Ilinniarnertuunngorniarfimmi angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussisarneq allatullu atuartitsinermut peqataannginnissaq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 7, 14. april 2015-imeersoq.

Ilinniarnertuunngorniartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 13, 22. november 2011-meersumi § 40, imm. 5 naapertorlugu aalajangersarneqarpoq:


Nassuiaatit

§ 1.  Angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussineq nalunaarummi matumani tassaatinneqarpoq ilinniartup ilinniarnertuunngorniarfimmi piffissap ilinniagaqarfiusup ilinniartuuffiusullu ilaani peqataanngissinnaatitaanera. Angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussinikkut soraarummeernermi misilitsissummut ataatsimut arlalinnulluunniit peqataanngitsoortoqarsinnaavoq.

§ 2.  Atuartitsinermi angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussisinnaanissamut tunngavissiisumi pineqarpoq,
1) fagini ilinniarnertuunngorniarfimmi atuartitsiviusuni allanilu ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniagassatut pilersaarutit pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat naapertorlugu ingerlanneqartuni faginilu allani kalaallit danskilluunniit oqartussaasuinit ilinniarnertuunngorniarfinni qaffasissutsinut A, B-mut C-mulluunniit inissinneqarsimasuni atuartitsineq,
2) nunat avannarliit arlaannit Savalimmiuniillu aamma Ålandimit ilinniarnertuunngorniarfinni atuartitsineq, imaluunniit
3) fagini ingerlatanilu allani nr. 1-imi 2-milu taaneqartunit allaanerusuni atuartitsineq, tamatumani Naalakkersuisut rektorimit tamatuminnga inassuteqartoqarneratigut suliatigut tunngaveqarluni taamatut aalajangiippata.
Imm. 2.  Atuartitsineq pineqartoq ilinniarnertuunngorniarfinni qaffasissutsini A, B-mi C-miluunniit inissisimareersimanngippat Naalakkersuisut rektorimit tamanna pillugu inassuteqartoqarneratigut pisariaqartinneqarpat suliatigut tunngaveqarluni inissiisinnaapput.


Angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussisinnaanissamut piumasaqaatit

§ 3.  Ilinniartoq fagimi ilikkagassatut anguniagaasunik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit naammassinniffiusumik suliatigut piginnaasaqalersimasoq rektori naliliippat qinnuteqartoqarneratigut angusimasanik ilinniakkamut allamut nuussinissaq rektorimit akuerineqarsinnaavoq, takuuk § 2.
Imm. 2.  Angusanik ilinniakkamut allamut nuussinissamik qinnuteqarnermut tunngavissiisuusunik ingerlataqarsimanermut uppernarsaatinik pisariaqartinneqartunik, taakkununnga ilanngullugit siusinnerusukkut atuartitsinermit uppernarsaatinik atsiornernillu saqqummiussinissaq ilinniartup akisussaaffigaa.

§ 4.  Angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussisoqarsinnaavoq tamakkiisutut, ilaannakortumik imaluunniit taarsiissutitut nuussinertut.
Imm. 2.  Faginut angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussinissamik qinnuteqarnermi tunngavigineqartunut malittarisassat naapertorlugit ilinniartup fagimik pineqartup assinganik taamatulli, imaluunniit ilinniarnertuunngorniarfinni qaffasinnerusumik naammassinnissimaguni angusimasanik tamakkiisumik nuussinissamut akuerineqarsinnaatitaavoq, taamaattorli takuuk § 13, imm. 2.
Imm. 3.  Ilinniartoq fagimi ilikkagassatut anguniakkanik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit naammassinnissimalluni suliatigut piginnaasaqalersimappat angusimasanik ilinniarnermut allamut ilaannakortumik nuussisoqarsinnaavoq.
Imm. 4.  Taarsiissutitut angusimasanik ilinniakkamut allamut nuussisoqarsinnaavoq ilinniartoq fagimik allamik fagimilluunniit allatut taasamik taamatulli imaluunniit qaffasinnerusumik, ilinniakkami siunertamut tunngasuni fagimut peqataanngiffigisassatut aaqqinneqartumut taarsiunneqarsinnaasumik naammassinnissimappat. Angusimasanik faginut kalaallisut, danskisut, tuluttut matematikkimullu, kiisalu ilinniartitaanermi suliassamut taarsiissuteqarnikkut nuussisoqarsinnaanngilaq.

§ 5.  Ilinniartup tunngaviusumik ingerlataqarneq siusinnerusukkut naammassisimappagu ilinniartoq tunngaviusumik ingerlataqarnermi peqataanngiffiusussamik angusimasanik ilinniakkamut allamut nuussisinnaatitaavoq, taamaattorli takuuk § 13, imm. 2.
Imm. 2.  Ilinniartunut ukiumik ilinniarfiusumik kingullermik aallaqqaataaneerisunut ilinniartunullu ilinniakkamik qimatsinerup kingorna ilinniartitaanermut akuerineqartunut angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussisinnaanermik rektori killilersuisinnaavoq. Ilinniartup suliatigut pisariaqartitai aallaavigalugit ilinniarnermillu ingerlatseqqinnerup naapertuuttumik ataqatigiissumillu aaqqissuunneqarnissaa aallaavigalugu killilersuineq aalajangersaavigineqassaaq.


Angusanit ilinniarnermut allamut nuussinerup inatsisitigut sunniutai

§ 6.  Angusanik ilinniarnermut allamut tamakkiisumik nuussinerup ilinniartup fagimi ataatsimi atuartitsinermik tamarmiusumik peqataannginnissaa fagimillu naammassinninnginnissaa nassatarissavaa.

§ 7.  Angusimasanik ilinniarnermut allamut ilaannakortumik nuussinerup ilinniartup fagimi taassumaluunniit ilaani atuartitsinermik tamarmiusumik peqataannginnissaa nassatarissavaa. Taamaakkaluartoq ilinniartup fagi naammassissavaa, tamanna pillugu malittarisassat naapertorlugit. Taamaattorli fagimi piukkunnassutsimut inaarutaasumik karakteereqalernissamut tunngavissaanngitsunik angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussisoqarpat ilinniartoq fagimi tamatigut misilitsittassaaq. Piffissanut soraarummeerfiusussanut Naalakkersuisut aalajangersagaannut tunngatillugu tamanna ajornanngippat rektorip fagimi misilitsinnissaq siuartissinnaavaa.

§ 8.  Taarsiissutitut angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussinerup ilinniartup fagimi atuartitsinermut tamarmiusumut fagimillu naammassinninnissamut peqataannginnissaa nassatarissavaa. Ilinniartup fagimik pineqartumik qaffasinnerusumik nangitsinissamut periarfissai rektorip killilersorsinnaavaa.

§ 9.  Piukkunnassutsimut karakteereqalerfiusumik fagimik naammassinninnissamut misilitsinnerusinnaasumullu peqataannginnissami ilinniartup fagimi taamatulli qaffasitsigisumik qaffasinnerusumilluunniit misilitsereersimanissaa allatulluunniit ilinniarnertuunngorniarfimmi fagimik naammassinnissimanissaa piumasaqaataavoq, tamanna pillugu malittarisassat naapertorlugit.

§ 10.  Ilinniartut atuartitsinermut peqataanngiffiusussamik angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussisimasut atuartitsinermut pineqartumut peqataasinnaatitaanngillat.

§ 11.  Ilinniartut fagimi piukkunnassutsimut inaarutaasumik karakteereqalernissamut misilitsissinnaanermulluunniit peqataanngiffiusussamik angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussisimasut ilinniakkap ilaatut fagimik aallaqqaataanit naammassinnissinnaanngillat.

§ 12.  Ilinniartoq angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussisimasoq ilinniarnertuunngorniarfimmit sivikinnerusumik faginilluunniit amerlanerusunik imalimmik immikkut ingerlataqarnissamik, aamma ilinniarniakkamik ilinniartup malitaanik rektorimit neqeroorfigineqarsinnaavoq.

§ 13.  Angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussiviusumik ingerlataqarnissaq aallaavittut nutaanngilisoorsinnaanngilaq.
Imm. 2.  Ingerlatarli ukiut tallimat sinnerlugit qaangiutereernerini naammassineqarsimasoq nutaanngilisimanersoq rektorip aalajangiiffigisinnaavaa.


Angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussinissaq pillugu siumut neriorsuineq

§ 14.  Ilinniartunut ilinniarnertuunngorniarnermik ilaanik Danmarkimi nunaniluunniit allani ingerlatserusuttunut angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussinissaq pillugu Naalakkersuisut rektorimit tamanna pillugu inassuteqartoqarneratigut siumut neriorsuisinnaapput.
Imm. 2.  Siumut neriorsuisoqarneratigut ukioq ataaseq angullugu atuartitsinermut peqataanngitsoortoqarsinnaavoq piffissamilu pineqartumi fagimik ataatsimik arlalinnilluunniit naammassinninnissamut peqataanngitsoortoqarsinnaalluni.

§ 15.  Angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussinissamik siumut neriorsuisoqarnissaanik aalajangiisoqartinnagu Naalakkersuisut suliatigut tunngaveqarlutik Danmarkimi nunamiluunniit allami pilersaarutaasutut ilinniarnissaq, tassunga ilanngullugit fagit tulleriinneri, fagip qaffasissusia, ilikkagassatut anguniakkat ilinniartitaanermiluunniit Danmarkimi nunamiluunniit allami pisumi qitiusumik imarisaasut akuerissavaat.

§ 16.  Ilinniartup piffissami fagimi ataatsimi arlalinniluunniit qarasaasiakkut atuartitsinermik naammassinninnissaa angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussinissaq pillugu siumut neriorsuinissamik aalajangiiniarnermi piumasaqaatigineqarsinnaavoq.

§ 17.  Angusimasanik nuussinissamik siumut neriorsuineq pituttuisuuvoq, ilinniartup atuartitsinerup angusimasanik nuussinissaq pillugu siumut neriorsuinermut tunngaviusup ilaani pingaarutilimmi peqataanngitsoorsimanera eqqaassanngikkaanni.

 
Atuartitsinermut allatut peqataannginneq.

§ 18.  Ilinniartoq ilinniarnertuunngorniarfimmut allamut ilinniakkamulluunniit allamut nuuppat sulianullu tunngasut pissutaallutik ilinniartup faginik toqqakkatut qaffasissusilinnik nangitsinissaa ajornarpat, rektorip ilinniartoq fagini piukkunnassutsimut karakteereqalerfiusuni misilitsiffiusinnaasunilu fagimi ataatsimi arlalinniluunniit atuartitsinermut, kiisalu fagimik naammassinninnissamut peqataatinngissinnaavaa.
Imm. 2.  Ilinniartup ilinniarnertuunngorniarfimmut allamut ilinniakkamulluunniit allamut nuunnera tunuliaqutaralugu peqataannginnissamut piumasaqaataavoq ilinniartup fagini allani atuartitsinermut ilinniartup peqataanngiffigisaanut naapertuuttumik annertussusilimmik qaffasissusilimmillu atuartitsinermut peqataasarnissaa naammassinninnissaalu.

§ 19.  Ilinniartup fagimik pineqartumik atuarfimmi allami ingerlatsillunilu naammassinninnissaa rektorip akuerisimappagu rektorip tamatumunnga peqatigitillugu ilinniartup fagimi atuartitsinermut, kiisalu piukkunnassutsimut inaarutaasumik karakteerinnalluni fagimik naammassinninnissamut misilitsinnerusinnaasumullu peqataatinngissinnaavaa.


Soraarummeersimanermut uppernarsaammi angusimasanik ilinnarnermut allamut nuussisimanermik nalunaarneq

§ 20.  Ilinniartoq fagimik naammassinninnissamut peqataanngissutaasumik angusimasaminik ilinniarnermut allamut nuussisimappat ilinniartup soraarummeersimanermut uppernarsaataani tamanna pillugu paasisitsisoqassaaq.

§ 21.  Fagimi, angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussinissamut tunngavigineqartumi suliassami, casemi, imaluunniit oqaluttariarsornikkut allattariarsornikkulluunniit misilitsinnermi inaarutaasumik misilitsinnermi karakteererisinnaasat ilinniartup soraarummeersimanermut uppernarsaataanut nuunneqassapput misilitsinnermi karakteeritut aamma fagimi pineqartutut qaffasissusilimmi misilitsinnermi karakteeritut.

§ 22.  Piukkunnassutsimut inaarutaasumik karakteerit taamatulluunniit karakteerit ilinniartup fagimi angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussinermut tunngavigineqartumi inaarutaasumik piukkunnassutsimik naliliiviusut ilinniartup soraarummeersimanermut uppernarsaataanut nuunneqassapput, piukkunnassutsimut inaarutaasumik karakteritut aamma fagimi pineqartutut qaffasissusilimmi piukkunnassutsimut inaarutaasumik karakteeritut.

§ 23.  Fagi angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussinermut tunngavigineqartoq, ilinniarnertuunngorniarfiit pillugit malittarisassat naapertorlugit karakterinik ilinniartup soraarummeersimanermut uppernarsaataanut nalunaarneqartussanut ilaqanngippat tamatumunnga taarsiullugu soraarummeersimanermut uppernarsaat karakteerinik nuussiviunngitsumik angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussisoqarsimaneranik oqaaseqaatitalerneqassaaq.

§ 24.  Fagi, angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussinermut tunngavigineqartoq ilinniarnertuunngorniarfiit pillugit malittarisassat naapertorlugit ilinniartup soraarummeersimanermut uppernarsaataani allanneqartussanit amerlanerusunik karakteereqarfiuppat tamatumunnga taarsiullugu soraarummeersimanermut uppernarsaatit karakteerit fagimit angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussinermut tunngavigineqartumit pisut agguaqatigiissinneri allanneqassapput. Agguaqatigiissitat akunnaallisaasarneq pillugu nalinginnaasumik malittarisassat ilinniarnertuunngorniarfinni naliliisarneq uppernarsaasiisarnerlu pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaanni aalajangersarneqartut naapertorlugit akunnaallisarneqassapput.

§ 25.  Taarsiissuteqarnikkut angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussisarneq pillugu malittarisassat naapertorlugit angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussisoqarsimappat ilinniartup soraarummeersimanermut uppernarsaataa tamanna, kiisalu fagip angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussinermut tunngaviusup aqqa pillugu oqaaseqaatitalerneqassaaq.

§ 26.  Ilinniakkanit ingerlaqqiffiusunit faginit karakteerinik nuussisoqarsinnaanngilaq.

§ 27.  Karakteerit ECTS-skala aqqutigalugu karakteerinut ilinniarnertuunngorniarfiit pillugit malittarisassat naapertorlugit tunniunneqartartunut allanngortinneqarsinnaappata aatsaat nunani allani ilinniarnertuunngorniarfinnit karakteerinik nuussisoqarsinnaavoq.

§ 28.  Fagini angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussissutaasinnaasuni misilitsinnerit misilitsinnerni ilinniarnertuunngorniarfimmi naliliisarneq pillugu malittarisassani piumasaqaataasuni amerlassutsinut taamaallaat atuutissapput ilinniartoq holdinut atuarfigisaminut misilitsissutissatut makitsinerup kingorna misilitsittussaasimagaluarpat.


Naammagittaalliortarneq pillugu aalajangersakkat

§ 29.  Ilinniartoq imaluunniit ilinniartoq angajoqqaatut oqartussaaffigineqarpat, angajoqqaatut oqartussaasut nalunaarut manna naapertorlugu rektorip aalajangiineranik, aalajangiinerup nalunaarutigineqarneranit sapaatit akunneri marluk qaangiutsinnagit Naalakkersuisunut inaarutaasumik aalajangiisussanut naammagittaalliuuteqarsinnaapput.
Imm. 2.  Naammagittaalliuut tunngavilersorneqarsimassaaq.
Imm. 3.  Naammagittaalliuut allaganngorlugu ilinniarnertuunngorniarfiup rektorianut tunniunneqassaaq taassumalu nammineq suliamut oqaaseqaasiaani ilanngullugit Naalakkersuisunut ingerlateqqissavai. Suliap ingerlateqqinneqannginnerani ilinniarnertuunngorniarfiup pisortaata naammagittaalliuuteqartoq oqaaseqaatigineqartumut oqaaseqarnissaanut sapaatit akunneranik ataatsimik piffissalerlugu periarfississavaa. Naammagittaalliuuteqartup oqaaseqaatigisinnaasai ilanngullugit Naalakkersuisunut nassiunneqassapput.


Atuutilersitsineq

§ 30.  Nalunaarut atuutilissaaq 1. maj 2015-imi.



Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 14. April 2015



Nivi Olsen

/

Mikael Kristensen

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk