Nalunaarasuartaatitigut atassuteqarneq nalunaarasuartaatitigullu kiffartuussinerit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 17, 20. november 2006-imeersoq

Nalunaarasuartaatitigut atassuteqarneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsimmi nr. 1089-imi, 29. december 1997-imeersumi § 1, imm. 1 aamma §§ 2 aamma 3 naapertorlugit aalajangersarneqarpoq:

 

Kapitali 1
Kisermaassinermut aalajangersakkat

§ 1. Namminersornerullutik Oqartussat Kalaallit Nunaanni, Kalaallit Nunaannut aamma Kalaallit Nunaanniit nalunaarasuartaatitigut atassuteqarnermik neqerooruteqartartutut, kiisalu Kalaallit Nunaanni nalunaarasuartaatitigut attaveqarnermut atortunik, pilersuisut atuisullu akornanni attaveqaatit naapiffiisa (nettermineringspunkt) akornanni imaluunniit illoqarfiit nunaqarfiillu akornanni aammalu nunanut allanut atortut elektroniskiusut atorlugit attaveqaqatigiinnissamik ajornarunnaarsitsisut sanaartornerini ingerlanneqarnerinilu kisermaassisuupput.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu oqarsinnaatitaaffimmi pineqanngillat
1) radiukkut atassuteqarneq aamma radiukkut allakaatitsinermi frekvensenik tunniussuineq, aamma
2) imaatigut ajunaalernerni isumannaallisaanikkullu sullissinerit.
Imm. 3. Namminersornerullutik Oqartussat kisermaassineranni ilaatinneqanngillat, atortut
1) naalagaaffimmi oqartussat kommunilluunniit taamaallaat namminneq oqartussaaffimminni nalunaarasuartaatitigut attaveqarnissamut pisariaqartitsinerannut immikkut ittunut atugassat nalunaarasuartaatitigut aqqusersuutini tamanut ammasuni nalinginnaasuni periarfissiinngitsut, imaluunniit
2) illuutigisap iluani imaluunniit illuutigisat arlariit ataatsimik piginnittoqartut akornanni taamaallaat atorneqartut, atortut illoqarfimmi nunaqarfimmiluunniit ataatsimiippata.

§ 2. Naalakkersuisut kiffartuussinerit § 1, imm. 1-imi taaneqartut ammanerulersinneqarnissaat pillugu aalajangiisinnaapput.
Imm. 2. Imm. 1-imi nalunaarasuartaatitigut attaveqarnermut atortut, pilersuisut atuisullu akornanni attaveqaatit naapiffiisa (nettermineringspunkt) akornanni imaluunniit illoqarfiit nunaqarfiillu akornanni aammalu nunanut allanut atortut elektroniskiusut atorlugit attaveqaqatigiinnissamik ajornarunnaarsitsisut pineqanngillat.
Imm. 3. Naalakkersuisut nalunaarasuartaatitigut attaveqarnermut imm. 2-mi taaneqartut ammanerulersinneqarnissaannik aalajangersinnaapput, tassani teknologi pineqartoq atortut ledningeqanngitsut atorlugit nuussisarneq aallaavigineqarpat, aammalu taamaallaat illoqarfiit imaluunniit nunaqarfiit ataasiakkaat iluanni atorneqartussatut naatsorsuussaappata. Ammanerulersitsinissaq aalajangiunneqarpat nalunaarasuartaateqarnermik aqutsisut (Telestyrelsen) pisuni immikkut ittuni teknologimi pineqartut atortut kabelillit atorlugit atuinissamut akuersissuteqarsinnaapput.
Imm. 4. Naalakkersuisut nalunaarasuartaatitigut kiffartuussinerit aamma nalunaarasuartaatitigut attaveqaqatigiinnermut atortut, imm. 1 aamma 3 naapertorlugit ammanerulersinneqartut pillugit aalajangersaasinnaapput.

§ 3. Naalakkersuisut apparatinik atortunillu, nalunaarasuartaatitigut attaveqaatinut atatillugu attavilerneqartunik imaluunniit atorneqartunik, kiisalu sanaartukkanik immikkut ittumik siunertaqarfiusumik atorneqartunik ammanerulersitsisoqassanersoq pillugu aalajangiisinnaapput.
Imm. 2. Naalakkersuisut apparatit atortullu tamanut ammasumik nalunaarasuartaatitigut attaveqarnermi aqqutinut atassuserneqartut taakkununngaluunniit atatillugu atorneqartut pillugit malittarisassanik piumasaqaatinillu aalajangersaasinnaapput:
1) Aaqqissuussaaneri, suliarineqarneri, inissinneqarneri, ingerlanneqarneri atorneqarnerilu pillugit.
2) Atortunik apparatinillu akuersissuteqartarneq pillugu.
3) atortulersuutit ikkussukkallu nakkutiginerat takusartarnerallu pillugu.

 

Kapitali 2
Isumasiuutit

§ 4. Peqqussummi matumani nalunaarasuartaatitigut kiffartuussinermi pineqartut tassaapput kiffartuussinerit, nipitut, assitut, allakkatut taakkuluunniit akuleriisillugit radiukkut nalunaarasuartaatitigulluunniit attaveqaqatigiinnermi atortut atorlugit pilersuisut atuisullu akornanni attaveqaatit naapiffiisa (nettermineringspunkt) akornanni tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit elektroniskiusumik nuunneqartartut, taakkununnga ilaallutik siumut utimullu attaveqaqatigiinnerit imaluunniit siumuinnaq attaveqarnerit, aallaavimmiit aallaavimmut attaveqaqatigiinnerit aammalu aallaavimmiit aallaavimmut tamanut atuuttumut attaveqaqatigiinnerit.
Imm. 2. Peqqussummi matumani pilersuisut atuisullu akornanni attaveqaatit naapiffiat (nettermineringspunkt) pineqartoq tassaavoq nalunaarasuartaatitigut attaveqaatit ilusilersugaaneranni atortulersuutit imaluunniit atortut naaffii, atuisuusup attassusiivigisai. Naalakkersuisut atortut naaffii taaneqartut qanoq paasineqarnissaat pillugu maleruagassiorsinnaapput.
Imm. 3. Peqqussummi matumani atuisuusutut taaneqartut tassaapput nalunaarasuartaatitigut kiffartuussinernik atuisut, niuernermik tunngaveqarani nalunaarasuartaatitigut kiffartuussinernik pineqartunik allanut atugassiisuusut.

 

Kapitali 3
Akuersissummi aalajangersakkat

Akuersissummik nalunaaruteqarneq

§ 5. Naalakkersuisut sanaartukkanut, nalunaarasuartaatitigut attaveqaqatigiinnermut atortut ingerlanneqarnerinut aamma nalunaarasuartaatitigut kiffartuussinernik neqerooruteqarnermut akuersissutinik nalunaaruteqarsinnaapput.
Imm. 2. Akuersissummik pigisaqartup akuersissuteqarfiusumi ammanerulersitsinikkut imaluunniit suliassaqarfinnut imm. 1-imi taaneqartunut immikkut pisinaatitaaffeqartitsinerup atuutsinneqalerneratigut annikillissutissat sapissanngilai.
Imm. 3. Naalakkersuisut akuersissummut tunngatillugu ilaatigut maleruagassiorsinnaapput:
1) Sullississutini pineqartuni atorsinnaassusissatut sullissinerullu qaffasissusissaatut piumasaqaatinik.
2) Akilersueriaatsinik atuinermullu piumasaqaatinik akuersissuteqarnissamut.
3) Akuersissummik pigisaqartup maleruagassiornermi piumasaqaatinillu aalajangersaanermi, kiisalu nakkutilliinermi misissuinermilu suleqataanissamut pisussaaffeqarneranut.
4) Akuersissummik pigisaqartup immikkut iluanaaruteqarani imaluunniit toqqaannartumik amigartooruteqarani suliassanik immikkut ittunik suliaqarnissamut pisussaaffeqarneranut.
5) Nalunaarasuartaatitigut attaveqaqatigiinnermi inuiaqatigiinnut pingaarutilimmi immikkut pisoqartillugu tamatuma Namminersornerullutik Oqartussanut aningaasartuutaanngitsumik ingerlanneqarnissaanik qulakkeerinissamut ingerlatsinissamullu.
6) Akuersissummik pigisaqartup akeqanngitsumik nunat allat nunallu iluani suleqatigiiffinni peqataaneranut.
7) Akuersissummik pigisaqartup ingerlaneranik nakkutilliinermut, tassunga ilaallutik naatsorsuusiortarnermi naatsorsuutinillu saqqummiussisarnermi periaatsinik, taarsigassarsisarnermik, kiisalu nalunaarasuartaatitigut attaveqaqatigiinnermut atortunik ineriartortitsinermik aserfallatsaaliuinissamillu aalajangersaaneq.

 

Attaveqaatinik ataatsimut atuineq

§ 6. Naalakkersuisut akuersissummik pigisaqartup kiffartuussissutinik tuniniagaqartunit attaveqaatinik ataatsimut atuinissamik qinnuteqaatinik naammaginartunik tamanik akuersissuteqartussaatitaaneranut maleruagassiorsinnaapput. Attaveqaatinik ataatsimut atuinertut isigineqartut ilaatigut tassaapput:
1) Akuersissummik pigisaqartup attaveqaatit kiffartuussinerillu pigisai atorlugit attaveqaqatigiinneq.
2) Attaveqarnernik aqqusaartunik allat attaveqaataannut kiffartuussinerinullu ingerlatitseqqittarnerit.
3) ataatsimut atuinissamut piumasaqaatit immikkut ittut tunngavigalugit akuersissummik pigisaqartup attaveqaataanik pingaarnermik atuineq.
4) ataatsimut atuinermut atatillugu akuersissummik pigisaqartup illuutaanut iserneq.
Imm. 2. Ataatsimut atuinissamik isumaqatigiissutit niuernerpalaartumik isumaqatigiissutitut suliamut akuusut akornanni isumaqatigiissutigineqartassapput. Isumaqatigiissutit immikkoortitsiviussanngillat. Isumaqatigiissutit tamanut ammasumik saqqummiunneqassapput.
Imm. 3. Suleqataasuni minnerpaamik ataatsip qinnuteqarneratigut ataatsimut atuinissamik qinnuteqaat naammaginarnersoq, aammalu akuersissummit pigisaqartumit akuerineqarsinnaanersoq nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisunit aalajangerneqassaaq. Nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut illuatungeriit isumaqatigiissummik niuerpalaartumik isumaqatigiissuteqarsinnaanngippata imaluunniit akit piumasaqaatillu isumaqatigiissutigineqartut naammaginartutut isigineqanngippata akinik piumasaqaatinillu aalajangersaasinnaapput.
Imm. 4. Naalakkersuisut akuersissummik pigisaqartup attaveqaatinik ataatsimut atuinermik sullissinermik killilersuisinnaaneranut imaluunniit kipititsisinnaaneranut maleruagassiorsinnaapput, tassunga ilanngullugu nalunaarasuartaatitigut aqutsisut akuersiteqqaarnagit kipititsisinnaannginneq.
Imm. 5. Attaveqaatinik ataatsimut atuinissamut isumaqatigiissut killilerneqarsinnaavoq kipitinneqarsinnaalluniluunniit, ingerlatsinermi akornusersuinernik imaluunniit upalungaarsimanermik pisoqarpat.

 

Nalunaarasuartaatitigut attaveqaatinik, kabelinik ledninginillu il.il. inissiineq.

§ 7. Akuersissummik pigisaqartoq nunaminertanik atuinermut pilersaarusiornermullu Inatsisartut peqqussutaanni maleruagassat naapertorlugit nalunaarasuartaatitigut attaveqaatinik ikkussuisinnaavoq, tassanissaarlu aamma nalunaarasuartaatinut kabelit pineqarput.
Imm. 2. Akuersissummik pigisaqartoq nalunaarasuartaateqarnermut atortulersuutinik illuutini pisortanit namminersortunillu pigineqartuni ikkussuinissamut pisinnaatitaavoq. Suliassat suliarineqarnerini piginnittup atuisulluunniit atortut inissiffissaattut kissaataasa annertunerpaamik malinniarneqarnissaat sapinngisamik anguniarneqassaaq.
Imm. 3. Akuersissummik pigisaqartoq nalunaarasuartaateqarnermi attaveqaatit pisinnaasaannik allanngutsaaliuinermut atatillugu tamanna pisariaqartinneqarpat, aammalu atuisumut imaluunniit piginnittumut siumoortumik ilisimatitsereernikkut nalunaarasuartaatitigut atortulersuutinik nakkutilliinermut suliaqarnermullu atatillugu uppernarsaammik iluameersumik eqqartuussivitsigut aalajangigaanngitsumik takutitsinikkut illuutinut pisortanit namminersortunillu allanit pigineqartunut isernissamik piumasaqarsinnaavoq.
Imm. 4. Illuutini pisortanit namminersortunilluunniit allanit pigineqartuni nalunaarasuartaatitigut atortulersuutinik kabelinillu ikkussuinermut aserfallatsaaliuinermullu, aammalu taakkuninnga nakkutilliinermut atatillugu annaasat Kalaallit Nunaanni taarsiiffigineqarnissamut maleruagassat atuuttut malillugit taarsiiffigineqarsinnaapput.

§ 8. Ikkussuiffinnik kabeleqarfinnilluunniit akuersissummik pigisaqartup pigisaanik ikkussuiffiusimasuni akuersissummik pigisaqartoq akuersiteqqaarnagu illuliortoqarsinnaanngilaq nunaluunniit assallugu sulisoqarsinnaanani imaluunniit allanik iliuuseqartoqarsinnaanani, nalunaarasuartaateqarnermi atortut akornusersorneqarnissaannik ajoquserneqarnissaannilluunniit kinguneqarsinnaasunik.

 

Taarsiineq

§ 9. Akuersissummik pigisaqartoq atortuni, Namminersornerullutik Oqartussat kisermaassisuuffigisaani akornusersuinerup, kinguaattoornerup, maskiinanik unittoornerup imaluunniit ingerlatsinermi kukkusumik suliaqarnerup kingunerisaanik annaasanut taarsiissuteqarnissamut pisussaatitaanngilaq.

 

Naalakkersuisunut ilisimatitsisarneq

§ 10. Naalakkersuisut akuersissummik pigisaqartup siulersuisuini siulittaasoq taassumalu tullia pissutsinik akuersissummik pigisaqartup suliffeqarfiutaanut tunngasunik ilisimasariaqartunik Naalakkersuisunut ilisimatitsisarnissamik pisussaatissinnaavaat.
Imm. 2. Akuersissummik pigisaqartup siulersuisuini siulittaasup taassumalu tulliata Naalakkersuisunut soqutiginaateqartutut isumaqarfigineqarsinnaasut pillugit Naalakkersuisut ilisimatittassavaat.

 

Kapitali 4
Nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut

Nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisunik (Telestyrelsen) pilersitsineq aqutsisullu suliassaat

§ 11. Naalakkersuisut nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisunik pilersitsisinnaapput, aammalu nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisunut suliassanngortitassat pillugit aalajangersaasinnaallutik.
Imm. 2. Nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut nalunaarasuartaatitigut atassuteqarnermi ilaatigut suliassaraat:
1) Naalakkersuisunut siunnersuisarneq.
2) Ineriartornermik nakkutilliineq, tassunga ilanngullugu kisitsisitigut paasissutissanik katersineq.
3) Inatsisissanik siunnersuusiorneq.
4) Piumasaqaatissanik akinillu siunnersuusiorneq.
5) Akuersissummik pigisaqartup, pilersuisussaatitaanerup iluani kiffartuussissutinik sullissisup kiisalu nalunaarasuartaateqarnermi sullissisut aalajangiineri pillugit maalaarutinik suliaqarneq.
6) Attaveqaatinik ataatsimut atuinissamik isumaqatigiissutini piumasaqaatit akillu pillugit suliaqarneq, tak. § 6.
7) Akuersissummik, pilersuisussaatitaanermik sullissisunillu allanik nakkutilliineq.
8) Peqqussut taannalu naapertorlugu maleruagassatut piumasaqaatitullu aalajangersakkat malinneqarnissaannik nakkutilliineq.
9) Nunani tamalaani aaqqissuussanut atassuteqarnernik isumagisaqarneq.
Imm. 3. Aammattaaq nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut radiukkut atassuteqarneq ingerlatarissavaat.
Imm. 4. Nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut imm. 2, nr. 5 aamma 6 naapertorlugu aalajangigaat Naalakkersuisunut suliakkiissutigineqarsinnaanngillat.
Imm. 5. Naalakkersuisut suliassat imm. 2-mi 3-milu taaneqartut saniatigut suliassanik allanik nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisunut suliakkiisinnaapput.

 

Naalakkiisinnaaneq

§ 12. Naalakkersuisut nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisunut suliassani aalajangersimasuni oqartussaasutut suliassat isumaginissaannut, suliani ataasiakkaani sullissinerup aalajangiinissallu isumaginissaannut imaluunniit peqqussutip matuma taassumalu nassatarisaanik allaffissornikkut peqqussutaasut malitsinnissaat qulakkeerniarlugu nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut nakkutilliisussaatitaanerminik isumagisaqarnissaanut naalakkersinnaanngilaat.

 

Paasissutissiisussaatitaaneq

§ 13. Nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut nakkutilliinissaq, isumaqatigiisitsiniarnissaq, aalajangiinissaq allanilluunniit misissuinissaq siunertaralugu paasissutissanik attuumassuteqartutut naliliiffigineqartunik tamanik nalunaarasuartaatitigut kiffartuussinernik sullissisunut piumasaqarsinnaapput.

 

Nipangiussisussaatitaaneq

§ 14. Nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisuni sulisut Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsit naapertorlugu akisussaaffeqarlutik inuinnaat imaluunniit suliffeqarfiit aningaasaqarnikkut inissisimanerannut paasissutissat, suliassaminnik isumagisaqarnerminni ilisimalikkatik eqqarsaatigalugit susassaqanngitsunut pinngitsooratik nipangiussisussaatitaanertik ataqqissavaat. Taamatut pisussaaffiliineq aammattaaq ikiortinut sulianik paasisimasalinnut, kiisalu allanut, nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut isumaqatigiissuteqarfiginerisigut suliassamik tigusisimasunut pissutsinillu pineqartunik ilisimasaqalersimasunut tamanut atuuppoq. Tamanna suliffeqarfimmut isumaqatigiissutaasimappat, taamatut pisussaaffiliineq sulisunut suliffimmi sulinerminni pissutsinik siuliani taaneqartunik ilisimasaqalersunut tamanut atuuppoq.

 

Naatsorsuutinut tunngasut

§ 15. Naalakkersuisut aalajangersinnaapput akuersissummik pigisaqartup suliassat ingerlatseqatigiiffimmi eqqartuussisutigoortumik attuumassuteqanngitsumik suliarineqaraluarpata naatsorsuusiornissamut piumasaqaatit assinginik piumasaqaateqarfiusumik suliassanut nalunaarasuartaatitigut kiffartuussinernik tuniniagaqarnermut attuumassuteqartunut immikkut naatsorsuusiussanersut.
Imm. 2. Naalakkersuisut imm. 1 naapertorlugu naatsorsuutinik saqqummiussisarneq pillugu maleruagassiorsinnaapput.

 

Nalunaarusiortussaatitaaneq

§ 16. Nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut pissutsit nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut aqutsinerannut tamakkiisumut attuumassuteqartut pillugit Naalakkersuisunut nalunaarusiortussaatitaapput, taassunga ilaallutik suliassat ataasiakkaat annertunerusut, Naalakkersuisunut ilisimassallugit soqutiginaateqartutut isumaqarfigineqarsinnaasut.

§ 17. Nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut nakkutilliinerminnut atatillugu namminneerlutik misissuisassapput, paasiniaasassapput il.il. Taamatut paasiniaaneq misissuinerlu nalunaarasuartaateqarnermik suliassaqarfimmit aningaasalersorneqartassaaq.
Imm. 2. Nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut ukiumoortumik nalunaarasuartaateqarnerup iluani suliassaqarfinnut imaluunniit isummerfigisassanut, ukiuni tulliuttuni nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut immikkoortortannut annertunerusunik aningaasaliissuteqarnikkut paasiniaanernik misissuinernillu aallartitsinissamik pisariaqartitsiviusut pillugit Naalakkersuisunut siunnersuuteqartassapput.
Imm. 3. Naalakkersuisut paasiniagassanik allanik nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisunut suliakkiisinnaapput.

§ 18. Nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut ukiumoortumik nalunaarummik Naalakkersuisunut saqqummiussisassapput:
1) nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut suliaat pillugit,
2) inatsimmut atuuttumut misilittagaat pillugit, kiisalu
3) nalunaarasuartaateqarnermi pissutsit pilersuisussaatitaanermut atuisunullu illersuinermut attuumassuteqartut.

 

Kapitali 5
Nalunaarasuartaateqarnermi maalaaruteqartarfik

§ 19. Naalakkersuisut nalunaarasuartaateqarnermi maalaaruteqartarfimmik arlaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik pilersitsisinnaapput, nalunaarasuartaatitigut attaveqaqatigiinnermi maalaarutinik suliaqartartussamik.
Imm. 2. Nalunaarasuartaateqarnermi maalaaruteqartarfik siulittaasoqassaaq, tassunga sinniisussamik ataatsimik arlalinnilluunniit ilaasortaqassalluni, aammalu aningaasaqarnermik nalunaarasuartaateqarnermilu teknikkimut tunngasunik ilisimasalinnik marlunnik ilaasortaqassalluni. Nalunaarasuartaateqarnermi maalaaruteqartarfimmi ilaasortat ukiuni marlunni atuuttussanngorlugit qinerneqartassapput, qinigaaqqissinnaanermut periarfissaqartitsisoqarluni.
Imm. 3. Kalaallit Nunaanni Landsdommeri maalaaruteqartarfimmi siulittaasussamik taassumalu sinniisussaanik, inatsisilerinermi soraarummeersimasumik toqqaassaaq. Siulittaasoq sapinngisamik eqqartuussivimmi fuldmægtigissamik toqqaaniarnermi piumasarineqartutut piginnaaneqassaaq misilittagaqassallunilu.
Imm. 4. Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni nalunaarasuartaateqarnermik suliassaqarfimmit innersuussisoqareerneratigut ilaasortassanik marlunnik toqqaassapput.
Imm. 5. Naalakkersuisut nalunaarasuartaateqarnermi maalaaruteqartarfiup oqaaseqaataanik piniareernermikkut taassuma suleriaasissaanik aalajangersaassapput.
Imm. 6. Naalakkersuisut allattoqarfittut ikiorsiisussanik maalaaruteqartarfimmut atugassiissapput.
Imm. 7. Nalunaarasuartaateqarnermi maalaaruteqartarfik sulinini pillugu Naalakkersuisunut ukiumoortumik nalunaarusiortassaaq.

§ 20. Nalunaarasuartaateqarnermi maalaaruteqartarfiup nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut akuersissutinik pigisaqartut, kiffartuussinernik tuniniagaqartut allat aamma pilersuisussaatitaasut pillugit aalajangiinerinut maalaarutit suliarisassavai.
Imm. 2. Nalunaarasuartaateqarnermi maalaaruteqartarfiup pissutsit imm. 1-imi taaneqartut pillugit maalaarutinut aalajangiineri sapinngisamik maalaaruteqartarfimmut saqqummiunneqarneranniit kingusinnerpaamik qaammatit pingasut qaangiunnerini piareersimassapput.
Imm. 3. Suliassat suliarineqarnerat allakkatigut ingerlanneqassaaq.

§ 21. Naalakkersuisut nalunaarasuartaateqarnermi maalaaruteqartarfiup sulineranut maleruagassanik sukumiinerusunik aalajangersaassapput, tassunga ilaallutik maalaarutinik nalunaarasuartaateqarnermi maalaaruteqartarfimmut akiliutit pillugit maleruagassat.

 

Paasissutissiisussaatitaaneq

§ 22. Nalunaarasuartaateqarnermi maalaaruteqartarfiup maalaarutinik suliaqarnerminut atatillugu akuersissummik pigisaqartoq, pilersuisussaatitaallutik sullissisut aamma nalunaarasuartaateqarnermi tuniniagaqartut paasissutissanik aalajangiinissamut attuumassuteqartutut nalilerneqartunik piniarfigisinnaavai.

 

Nipangiussisussaatitaaneq

§ 23. Nalunaarasuartaateqarnermi maalaaruteqartarfimmi sulisut Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsit naapertorlugu akisussaaffeqarlutik inuinnaat imaluunniit suliffeqarfiit aningaasaqarnikkut inissisimanerannut paasissutissat, suliassaminnik isumagisaqarnerminni ilisimalikkatik eqqarsaatigalugit susassaqanngitsunut pinngitsooratik nipangiussisussaatitaanertik ataqqissavaat. Taamatut pisussaaffiliineq aammattaaq ikiortinut sulianik paasisimasalinnut, kiisalu allanut, nalunaarasuartaateqarnermi maalaaruteqartarfiup isumaqatigiissuteqarfiginerisigut suliassamik tigusisimasunut pissutsinillu pineqartunik ilisimasaqalersimasunut tamanut atuuppoq. Tamanna suliffeqarfimmut isumaqatigiissutaasimappat, taamatut pisussaaffiliineq sulisunut suliffimmi sulinerminni pissutsinik siuliani taaneqartunik ilisimasaqalersunut tamanut atuuppoq.

§ 24. Nalunaarasuartaateqarnermi maalaaruteqartarfiup aalajangigai allaffissornikkut oqartussaasunut allanut ingerlateqqinneqarsinnaanngillat.
Imm. 2. Nalunaarasuartaateqarnermi maalaaruteqartarfiup aalajangiineri aalajangiinerup pineqartumut nalunaarutigineqarneraniit kingusinnerpaamik sapaatit akunnerisa arfineq pingasut qaangiunnerini eqqartuussivinnut ingerlateqqinneqarsinnaapput.

 

Kapitali 6
Pilersuisussaatitaaneq

Pilersuisussaatitaasussamik pilersuutissatullu pisussaaffinnik toqqaaneq

§ 25. Naalakkersuisut pilersuisussaatitaanerup iluani kiffartuussissutinik ammanerulersinneqartunik sullissisussamik ataatsimik amerlanerusunilluunniit toqqaasinnaapput sukumiinerusunillu maleruagassiorsinnaallutik:
1) Kiffartuussinerni arlaat pilersuisussaatitaaffiussanersoq.
2) Pilersuisussaatitaanermi sullissinerit qanoq annertussuseqassanersut, taassuma ataani atortulersuutit sullississutillu suut tamatumunnga attuumassuteqassanersut.
3) pilersuinissamut pisussaatitaaffik qanoq annertussuseqassanersoq, tak. imm. 2.
Imm. 2. Pilersuisussaatitaanermi pineqarpoq pilersuisussaatitaanerup iluani kiffartuussissutinik sullissisussanik, kikkunnulluunniit tamanna pillugu qinnuteqartunut pilersuisussaatitaanermi sullississutinik pilersuisussamik tuniniagaqartussamilluunniit toqqaanissamut pisussaatitaaffik, tamannalu aamma imm. 3 tunngavigalugu maleruagassiat piumasaqaatillu naapertorlugit pissaaq.
Imm. 3. Naalakkersuisut kiffartuussissutinik pilersuisussaatitaaffiusunik akinik aalajangersaasarnermut maleruagassanik sukumiinerusunik aalajangersaasinnaapput, taassumalu ataani kiffartuussinerit pilersuisussaatitaaffiusut akii Naalakkersuisunit akuerineqartussaapput.

 

Pilersuisussaatitaanermi amigartoorutinut aningaasaliisarneq

§ 26. § 25, imm. 1 naapertorlugu pilersuisussaatitaanerup iluani kiffartuussissutinik sullissisussatut toqqarneqartoq pisinnaatitaavoq amigartoorutit, suliassaqarfimmi ammanerulersinneqartumi pilersuisussaatitaanermik suliakkerneqarnerup kingunerisaanik pilersimasinnaasut uppernarsarneqartut tamaasa matussusertissallugit.
Imm. 2. Naalakkersuisut pilersuisussaatitaanerup iluani kiffartuussissutinik sullissisup naatsorsuutaasa ilusissaannut, amigartoorutinik naatsorsueriaasissamik uppernarsaasioriaasissamillu piumasaqaatit pillugit maleruagassanik sukumiinerusunik aalajangersaasinnaapput, tak. imm. 1.
Imm. 3. Nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut pilersuisussaatitaanerup iluani kiffartuussissutinik sullissisoq imm. 1-imi taaneqartutut amigartoorutiminut matussusiiffigineqarnissaminut naammattunik uppernarsaasiisimanersoq aalajangissavaat.
Imm. 4. Nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut imm. 3 naapertorlugu aalajangiinerat kiffartuussissummik pilersuisussaatitaanermi amigartoorutit matussusertinneqarnissaannik pisinnaatitaaffiliissapput, tak. imm. 1.
Imm. 5. Naalakkersuisut amigartoorutinut matussusiisarnerup imm. 1-imi taaneqartup naatsorsorneqarnissaannut maleruagassanik sukumiinerusunik aalajangersaassapput, tassunga ilanngullugit naatsorsuinissamut piffissaliuussisarneq pillugu aamma nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisunut akiliummik akiliinissamut maleruagassat.

 

Pilersuisussaatitaanerup iluani tuniniagaqartunut piumasaqaatit

§ 27. Naalakkersuisut pilersuisussaatitaanerup iluani kiffartuussissutinik tuniniagaqarnermut pilersuinermullu atatillugu atuisut pisinnaatitaaffissaannut tunngaviusussanik qulakkeerinissaq eqqarsaatigalugu, pilersuisussaatitaanerup iluani kiffartuussissutinik sullissisussatut toqqarneqartup pisussaaffii pillugit maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.
Imm. 2. Maleruagassat imm. 1 naapertorlugu aalajangersarneqartut piumasaqaatit nalinginnaasut, pilersuisussaatitaanerup iluani kiffartuussissutinik sullissisup atuisullu akornanni atuuttussat imaannut aalajangersakkanik immikkut piumasaqaateqarfiusunik imaqarsinnaapput, taamaattorli tak. § 30.
Imm. 3. Naalakkersuisut isumaqatigiissutini piumasaqaatit imm. 2-mi taaneqartut nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisunit akuerineqartarnissaannut maleruagassiorsinnaapput.

 

Kapitali 7
Nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut, nalunaarasuartaateqarnermi maalaaruteqartarfik pilersuisussaatitaanermilu amigartoorutit aningaasalersorneqarnissaat

§ 28. Nalunaarasuartaateqarnermik suliaqartut nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisut, nalunaarasuartaateqarnermi maalaaruteqartarfik pilersuisussaatitaanermilu amigartoorutaasinnaasut aningaasalersussavaat. Taakkununnga aningaasalersuutissatut ungasianiit attaveqaqatigiinnermik atuinermut immikkut akiliummik akiliisitsisoqartassaaq, taannalu akuersissummik pigisaqartup nalunaarasuartaateqarnermi aqutsisunut akilertassavaa.
Imm. 2. Akiliut imm. 1 naapertorlugu Inatsisartut aningaasaqarnermut inatsisaatigut aalajangersarneqartassaaq. Ungasianiit attaveqaqatigiinnermut akilliut amerlasuukkaaraluni tuniniaavimmut atatillugu akilersinneqartassaaq.

 

Kapitali 8
Atuisunik illersuineq

Nalunaarasuartaatitigut atassuteqarnermi atortulersuutinik nalunaarasuartaateqarnermilu kiffartuussissutinik piginnittunut tuniniagaqartunullu piumasaqaatit minnerpaaffiat

§ 29. Naalakkersuisut atuisut kalerrisaarivimmut tamanut ammasumut aamma normunik paasiniaavinnut atassuteqarsinnaanissaat qulakkeerniarlugu nalunaarasuartaatitigut atassuteqarnermi atortulersuutinik piginnittut aamma nalunaarasuartaatitigut atassuteqarnermi atortulersuutinik nalunaarasuartaateqarnermilu kiffartuussissutinik tuniniagaqartut pisussaaffilerneqarnissaat eqqarsaatigalugu maleruagassanik aalajangersaasinnaapput, tamatuma ataani pisussaaffiliinerup tamatuma imassaanut sukumiinerusunik maleruagassiorneq.

 

Atuisut pisinnaatitaaffii tunngaviusut

§ 30. Naalakkersuisut nalunaarasuartaatitigut kiffartuussissutinik tuniniagaqartut atuisunut sullissisuusut pilersuinissamut isumaqatigiissuteqarnermut atatillugu atuisut pisinnaatitaaffiinut tunngavissanik arlalinnik qulakkeerinissaq anguniarlugu nalunaarasuartaatitigut kiffartuussissutinik tuniniagaqartut atuisunut sullissisut pisussaaffilerneqarnissaat eqqarsaatigalugu maleruagassanik aalajangersaasinnaapput, tamatuma ataani pisussaaffiliinerup tamatuma imassaanut sukumiinerusumik maleruagassiorneq.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu maleruagassat ilaatigut aalajangersakkanik imaattunik imaqarsinnaapput
1) Tunngaviusumik sullitanut attaveqarnermi qanorluunniit ittumi allakkatigut isumaqatigiissuteqarsimanissaq, isumaqatigiissusiassap ilusissaanut piumasaqaatit minnerpaaffilerneqarnerat, sullissisup paasissutissiisussaatitaanera, kiisalu isumaqatigiissutip imassaanut isumaqatigiissummilu piumasaqaatigineqartussanut piumasaqaatit minnerpaaffissaat, tamatuma ataani isumaqatigiissummi piumasaqaatit imassaanni piffissap pituttorsimaffiusussap, akinik piumasaqaatinillu allannguinermi siumut ilisimatitsinissap, qularnaveeqqusiinissap, taamaatitsinissap aammalu ilaatigut atuisup tungaaniit sumiginnaasoqarneranut atatillugu attaveersinerup sivisunerpaaffissaanut piumasaqaatit minnerpaaffissaat,
2) Terminalinut atortunut teknikkikkullu atortulersuutinik immikkut ittunik atugassiissutinik atassusiinermut atuinermullu piumasaqaatit minnerpaaffissaat,
3) Atugassanik atortunillu immikkut ittunik atuisunut atugassiinissamut pisussaaffeqarneq, tamatuma ataani atugassat atortullu taakku atuisunut akeqanngitsumik atugassiisinnaanermut, aammalu atugassat atortullu pineqartut pillugit atuisunut ilisimatitsinissamut pisussaaffeqarneq, kiisalu
4) Immikkut ittumik atuisuusut, taakku ataanni innarluutillit, pisariaqartitaannik naammassinninnissaq.
Imm. 3. Imm. 1 aamma 2 naapertorlugit maleruagassiornermi aalajangerneqarsinnaavoq pineqartut taamaallaat isumaqatigiissutinut aalajangersimasunut atuutissasut, tamatuma ataani atuisunut inuussutissarsiutinik ingerlataqanngitsunut isumaqatigiissutit, aammalu maleruagassat isumaqatigiissutigineqareernerminni sanioqqunneqarsinnaassanngitsut.

§ 31. Naalakkersuisut nalunaarasuartaatitigut kiffartuussissutinik atuisunut tuniniagaqartut tuniniaanerminnut atatillugu atuisut ammasumik assigiimmillu periarfissaqarfiusumik nalunaarasuartaatitigut kiffartuussivinnik tuniniagaasunik atuinissamut periarfissinneqarnissaat qulakkeerniarlugu maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.

§ 32. Naalakkersuisut telefoninik akiliilluni atorneqartartunik, atuisitsisunut telefoninik akiliilluni atorneqartartunik pilersitsinissamut ingerlatsinissamullu piumasaqaatit annikinnerpaaffissaannik imaqartunik maleruagassiorsinnaapput, tamatuma ataani atuisut innarluutillit immikkut ittumik pisariaqartitaannik naammassinninnissaq eqqarsaatigalugu.

 

Nalunaarasuartaatitigut attaveqaqatigiinnernik isertuussineq

§ 33. Nalunaarasuartaatitigut attaveqaqatigiinnermut atortunik piginnittut, nalunaarasuartaatitigut attaveqarnermut atortunik imaluunniit nalunaarasuartaatitigut kiffartuussinernik tuniniagaqartut kiffartuussissummik allat atuinerat pillugu paasissutissat taakkuluunniit imaasa susassaqanngitsunit pissarsiarineqarsinnaannginnissaat qulakkeerniarlugu iliuuseqassapput.
Imm. 2. Nalunaarasuartaatitigut attaveqaqatigiinnermut atortunik imaluunniit nalunaarasuartaatitigut kiffartuussinernik piginnittut tuniniagaqartullu, inuinnaat imaluunniit suliffeqarfiit aningaasaqarnikkut inissisimanerannut paasissutissat, suliassaminnik isumagisaqarnerminni ilisimalikkatik eqqarsaatigalugit susassaqanngitsunut pinngitsooratik nipangiussisussaatitaanertik ataqqissavaat. Taamatut pisussaaffiliineq aammattaaq maanna sulisuusunut siornatigullu sulisorineqarsimasunut, piginnittumut imaluunniit tuniniagaqartumut sullissinerminni pissutsinik taamaattunik ilisimalersimasaqalersimasunut atuuppoq. Tamanna suliffeqarfimmut isumaqatigiissutaasimappat, taamatut pisussaaffiliineq sulisunut suliffimmi sulinerminni pissutsinik siuliani taaneqartunik ilisimasaqalersunut tamanut atuuppoq.

 

Inuit pillugit paasissutissanik suliaqarneq

§ 34. Naalakkersuisut nalunaarasuartaatitigut kiffartuussinermik tuniniagaqartut nalunaarasuartaatitigut atassuteqarnermut atatillugu inuit pillugit paasissutissanik suliaqarnerannut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.

 

Kapitali 9
Nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq inuiaqatigiinnut pingaarutilik

§ 35. Naalakkersuisut nalunaarasuartaatitigut attaveqarnermi atortulersuutinik sullissisut aamma nalunaarasuartaatitigut kiffartuussissutinik sullissisut inuiaqatigiinni nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq pingaarutilik qulakkeerniarlugu pilersaarusiortarnissaat iliuuseqartarnissaallu pillugu maleruagassanik sukumiinerusunik aalajangersaasinnaapput, taakkununnga ilanngullugit nalunaarasuartaatitigut attaveqaatit upalungaarsimanerni pisunilu allani immikkut ittuni attaveqaqatigiinnermut tunngavissiisut, tamatuma ataaniilluni Namminersornerullutik Oqartussanut aningaasartuutaanngitsumik atortunik immikkut ittunik pilersuinissamut pisussaaffeqarneq.
Imm. 2. Naalakkersuisut maleruagassanik imm. 1-imi taaneqartut assinginik, pisortani oqartussaasunut kiisalu pisortat namminersortullu suliffeqarfiutaannut sullissiviutaannullu atuutsinneqartussanik aalajangersaasinnaapput.

 

Kapitali 10
Pineqaatissiisinnaanermut aalajangersakkat

§ 36. Akiliisussanngortitsisoqarsinnaavoq:
1) § 1, imm. 1-ip, § 8-p aamma § 33-p unioqqutinneqarnerini.
2) § 9, imm. 1, § 13, § 25, imm. 2 naapertorlugit peqqussuteqarnerup naammassinngitsoorneqarnerani.
Imm. 2. Unioqqutitsinerni aktiaatileqatigiiffinnit, piginneqatigiilluni ingerlatseqatigiiffinnit assigisaannilluunniit piliarineqartuni ingerlatseqatigiiffik akiliisussanngortinneqarsinnaavoq. Kalaallit Nunaanni naalagaaffik sinnerlugu oqartussaasoq, Namminersornerullutik Oqartussat, kommuni imaluunniit kommunit kattuffiat, kommunalbestyrelsit nunaqarfinnilu siulersuisut il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 64-imi pineqartoq unioqqutitsisuusimappat, Kalaallit Nunaanni naalagaaffik sinnerlugu oqartussaasoq, Namminersornerullutik Oqartussat, kommuni imaluunniit kommunit kattuffiat akiliisussanngortinneqarsinnaavoq.

§ 37. Najoqqutassianik peqqussut manna malillugu Naalakkersuisunit suliarineqartunik unioqqutitsinermi akiliisussanngortitsinissaq pillugu maleruagassiortoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Najoqqutassianik peqqussut manna malillugu suliarineqartunik aktiaatileqatigiiffiit, piginneqatigiilluni ingerlatseqatigiiffiit assigisaalluunniit unioqqutitsinerini akiliisussanngortitsinissaq pillugu maleruagassiortoqarsinnaavoq. Taamatuttaaq Kalaallit Nunaanni naalagaaffik sinnerlugu oqartussaasup, Namminersornerullutik Oqartussat, kommunip imaluunniit kommunit kattuffiata, kommunalbestyrelsit nunaqarfinnilu siulersuisut il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 64-imi pineqartup unioqqutitsinerani akiliisussanngortitsinissaq pillugu maleruagassiortoqarsinnaavoq.

§ 38. Inatsisartut peqqussutaanni matumani aalajangersakkanik tamatumaluunniit malitsigisaanik aalajangersakkanik unioqqutitsinerni pinerluttuliornermut inatsimmi arsaarinninnermut malittarisassat taamaatuttaaq atuutissapput.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu arsaarinnissutit Landkarsimut tutsinneqassapput.

 

Kapitali 11
Atulerfissaanut aalajangersakkat il.il.

§ 39. Inatsisartut peqqussutaat 1. januar 2007-imiit atortussaalersinneqassaaq.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq sullissinerillu pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 10, 28. oktober 1993-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.
Imm. 3. Maleruagassat piumasaqaatillugu Inatsisartut peqqussutaanni imm. 2-mi taaneqartut naapertorlugit suliarineqarsimasut allanngortinneqarnissamik imaluunniit aalajangersakkanit Inatsisartut peqqussutaat manna naapertorlugu aalajangersarneqartunit taarserneqarnissamik tungaannut atuutiinnassapput.

§ 40. Danskit-amerikamiut illersornissamut suliassaqarfiinut Inatsisartut peqqussutaat nr. 10, 28. oktober 1993-imeersoq, danskit-amerikamiut illersornissamut suliassaqarfiini nalunaarasuaartaatitigut attaveqaqatigiinneq aamma nalunaarasuartaatitigut sullissinerit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaatigut nr. 31-ikkut, 10. august 2001-imeersukkut, isumaqatigiissut 27. april 1951-imeersoq naapertorlugu atuutsinneqalersoq tunngavigalugu atuutsinneqalersoq atuutiinnassaaq, imm. 2 naapertorlugu Inatsisartut peqqussutaata matuma atuutilernissaata tungaanut.
Imm. 2. Inatsisartut peqqussutaat manna Kalaallit Nunaannut inatsimmi nr. 1089-imi, 29. december 1997-imeersumi § 3 naapertorlugu aamma Ilisimatusarnermut, Teknologiimut Ineriartortitsinermullu Ministerip isumaqatigiissuteqarfigineratigut danskit amerikamiullu ataatsimut illersornissamut suliaqarfiinut, Kalaallit Nunaanni illersornissaq pillugu aalajangersagaq 27. august 1951-imeersoq naapertorlugu pilersinneqarsimasunut atuutsinneqalersinnaavoq.




Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 20. november 2006




Hans Enoksen

/

Jørgen Wæver Johansen

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk