussaasuusunit attartortitsisarnermut ilinniartullu ineqarfianni ineqarnerup atorunnaarsinneqartarneranut, ilinniartut ineqarfiinut tunngatillugu malittarisassat naapertorlugit, taamaattoq tak. imm. 2 aamma 3. 
  Imm. 2.  Naalakkersuisut tamakkiisumik imaluunniit ilaannakuusumik ilinniartut ineqarfiinik allaffissornikkut aqutsineq Namminersorlutik Oqartussat iluanni oqartussaasunut ingerlatsivinnullu allanut suliassanngortissinnaavaat. 
  Imm. 3.  Naalakkersuisut allatanik isumaqatigiissuteqarnikkut allaffissornikkut ilinniartut ineqarfiinik malittarisassat tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit kommunalbestyrelsimut imaluunniit suliffeqarfimmut namminersortumut suliassanngortissinnaavaat. 
  Imm. 4.  Pisortat, ingerlatsiviit aamma suliffiit namminersortut imm. 1-3-mi eqqaaneqartut, pisinnaapput 
1)  pisortatut oqartussaasunit ilinniagaqartut pillugit paasissutissanik aallernissamut, ilinniagaqartut ineqarfiinut malittarisassat naapertorlugit allaffissornikkut ingerlatsinermut pingaaruteqartunik, aamma 
2)  akunnerminni paasissutissanik ingerlatitseqqissinnaapput, ilinniartut ineqarfiinik allaffissornikkut aqutsinermut pingaaruteqartunik, akunnerminnilu paasissutissat taamaattut atorsinnaallugit. 
  Imm. 5.  Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput allaffissornikkut aqutsineq pillugu, tamatumani aamma ilusissanik piffissalersuinernillu qinnuteqartarnermi, aamma ilinniartut ineqarfiinik ingerlatsinermi, tamatumani aamma imm. 1-3 naapertorlugit suliassanik isumaginninnernut, ineqartunut siunnersuisoqatigiinni sulianut immikkut akissarsiaqartitsisarnermut, aamma paasissutissanik piniartarnernut, atugassiisarnermut ingerlatitseqqittarnermullu, tak. imm. 4. 
  Imm. 6.  Aalajangersakkat pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni aamma pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni atuupput, imm. 3-mi eqqaaneqartunut suliffinnut namminersortunut, taakkua Inatsisartut inatsisaat manna imaluunniit malittarisassat Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu suliaasut naapertorlugit tamakkiisumik imaluunniit ilaannakuusumik ilinniartut ineqarfiinut malittarisassat naapertorlugit ilinniartut ineqarfiinik allaffissornikkut aqutsisuutinneqarpata.

 

  § 9.  Ilinniartut ineqarfiinik allaffissornikkut aqutsinermi, tak. § 8, ilaapput ulluinnarni ilinniartut ineqarfiinik aqutsineq aamma ilinniartut ineqarfiini ataasiakkaani namminerni suliassat, ilinniartut ineqarfiinut atuuttut malittarisassat naapertorlugit. 
  Imm. 2.  Ilinniartut ineqarfiinut allaffissornikkut malittarisassat aqunneqarneranni qularnaarneqassaaq ilinniartut ineqarfiisa isumannaatsumik ingerlanneqarnissaat, ilinniartullu ineqarfiinik ingerlatsineq sapinngisamik pitsaanerpaamik isumagineqassasoq. 
  Imm. 3.  Allaffissornikkut aqutsinermi ineqartut soqutigisaat pitsaanerpaamik isumagineqassapput.

 

  § 10.  Naalakkersuisut ilinniartut ineqarfikkaartumik ileqqorissaarnissamut malittarisassanik aalajangersaassapput, atortuulertartussanik ineqartunut saqqummiunneqareeraangamik. 
  Imm. 2. Ileqqorissaarnissamut malittarisassat, tak. imm. 1, Naalakkersuisunit akuerineqareernerminni pisortanit, ingerlatsivinnit aamma namminersortut suliffiutaannit aalajangerneqarsinnaapput atuuttussatut, tak. § 8, imm. 2 aamma 3.
  Imm. 3. Naalakkersuisut ileqqorissaarnissamut malittarisassiorsinnaapput, tamatumani aamma ileqqorissaarnissamut malittarisassat unioqqutinneqarnerini kinguneritinneqartartussat mianersoqqussuteqarnikkut imaluunniit anisitaanikkut pisartussat pillugit

 

  § 11.  Naalakkersuisut pilersissinnaavaat utaqqisunut allassimaffik, ilinniartut ineqarfiini ineqartut qanoq sivisutigisumik ineqartuusimaneri aamma inissamik pisariaqartitsineri aallaavigalugit. 
  Imm. 2.  Ilinniartut ineqarfiata iluani utaqqisunut allattorsimaffimmik pilersitsisoqartarpat, ilinniartut ineqarfiinut allaffiup aalajangersassavai tamanullu takusassiaralugit utaqqisut allassimaffianni inissinneqartarnermut atugassarititaasut.

 

Kapitali 4

Ineqartut siunnersuisoqatigiivi

 

  § 12.  Ilinniartut ineqarfiini ataasiakkaani Naalakkersuisut ilinniartut siunnersuisoqatigiivi pilersissinnaavaat, taakkualu suliassarissavaat: 
1)  aaqqissuuttarnissaat aamma agguaattarnissaat ulluinnarni ilinniartut ineqarfianni najugaqartut akornanni suliassat,
2)  qularnaassallugu ilinniartut ineqarfianni najugaqartut ulluinnarni toqqissisimasunik killiliussanik atugassaqartitaanissaat,
3)  nakkutigissallugu ilinniartut ineqarfianni ileqqorissaarnissaq, aamma 
4)  nakkutigisarissallugu illup aserfallatsaalinerata paarineqarneratalu ajunngitsuunissaa.

 

Kapitali 5

Attartornermut isumaqatigiissuteqarneq kiisalu ineqarnermut akiliummik annertussusiliisarneq akiliisarnerlu, atuineq aamma qularnaveeqqusiissut

 

  § 13.  Ilinniartut ineqarfiannik attartorneq pillugu isumaqatigiissuteqarneq pissaaq attartornermut isumaqatigiissummi naqitami Naalakkersuisunit akuerisaasumi. Attartornermut isumaqatigiissummi ilaassaaq pequtit allassimaffiat takussutissiaq.
  Imm. 2.  Ilinniartut ineqarfianni ineqartup kingusinnerpaamik iserternermini attartornermut isumaqatigiissut atsiussavaa. 
  Imm. 3.  Ilinniartut ineqarfianni ineqartup attartornermut isumaqatigiissummik atsiuinerminut atatillugu ilinniartut ineqarfianni ileqqorissaarnissamut malittarisassat assilineqarnerannik tunineqassaaq.  

 

  § 14.  Attartornermut isumaqatigiissuteqarnermi attartornermut atatillugu qularnaveeqqusiissutitut qaammammut akiliutissaq akilerneqassaaq, atugassanngortinneqartussaq ilinniartut ineqarfianni najugaqartup ineqarfimmiit nuunnermini pisussaaffigisaanut.

 

  § 15.  Ineqarnermut akiliut aamma qularnaveeqqusissut aningaasanut inatsimmi annertussusilerneqassapput.

 

  § 16.  Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq ineqarnermut akiliutissamik qaammatikkaartumik siumoortumik akiliisassaaq, piffissami ineqarnermut isumaqatigiissutaasumi aalajangersakkat naapertorlugit, taamaattoq tak. imm. 4. 
  Imm. 2.  Akiliineq pisassaaq kingusinnerpaamik ullup akiliiffissap qaangiunnerani ulluinnaat pingajuata qaangiutinnginnerani. Ulloq maanna nalliuttuuppat imaluunniit arfininngorneruppat, ulluinnarmi tulliuttumi akiliineq piffissamik eqquisutut isigineqassaaq. 
  Imm. 3.  Naalakkersuisut akiliiffissamik innersuussissapput, taamaattoq tak. imm. 4. Akiliiffissamik innersuussisoqarsimanngippat ineqarnermut akiliutissaq ilinniagaqartut ineqarfiinut allaffiup najugaanut akilerneqassaaq. Aningaaserivimmut imaluunniit allakkerivimmut akiliineq akiliiffissamut innersuuneqartumut akiliinertut isigineqassaaq. 
  Imm. 4.  Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq ilinniagaqarnersiutinik pisartagaqarpat Naalakkersuisut ineqarnermut akiliut ilinniagaqarnersiutiniit ilanngaatigisinnaavaat, tak. § 26, imm. 1, nr. 1 aamma 2 Ilinniagaqarnersiuteqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni.

 

Kapitali 6

Ilinniartup ineqarfiata angissusissaa pitsaassusissaalu

 

  § 17.  Ilinniartumut inissiamik atugassiinermi isiginiarneqassapput ilinniartumut inissami ineqartumut malinnaasut inoqutigiit, ilinniagaqartup meerai 18-it inorlugit ukioqarpata, aappaa imaluunniit inooqatigisaa pisinnaatitaammata akiliunneqarlutik angalasinnaanermut, tamatumunnga malittarisassat ilinniagaqarnersiuteqarnermut malittarisassani naapertorlugit, taamaattoq tak. imm. 2.
  Imm. 2.  Ilinniartut ineqarfianni ineqartup piumasarisinnaanngilaa ineqarfigisap aalajangersimasumik angissuseqarnissaa aamma pitsaassusissaa, tamatumani aamma nammineq immikkut ilinniartutut ineqartinneqarnissi imaluunniit ilinniartunut inissiap pequsersugaareernissaa imaluunniit pequsersugaannginnissaa, taamaattoq tak. imm. 1, § 18, imm. 2, aamma § 19.

 

  § 18.  Naalakkersuisut ilinniartut ineqarfiannik ilinniartumut ineqartussamut atugassiissapput piffissamiit attartornerup aallartiffissaatut isumaqatigiissutigineqartumiit. 
  Imm. 2.  Ilinniartumut inissiaq attartorfiup aallartinneqarani isumannaatsuussaaq pissusissamisoortumillu pitsaassuseqassalluni.

 

  § 19.  Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput ilinniartumut inissiap qanoq pitsaassuseqarnissaa attartornerup aallartinnerani pillugu, tamatumani aamma pequsersugaanissaanut, atortulersugaanissaanut aamma matuersaatinut tunngasuni.

 

  § 20.  Ilinniartunut inissiaq attartornerup aallartinnerani amigaateqarpat, taava ilinniartup ineqartup Naalakkersuisut amigaataasut pillugit nalunaarfigissavai kingusinnerpaamik attartornerup aallartinneraniit ullut 14-it qaangiutinnginneranni. Tamannali atuutinngilaq amigaataasut paasineqarsimasinnaanngippata nalinginnaasumik malussarniarnikkut, tak. aamma § 37. 
  Imm. 2.  Naalakkersuisut ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq pisussaaffilersinnaanngilaat amigaataasunik iluarsaaqqullugu, ilinniartut ineqarfianni najugaqartup iserternerminiit ullut 14-it qaangiutinnginneranni Naalakkersuisunut erseqqissaatigereersimasaanik.

 

Kapitali 7

Aserfallatsaaliineq aamma iluarsaasarneq

 

  § 21.  Naalakkersuisut isumagissavaat ilinniartut ineqarfianni sumiiffiit ataatsimoorussat isumannaatsumik aserfallatsaalineqarnissaat. 
  Imm. 2.  Naalakkersuisut pisussaaffigaat teknikkimut tunngasumik atortulersuutit, kuuffinnut, kiassarnermut, innaallagissamut, gas-imut aamma imermut atortut pitsaasumik atorsinnaassuseqarnissaasa nakkutigineqarnissaat. Assigisaanillu Naalakkersuisut pisussaaffigaat innaallagissamut ikkuffiit, naqqup sinaani iikkiussat, matserfiit, kiassaatit, ruujorit, skaaviit iikkamiittut, pequtit, atortut allallu aserfallatsaalineqarnissaat. 
  Imm. 3.  Nutarterisarnerit imaluunniit allatut iluarsaasarnerit ajorsisoqarneratigut nungullartunilluunniit Naalakkersuisunit isumagitinneqartassapput akuttunngitsumik, pisariaqassusianut ilinniartut ineqarfiata qanoq ittuunera naapertorlugu.

 

  § 22.  Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup ingerlaannartumik ajoqutit Naalakkersuisunut nalunaarutigisassavai.

 

  § 23.  Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup pissutissaviusumik pissuteqanngitsumik Naalakkersuisut itigartissinnaanngilai ilinniartut ineqarfiannut takusaanissaannik, taakkua:
1)  ilinniartut ineqarfiat misissorniarpassuk, allannguutaasimasinnaasut takujumallugit,
2)  aserfallassimassutsimik nakkutilliinermi,
3)  iluarsagassanik suliaqarniarlutik, imaluunniit 
4)  ilinniartut ineqarfiat misissorumallugu attartorteqqinneqalinnginnerani.
  Imm. 2.  Misissuinermi nakkutilliinermiluunniit paasineqarpat paarinerluisoqarsimasoq, ilinniartut ineqarfianni ineqartup ingerlaannartumik ajoqusikkat iluarsaatissavai, tamanna Naalakkersuisunit piumasarineqarpat. 
  Imm. 3.  Naalakkersuisut siumut sap. ak. 2-nik ilisimatitsillutik ilinniartut ineqarfianni iluarsaaneq aallartitsissinnaavaat. Taamaattoq Naalakkersuisut qaqugukkulluunniit siumoortumik nalunaaruteqaratik iluarsagassanik kinguartinneqarsinnaanngitsunik suliaqarsinnaapput. 
  Imm. 4.  Suliaq sunaluunniit Naalakkersuisunit aallartinneqartoq akornuserneqanngitsumik suliarineqassaaq, sapinngisamik annertunerpaamik ilinniartunik ineqartunik soqutigittartumik. Naalakkersuisut ingerlaannartumik iluarsaaqqinnerit suliarisassavaat.

 

Kapitali 8

Ilinniartut ineqarfianni ineqartup ineqarfimmik atuinera

 

  § 24.  Ilinniartut ineqarfianni ineqartut, kiisalu inuit ilinniartunit ineqarfinnut isersinnaatitaasut ileqqorissaarnissamik malittarisassanik ilinniartut ineqarfiannut atuuttunik eqquutitsissapput, tak. § 10.

 

  § 25.  Ilinniartut ineqarfianni ineqartup ineqarfik isumannaatsumik atugarissavaa, ajoqusiinernullu taarsiisussatut akisussaaffeqarluni, nammineq, inoqutimi akornanni imaluunniit ilinniartut ineqarfiannut isersinnaatitaminiit illersorneqarsinnaanngitsumik pissusilersortoqarnerinut.

 

  § 26.  Ilinniartut ineqarfianni ineqartup pisussaaffigaa nammineq aningaasartuutigissallugu imminut ilinniartut ineqarfiannut suliffiup nalinginnaasup avataani mattussimaguni iserniarnini.  
  Imm. 2.  Ilinniartut ineqarfianni ineqartup ineqarfimmut matuersaat annaasimaguniuk, matuersaammut nutaamut aningaasartuutit nammineq akilissavai.

 

  § 27.  Ajoqusiisoqarpat ajutoornikkut ilinniartut ineqarfiata ilaani Naalakkersuisut eqqiluitsuutitassaanni, ilinniartut ineqarfianni ineqartup ingerlaannartumik Naalakkersuisut tamanna pillugu nalunaarfigissavai.

 

  § 28.  Ilinniartut ineqarfianni ineqartup ineqarfik Naalakkersuisunit akuerineqanngitsumik allamut atorsinnaanngilaa, tamatumani aamma: 
1)  ilinniartut ineqarfianni inisimasoqarluni,  
2)  ilinniartunut inissiaq allanut atugassiissutigisinnaanagu, 
3)  inissiaq allanut attartortillugu, imaluunniit 
4)  ilinniartunut inissiami ineqartorlu alla inigisanik paarlaallutik.

 

  § 29.  Inerteqqutaavoq ilinniartut ineqarfianni ineqartup Naalakkersuisunit akuerineqanngitsumik: 
1)  Ilinniartut ineqarfianni atortulersuutinik allannguisinnaanera, taamaattoq tak. § 30.
2)  Uumasuuteqarneq.
3)  Nassarnissaat toqqortarinissaallu aallaasit ilinniartut ineqarfianni, tamatumani aamma nammineq ilinniartutut inigisami. Aallaasit akuerisaasut nassarneqartut toqqortarineqassapput skaavimmi parnaartartumi Naalakkersuisuni.

 

  § 30.  Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq siumoortumik Naalakkersuisunut isumaqatigiissuteqareernikkut pisinnaatitaavoq nammineq akilikkaminik atortorissaarutinik nalinginnaasunik ilinniartunut ineqarfimmi ikkussuinissaminut, internet-imut attavimmik, tv-mut attavimmik aamma innaallagissiuutitalinnik attavinnik allanik, taamaattoq tak. imm. 2. Naalakkersuisut akuersissummut ilanngullugu aalajangiisinnaapput atugassarititaasunik, tamatumani aamma atortulersuutit ikkunneqannginneranni pissutsinut utertitseqqinnissamut. 
  Imm. 2.  Ilinniartut ineqarfianni ineqartup pisinnaatitaanera imm. 1 naapertorlugu atuutissanngilaq Naalakkersuisut nalunaarutigippassuk ilinniartut ineqarfianni innaallagissiuutit naammattumik atorsinnaassuseqanngitsut, imaluunniit atortulersuutit ineqarfimmut tassaniluunniit najugaqartunut ajoqutaassasut.

 

  § 31.  Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq siumoortumik Naalakkersuisuniit allaganngorlugu akuersissuteqarfigineqartoq ikiorsiissutitut atortulersuutinik ikkussuisinnaavoq, soorlu aggersaasarnermi attaveqaatinik, usilersorfimmik pilersitsineq, uffarfimmik allannguilluni suliaqarneq imaluunniit immikkut aaqqiissusiineq, igaffik aamma matut isumaginninnermut tunngasumik inatsisit naapertorlugit. Naalakkersuisut akuersissuteqarnerminnut atatillugu piumasaqaatigisinnaavaat ilinniartut ineqarfianni ineqartup ineqarfimmik qimatsilernermini pissutsit isikkorisimasaannut uterteqqissagai, tamatumalu akuerineqannginnerani kommunalbestyrelsimiit qularnaveeqqusiissummik piniartoqarsimanissaa, pissutsit isikkorisimasaannut uterteqqinnissaannut ilinniartunut ineqarfimmi najugaqartup aninerani aningaasartuutinut matussutissat pillugit.

 

 § 32.  Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq ineqarfimmiit nuussinnaanngilaq siumoortumik Naalakkersuisunut isumaqatigiissuteqarani, tak. § 40, imm. 1, nr. 4. 
  Imm. 2.  Imm. 1-imik eqquutitsinnginnermi ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq ineqarnermut akiliummik akiliisussaatitaassaaq, attartornermut isumaqatigiissutip eqqortumik piffissaliilluni atorunnaarsinnissaanik nalunaaruteqarnissami tungaanut, tak. § 36, imm. 1.

 

Kapitali 9

Atuisinnaatitaanerup allanut tunniunneqarnera

 

  § 33.  Naalakkersuisut pisinnaatitaapput pisariaqartikkunikku ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq inissamik allamik innersuussinnaallugu, annertuunik iluarsaanernik ineqarfimmi suliaqartoqassatillugu, imaluunniit ilinniartut ineqarfianni najugaqartut inoqutigiit ilaat ilinniartup ineqarfianiit nuussimappata.

 

  § 34.  Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq piffissami aalajangersimasumi sungiusaammik suliffeqarallartussaaguni, imaluunniit ilinniariartussaguni illoqarfiup ilinniagaqarfiusup avataani, pisussaavoq ilinniartutut najugaqarfigisaminik peqannginnermini Naalakkersuisunut atugassiinissamut, ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq ilinniartoq minnerpaamik qaammatit marluk peqanngittussaaguni. Tamannali atuutissanngilaq ilinniartup illoqatigisaani inoqutigiinni ilaappata meeqqat 18-it inorlugit ukiullit, aapparisaq imaluunniit inooqatigisaq, akiliunneqarlutik angalasinnaatitaasut, ilinniagaqarnersiuteqarnermut malittarisassat atuuttut naapertorlugit. 
  Imm. 2.  Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup ilinniartutut inigisaminik Naalakkersuisunut atugassiisussaq, tak. imm. 1, peqannginnermini ineqarnermut akiliuteqassanngilaq.
 
Imm. 3.  Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup ineqarfigisaminik Naalakkersuisunut atugassiisussaasoq, tak. imm. 1, pequtiminik Naalakkersuisut aaqqissuussaannik toqqortarititsisinnaavoq, ilinniartut ineqarfiat atugassiissutigineqarsimasoq atugassiinermi pequsersugaanngippat. 

 

  § 35.  Ilinniartup ineqarfia atugassiissutigalugu tunniunneqarsinnaanngilaq ilinniartup najugaqartup aappaanut imaluunniit inooqataanut, taamaattoq tak. imm. 2. 
  Imm. 2.  Atuisussaatitaanerup allamut tunniunneqarnera imm. 1 naapertorlugu, taamaallaat pisinnaavoq nutaamik ilinniartunut inissiamik Naalakkersuisunut qinnuteqareernikkut. Inissiamik atugassiissuteqarneq taamaallaat pisinnaavoq tunngavigalugu aappaasup imaluunniit inooqataasup ilinniartut ineqarfiannik atugassinneqarnissamut piumasaqaataasunik naammassinnissimanerani.

 

Kapitali 10

Taamaatitsineq aamma atorunnaarsitsineq

 

Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup taamaatitsinera aamma atorunnaarsitsinera

 

  § 36.  Taamaatitsineq ilinniartut ineqarfianni najugaqartup tungaaniit pissaaq allaganngorlugu minnerpaamik qaammammik ataatsimik siumoortumik ilisimatitsinikkut, attartornermut isumaqatigiissutaasumi sivikinnerusumik piffissaliisoqanngippat. 
  Imm. 2.  Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup piffissap sinnerani ineqarnermut akiliutaasussat akilertussaavai, ilinniartut ineqarfiani najugaqartoq ineqarfimmiit nuuppat piffissaq isumaqatigiissutaasoq sioqqullugu. 
  Imm. 3.  Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq inigisamiit nuuppat piffissaq isumaqatigiissutaasoq sioqqullugu, imaluunniit suli taamaatitsinissamut piffissaliussaasoq naanngitsoq, taava Naalakkersuisut anguniassavaat ilinniartunut inissiap sapinngisamik sukkasuumik allamut attartortilernissaa. Ineqarnermut akiliutit attartortitseqqilernikkut imaluunniit attartortitseqqilertoqarsimasuuppat isertinneqartussat ilanngaatigineqassapput Naalakkersuisut piumasaqaatissaanni ilinniartumut ineqarfimmiit anisumiit.

 

  § 37.  Ilinniartunut inissiaq piffissap attartorfiusup aallartinnerani amigaateqartitserpat, tak. §§ 18 aamma 20, ingerlaannartumillu Naalakkersuisut amigaataasut iliuuseqarfiginngippatigit, imaluunniit piffissap naapertuuttup iluani iliuuseqarfigineqarsinnaanngippata, ilinniartut ineqarfianni najugaqartup attartornermut isumaqatigiissut atorunnaarsissinnaavaa, amigaataasut pingaaruteqartutut isigineqarpata. Amigaataasut iliuuseqarfigineqarpata ilinniartut ineqarfianni najugaqartup attartornermut isumaqatigiissutaasoq suli atorunnaarsinngikkaa, ilinniartut ineqarfianni najugaqartup kingusinnerusukkut amigaataasimasut attartornermik isumaqatigiissummik atorunnaarsitsinermut pissutaatissinnaanngilai.

 

Naalakkersuisut taamaatitsinerat aamma atorunnaarsitsinerat

 

  § 38.  Naalakkersuisut attartornermut isumaqatigiissut ilinniartut ineqarfianni najugaqartumut atorunnaarsittassavaat ilinniagaq imaluunniit ilinniarfimmiinneq naammassippat imaluunniit unitsinneqarpat, imaluunniit ilinniartut ineqarfianni najugaqartup ilinniartut ineqarfianni najugaqarnissamut piumasaqaatit naammassiunnaarpagit, taamaattoq tak. imm. 3 aamma § 49, imm. 2. Ilinniakkamik ingerlatsinnginneq tamatumani ilinniakkamik taamaatitsinertut isigineqassaaq, soorluttaaq taamaatitsineq orlov-eqarnikkut, tamatumani aamma naartunermut meerartaarnermullu atatillugu sulinngiffeqarneq ilinniakkamik taamaatitsinertut isigineqassasut, taamalu ilinniartut ineqarfianni najugaqarsinnaajunnaarnertut, tak. imm. 2. 
  Imm. 2.  Ilinniakkamik, ilinniarfimmiinnermik, sungiusaammik suliffeqarnermik naammassisaqarnermi, ilinniarfimmi ilinniakkamik taamaatitsinermi ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq nooreersimassaaq ulluinnaat 10-t qaangiutinnginnerini, ilinniakkap, sungiusaammik suliffeqarnerup imaluunniit uninnerani imaluunniit taamaatinnerani, taamaattoq tak. imm. 3. 
  Imm. 3.  Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq ilinniakkamiit anisitaaguni anisitaanerlu naammagittaalliutigalugu allaffissornikkut oqartussanut allanut, taava ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq pisinnaatitaavoq inigisaminiiginnarnissaminut, anisitaaneq pillugu inaarutaasumik aalajangertoqarnissaata tungaanut.

 

  § 39.  Naalakkersuisut § 38-mi periarfissat eqqaaneqartut avataasigut ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq najugaqarfianiit anisussanngorlugu isumaqatigiissut atorunnaarsissinnaavaat, tak. § 49, imm. 2, ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq allaganngorlugu mianersoqqusissuteqartoqareernerata kingorna
1)  ilinniartutut inigisani isumannaatsumik periaaseqarfigisimanngippagu, tak. § 25, 
2)  § 29-imi aalajangersakkat unioqqutissimappagit,
3)  pitsaasumik ileqqoqarnissaq pissusilersornissallu periuserisimanngippagit, tamatumani aamma ileqqorissaarnissamut malittarisassat, tak. § 24, imaluunniit ineqartunut allanut akornutaappat, naak pissusilersornera ingasattajaarnerunngikkaluartoq, annersaanertaqartumik imaluunniit aserorterinertaqartumik, tak. §§ 40 aamma 41, Naalakkersuisut attartornermut isumaqatigiissummik atorunnaarsitsisinnaaffigisaannik. 
  Imm. 2.  Naalakkersuisut imm. 1 naapertorlugu atorunnaarsitsinerat allaganngorlugu suliaassaaq.

 

  § 40.  Naalakkersuisut attartornermut isumaqatigiissut atorunnaarsissinnaavaat, tak. § 49, imm. 2, pisuni imaattuni:
1)  Ineqarnermut akiliutissamik akiliisoqartanngippat, tak. § 16, imm. 1.
2)  Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup inigisani isumannaatsumik periaaseqarfiginngippagu, tak. § 25.
3)  Ilinniartut ineqarfiat isumaqatigiissutaasut avataatigut atorneqarpat, tak. § 28. 
4)  Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq inigisamiit nuuppat Naalakkersuisunut isumaqatigiissuteqarani, tak. § 32. 
5)  Naalakkersuisunit akuerineqanngitsumik aallaasinik ilinniartut ineqarfianni toqqortaqartoqarpat, tak. § 28, nr. 3. 
6)  Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup akornusersorpagu Naalakkersuisut ilinniartut ineqarfiannut isersinnaanerat, § 23 naapertorlugu. 
7)  Ileqqorissaarnissamut malittarisassat ingasattajaartumik unioqqutinneqarpata, tak. § 24. 
8)  Atortut imaluunniit pequtit ilinniartut ineqarfianni najugaqartumut atugassiissutigineqartut attartornermut isumaqatigiissummut atatillugu sumiginnarneqarpata. Tamanna aamma atuuppoq atortunut pequtinullu ilinniartut ineqarfianni inini ataatsimoorussaniittut pineqartillugit.

 

  § 41.  Naalakkersuisut attartornermut isumaqatigiissut atorunnaarsissinnaavaat ingerlaannartumik atulertumik, ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq pissusilersorpat annertuumik ineqarfimmut akornutaasumik, ilinniartut ineqarfianni najugaqartunut allanut, ilinniartut ineqarfianni sulisunut aamma allanut ilinniartut ineqarfianniissinnaasunut, tamatumani aamma:
1)  ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq annersaappat imaluunniit annersaaniarluni sioorasaarippat,
2)  ilinniartut ineqarfianni najugaqartup pissusilersornera avatangiisuni ulorianartorsiortitsippat, tamatumani aamma sakkunik atuinikkut imaluunniit ilinniartut ineqarfiannut ulorianaatilinnik toqqortaqarnermigut, imaluunniit, 
3)  paasineqarpat ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq tigumiaqartoq imaluunniit atuisoq aangajaarniutinik nakorsaatitut atorneqanngitsunik. 
  Imm. 2.  Kiisalu aamma attartornermut isumaqatigiissummik atorunnaarsitsisoqarsinnaavoq ingerlaannartumik atuutilersumik, pissusilersorneq imm. 1-imi pineqartoq ingerlanneqarpat, ilinniartut ineqarfianni najugaqartup inoqutigisaanit imaluunniit allanit ilinniartut ineqarfianni najugaqartup ineqarfimmut isersinnaatissimasaanit.

 

  § 42.  Naalakkersuisut attartornermut isumaqatigiissut atorunnaarsippassuk, tak. §§ 40 aamma 41, taava ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq ingerlaannartumik ilinniartut ineqarfianniit nuussaaq, aammalu ineqarnermut akiligassat akilissallugit, aningaasartuutillu allat attartornermut isumaqatigiissummut atasut, piffissami ilinniartut ineqarfianni najugaqartup aninissaata tungaanut atuuttut, nalinginnaasumik ilisimatitsinikkut nuunnissami, tak. aamma imm. 3. Taamaattoq pisumi namminermi naliliineq tunngavigalugu Naalakkersuisut nuunnissamik kinguartitsisinnaapput ullut 5-it angullugit. 
  Imm. 2.  Attartornermut isumaqatigiissummik atorunnaarsitsineq pissuteqarpat aangajaarniutinik tigumiarnermik imaluunniit toqqortaqarnermik, annersaanermik imaluunniit tamanna pillugu sioorasaarinermik, tak. § 41, imm. 1, nr. 1 aamma 3, taava Naalakkersuisut piumasarisinnaavaat ilinniartut ineqarfianni najugaqartup ingerlaannartumik atulersumik ilinniartut ineqarfiat qimassagaa. 
  Imm. 3.  Ilinniartullu ineqarfianni najugaqartup aammattaaq taarsiivigissavai annaasaqarnerit suulluunniit, unioqqutitsinermik pissuteqartut, tamatumani aamma ilinnartup ilinniartut ineqarfianniit anisitaanerani aningaasartuutaasut. 
  Imm. 4.  Naalakkersuisut anguniassavaat ilinniartut ineqarfiata allamut attartorteqqinnissaa. Ineqarnermut akiliutit isertitat Naalakkersuisunut akilerneqartut imaluunniit akilerneqartussaagaluit, piffissami imm. 1-imi pineqartumi, ilinniartut ineqarfianni najugaqarsimasumut piumasaqaataasunit ilanngaatigineqassapput.

 

  § 43.  Attartornermut isumaqatigiissummik taamaatitsinermi aamma atorunnaarsitsinermi §§ 38-41 naapertorlugit Naalakkersuisut pisussaaffeqanngillat ilinniartut ineqarfianni najugaqartup inissarseqqinnissaanik. 
  Imm. 2.  Naalakkersuisut attartornermut isumaqatigiissummik ingerlaannartumik atortuulersumik atorunnaarsitsinerminni § 41, imm. 1, nr. 1 aamma 3 naapertorlugit ilinniartut ineqarfianni najugaqarsimasoq ilinniartut ineqarfiannik attartorsinnaajunnaarallartissinnaavaat piffissami aalajangersimasumi ukioq ataaseq qaangernagu sivisussuseqartumi.

 

Kapitali 11

Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup nuunnera

 

  § 44.  Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup ineqarfimmik qimatsinermini ilinniartut ineqarfiat utertissavaa iserternermisulli pitsaassuseqartillugu. 
  Imm. 2.  Naalakkersuisut inigisamik qimatsinermi attartornermut isumaqatigiissut naapertorlugu qularnaveeqqusissutitut akiliutaasut atorsinnaavaat ilinniartut ineqarfianni najugaqarsimasup pisussaaffiinut aningaasartuutinut matussutissatut, iluarsaanermut, attartukkap eqqiarneqarneranut, inigisamullu akiitsuusinnaasut akiitsulluunniit allat ilinniartut ineqarfiannut tunngasut aningaasartuutiginerinut.

 

  § 45.  Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup nuunneranut atatillugu Naalakkersuisut inigisap misissorneqarsimaneranut nalunaarusiamik suliaqassapput, tassanilu nalunaarneqassapput amigaataasut aamma paarinerluineq Naalakkersuisut isumaat naapertorlugu ilinniartut ineqarfianni najugaqarsimasup akisussaaffigisai. Misissuisimanernut nalunaarusiaq imaqassaaq allaganngorlugit missingersuusianik suliassanut Naalakkersuisut naliliinerat naapertorlugu ilinniartut ineqarfianni najugaqarsimasup akiligassaannik suliarineqartussanik. 
  Imm. 2.  Naalakkersuisut patsisigippassuk amigaateqartoq imaluunniit paarinerluisoqarsimasoq ilinniartunut inissiamik qimanneqartumik, taava Naalakkersuisut tamanna uppernarsaasissavaat immikkut pappialatigut, assersuutigalugu assilisatigut, video-mik immiussakkut imaluunniit inunnik uppernarsaasuliinikkut. 
  Imm. 3.  Kingusinnerpaamik ilinniartut ineqarfianniit nuuttoqarneraniit sap. ak. ataaseq qaangiuppat misissuisimanermut nalunaarusiaq ilinniartut ineqarfiannik qimatsisimasumut ilinniartumut nassiunneqassaaq. Ilinniartut ineqarfianni najugaqarsimasup misissuisimanermit nalunaarusiap imarisai isumaqatiginngikkunigit sap. ak. ataaseq qaangiutsinnagu ilinniartut ineqarfianni najugaqarsimasup oqaaseqaatigiumasani nassiussimassavai, taakkualu Naalakkersuisut nalunaarusiami ilanngutissavaat.

 

  § 46.  Ilinniartut ineqarfianni najugaqarsimasoq misissuisimanermut nalunaarusiamut oqaaseqaatinik nassiussaqanngippat, tak. § 45, imm. 3, taava Naalakkersuisut pisinnaatitaassapput misissuisimanermit nalunaarusiaq tunngaviutissallugu ilinniartut ineqarfianni najugaqarsimasup qularnaveeqqusiissutaasa iluarsaanermi aningaasartuutinut matussutaatinnissaanut, tak. § 44, aammalu ilinniartut ineqarfianni najugaqarsimasup attartornermut isumaqatigiissummut atatillugu aningaasartuutaanut matussutitut atornissaannut.

 

  § 47.  Ilinniartut ineqarfianni najugaqarsimasup kingusinnerpaamik nuunnerminiit ullut 8-t qaangiutinnginneranni allaganngorlugu Naalakkersuisunut nalunaarutigissavaa najugaq nalunaarutit il.il. ingerlatinneqartarfissaat.  

 

  § 48.  Naalakkersuisut akisussaanngillat pigisanut ilinniartut ineqarfianni najugaqarsimasup qimataanut. 
  Imm. 2.  Naalakkersuisut ilinniartut ineqarfianni najugaqarsimasumut nuussimasumullu minnerpaamik sap. ak. ataatsimik piffissaqartitsereerlutik pigisat aaneqarnissaannut, pigisat igitissinnaavaat imaluunniit tuniniarsinnaallugit ilinniartut ineqarfianni najugaqarsimasup akiligassaanik, pigisat piffissaliussap iluani aaneqarsimanngippata. Eqqaaneq aamma pisinnaavoq ilinniartut ineqarfianni najugaqarsimasup najukkani nalunaarutiginngippagu, tak. § 47. 
  Imm. 3.  Naalakkersuisut apeqqutaatinnagu imm. 2-mi piffissaliussaq pisussaapput pigisat annertuunik nalillit piffissami sivisunerusumi qaammatit 3-t angullugit sivisussuseqartumi paarsarinissaannut, ilinniartut ineqarfianni najugaqarsimasup akiligassaanik. 
  Imm. 4.  Iluanaarutaasut imaluunniit iluanaarutaasimasinnaasut pigisat tuniniarnerisigut ilanngaatigineqassapput Naalakkersuisut ilinniartut ineqarfianniit nuussimasumut piumasaqaatissaanni, pigisat toqqortarisimanerannut aamma attartornermut isumaqatigiissummik tunngaveqartumik ilinniartut ineqarfianni najugaqarsimasumit pisussaaffigineqartunut, tamatumani aamma aningaasartuutinut iluarsaatitsinermut, eqqiaanermut attartugaasimasumik, ineqarnermut akiliutissanut akiitsorineqartunut, imaluunniit akiitsunut allanut ilinniartut ineqarfiannut attuumassuteqartunut.

 

Kapitali 12

Maalaarutit

 

  § 49.  Pisortanit, ingerlatsivinnit aamma suliffinnit namminersortunit aalajangiinerit pillugit maalaarutit Inatsisartut inatsisaanni § 8, imm. 2 aamma 3 naapertorlugit Naalakkersuisunut suliassanngortinneqassapput aalajangiisoqarneraniit sap. ak. 2-t qaangiutinnginneranni.
  Imm. 2.  Maalaarutit §§ 38, 39 aamma 40 naapertorlugit pisut aalajangernermik atorunnaarsitsissapput. Maalaarutit § 41 naapertorlugu pisut aalajangernermik atorunnaarsitsissapput Naalakkersuisut naliliinngippata ilinniartut ineqarfianni najugaqartup ingerlaqqittumik ilinniartut ineqarfianniinnera annertuumik inissiamut, ineqartunut allanut imaluunniit allanut ilinniartut ineqarfianniissinnaasunut, tamatumani aamma ilinniartut ineqarfianni sulisunut annertuumik ajoqutaassasoq, tak. § 42, imm. 2. 
  Imm. 3.  Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput maalaaruteqartarnermut, tamatumani aamma ilusissanik aamma elektroniskiusumik maalaaruteqarsinnaanermut.

 

Kapitali 13

Atortuulersitsineq, atorunnaarsitsineq aamma piffissamut ikaarsaarfiusumut tunngatillugu aalajangersakkat

 

  § 50.  Inatsisartut inatsisaat manna atortuulerpoq ulloq 1. august 2020, taamaattoq tak. § 51.
  Imm. 2.  Ilutigisaanik atorunnaarsinneqarpoq Ilinniartut ineqarfii pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 18, ulloq 1. november 2007-imeersoq, aamma Inissianik attartortitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 2, 12. maj 2005-imeersumi § 3, imm. 3.

 

  § 51Malittarisassat §§ 2 aamma 3-miittut ilinniartutut inissamik tunineqartarneq pillugu § 50, imm. 2-mi eqqaaneqartutut najoqqutassani suli ilinniartut ineqarfiini najugaqartunut atuupput, ilinniartutut inissamik 1. august 2020 sioqqullugu tunineqarsimasunut. Attartornermut isumaqatigiissummik atorunnaarsitsinerni imaluunniit attartornermut isumaqatigiissummik taamaatitsinerni 1. august 2020 sioqqullugu atortuulersimasunik, ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq ilinniartutut ineqarfimmik qinnuteqassaaq Inatsisartut inatsisaat manna tunngavigalugu.

 

 

 

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 2. december 2019

 

 

 

Kim Kielsen

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk