Meeqqat atuarfianni immikkut ittumik atuartitsisarneq aammalu allamik immikkut perorsaanikkut ikiorsiisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 22, 23. juli 1998-imeersoq

Meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1, 6. juni 1997-imeersumi § 12, imm. 4 naapertorlugu aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1.
Atortuuffia siunertaalu

§ 1. Atuartunut ineriartornerminni immikkut isumassortariaqartunut imaluunniit tapersersortariaqartunut nalinginnaasumik immikkut ittumik atuartitsineqartassaaq aammalu allamik immikkut perorsaanikkut ikiorsiineqartassalluni, tak. Meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1, 6. juni 1997-imeersumi § 12, imm. 1.

§ 2. Atuartut, piginnaasamikkut kinguarsimanerat imaappat imaluunniit ima annertutigaluni, atuartitaanerat nalinginnaasumik immikkut ittumik atuartitsinerup iluani ingerlanneqarsinnaanani, annertusisamik immikkut ittumik atuartinneqassapput allamillu annertusisamik immikkut perorsaanikkut ikiorserneqassallutik, takuuk Meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1, 6. juni 1997-imeersumi § 12, imm. 2.

§ 3. Nalinginnaasumik immikkut ittumik atuartitsinerup allamillu immikkut perorsaanikkut ikiorsiinerup siunertaraat atuartup klassimi atuartitsinermi ingerlaqataasinnaasunngortinniarlugu sapinngisamik pitsaanerpaamik tunngavissaqalersinniarnissaa.

§ 4. Annertusisamik immikkut ittumik atuartitsinerup allamillu annertusisamik immikkut perorsaanikkut ikiorsiinerup siunertaraat:
1) atuartup klassimi atuartitsinermi imminut iluaqutaasussani ingerlaqataasinnaasunngortinniarlugu sapinngisamik pitsaanerpaamik tunngavissaqalersinniarnissaa,
2) atuartup ineriartortinniarnissaa najoqqutassanut meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni taaneqartunut naapertuuttumik aamma
3) atuartup atuarfimmiit inuiaqatigiinnut/inuussutissarsiornermut aninerani ikiornissaa.

 

Kapitali 2.
Annertussusaa imarisaalu


Ataatsimoorussamik aalajangersakkat

§ 5. Immikkut ittumik atuartitsinermi aammalu allamik immikkut perorsaanikkut ikiorsiinermi makku ilaapput:
1) Meeqqat atuarfianni atuartitsissutaasunik atuartitsineq atuartinneqartussat ilinniartitaanerminni immikkut isumagisariaqarnerat tunngavigalugu aaqqissuunneqartoq.
2) Atuartitsineq aammalu suliassaqarfinni suleriaatsinilu eqqarsartaatsikkut, timikkut imaluunniit malugissutsinut tunngasutigut ajornartorsiuteqarnermi ikiorsiinissamik imaluunniit tamakkuninnga killiliinissamik siunertaqartumik sungiusaaneq.
3) Angajoqqaanut, ilinniartitsisunut imaluunniit inunnut allanut, suleqataanissaat atuartup ineriartorneranut annertuumik pingaaruteqartussamut, allatut perorsaanermut tunngasunik siunnersuineq.
4) Atuartitsinermi atortussat periaasissanullu ikiuutaasinnaasut immikkut ittut atuartumik atuartitsinermi pisariaqartut.
5) Atuartoq najorlugu ikiuunneq, atuarnermini ajornartorsiutigisaminik nalinginnaanerusunik qaangiissutigisinnaasaa.

§ 6. Immikkut ittumik atuartitsinerup aaqqissuussaanera periaatsillu atorneqartussat aallaavigissavaat atuartup ineriartornermini killiffia, tassunga ilanngullugu immikkut ajornartorsiutigisinnaasai.

§ 7. Immikkut ittumik atuartitsisuusassapput ilinniartitsisut immikkut ittumik ilinniartitsisutut ilinniarsimasut, imaluunniit allatut pikkorissarsimasut (immikkut ittumik atuartitsinermi ilinniartitsisut).
Imm. 2. Immikkut ittumik atuartitsineq isumagineqassaaq ilinniartitsisut amerlassusii killilikkat suleqatigiinnerisigut.

 

Nalinginnaasumik immikkut ittumik atuartitsineq

§ 8. Nalinginnaasumik immikkut ittumik atuartitsineq ingerlanneqassaaq ima ilusilersorlugu:
1) Klassimi piffissani sivikitsuni immikkut ittumik atuartitsineq.
2) Holdinik (atuaqatigiinnik) atuartitsineq, atuaqatigiit marlunnit tallimanut amerlassusillit atuartitsissummi pineqartumi tiimissat tamakkerlugit taakkuluunniit ilaannaanni amerlanertigut piffissani sivikitsuni killilimmik piffissalikkani pikkorissarneqassallutik, atuartitsissutinili allani klasserisaanni atuartitsinermi peqataatittarlugit.
3) Atuaqatigiinnut tamanut ilaannaannulluunniit atuarnermik, kisitsinermik/matematikkimik immaqalu atuartitsissutinik allanik tamaviaarussamik pikkorissartitsinerit.
4) Atuartunik ataasiakkaanik, atuaqatigiit ilaannik imaluunniit klasseqatigiinnik tamarmiusunik misissuiitigaluni piffissani sivikitsuni klassimi atuartitsineq.
5) Atuarnerup tamarmi ilaannaataluunniit ingerlanerani inooqatigiinnermut imaluunniit misigissutsimut tunngasutigut ajornartorsiuteqarnermik pissuteqartumik piffissani sivikitsuni misissugassanik holdeqarneq.
6) Kisimiittunik atuartitsineq pissutsit ilinniakkanik pigiliussisinnaanermut tunngasut erseqqissumik nalunaarneqartut annertusarneqarnissaannik siunertaqartoq.
7) Kisimiittunik atuartitsineq, tassa atuartoq atuartitsissummi ataatsimi imaluunniit atuartitsissutini arlalinni atuartitsinerup ilaani imaluunniit atuartitsivissat tamakkerlugit atuartinneqarnera, nammineq klasserisaminut atassuteqarnera pigitiinnarlugu.
Imm. 2. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup akuersereerneratigut imm.1-imi taaneqartumit allaanerusumik ilusilimmik nalinginnaasumik immikkut ittumik atuartitsineq ingerlanneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Atuartoq ataaseq kisimiilluni atuartinneqarsinnaasariaqarpoq piffissami sivikitsuinnarmi, pissutsinik immikkut ittunik pisoqarsimanngippat.
Imm. 4. Nalinginnaasumik immikkut ittumik atuartitsissutaanerussapput kalaallit oqaasii, kisitsineq/matematikki aamma qallunaat oqaasii.

 

Annertusisamik immikkut ittumik atuartitsineq

§ 9. Annertusisamik immikkut ittumik atuartitsineq akuerineqarneq malillugu, tak. § 10, ingerlanneqassaaq imatut ilusilersorlugu:
1) Klassimi immikkut ittumik atuartitsineq, tassani atuartut pingasunit arfineq-pingasunut amerlassusillit atuartitsineq tamakkerlugu taassumaluunniit annersaani atuartinneqassallutik.
2) Klassimi misissuiffimmi atuartitsineq, tassani atuartut pingasunit tallimanut amerlassusillit inooqatigiinnermut imaluunniit misigissutsinut tunngasutigut ajornartorsiuteqartut atuartitsineq tamakkerlugu taassumaluunniit ilaani atuartinneqassallutik. Klasserisimasamut utertitsivinnermut atasumik ilinniartitsisup misissuisuusup klassimi misissuiffiusumi atuartut katitigaanerata ajornartissanngippagu atuartoq ilinniartitsisutut ikiuisutut ilagisinnaavaa.
3) Kisimiittunik atuartitsineq, tassani immikkut ittumik atuartitsinermi ilinniartitsisup nalunaaquttap akunnerisa ilarpaalui atuartup nammineq klassiani ilinniartitsisutut ikiuisutut atorsinnaassallugit atuartullu nammineq klassiminut atassuteqarnini pigiinnassallugu.
4) Holdinik atuartitsineq, tassani atuartut marlunnit tallimanut amerlassusillit atuartitsinerup ilaani atuartinneqassallutik aammalu atuartup nammineq klasserisaminut atassuteqarnini annertuumik tigummiinnassallugu.
5) Atuarfinni immikkut siunertaqarluni pilersitaasuni imaluunniit atuarfiup immikkoortuini immikkut ittunik ajoquteqartut eqqarsaatigalugit pilersitaasuni atuartitsineq.
Imm. 2. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup akuersinereerneratigut imm.1-imi taaneqartumit allaanerusumik ilusilimmik annertusisamik immikkut ittumik atuartitsineq ingerlanneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Annertusisamik immikkut ittumik atuartitsinermi ilinniartitsissutissat, atortussat imarisassaallu meeqqat atuarfianni nalinginnaasumik atuartitsinermit allaanerutinneqarsinnaapput.

§ 10. Annertusisamik immikkut ittumik atuartitsinissaq pillugu inassuteqaateqartoqareerneratigut, tak. § 14, ukiumut tiimissat aaqqissuussaanissaalu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup Siunnersuisarfiit ataasiakkaatigoortumik akuersissutigissavai.
Imm. 2. Ukiup atuarfiusup ingerlanerani tassanngaannartunik pisimasoqartillugu piffissamut sivikinnerusumut akuersisoqarsinnaavoq, qaammatinilli pingasunit sivikinnerunngitsumut.

 

Kapitali 3.
Aallartitsineq ingerlaneralu


Immikkut ittumik atuartitsinissamut aamma perorsaanikkut eqqarsartaatsikkullu misissuinissamut inassuteqarneq

§ 11. Atuartoq atuartitsissummi ataatsimi arlalinniluunniit ikiorteqaraluarluni, tassunga ilan-ngullugu klassimi assigiinngitsumik atuartitsinermi peqataasimalluni, ukioqatimisut ineriartunngippat klassimi ilinniartitsisup atuartitsissummi ilinniartitsisoq suleqatigalugu atuartoq immikkut ittumik atuartitassatut aammalu allamik immikkut perorsaanikkut ikiorsigassatut inassutigissavaat.
Imm. 2. Klassimi ilinniartitsisup atuartitsissummilu ilinniartitsisup atuartup peqqissusianut tunngasut nalornisoorutigigunikkit inassutigissavaat atuartoq perorsaanikkut eqqarsartaatsikkullu misissugassatut naliligassatullu innersuunneqassasoq.
Imm. 3. Inassuteqaat tunniunneqassaaq atuarfiup pisortaanut. Inassuteqarnissaq sioqqullugu pissutsit atuartumut tunngasut pillugit atuartoq, angajoqqaat klassimilu ilinniartitsisut allat oqaloqatigineqareersimassapput.
Imm. 4. Inassuteqaatip imarissavai atuartup ajornartorsiutai qaangertinniarlugit ikiuutaasinnaasut suut misilinneqarsimagaluartut pillugit paasissutissat aammalu imm. 3 malillugu oqaloqatigiinnerit inerneri.
Imm. 5. Immikkut ittumik atuartitsinissamik aammalu allamik immikkut perorsaanikkut ikiorsiinissamik imaluunniit perorsaanikkut eqqarsartaatsikkullu misissuinissaq naliliinissarlu angajoqqaanit allanillu atuartumut ullut tamaasa isumaginnittunit nammineq atuarfiup pisortaanut piumasaqaatigineqarsinnaavoq.

§ 12. Immikkut ittumik atuartitsisoqassanersoq aammalu allamik immikkut perorsaanikkut ikiorsiisoqassanersoq tamatumalu annertussusissaa imarisassaalu, taamaattoq tak. § 14, aamma atuartoq perorsaanikkut eqqarsartaatsikkullu misissugaassanersoq naliliivigineqassanersorlu, tak. § 13-imi imm. 2 aamma 3, inassuteqaat tunngavigalugu atuarfiup pisortaata aalajangiivigissavai.
Imm. 2. Perorsaanikkut eqqarsartaatsikkullu misissuinissaq naliliinissarlu pillugit piumasaqaat angajoqqaaneerpat atuarfiup pisortaata atuartoq tassunga innersuutissavaa.
Imm. 3. Inassuteqaammi takuneqarsinnaanngippat pissutsit atuartumut tunngasut oqaloqatigiissutigineqarsimanersut, tak. § 11-mi, imm. 3, atuarfiup pisortaata aalajangiinnginnermini tamatuma pinissaa isumagissavaa. Aamma taamaappoq § 11-mi imm. 5 malillugu piumasaqaateqartoqarsimappat, taamaattoq tak. § 12, imm. 2.

§ 13. Atuartup peqqissusia imaluunniit immikkut ittumik atuartitsinissamik aammalu allamik immikkut perorsaanikkut ikiorsiisoqarnissaanik inassuteqaat atuarfiup pisortaata nalornisoorutigiguniuk atuartoq Siunnersuisarfimmut perorsaanikkut eqqarsartaatsikkullu misissugassatut naliligassatullu innersuussinnaavaa.
Imm. 2. Siunnersuisarfimmut inassuteqaatip imarissavai atuartup peqqissutsikkut ineriartornera pillugu peqqinnissaqarfiup oqaaseqaatai.
Imm. 3. Perorsaanikkut eqqarsartaatsikkullu misissuinerup naliliinerullu naammassereernerisigut Siunnersuisarfik nalunaarusiussaaq atuarfiup pisortaanut peqqinnissaqarfimmullu nassiunneqartussamik, atuarfiup pisortaata isumagissavaa nalunaarusiap imarisai pillugit angajoqqaat ilisimatinneqarnissaat.

§ 14. Atuarfiup pisortaa isumaqarpat atuartup annertusisamik immikkut ittumik atuartitaanissaa inassutigineqassasoq inassutigineqannginnerani perorsaanikkut eqqarsartaatsikkullu misissuineq naliliinerlu, tak. § 13-imi imm. 2 aamma 3, pissapput, taamaaliortoqareersimanngippat, atuarfiullu pisortaata nalilissavaa atuartoq suli pisariaqartitsinersoq.
Imm. 2. Annertusisamik immikkut ittumik atuartitsinissamik inassuteqaatip imarissavaa atuartup atuartinneqarnissaanut pilersaarutissatut siunnersuut, tak. § 16.

§ 15. Immikkut ittumik atuartitsinissamut aammalu allamik immikkut perorsaanikkut ikiorsiinissamik kiisalu perorsaanikkut eqqarsartaatsikkullu misissuinissamik naliliinissamillu innersuussinissamik inassuteqaat pissaaq immersuivissaq Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup immikkut sanaava atorlugu.
Imm. 2. Innersuussinissamik imaluunniit innersuussinissamik inassuteqaammik immersuivissap nuutinnera atuartup atuarfimmi mappianiitinneqassaaq.

 

Aallartitsineq

§ 16. Immikkut ittumik atuartitsinerup aallartinnginnerani ilinniartitsisup atuartitsisussap atuartitsissummi ilinniartitsisoq isumasioqatigeriarlugu immikkut ittumik atuartitsinissamik inassuteqaat aammalu perorsaanikkut eqqarsartaatsikkullu misissuineq naliliinerlu, misissuisoqarsimallunilu naliliisoqarsimappat, tunngavigalugit atuartitsinerup ingerlanissaanik pilersaarusiussaaq atuartumut atugassamik.
Imm. 2. Atuartitsinermut pilersaarusiap imarissavai:
1) Paasissutissat paasisallu pissutsinut atugarisanullu tunngasut, atuartup atuartitaanermut naapertuuttumik periarfissaqarneranut pingaaruteqartut.
2) Tamakkiisumik ilaannaasumillu anguniakkat, kiisalu atuartitsinerup imarisassai, qanoq sivisussuseqarnissaa, atuartitsinermi periaasissat, iluserititassat atortussallu.
3) Atuartitsinerup ingerlanerata qanoq nalunaarsorneqarnissaa nalilersorneqarnissaalu.

§ 17. Immikkut ittumik atuartitsinerup aammalu allamik immikkut perorsaanikkut ikiorsiinerup aallartinneqarnissaat atuarfiup pisortaata isumagisassaraa.
Imm. 2. Tamatuma aallartinneqannginnerani tassungaluunniit atatillugu angajoqqaat nalunaarfigineqassapput atuartitsinissamullu pilersaarut atuartumut atugassaq pillugu ilisimatinneqassallutik.

 

Ingerlanissaa

§ 18. Immikkut atuartitsinermi ilinniartitsisut atuartitsissummilu ilinniartitsisup atuartumut naatsorsuussamik atuartitsineq oqaluuserisassavaat.

§ 19. Nalinginnaasumik immikkut ittumik atuartitsinermi immikkut ittumik atuartitsinermi ilinniartitsisut perorsaanikkut pilersaarusiorlutik ataatsimiittassapput minnerpaamik qaammatit marlukkaarlugit atuartut ataasiakkaat atuartitaanerisa aaqqissuussaanerat ilusilersorneqartassalluni nalilersorneqartassallunilu.

§ 20. Annertusisamik immikkut ittumik atuartitsinermi perorsaanikkut pilersaarusiorluni ataatsimiittoqartassaaq, taamaattoq minnerpaamik ukiumut marloriarluni atuartoq ataaseq ataatsimiissutigineqartassalluni.
Imm. 2. Annertusisamik immikkut ittumik atuartitsinermi § 10 malillugu akuersissutigineqartumi perorsaanikkut pilersaarusiorluni ataatsimiittoqartassaaq, taamaattoq aallartisarnermut atatillugu minnerpaamik ataasiarluni.
Imm. 3. Atuartoq ataaseq pillugu ukiumi atuarfiusumi ataasiarluni ataatsimiinneqartassaaq atuartumut tunngasut oqaluuseralugit atuartitsinerullu ingerlanera nalilerniarlugu. § 10, imm. 2 malillugu akuersissutigisami atuartumut tunngasut atuarnerup naammassinerani oqaluuserineqassapput.
Imm. 4. Angajoqqaat atuartullu ilinniartitsisui allat atuartumut tunngasut oqaluuserineranni peqataaqqullugit kajumissaarneqassapput. Siunnersuisarfiup, isumaginnittoqarfiup peqqinnissaqarfiullu sinniisui ilinniartitsisut angajoqqaallu kajumissaarinerisigut peqataasinnaapput.
Imm. 5. Immikkut ittumik atuartitsinermi ilinniartitsisut atuartup ataatsip atuartinneqarnera pillugu ukiumoortumik nalunaarusiortassapput. Atuarfiup pisortaata akisussaaffigaa atuartitsineq pillugu nalunaarusiat suliarineqartarnerisa ilitsersuusiorlugillu ataqatigiissaarnissaat.
Imm. 6. Atuartitsineq pillugu nalunaarusiap atuartullu ataatsip atuartinneqarnissaanut pilersaarusiap nuutinnera Siunnersuisarfimmut nassiunneqassaaq.
Imm. 7. Ukiup ingerlanerani atuartitsinermi angusarisat ukiup atuarfiusup naanerani angajoqqaanut ilisimatitsissutigineqassapput.

 

Taamaatinnera

§ 21. Nalinginnaasumik immikkut ittumik atuartitsineq allanngortinneqassasoq taamaatinneqassasorlu atuarfiup pisortaata aalajangiiffigissavaa atuartup ilinniartitsisuisa inassuteqareernerisigut angajoqqaanillu isumasioqateqareernikkut. Isumasioqatigiinnermi atuartoq peqataasinnaavoq tamanna aalajangiinissamut pingaaruteqarsorinarpat.

§ 22. Annertusisamik immikkut ittumik atuartitsineq ukiup atuarfiusup ingerlanerani alla-nngortinneqassasoq taamaatinneqassasorluunniit Siunnersuisarfiup aalajangiiffigissavaa atuarfiup pisortaata inassuteqareerneratigut taassuma, atuartup ilinniartitsisuisa angajoqqaavisalu isumasioqatigereernerisigut.

 

Atuarfimmut allamut nuunneq

§ 23. Atuartoq immikkut ittumik atuartinneqarsimasoq allamillu immikkut perorsaanikkut ikiorserneqarsimasoq atuarfimmut allamut nuuppat atuarfik taanna piaartumik ilisimatinneqassaaq tamatuma kingullermik suusimaneranik. Tamanna ilisimatitsissutigineqassaaq atuartup nuunneranut uppernarsaammut atatillugu.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu atuarfiup pisortaata perorsaanikkut eqqarsartaatsikkullu nalunaarusiat Siunnersuisarfimmut utertissavai.

 

Atuartuunerup naanera

§ 24. Atuartuuneq naappat immersuiffik inassuteqarnermi atorneqartoq, atuartitsinissamut pilersaarutit atuartitsinerlu pillugu nalunaarusiat atuartup atuarfimmi mappianiitinneqassapput ukiuni tallimani, perorsaanikkut eqqarsartaatsikkullu nalunaarusiat Siunnersuisarfimmut utertinneqassapput.
Imm. 2. Atuartoq atuarunnaarnermini immikkut ittumik atuartinneqarnissamik suli pisariaqartitsisoq paasinarpat sunngiffimmi atuartitsinerup iluani immikkut ittumik atuartitsinissamut periarfissaqarneranik atuartup angajoqqaavisalu ilisimatinneqarnissaat atuarfiup pisortaata akisussaaffigaa.

 

Kapitali 5.
Atortuulerfia

§ 25. Nalunaarut atortuulissaaq 1. august 1998.
Imm. 2. Peqatigitillugu Meeqqat atuarfianni immikkut ittumik atuartitsisarneq aammalu allamik immikkut perorsaanikkut ikiorsiisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 13, 14. juni 1993-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.




Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 23. juli 1998.




Konrad Steenholdt

/

Karl Kristian Olsen

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk