Sinerissamut qanittumi aalisarnermit pisanik nalunaarutiginnittarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 15, 22. december 2011-meersoq

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr 18. 31. oktober 1996-meersumi § 10, imm. 1, nr. 4 aamma § 33, imm. 2, kingullermik Inatsisartut inatsisaatigut nr. 8, 22. november 2011-meersukkut allanngortinneqartoq, naapertorlugu aalajangerneqarpoq:

 

Atuuffii

§ 1.  Nalunaarut Kalaallit Nunaanni sinerissap qanittuani inuussutissarsiutigalugu aalisarner-mut atuuppoq.
Imm. 2.  Nalunaarut sinerissamut qanittumi raajanik kapisilinnillu inuussutissarsiutigalugu aalisanermut atuutinngilaq. 


Nassuiaatit

§ 2.  "Sinerissamut qanittumi aalisarneq" paasineqassaaq, angallatit angallatip usitussutsimut uuttuutaat malillugu 75 BRT/120BT-imit mikinerusut atorlugit aalisarnertut.
Imm. 2.  Angallatip usisinnaassusaa angallatip usitussutsimik allagartaanit qaqugumulluunniit atuuttumit takuneqarsinnaavoq.
Imm. 3.  Angallatip angallat naallugu takissusaa (l.o.a.) angallatip usitussutsimik allagartaanit qaqugumulluunniit atuuttumit takuneqarsinnaavoq.
Imm. 4.  "Angallat" immakkut nunakkullu assartuutitut suugaluartutulluunniit aalisarnermut atorneqartutut paasineqassaaq.
Imm. 5.  "Umiarsuaq tunitsivik" imaluunniit "tunitsivik" aalisakkanik pisiortortoq pisortanit akuerisatut paasineqassaaq.
Imm. 6.  "Tulaassat annertussusaat" aalisakkat qaleruallillu kiilunngorlugit tunitsivimmut tu-nisat annertussusaattut paasineqassaaq.
Imm. 7.  Saattuanik eqqaasarneq, saattuanik angutivissanik minnerpaaffissaq ataallugu angissusilinnik, kiisalu saattuanik arnavissanik ilivitsuutillugit tamaasalu uumatillugit avalatsitseqqinnertut paasineqassaaq.
Imm. 8.  Oqariartaaseq "usingiarneq" imaluunniit "tunisat” sunaluunniit aalisakkanik aalisakkanillu nioqqutissianit angallammiit nuussineq, nuunneqartup annertussusaa usigisat tamakkersimagaluarpata imaluunniit usigisat ilaannakuugaluarpataluunniit, nuussineq talittarfimmi imaluunniit imaani ingerlanneqaraluarpat


Angallatit 9,4 meterit l.o.a. inorlugit angissusillit nalunaaruteqartussaatitaanerat

§ 3.  Inuit imaluunniit ingerlatseqatigiiffiit aalisariutinik 9,4 meterinit l.o.a. mikinerusunik angallateqarlutik aalisartut tunitsivimmut umiarsuup allattaaviini paasissutissanik tunniussis-sanngillat. Angallatit taakku taamaallaat pisanik tikiussanit nalunaarutinit nalunaarusiaqartassapput. Pisanit tikiussanit nalunaarutit tunisanit nalunaarusiat pillugit malittarisassat naapertorlugit immersorneqartassapput.

Angallatit 9,4 meterinik  l.o.a. sinnerlugilluunniit angissusillit umiarsuup allattaaviinut allattuisussaatitaanerat  

§ 4.  Inuit ingerlatseqatigiiffiilluunniit angallatinik, angallatip usitussutsimut uuttuutaa malil-lugu 9,4 meterinik angissusilinnit - anginerusunillu sinerissamut qanittumi aalisartut aalisariarnerit tamaasa umiarsuup allattaaviinut allattuisussaapput. Umiarsuup allattaaviini paasissu-tissat makku allattorneqassapput:
1) Angallatip aqqa.
2) Angallatip aalisarnermini aalisarsinnaanermut akuersissutaata normua akuersissutaasaluun-niit normui, akuersissummik pigisaqarnissaq piumasaqaataasimappat.
3) Angallatip nalunaarsorneqarnermini naqinnerit ilisarnaatai normualu.
4) Angallatip radiukkut attaveqarniartilluni ilisarnaataa.
5) Ukioq, ulloq, piffissaq aallartiffiusoq, piffissaq aalisarnermik unitsitsiffiusoq, aalisarfiup itissusia aamma sumiissuseq imaluunniit imartap aalisarfiusup assinga naapertorlugu aalisarfiusumi sumiissuseq.
6) Aalisarnermi atortut atorneqartut qassiunerilu.
7) Aalisakkat pisarineqartut uumatillugit kiilunngorlugit oqimaassusiat.
8) Uumatillugit iginneqartut kiilunut missingerlugit oqimaassusiat.
9) Aalisariarnerit tamaasa pisat usigineqartut katillugit uumatillugit kiilunngorlugit oqimaassusiat.
10) Ulloq tunitsiviusoq, tunitsivigisaq tulaassallu amerlassusiat.
11) Angallatip naalagaata atsiornera, ateq atsiorfigisap ataani erseqqissumik naqinnernik allallugu.
12) Miluumasut imarmiut saniatigut pisarineqarsimassappata imaanut avalatseqqinneqarnersut toqunneqarnersulluunniit nalunaarutigineqartassaaq.
Imm. 2.  Umiarsuup allattaaviinut allattuinermi Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup (KANUAANA) immersugassatut suliarisimasaat umiarsuup allattaaviini immersugassaq atorneqassaaq. Immersugassat tunitsivinniit KANUAANA-miillu pineqarsinnaapput.
Imm. 3.  Umiarsuup allattaaviini immersugassat atorneqartut naqitigaassapput tulleriiaarnerilu normulersorneqarsimassallutik naqitanilu normulersukkat tulleriiaarneri malillugit atorneqassallutik. Immersugassat atortussaajunnaarsinneqartut iginneqassanngillat, kisiannili immersugassanut atorneqarsimasunut ilanngullugit nassiunneqassapput toqqortarineqassallutillu, taamaalilluni normuisa tulleriiaarnerini tamatigut amigaateqartoqartassanani.
Imm. 4.  Umiarsuit allattaaviini immersugassani allannernik kukkusanik aaqqiinerit paatsoor-neqarsinnaassanngillat. Aaqqiinermut lak-i allaluunniit kukkusumik allatamik matusissut ator-neqassanngilaq, taamaallaalli qaavisigut titaasoqassalluni.
Imm. 5.  Umiarsuup allattaavii immersorneqarsimassapput atsiorneqarsimassallutillu umiar-sualivimmut imaluunniit tunitsivissamut tikinnissaq sioqqullugu. Taamaattorli ulloq tunisiffik, tunitsivik aamma nunnigunneqartut amerlassusiat tunisineq naammassineqareerpat aatsaat ili-simatitsissutigineqassapput.

§ 5.  Umiarsuit allattaavii immersukkat, kiisalu taassuma nuunneqarnera ataaseq, tulaassinerit tamaasa tunitsivimmut tunniunneqartassapput. Immersukkat atorunnaarsinneqarsimasinnaasut ilanngunneqassapputtaaq, § 4 imm. 3 takujuk.
Imm. 2.  Umiarsuup allattaaviini immersugassani tunitsiviusup atini piffissarlu tunisiffiusoq naqissusissavai. Tamanna aamma atuuppoq inuussutissarsiutigalugu aalisartup umiarsuup al-lattaaviini immersugassap assilineranik pigisaani.
Imm. 3.  Umiarsuup allattaaviini immersugassat assilineri tamarmik ukiumi atuuttumi ukiu-nilu siullerni immersorneqarsimasut, tunitsivimmit tunisisoqarsimaneranik uppernarsaammik naqissusikkat inuussutissarsiutigalugu aalisartup tigummissavai.


Imartat aalisarfiit agguataarneqarsimanerisa assingi

§ 6.  Angallatit sumiissusersiornermut elektroniskinik atortoqanngitsut, imartat aalisarfiit ag-guataarneqarsimanerisa assinginik umiarsuup allattaaviinut ilanngullugit tunniunneqartunik, sumiissutsiminnik nalunaarutiginninnerminni atuissapput.


Saattuarniarnermi immikkut

§ 7.  Saattuanik aalisarnermi saattuat aqitsut amerlassusiat kiilunut missingerlugit kiisalu taakku amerlassusiat pisanut tamarmiusunut naleqqiullugu procentinngorlugit nalunaarutigineqartassapput.


Pineqaatissiinerit

§ 8.  Pinerluttulerinermi inatsimmi malittarisassat naapertorlugit §§ 4-7-imillu aalajangersak-kanik unioqqutitsinerit akiliisitsinermik kinguneqarsinnaapput. 
Imm. 2.  Nalunaarummi peqqussut naapertorlugu nalunaarutiginnittarnermik suliarinnin­ngit-suuineq imaluunniit nalunaarutiginninnerit ilumuunngitsuuppata imaluunniit salloqittaasu-mik paasititsisoqarsimappat assigisaanik pineqaatissiisoqarsinnaavoq.
Imm. 3.
  Pinerluttulerinermi inatsimmi malittarisassat naapertorlugit inatsisitigut pisinnaatitaasoq pisussaatitaasorlu imm. 1-mi ilaavoq.    


Atuutilerfia

§ 9.  Nalunaarut ulloq 1. januar 2012 atuutilerpoq.
Imm. 2.  Peqatigisaanik sinerissamut qanittumi saattuarniarnermi pisanik tunisinernillu nalunaaruteqartarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 17 14. juni 2002-imeersoq kiisalu sinerissamut qanittumi aalisarnermi pisanik tunisanillu nalunaarutiginnittarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 11, 5. juli 2006-imeersoq atorunnaarsinneqassapput.



Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 22. december 2011



Ane Hansen                    

/

Jens K. Lyberth

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk