Tarnimikkut nappaatilinnik nammineersinnaajunnaarsitsineq allatigullu pinngitsaaliissummik iliuuseqarneq pillugu Inatsisartut Inatsisissaattut siunnersuut nr. 24, 3. december 2012-imeersoq

Kapitali 1
Inatsisip atuuffia

§ 1. Tarnimikkut nappaatilinnik napparsimavimmut unitsitsineq- uninnganerup nalaanni katsorsartinnermilu nammineersinnaajunnaarsitsineq allatigullu pinngitsaaliissummik iliuuseqarneq, taamaallaat Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi- inatsimmi matumani maleruagassat naapertorlugit- pisinnaavoq.
Imm. 2.  Pinngitsaaliissummik unitsitsineq imm. 1 apeqqutaatinnagu sinerissami peqqinnissaqarfiup immikkoortuini aallartinneqarsinnaavoq. Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi nakorsaanerup nakorsaq unitsitsisoq isumasioreerlugu unitsitsinissaq aalajangiivigissavaa. Nalinginnaasumik angallannikkut pissutsit ajoqusiinngippata, pinngitsaaliissummik unitsitsinerup kingorna nal. ak. 48-it qaangiutsinnagit napparsimasoq Dronning Ingridip Napparsimavissuanut nuunneqassaaq. Kapitali 6-imi pinngitsaaliinikkut iliuuserisinnaasatut taaneqartut, pinngitsaaliissummik unitsitsinermi atoorneqarsinnaapput.   

§ 2. Pinngitsaaliinikkut iliuuseqarneq- inatsit una naapertorlugu- paasissutisseereernikkut akuersisitseqqaarani iliuuseqarnertut paasineqassaaq, napparsimasut inatsisitigut inissisimanerat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni kapitali 2 takuuk. 
Imm. 2. Napparsimasut 15 inorlugit ukiullit imal. paasissutissinneqareernikkut akuersisinnaassuseqanngitsut, inatsit una tunngavigalugu makku pitsaaliorniarlugit ingerlaannaq iliuuseqarnissaq pisariaqarpat, angajoqqaatut oqartussaasumit, sinniisuutitamit imal. ilaquttanit qaniginerusanit akuersissummik piniartoqaqqaassanngilaq:
1) imminut allanilluunniit timikkut peqqisutsikkulluunniit ajoqusiineq imal.        
2) annikigisassaanngitsumik aserorterineq.
Imm. 3.  Tamatuma kingorna angajoqqaatut akisussaassuseqartoq, sinniisuutitaq ilaquttalluunniit qaniginerusat ilisimatinneqassapput.
Imm. 4.  Napparsimasunut 15-it 18-illu akornanni ukiulinnut, isummerfiginninnerup kingunerisinnaasaanik paasinnissinnaassuseqanngitsutut peqqinnissakkut sullissisumit immikkut naliliivigineqartunut, napparsimasut pisinnaatitaaffii pillugit Inatsisartut peqqussutaat § 8 imm. 2 -3-lu aamma atuupput.

 

Kapitali 2
Aalajangersakkat nalinginnaasut

§ 3.  Peqqinnissaqarfiup immikkoortuisa arlaannut unitsitsineq, uninnganeq katsorsaanerlu sapinngisamik napparsimasup nammineq piumassusaa naapertorlugu pissapput.
Imm. 2. Unitsitsinermut-, uninnganermut-, katsorsaanermilu siunertaq- taamatullu peqqissinerusinnaanerup ilimanaatigisinnaasaa pillugu, nakorsap napparsimasoq paasissutississavaa.
Imm. 3. Immikkoortortamut unittut tamarmik katsorsartinnissaasa pilersaarusiorneqartarnissaa, pilersaarutit suunerinik ilitsersorneqarnissaat kiisalu pilersaarutip piviusunngortinnissaanut tamatigut akuersisinniarnissaat, Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi nakorsaanerup akisussaaffigaa.
Imm. 4.  Katsorsaanermut pilersaarutit nutartertuagassaapput tamatigullu katsorsaanerit suut ingerlanneqarnerinut, kiisalu katsorsaanermi anguniagassatut suut siunniunneqarnerinut  takussutissaassallutik.
Imm. 5.  Katsorsagassaq akerliliinngippat, katsorsaanermut pilersaarutip assilinera, inuttaanut tunniunneqassaaq.

§ 4.  Napparsimasup nammineq piumassutsi naapertorlugu peqataanissaa sapinngisaq tamaat anguniaqqaarlugu aatsaat pinngitsaaliissummik iliuuseqartoqarsinnaavoq. Periarfissaqarpat napparsimasoq naammaginartumik piffissalerlugu eqqarsarfissinneqassaaq.
Imm. 2.
  Pinngitsaaliilluni iliuuseqarneq anguniagaasumut naapertuutuussaaq. Annikinnerusumik iliuuseqartoqarsinnaappat taanna toqqarneqassaaq.
Imm. 3. Pinngitsaaliineq sapinngisaq tamaat qajassuartumik napparsimasumullu innarliinertaqanngitsumik ajoqusiinertaqanngitsumillu ingerlanneqassaaq.
Imm. 4.  Pinngitsaaliineq siunertarisaq anguniarlugu pisariaqartitsinermit annertunerusumik atorneqassanngilaq.



Kapitali 3
Nammineersinnaajunnaarsitsineq

Aalajangersakkat nalinginnaasut

§ 5. Napparsimasoq tarnimigut nappaateqarpat imal. tamatumunnga assingulluinnartumik ersiuteqarpat, katsorsartinnissaalu siunertaralugu nammineersinnaajunnaarsitsinnginneq illersorneqarsinnaanngippat aatsaat, §§ 6-8 naapertorlugit pinngitsaaliissummik unitsitsisoqarsinnaavoq imal. § 9 naapertorlugu tigummigallagassanngortitsisoqarsinnavoq makku pissutigalugit:
1)  ajorunnaarsinnaanerup imal. annertuumik pingaarutilimmillu nappaatip pitsanngoriaateqarsinnaanera akornuserneqangaatsiarsinnaappat imal.
2)  napparsimasoq imminut allanilluunniit annertuumik navianartorsiortitsisinnaappat.


Pinngitsaaliissummik unitsitsineq

§ 6.  Napparsimasup tarnimigut nappaateqarsorinartup nammineq katsorsartinnissi isumaginngippagu, qanigisaasut peqqinnissaqarfimmut attaveqarnissaq pisussaaffigaat. Qanigisaasut peqqinnissaqarfimmut attaveqanngippata politiit taamaasiornissamut pisussaaffeqarput.
Imm. 2.  Nakorsap tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmut unitsitaanissap pisariaqassusaa, misissuineq paasissutissallu pissarsiarineqartut tunngavigalugit naliliivigissavaa. Napparsimasoq paasissutissinneqarnikkut unitsitaanissamut akuersissuteqanngippat, pinngitsaaliissummik unitsitaanissap pisariaqassusaa nakorsamit aalajangiivigineqassaaq.
Imm. 3. § 5-imi piumasaqaatit eqquutsinneqarpata pinngitsaaliissummik unitsitsisoqassaaq. § 7 imm. 2 naapertorlugu nakorsaq uppernarsaasiussaaq.

§ 7.  Pinngitsaaliissummik unitsitsinissaq pillugu politiit aalajangersaallutillu ikiuutissapput.
Imm. 2.  Unitsitsinissaq siunertaralugu nakorsap nammineq misissuineranut atatillugu uppernarsaat tunngavigalugu, aatsaat pinngitsaaliissummik unitsitsisoqassaaq. Uppernarsaat nakorsamit- Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi pinngitsaaliissummik unitsitaaffissami atorfilimmit- suliaassanngilaq. Taamatuttaaq nakorsaq nammineq soqutigisat pissutigalugit aalajangeeqataasinnaanngitsoq uppernarsaasiortuussanngilaq. Nammineq soqutigisat pissutigalugit aalajangeeqataasinnaannginneq pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsimmi § 3-mi aalajangersakkatut atuuppoq.
Imm. 3. § 5 nr. 2 naapertorlugu pinngitsaaliissummik unitsitsineq, ullup unnuallu ataatsip ingerlanerani nakorsap misissuisimaneranik tunngaveqassaaq, § 5 nr. 1-ilu naapertorlugu pinngitsaaliissummik unitsitsineq, sapaatip akunnerata kingulliup ingerlanerani misissuinermik tunngaveqassalluni.

§ 8. § 5 nr. 2 naapertorlugu pinngitsaaliissummik unitsitsinermi napparsimasoq ingerlaannaq peqqinnissaqarfimmit unitsinneqasaaq. § 5 nr. 1 naapertorlugu- § 7 imm. 3-mi taaneqartutut- sapaatip akunnera ataaseq piffissaliussap iluani piaarnerpaamik pinngitsaaliissummik unitsitsisoqassaaq.
Imm. 2.  Pinngitsaaliissummik unitsitsinissamut piumasaqaatit eqquutsinneqarnerat, Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi nakorsaanerup aalajangiivigissavaa.
Imm. 3. Kalaallit Nunaanni politimesterip Qallunaat Nunaannilu Inatsisinik Atuutsitsinermut Ministereqarfiup akuersisinnerisigut, pinngitsaaliissummik unitsitsinissamut atatillugu politiit peqataanissaat, Naalakkersuisut immikkut maleruagassiuutissavaat.

 
Tigummigallagassanngortitsineq

§ 9. Nakorsaanerup § 5-imi aalajangersakkat eqquutsinneqarsorippagit, Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi uninngasumik pinngitsaaliissummik tigummigallagassanngortitsisoqarsinnaavoq.
Imm. 2.  Tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi uninngasoq paasissutissinneqarnikkut akuersissuteqanngitsoq, immikkoortortamut matoqqasumut nunatta avataaniittumut nuunneqassappat, pinngitsaaliinikkut tigummigallagassanngortitsinermut atatillugu aalajangersakkat tunngavigineqassapput.  
Imm. 3.  Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi uninngasumit angerlarnissaq noqqaassutigineqarpat, noqqaassuteqarnermiit piaarnerpaamik kingusinnerpaamillu nal. ak. 24 it qaangiutsinnagit angerlartitaasinnaaneq imal. pinngitsaaliissummik tigummigallagassanngortinneqarnissaq pillugu, napparsimasoq nakorsaanermit nalunaarfigineqassaaq. Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmut pinngitsaaliissummik unitsitaanermiit imal. § 1  imm. 2 naapertorlugu unitsitaanermiit ullup unnuallu ataatsip ingerlanerani angerlartitaanissaq noqqaassutaappat, pinngitsaaliissummik unitsitaanermiit nal. ak. 48-it qaangiutsinnagit, nakorsaanerup aalajangiussaa napparsimasumut nalunaarutigineqassaaq. §§ 30-37 naapertorlugit napparsimasumut siunnersorti qinnuteqartuuppat taannattaaq ilisimatinneqassaaq.


Takkutinngitsoortunik/qimaasunik pinngitsaaliissummik utertitsineq

§ 10. § 1 imm. 2 naapertorlugu pinngitsaaliissummik unitsitaq tigummigallagassanngortitarluunniit, Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmiit sinerissamiluunniit peqqinnissaqarfiup immikkoortuisa arlaanniit qimaasimappat namminerlu piumassutsiminik utersimanngippat, politiit ikiorsiullugit utertinneqarnissaa, Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi nakorsaanerup aalajangiivigisinnaavaa. Takkutinngitsoornerup paasineqarneraniit sapaatip akunnera qaangiutsinnagu utertitsisoqarsinnaavoq. Pineqartoq anisinnaatitaanerminut atatillugu takkutinngitsoorpat, unnuinerit pingasut sinnerneqannginnissaannik akuersissuteqartoqarsimanissaa  pinngitsaaliissummik utertitsinissamut piumasaqaataavortaaq.
Imm. 2.  Kalaallit Nunaanni politimesterip Qallunaat Nunaannilu Inatsisinik Atuutsitsinermut Ministereqarfiup akuersisinnerisigut, pinngitsaaliissummik utertitsinissamut atatillugu politiit peqataanissaat, Naalakkersuisut immikkut maleruagassiuussinnaavaat.


Nammineersinnaajunnaarsitsinerup atorunnaarsinneqarnera

§ 11. § 5 naapertorlugu piumasaqaataasut eqquutsinneqarsinnaajunnaarpata, nammineersinnaajunnaarsitsineq ingerlaannaq atorunnaarsinneqassaaq. Napparsimasoq napparsimasumullu siunnersortaasoq ingerlaannaq tamatuminnga ilisimatinneqassapput.



Kapitali 4
Pinngitsaaliissummik iliuuseqarneq

§ 12. § 9 naapertorlugu pinngitsaaliissummik tigummigallagassanngortitaanissamut piumasaqaatit equutsinneqarpata aatsaat pinngitsaaliissummik iliuuseqartoqarsinnaavoq.
Imm. 2.  Pinngitsaaliissummik nakorsaatitortitsinermi nakorsaatit misilerarneqareersut nalinginnaasumik annertussusilikkat annikinnerpaanillu kingunerluutitallit atorneqassapput.
Imm. 3.  Pinngitsaaliissummik iliuuseqarneq taamaallaat Dronning Ingridip Napparsimavissuani pisinnaavoq.
Imm. 4.  Imm. 1-imi piumasaqaatit eqquutsinneqarpata napparsimasullu inuunera navianartorsiorpat navianartorsiortinneqalersinnaappalluunniit aatsaat pinngitsaaliissummik qupinnguallatsitsilluni katsorsaasoqarsinnaavoq.
Imm. 5. Pinngitsaaliissummik iliuuseqarnissaq Dronning Ingridip Napparsimavissuani  tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi nakorsaanermit aalajangiivigineqassaaq. Katsorsaaniarnermut atatillugu pisariaqartinneqassappat napparsimasup qanoq annertutigisumik nukersorfigineqartariaqarnissaa, nakorsaaneruttaaq aalajangiivigisinnaavaa.  
Imm. 6. Imm 4 naapertorlugu pinngitsaaliissummik iliuuseqartoqarnissaa pillugu nakorsaanerup aalajangiinissaa sioqqullugu, napparsimasoq akuersissuteqarnissamut naammaginartumik piffissalerlugu eqqarsarfissinneqassaaq. Naammattumik- ullulli pingasut sinnernagit napparsimasoq eqqarsarfissinneqassaaq.
Imm. 7.  Aalajangersagaq naapertorlugu Naalakkersuisut pinngitsaaliissummik iliuuseqarneq pillugu immikkut maleruagassiussapput.  

§ 13. § 5 naapertorlugu nammineersinnaajunnaarsitsisinnaanermut piumasaqaatit eqquutsinneqarpata, napparsimasorlu inuunera peqqissusaaluunniit nappaammit annertuumik navianartorsiortinneqartoq, paasissutissinneqarnikkut timikkut nappaammi nakorsarneqarnissaanut akuersissuteqanngippat, pinngitsaaliissummik nakorsarneqarsinnaavoq. Napparsimasoq Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi uninnganngippat, aalajangersagaq naapertorlugu pinngitsaaliissummik nakorsaasoqartinnagu, § 6 imm. 3 naapertorlugu pinngitsaaliissummik unitsitaanissamut uppernarsaasiortoqaqqaarnissaa, tarnimikkullu nappaatillit immikkoortortaqarfianni nakorsaanerup § 8 imm. 2 naapertorlugu pinngitsaaliissummik unitsitsinissamut piumasaqaatit eqquutsinneqarnerannik aalajangiinissaa, piumasaqaataapput.
Imm. 2.  Imm. 1-imi taaneqartutut pinngitsaaliissummik iliuuseqarnissaq, Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi nakorsaaneq isumasioqatigereerlugu, timikkut nappaatinut immikkoortortaqarfimmi pineqartumi nakorsaanermit aalajangiivigineqassaaq. Pisariaqassappat nakorsartinneq timikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi ingerlanneqarsinnaavoq.
Imm. 3.  Aalajangersagaq naapertorlugu pinngitsaaliissummik nakorsaaneq pillugu Naalakkersuisut immikkut maleruagassiussapput.



Kapitel 5
Angerlartitsinermut atatillugu malittarinninneq

§ 14.  Napparsimasut angerlartitaanermik kingorna peqqissutsimut pisariaqaatilimmik, namminneq piumassusertik naapertorlugu katsorsartinnissamik inunnilluunniit isumaginninnikkut ikiorserneqarnissamik noqqaassuseqarsinnaasorinngisat, napparsimasup, tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfiup kiisalu pisortaqarfiit sullissinissamut naapertuuttut, peqqinnissakkut sullissisut allallu akunnerminni katsorsaanikkut isumaginninnikkullu neqeroorutit pillugit isumaqatigiissusiornissaat, Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi nakorsaanerup akisussaaffigaa.
Imm. 2. Angerlartitaanermut atatillugu isumaqatigiissutinik nalunaarsuinissaq Nunatsinnilu Nakorsaanermut nalunaarutiginnittarnissaq Naalakkersuisunit maleruagassiuunneqassaaq. Nalunaarutiginnittarnermut atatillugu napparsimasup kinaassusaata ilanngunneqartarnissaa pillugu Naalakkersuisut maleruagassiorsinnaapput.

§ 15.  Napparsimasoq § 14 –mi aalajangersakkat naapertorlugit pineqartoq, angerlartitaanermut atatillugu isumaqatigiissusioqataajumanngippat, tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfiup- pisortaqarfiit sullissinissamut naapertuuttut, peqqinnissakkut sullissisut taamaaqataalu suleqatigalugit- peqqinnissakkut isumaginninnikkullu neqeroorutinik ataqatigiissaaralutik napparsimasup pilersaarusiuunnissaa, nakorsaanerup akisussaaffigaa.
Imm. 2.  Pilersaarusianik ataqatigiissaakkanik nalunaarsuinissaq Nunatsinnilu Nakorsaanermut nalunaarutiginnittarnissaq pillugu Naalakkersuisut maleruagassiussapput. Nalunaarutiginnittarnermut atatillugu napparsimasup kinaassusaata ilanngunneqartarnissaa pillugu Naalakkersuisut maleruagassiorsinnaapput.

§ 16.  Paasissutissanik ingerlatsitseqqinneq angerlartitaanermut atatillugu isumaqatigiissutit ataqatigiissaakkamilluunniit pilersaarusiap eqquutsinneqarneranik nakkutilliinermut atatillugu  pisariaqartutut isigineqarpat, tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfik paasissutissanik napparsimasup inuttut inuuneranut tunngasunik pisortaqarfinnut, peqqinnissakkut sullissisunut taamaaqataannullu ingerlatitseqqissinnaavoq. Taamatuttaaq pisortaqarfiit, peqqinnissakkut sullissisut assigisaallu paasissutissanik napparsimasup inuttut inuuneranut tunngasunik, tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmut, pisortaqarfinnut allanut, peqqinnissakkut sullissisunut assigisaannullu  ingerlatitseqqissinnaapput.

§ 17. Angerlartitaanerup kingorna katsorsartinnermik peqqissutsip attatsiinnarnissaanut pisariaqartumik napparsimasup taamaatsitsinissaa tunngavissalimmik ernumanaateqartoq ilimanaateqarluinnartorlu uninnganerup nalaani paasinarsippat, kiisalu:
1) uninnganeq sioqqullugu ukiut pingasut kingulliit ingerlaneranni napparsimasoq pinngitsaaliissummik unitsitaasimappat pinngitsaaliissummilluunniit tigummigallagassanngortitaasimappat
2) uninnganeq sioqqullugu ukiut pingasut kingulliit ingerlanerini, napparsimasup minnerpaamik ataasiarluni angerlartitaanermut atatillugu isumaqatigiissummi pilersaarummiluunniit ataqatigiissaakkami katsorsartinnissamut pilersaarutaasumik malinnissimanngippat, kiisalu
3) napparsimasoq pinngitsaaliissummik unitsitaasimappat pinngitsaaliissummilluunniit tigummigallagassanngortitaasimappat napparsimasup angerlartinneqannginnerani pinngitsaaliissummik malittarinninnissaq, Dronning Ingridip Napparsimavissuani nakorsaanerup aalajangiivigisinnaavaa.
Imm. 2.  Angerlartitaanermut atatillugu pinngitsaaliissummik malittarinninnissaq pillugu nakorsaanerup aalajangiinera, peqqinnissaqarfiup immikkoortuisa arlaannut ornigunnikkut nakorsaatitortsinneqarnissaannarmik piumasaqaateqarfiusinnaavoq.
Imm. 3.  Napparsimasoq nakorsaatitortitassaq takkutinngitsoorpat politiit ikiortigalugit aaneqarnissaa pinngitsaaliissummillu peqqinnissaqarfiup immikkoortuisa arlaanni nakorsaatitortinneqarnissaa, nakorsaanerup aalajangiivigisinnaavaa. Napparsimasumik aallernermi sapinngisaq tamaat peqqinnissakkut sullissisumik peqataasoqassaaq.
Imm. 4.  Angerlartitaanermut atatillugu pinngitsaaliissummik malittarinnilluni  nakorsaasiinermi, nakorsaatit napparsimasumut qanoq sunniuteqarneri nakorsaanermit ilisimaneqartut- pisariaqarpallu sivisuumik sunniusimasinnaasut atorneqassapput.
Imm.5.  Angerlartitaanermut atatillugu pinngitsaaliissummik malittarinninnissamik aalajangiineq angerlartitaareernerup kingorna qaammatini pingasuni atuutsinneqarsinnaavoq.
Imm. 6.  Napparsimasup imm. 5 naapertorlugu qaammatit pingasut killiliussat qaangiunneranni, piqqissutsiminut pingaarutilimmik katsorsartinnerminik taamaatitsinissaanut annilaanngateqarnissaq taamalu pisoqarsinnaaneranik ilimasuuteqarnissaq tunngavissaqarpat, angerlareernermi pinngitsaaliisummik malittarinninnerup qaammatit pingasukkaarlugit, qaammatilli aqqaneq marluk sinnernagit sivitsorneqartarnissaa, nakorsaanerup aalajangiivigisinnaavaa.

§ 18.  Napparsimavimmiit angerlatitaanermut atatillugu pinngitsaaliissummik malittarinninnissaq, tassungalu atatillugu napparsimasumik nakorsaatitortinneqarnissamut nammineq piumassutsiminik takkutinngitsumik politiit aallersinnaanerat pillugu, Kalaallit Nunaanni politimesterip Qallunaat Nunaannilu Inatsisinik Atortitsinermut Ministereqarfiup akuersinerisigut- taamatuttaaq peqqinnissakkut sullissisumik peqataasoqarnissaa pillugu, Nalakkersuisut maleruagassiussapput.



Kapitali 6
Aalaakkiineq assigisaanillu iliuuseqarneq.

Aalaakkiineq

§ 19.  Pinngitsaaliissummik aalaakkiinermi taamaallaat qitequt, singernernut aamma imal. paffinnut aalaakkiissutit aaqqatillu atorneqarsinnaapput.
Imm. 2. Pinngitsaaliilluni aalaakkiisoqarsinnaavoq makku pitsaaliornissaat pisariaqarpat:
1) napparsimasup nammineq allallu timaannik peqqissusaannillu ajoqusiisinnaanera ilimanaateqarluinnarpat,
2) napparsimasoq uninngaqamminik malersuippat allatulluunniit annertuumik ajoqusersuippaat imal.
3) annikigisassaanngitsumik aserorterippat.

§ 20. Nakorsap napparsimasumik takuniaareernermi kingorna pinngitsaaliissummik aalaakkiinissaq aalajangiivigissavaa.
Imm. 2.  Qiterut atorlugu aalaakkiinerup saniatigut paffinnut aamma imal. singernernut aalaakkiissutit aaqqatillu atorneqarnissaat, Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi nakorsaanerup aalajangiivigissavaa.
Imm. 3.  Sinerissami peqqinnissaqarfiup immikkoortuisa arlaanni pinngitsaaliissummik aalaakkiineq nal. ak. aqqaneq marluk sinnerlugit sivisussuseqassappat sivisussuseqassangatinneqarpalluunniit, aallaakkigaanerup sivitsorneqarnissaa, Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi nakorsaanerup aalajangiivigissavaa.
Imm. 4. § 19-imi imm. 2 nr. 1-imi taaneqartutut pisoqarnerani nakorsap takkunnissaanut utaqqinissaq napparsimasumut allanulluunniit isumannaallisaaneq eqqarsaatigalugu illersorneqarsinnaanngippat, sulisut namminneq napparsimasoq qiteruserlugu aalaakkernissaa aalajangersinnaavaat. Taamaa pisoqarpat nakorsaq qiterusiilluni aalaakkiineq pillugu aalajangiisuusussaq ingerlaannaq aggersarneqassaaq.

§ 21.  Napparsimasoq qiteruserlugu aallaakkigaq immikkut nakkutilliisoqartinneqassaaq.


Nukersorfiginninneq

§ 22.  Napparsimasoq peqqinnissaqarfiup immikkoortuisa arlanni uninngasoq § 19 imm. 2-mi piumasaqaatit eqquutsinneqarpata, pinngitsaaliissummik aalaakkerneqarsinnaavoq pisariaqarpallu nukersorfigalugu sumiiffimmi immikkoortumut allamut nuutinneqarsinnaalluni. Napparsimasut kapitali 3 naapertorlugu nammineersinnaajunnaarsitaasimasut immikkoortortamiiginnarnissaat qulakkeerniarlugu nukersorfigisariaqarsinnaapput.
Imm. 2.
 Napparsimasup nappaanni pissutigalugu eqqissiveeqisup pitsaanerulernissaanut aalajangiisuuppat- pisariaqarpat nukersornikkut- eqqissisaammik kapineqarnissaa nakorsap aalajangersinnaavaa.

Napparsimasumik illersuiniarluni aalaakkiineq

§ 23.  Napparsimasoq illersorniarlugiu aalaakkiineq tassaavoq qanorluunniit iliuuseqarnikkut napparsimasup piumassuserinngisamik imminut annertuumik navianartorsiortissinnaaneranik  pitsaaliuineq.
Imm. 2. Nakorsap napparsimasumik takuniaareerluni suna atorlugu aalaakkiisoqarnissaa aalaajangereerpagu aatsaat napparsimasumik illersuiniarluni aalaakkiisoqarsinnaavoq.


Immikkut nakkutilliineq immikkoortortamilu matunik parnaarsineq

§ 24.  Inatsit naapertorlugu immikkut nakkutilliineq tassaavoq sulisup ataatsip marluluunniit nappasimasumit nigoratik nakkutilliisinneqarnerat.
Imm. 2. Makku pitsaaliniarlugit pisariaqarpat aatsaat napparsimasup akuersissutigisimanngisaanik immikkut nakkutilliisoqarsinnaavoq: 
1) imminorneq imal. nammineq allalluunniit peqqissusaannik annertuumik ajoqusiisinnaaneq imal.
2) napparsimasoq uninngaqamminik malersuippat allatulluunniit annertuumik ajoqusersuippat
Imm. 3. Immikkut nakkutilliisoqarnissaa nakorsap napparsimasumik takusaareernermi kingorna aalajangiivigissavaa.

§ 25.  Napparsimasoq immikkoortortamut unitsinneqarnermini immikkoortortap aaqqissuussaaneranik- taamaattoqassappallu immikkut parnaarneqarsinnaasumik immikkoortortaqarnera ilanngullugu- ilisimatinneqassaaq.

§ 26. Napparsimasut inaannut matut pinnagit, immikkoortortami napparsimasunut makkununnga matunik parnaarsinissaq nakorsamit aalajangiivigineqarsinnaavoq:
1) kapitali 3 naapertorlugu nammineersinnaajunnaarsitat kiisalu
2) napparsimasut § 23 naapertorlugu piumassuserinngisaminnik imminnut annertuumik navianartorsiortissinnaasut.      
Imm. 2.  Napparsimasut inaannut matut pinnagit, napparsimasut imm. 1- imi pineqanngitsut namminneq kissaatigippassuk matunik parnaarsinissaq, nakorsap aalajangiivigisinnaavaattaaq. Napparsimasup kissaataa naapertorlugu ingerlaannaq matut parnaarussaarneqassapput.
Imm. 3. Imm. 1 aamma 2 naapertorlugit matunik parnaarsinissaq aalajangiunneqarniariarpat, napparsimasut immikkoortortami uninngasut tamarmik tamatuminnga kalerrinneqassapput.


Pinngitsaaliissummik timikkut eqqiluisaartitsineq

§ 27.  Tarnimigut nappaatilik nappaanni pissutigalugu timikkut eqqiarnissaminik isumaginnissinnaanngitsoq- napparsimasoq nammineq uninngaqataasut sulisulluunniit eqqarsaatigalugit pisariaqarpat- pinngitsaaliissummik eqqiartsinneqarnissaa pillugu, Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi nakorsaaneq aalajangiisinnaavoq.


Pisinnaatitsineq pillugu aalajangersagaq

§ 28.  Pinngitsaaliissummik aalaakkiineq, nukersorfiginninneq, napparsimasoq illersorniarlugu aalaakkiineq, immikkut nakkutilliisoqartitsineq, immikkoortortami matunik parnaarsineq pinngitsaaliissummillu timikkut eqqiartitsineq pillugu, Naalakkersuisut immikkut maleruagassiuussissapput



Kapitali 7
Allakkanik, ininik napparsimasut uninngaviinik pigisaannillu misissuineq, timi satsillugu misissuineq pigisanillu arsaarinninneq suujunnaarsitsinerlu

§ 29.  Nakorsaatit, aanngajaarniutit atortulluunniit navianaatillit napparsimasumut apuunneqarsimanerannik apuunniarneqarnerannilluunniit tunngavissalimmik pasitsaassisoqartillugu, Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi nakorsaanerup makku aalajangiivigisinnaavai:
1) napparsimasup allagarsiaasa/nassiussarsiaasa ammarneqarlutik misissuivigineqarnissaat,
2) inip napparsimasup uninngaviata napparsimasullu pigisaasa misissorneqarnissaat imal.
3) napparsimasup timaa satsillugu misissorneqarnissaa. Timip ammarnisa misissorneqarnissaat inerteqqutaavoq.
Imm. 2.  Napparsimasup allagarsiaasa/poortugarsiaasa, inip uninngaviata pigisaasalu  misissorneqarnerini sapinngisamik napparsimasoq peqataatinneqassaaq.
Imm. 3.  Nakorsaatit, aanngajaarniutit atortullu navianaatillit imm. 1 naapertorlugu iliuuseqarnermi nassaarineqartut arsaarinnissutaanissaat, nakorsaanermit aalajangiivigineqarsinnaavoq. Nakorsaatit, aanngajaarniutit atortullu navianaatillit inatsisit nalinginnaasut unioqqutillugit pigineqarnersut, nakorsaanerup politiinut aalajangigassanngortissinnaavaa.
Imm. 4.  Allagarsianik/nassiussarsianik, ininik napparsimasut uninngaviinik pigisaannillu  -napparsimasullu timaa satsillugu misissuisarneq kiisalu atortunik arsaarinnittarneq suujunnaarsitsisarnerlu pillugit, Naalakkersuisut immikkut maleruagaassiussapput.



Kapitali 8
Pinngitsaaliinernik nalunaarsuisussaatitaaneq pinngitsooranilu pinngitsaalisat malinnaaffigalugit naliliinissaq

§ 30. §§ 5-10 naapertorlugit pinngitsaaliinikkut iliuutsinik suugaluanik ilisimatitsineq, § 12, § 17 naapertorlugu napparsimavimmiit angerlartitamik pinngitsaaliissummik malittarinninneq, §§ 19 – 22, § 23 naapertorlugu iliuusissatut innersuussutit, § 24 naapertorlugu nal. ak. 24 sinnerlugit immikkut nakkutilliineq, kiisalu § 26 pinngitsaaliilluni iliuutsit suuneri tunngavilersuutaasullu immikkoortortami nalunaarsuivimmut nalunaarneqassapput.
Imm. 2.  Pinngitsaaliinikkut iliuutsinik nalunaarsuineq Nunatsinnilu Nakorsaanermut nalunaaruteqartarnissaq pillugu Naalakkersuisut immikkut maleruagassiussapput. Tamatumunnga atatillugu nalunaarutit napparsimasup kinaassusaanik ilaqartinneqarnissaat pillugu Naalakkersuisut maleruagassiorsinnaapput.

§ 31. Nammineersinnaajunnaarsitsinerup, pinngitsaaliissummik iliuuseqarnerup, angerlartitaareernermi pinngitsaaliissummik malittarinninnerup, pinngitsaaliissummik aalaakkiinerup, nukersorfiginninnerup, napparsimasoq illersorniarlugu aalaakkiinerup, matunik parnaarsinerup, pinngitsaaliissummik timikkut eqqiartitsinerup, allagarsianik/nassiussarsianik- napparsimasup inigisaanik pigisaanillu misissuinerup, timi satsillugu misissuinerup kiisalu nakorsaatinik allanillu arsaarinninnerup pisariaqartitamiit annertunerusumik atorneqannginnissaanik nakkutilliineq, Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi nakorsaanerup pisussaaffigaa.
Imm. 2.  Nammineersinnaajunnaarsitsinerup naliliiviginissaanut atatillugu ullut pingasut, qulit, 20-it 30-illu qaangiunnerini tamatumalu kingorna akuttunerpaamik sap. ak. sisamat qaangiunnerini, nammineersinnaajunnaarsitsinerup atorunnaarsinnissaata tungaanut, piumasaqaatit eqquutsinneqarnerat nakorsaanerup nakkutigisassara. Naliliinerit taakku pinngitsaaliissummik iliuutsinut nalunaarsuivimmut ilanngunneqassapput.
Imm. 3.  Nammineersinnaajunnaarsitsinerup attatiinnarnissaanik aalajangiineq pillugu napparsimasoq napparsimasumullu siunnersorti nalunaarfigineqassapput.
Imm. 4. Napparsimasoq illersorniarlugu aalaakkiinerup attatsiinnarnissaa, pissutsit apeqqutaatillugit, akulikitsunik akuttunerpaamilli napparsimasumik illersuiniarluni aalaakkiinissap aalajangiunneqarneraniit ullut pingasut, qulit, 20-it 30-illu qaangiunnerini, tamatumalu kingorna sivitsorneqassappat, akuttunerpaamik sap. ak. sisamat qaangiunnerini nakorsaq nutaamik naliliissaaq.
Imm. 5.  Pinngitsaaliissummik aalaakkiinerup attatsiinnarnissaa, pissutsit apeqqutaatsillugit, akulikitsumik akuttunerpaamilli ullup unnuallu ataatsip ingerlanerani, ataasiarluni nakorsamit nutaamik naliliivigineqassaaq.

 

Kapitali 9
Napparsimasunut siunnersortit

§ 32.  Pinngitsaaliissummik unitsitat, tigummigallagassanngortitat, pinngitsaaliissummik katsorsakkat, angerlartinneqarnerminnut atatillugu malittarineqartut, pinngitsaaliissummik aalaakkikkat, nukersorfigisat, napparsimasoq illersorniarlugu aallaakkikkat, nal. ak. 24-it sinnerlugit immikkut nakkutigisariallit kiisalu § 26 imm. 1 nr. 2 naapertorlugu immikkoortortami matut parnaarnerisigut mattunneqartut tamarmik siunnersorteqartinneqassapput.
Imm. 2.  Peqqinnissaqarfiup immikkoortuisa arlaanni unitsitaanermut, uninnganermut katsorsartinnermullu tunngasut suulluunniit pillugit napparsimasunut siunnersorti napparsimasumut ilitsersuillunilu siunnersuisuussaaq. Napparsimasoq maalaaruteqarniarpat tamatuma suliaralugulu naammassineqarnissaanut siunnersorti ikiuutissaaq. Napparsimasup maalaarutaata Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartunit  suliarineqarnerani, ajornanngippat siunnersorti peqataassaaq.

§ 33.  Nunatta eqqartuussiviani eqartuussisoq qinnuteqartut akornanni napparsimasunut siunnersortissanik atorfinitsitsissaaq. Napparsimasunut siunnersortinngortut nalunaarsorsimaffiat, Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmut nassiunneqassaaq. Napparsimasunut siunnersortinngortut Nuummi najugaqartuussapput Dronning Ingridillu Napparsimavissuani atorfeqartuussanatik.
Imm. 2. Pinngitsaaliissummik iliuuseqartoqarnerata siunnersortinngornerullu peqqissaasumit pigaartuusumit siunnersortinngortumut piaarnerpaamik nalunaarutigineqarnerisigut,    siunnersortinngortitsisoqassaaq. Siunnersortinut nalunaarsuivimmi tullinnguuttoq napparsimasumut siunnesortinngortinneqassaaq.
Imm. 3. Siunnersortinngortsinniagaq pillugu oqaaseqaateqarnissamut napparsimasoq periarfissinneqassaaq. Nalunaarsuiffimmi allassimasumik allamik siunnersorteqarnissaq napparsimasup kissaatigippagu, sapinngisaq naapertorlu kissaataa akuerineqassaaq. Aalajangiineq kredsdommerimut naammagittaalliutigineqarsinnaavoq.
Imm. 4.  Napparsimasunut siunnersortit nalunaarsorsimaffianni allassimanngitsumik siunnersorteqarnissi napparsimasup kissaatigippagu, imm. 2 naapertorlugu nalunaarsuiffimmi tullinnguuttoq utaqiisaasumik siunnersotinngortinneqassaq. Napparsimasup toqqagaata siunnersortinngorsinnaanera kredsdommerip aalajangiivigissava.
Napparsimasup kissaataa akornutissaqanngippat akuerineqassaaq.

§ 34.  Napparsimasumut siunnersortinngortup napparsimasoq piaarnerpaamik pulaassavaa attavigiuassallugulu. Napparsimasoq Dronning Ingridip Napparsimavissuaniippat, siunnersortinngornerup kingorna nal. ak. 24-it qaangiutsinnagit napparsimasoq siullermik pulaarneqassaaq. Napparsimasoq sinerissami peqqinnissaqarfiup immikkoortuisa arlaanniikkallarpat siunnersortinngornermiit nal. ak. 24-it qaangiutsinnagit oqarasuaatikkut attavigineqassaaq. Tamatuma kingorna sapinngisamik sapaatip akunneranut ataasiarluni pisariaqartitsinerlu naapertorlugu pulaartoqartassaaq.
Imm. 2. Akeqanngitsumik akornuserneqaranilu nammineq takkunnikkut, allakkatigut oqarasuaatikkullu napparsimasumut attaveqarsinnaaneq, napparsimasunut siunnersortip pisinnaatitaaffigaa.

§ 35.  Ilisimasariaqagaq sunaluunniit suliassap illersorneqarsinnaasumik naammassineqarsinnaanissaanut pisariaqartoq, immikkoortortami/immikkoortumi sulisut napparsimasup siunnersortaanut ilisimatitsissutigissavaat. Nakorsamit napparsimasumut  ilisimatitsissutaanngitsut taamatuttaaq napparsimasup siunnersortaannut ilisimatsitsissutaassanngillaat.

§ 36.  Pinngitsaaliineq taamaatinneqarpat siunnersortaaneq aamma taamaatitinneqassaaq. Napparsimasorli tamanna sioqqullugu peqatigisaanilluunniit maalaaruteqarpat, siunnersortaa tamatumunnga ikiuutissaaq.

§ 37.  Napparsimasunut siunnersortinik atorfinitsitsineq-, siunnersortissanngortitsinerq-, suliassaat-, pisinnaatitaaffii akissarsiaqartinneqarnerilu pillugit- Naalakkersuisut ersarinnerusunik maleruagassiussapput.



Kapitali 10
Ilisimatitsineq maalaaruteqarnissamut assigisaannullu ilitsersuineq.

§ 38.  Nammineersinnaajunnaarsitsinialersinnani allatullu pinngitsaaliissummik iliuuseqarnialersinnani, pinngitsaaliissutip suunera, qanoq ittuunera, suna tunngavigalugu taamaasiortoqartariaqarnera siunertaasorlu pillugit, napparsimasoq ilisimatinneqaqqaassaaq.
Imm. 2.  Pisariaqarpat §§ 19-22 naapertorlugit ilisimatitseqqaarani tassaanngaannaq pinngitsaaliissummik aalaakkiisoqarsinnaavoq nukersorfiginnitoqarsinnaallunilu. Tamatuma kingorna taamaasiortariaqarneq tunngavilersorneqassaaq.

§ 39.  Pinngitsaaliissummik iliuuseqarfiginninnermut suugaluamut maalaarutiginnissinnaaneq pillugu, napparsimasoq ilitsersorneqassaaq.
Imm. 2.  Pinngitsaaliissummik iliuuseqarnissap aalajangiunneqarnera pillugu maalaarutit, Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut naliliinissaasa tungaanut, pinngitsaaliissummik iliuuseqarnissamut kinguartitsissutaasinnaanngillat.
Imm. 3. Napparsimasulli inuunera peqqissusaaluunniit annertuumik ajoquserneqaqqunagu imal. napparsimasup nuit allat timaannik peqqissusaannillu ajoqusiisinnaanerata pitsaaliornissaanut pinngitsaaliissummik iliuuseqariataartoqartariaqanngippat, Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut naliliinissaasa tungaanut, Kapitali 4 naapertorlugu pinngitsaaliissummik iliuuseqarnissap aalajangiunneqarnera pillugu maalaaruteqarneq, pinngitsaaliilluni iliuuseqarniarnermut kinguartitsissutaasinnaavoq. § 17 naapertorlugu angerlartitaareernermi pinngitsaaliissummik malittarineqarnissamik  aalajangiinermut maalaaruteqarneq, pinngitsaaliilluni iliuuseqarniarnermut kinguartitsissutaasinnaavoq.

§ 40.  Nalunaaruteqarneq- maalaaruteqarsinnaanermullu ilitsersuineq pillugit  Naalakkersuisut ersarinnerusunik aalajangersaassapput.

 

Kapitali 11
Maalaaruteqarsinnaaneq eqqartuussivilersuussisinnaanerlu

§ 41. Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartunik taasamik, eqqartuussissuserisumik siulittaasoqartumik Nunatsinnilu Nakorsaanermit kiisalu napparsimasut ilaqutaasullu peqatigiiffiannit tarnimikkut nappaatilinnut sinniisuutitaasumik ilaasortaafigineqartumik, Peqqissutsimut Naalakkersuisoq pilersitsissaaq. Ilaasortanuttaaq sinniisussanik Peqqissutsimut Naalakkersuisoq toqqaassaaq. Toqqagaaneq ukiuni sisamani atuutsissaaq. Toqqagaasimasunik toqqaaqqittoqarsinnaavoq. Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut sulinerminni suliat ataasiakkaat suliarinissaannut aalajangiiviginissaannullu kiffaanngissuseqarput.
Imm. 2.  Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut allatseqarnikkut Nunatsinni Nakorsaaneqarfimmit isumagineqassapput. Aalajangiisartut sulinerannut atatillugu aningaasartuutit akissarsiaqartinneqarnerat ilanngullugu, Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmit isumagineqassaaq.  

§ 42. Napparsimasup siunnersortaataluunniit piumasaqarneragut pinngitsaaliissummik unitsitsineq, pinngitsaaliissummik tigummigallagassanngortitsineq, uninngavimmut utinngitsoortumik pinngitsaaliissummik utertitsineq, pinngitsaaliissummik katsorsaaneq, § 17 naapertorlugu angerlartitaareersumik pinngitsaaliissummik malittarinninneq, nukersorfiginninneq, napparsimasoq illersorniarlugu pinngitsaaliissummik aalaakkiineq, nal. ak. 24-it sinnerlugit ataannartumik immikkut nakkutilliineq, matunillu parnaarsineq pillugu maalaarutit, napparsimavimmi pisortanit Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartunut ingerlateqqinneqassapput.
Imm. 2.  Nammineersinnaajunnaarsitaanerup allatulluunniit pinngitsaaliissummik iliuuseqarfigineqarnerup atorunnaarsinneqarneraniit qaammatit arfinillit qaangiutsinnagit, iliuuseqarfiginninneq pillugu maalaarut, napparsimasumit siunnersortaanilluunniit saqqummiunneqassaaq.

§ 43. § 42 naapertorlugu maalaarutaasoq Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartunut saqqummiunneqarpat, allattugaatit suliamut tunngassutillit, pingitsaaliilluni iliuutsinut nalunaarsuivimmi nalunaarsukkat assilineqarnerat Dronning Ingridillu Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi nakorsaanerup oqaaseqaataa ilanngullugit, Peqqissutsimut Pitsaaliuinermullu Aqutsisoqarfiup  nassiutissavai. Tamatuma saniatigut Aalajangiisartoqatigiit paasissutissat allat pissarsiariniarnissaat namminneq isumagissavaat kiisalu oqaaseqaatinik assigisaannillu allanik pissarsiniarnissaq aalajangiivigissallugu.
Imm. 2.  Napparsimasup siunnersortaatalu oqaaseqarnikkut imal. qarasaasiaq atorlugu attaveqatigiinnikkut maalaarummik saqqummiussinissaq pisinnaatitaaffigaat. Immikkut pisoqartillugu, napparsimasup peqqissusaata sulialluunniit Aalajangiisartunit ingerlanneqarnissaa eqqarsaatigalugu pisariaqarluinnarpat, napparsimasup tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit isumaqatigiinniarnerni peqataannginnissaa alajangiivigisinnaavaat.
Imm. 3. Pinngitsaaliissummik iliuuseqarfigineqarneq pillugu maalaarutit § 39, imm. 3 naapertorlugu, Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut naliliinissaasa tungaannut pinngitsaaliissummik iliuuseqarnissap kinguartinneqarsinnaasut, maalaarutip tiguneraniit ullut arfineq marluk qaangiutsinnagit Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut aalajangiivigissavaat. Maalaarutit allat Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut sapinngisamik piaarnerpaamik aalajangiivigisavaat. Maalaarutip tiguneraniit ullut 14-it qaangiunneranni aalajangiisoqarsimanngippat, Aalajangiisartut tamatumunnga patsisaasumik qaqugulu aalajangiisoqarnissaata naatsorsuutigineqarnera pillugit, napparsimasoq siunnersortaalu ilisimatissavaat.
Imm. 4.  Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut suleriaasissaannik Naalakkersuisut aalajangersaassapput.

§ 44. Napparsimasup siunnersortaataluunniit noqqaassuteqarneragut, pinngitsaaliissummik unitsitaaneq, pinngitsaaliissummik tigummigallagassanngortitsineq, uninngavimmut utinngitsoortumik pinngitsaaliissummik utertitsineq, pinngitsaaliissummik katsorsaaneq, § 17 naapertorlugu angerlartitaareersumik pinngitsaaliissummik malittarinninneq, nukersorfiginninneq, napparsimasoq illersorniarlugu pinngitsaaliissummik aalaakkiineq, nal. ak. 24-it sinnerlugit ataannartumik immikkut nakkutilliineq, matunillu parnaarsineq pillugit aalajangikkat, Kalaallit Nunaanni eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmi kapitali 28-mi maleruagassat naapertorlugit, Tarnimikkut Nappaatillit Malaarutaannik Aalajangiisartut aalajangiussatik eqqartuussivimmut tunniutissavaat.
Imm. 2.  Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut napparsimasup nammineersinnaajunnaarsinneqarnissaa akuersissutigippassuk, aalajangiinermiit qaammatit marluk qaangiunneranni aatsaat angerlartitaasinnaanermut apeqqut Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartuni aalajangiivigisassanngorteqqinneqarsinnaavoq. Nammineersinnaajunnaarsitsinerup inatsisinut naapertuuttuunera pillugu apeqqut, imm. 1 naapertorlugu eqqartuussivikkut aalajangiivigisassanngortinneqarsimappat, killiliussaq eqqartuussiviup aalajangiineraniit naatsorsorneqassaaq.
Imm. 3.  Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut § 17 naapertorlugu angerlartitaanermut atatillugu pinngitsaaliissummik malittarinninnissaq akuersissutigippassuk, angerlartitaanermut atatillugu pinngitsaaliissummik malittarinninnissaq § 17 imm. 6 naapertorlugu sivitsorneqarpat aatsaat, Aalajangiisartunit aalajangiivigisassanngorteqqinneqarsinnaavoq. Tamatuma kingorna angerlartitaanermut atatillugu pinngitsaaliissummik malittarineqarnerup sivitsorneqarneri tamaasa, aalajangiivigisassanngorteqqinnissaa noqqaassutaasinnaavoq.



Kapitali 12
Atuutilersitsineq, ikaarsaarnermut atatillugu aalajangersakkat assigisaallu

§ 45. Inatsit juulip aallaqqaataani 2013 atuutilersinneqassaaq tamatumalu kingorna aalajangikkanut atuutsinneqassalluni.
Imm. 2. Tamatuma nassatarisaanik tarnimikkut nappaatillit napparsimavimmi uninnganerat  pillugu inatsit nr. 118 apriilip 13-ani 1938-imeersoq atorunnaarsinneqassaaq.



Namminersorlutik Oqartussat ulloq 3. december 2012



Kuupik Kleist

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk