Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 8, 25. juni 2014-imeersoq

Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 7-imi 3. november 1994-imeersumi kiisalu Inuit annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaata allannguutaani nr. 10-mi 31. maj 2010-meersumi § 3, imm. 2, § 5, § 8a, § 11, imm. 4, § 12, imm. 4, § 15, § 18, imm. 3, § 20, imm. 2, § 21, imm. 2, § 22, imm. 2, § 25, imm. 3, § 25a, imm. 2 naapertorlugit makku aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1
Atuuffii aamma nassuiaatit

§ 1.  Nalunaarutip matuma atuuffigai inuit annertuumik innarluutillit.

§ 2.  Inuit annertuumik innarluutilittut paasineqartussat tassaapput timimikkut eqqarsartaatsimikkulluunniit ajorunnaarsinneqarsinnaanngitsumik nappaateqarnertik, ajoqusersimanertik imaluunniit amigaateqarnertik pissutigalugu, piginnaasamikkut annertuumik annikinnerulersitseqqasut. Piumasaqaataavoq piginnaasatigut annertuumik annikinnerulersitsineq annertuumik annaasaqarneq imaluunniit inuup ulluinnarni nalinginnaasumik inuuneqarnissaanut aammalu inuup innuttaaqataasut allat assigalugit inuiaqatigiinni peqataanissaanut periarfissanik killiliisumik pilersitsisimassasoq.
Imm. 2.  Timikkut imaluunniit eqqarsartaatsikkut nappaateqarneq, ajoqusersimaneq amigaateqarnerluunniit ataavartuusarpoq, naatsorsuutigisariaqarpat, inuup inuunermi sinnera tamaat timikkut imaluunniit eqqarsartaatsikkut nappaat, ajoquserneq amigaateqarnerluunniit attatiinnassagaa.

§ 3.  Piginnaasatigut annertuumik annikinnerulersitsineq tassaasarpoq, inuk timikkut imaluunniit eqqarsartaatsikkut nappaateqarneq, ajoquserneq imaluunniit amigaateqarneq pissutigalugu:
1)  pisariaqartitaminik nammineq isumagisinnaanngippagit, assersuutigalugu timikkut eqqiluisaarneq, atisalersorneq, nerineq assigisaallu,
2)  illup iluani silamilu nammineerluni imminut angallassinnaanngippat, matumani niuerniarnissaq, allanut pulaarnissaq, nalinginnaasumik sukisaarsaartunut assigisaannullu akuusinnaanissaq eqqarsaatigalugit, imaluunniit
3)  inunnut allanut attaveqarsinnaanngippat.
Imm. 2.  Piginnaasatigut annertuumik annikinnerulersitsineq inunnguuseralugu imaluunniit kingusinnerusukkut timikkut ataavartumik nappaateqalernikkut, ajoqusernikkut imaluunniit amigaateqarnikkut pilersimasinnaavoq, assersuutigalugu tappiitsuuneq, isigiarsulerneq, tusilarneq tusillannerluunniit, nukitsigut noqartoortarneq pissutigalugu nukinnik aqutsisinnaannginneq allatulluunniit nukillaarnerit, noqartarneq, oqalunniarnikkut ajornartorsiuteqarneq, timip pisataanik amigaateqarneq, uummatikkut/taqqatigut/tartukkut/tingukkullu ajoquteqarnerup kingunerisai, gigteqarneq kiisalu kromosomitigut ajoquteqarneq.
Imm. 3.  Piginnaasatigut annertuumik annikinnerulersitsineq aamma inunnguuseralugu imaluunniit kingusinnerusukkut tarnikkut ataavartumik nappaateqalernikkut, ajoqusernikkut imaluunniit amigaateqarnikkut pilersimasinnaavoq assersuutigalugit nammineq silarsuaaqqamiittarneq, eqqarsartaatsikkut ineriartortitsinermik amigaateqarneq, eqqarsartaatsikkut kinguarsimasuuneq, nappaatigalugu isummakkut avissimasutut ilineq.
Imm. 4.  Piginnaasatigut annertuumik annikinnerulersitsineq napparsimagallarnermik pissuteqarpat nalunaarut manna malillugu ikiorsiisoqarsinnaanngilaq.

§ 4.  Napaatit, ajoqusernerit imaluunniit amigaatit, tamarmik immikkut annikinnerusumik piginnaasatigut annikinnerulersitsisut, tamarmik katillutik piginnaasatigut annertuumik annikinnerulersitsisuusinnaapput, § 3, imm. 1-mi piumasarineqartut naammassineqarsimappata.
Imm. 2.  Napparsimagallarnerit, ajoqusersimagallarnerit imaluunniit amigaateqarallarnerit,  piginnaasatigut annikinnerulersitseqanermut tamakkiisumik ilanngunneqassanngillat.

§ 5.  Kommunalbestyrelsi aalajangiissaaq, inuup inissisimanera annertuumik innarluutilinnut ilaatinneqassanersoq.
Imm. 2.  Nakorsap paasissutissiissutai pigineqassapput, taakku tunngavigalugit naliliisoqarsinnaavoq annertuumik innarluutilinnut ilaatinneqassanersoq.
Imm. 3.  Piginnaasatigut annertuumik annikinnerulersitsinermut uppernarsaatit pigineqassapput aamma timikkut tarnikkulluunniit nappaateqarnermut, ajoqusersimanermut amigaateqarnermulluunniit uppernarsaatit pigineqassallutik.

§ 6.  Piginnaasatigut annertuumik annikinnerulersitsimaneq illuatungilerniarlugu atortutigut iluaqutissanik ikiorsiisoqarsinnaavoq. Ikiorsiinerit siunnersuinikkut, ilitsersuinikkut, tapersersuinikkut, paaqqutarineqarnikkut atortutigut assigiinngitsunik ikiorsiissutigineqarsinnaapput.

 

Kapitali 2
Ikiorsiinerit


 Atortutigut iluaqutissat

§ 7.  Atortutigut iluaqutissat annertuumik innarluutillip ulluinnarni inuuneranut oqilisaataasussat akuersissutigineqarsinnaapput.
Imm. 2.  Atortutigut iluaqutissat ajornanngippat attartugassatut tunniunneqartassapput.
Imm. 3.  Atortutigut iluaqutissanik pisiniarnermut aningaasartuutinut taamaallaat ikiorsiissuuteqartoqarsinnaavoq, inuit innarluuteqanngitsut namminneq atugassaminnik illumilu atugassaminnik pisiarisartagaannut sanilliullugit annertuumik akisunerussuteqarpata.
Imm. 4.  Atortutigut iluaqutissanut inoqutigiinni nalinginnaasuni nalinginnaasumik atorneqartartunut akuersissuteqartoqarsinnaanngilaq.

§ 8.  Atortutigut iluaqutissat timip pisataanut iloqissersimasunut amigaataasunulluunniit ornavaffiusut, qerattaqqutaasut iluarsiissutaasulluunniit nalunaarut manna malillugu akuersissutigineqarsinnaanngillat.
Imm. 2.  Taamaallaat atortutigut iluaqutissanik inunnut napparsimmavinni peqqinnissaqarfiulluunniit paaqqutarinnittarfiini uninngasunut immikkullarissutigut akuersissuteqartoqarsinnaavoq.

§ 9.  Pisortat ilinniarfiini ilinniartitsinermi inuit annertuumik innarluutillit peqataanerannut atortutigut iluaqutissanik nalinginnaasunik atugassanngortitsinernut nalunaarut manna tunngavigalugu akuersissuteqartoqarsinnaanngilaq.

§ 10.  Atortutigut iluaqutissanik akuersissuteqarnissamut piumasarineqarpoq, siunnersuisartumit suliamik immikkut ilisimasaqartumit sapinngisaq naapertorlugu siumoortumik inassuteqartoqarsimassasoq.

§ 11.  Atortutigut iluaqutissat §§ 7-10 malillugu akuersissutigineqarsimasut iluarsartinnerannut aserfallatsaalineqarnerannullu akiliussisoqarsinnaavoq, atortutigut iluaqutissat atorneqarsinnaaqqullugit iluarsaanissaq aserfallatsaaliinissarlu pisariaqartippat.
Imm. 2.  Pinerit tamaasa kommunalbestyrelsip nalilersortassavaa atortutigut iluaqutissat taarserneqarnissaat imminut akilersinnaanerunnginnersoq.


Annertumik aningaasartuuteqarnerunerit

§ 12.  Inuk annertuumik innarluutilik innarluuteqarnerminik pissuteqartumik annertunerusumik aningaasartuuteqartarpat, annertunerusumik aningaasartuutaanerusunut aningaasatigut ikiorsiisoqarsinnaavoq.
Imm. 2.  Annertunerusumik aningaasartuuteqarnerit pilersinnaapput assersuutigalugu makkunatigut:
1)  Angerlarsimaffimmut pequtisinik angerlarsimaffimmilu atortussanik allanik pisinermi atortussaq aalajangersimasoq akisuujusartorlu pisariaqavissuusimappat
2)  Atisanik skuunillu pisinermi innarluutigisap nassatarisaanik taakkua allanik sukkanerusumik aserfallatsinneqartarpata
3)  Nerisassanik immikkuullarissunik pisinermi tamanna innarluuteqarnerup pisariaqartippagu, assersuutigalugu sapigaqartuuneq
4)  Errorsinermi immikkut aningaasartuutinut
5)  Paaqqutarinninnermi aamma eqqiluisaarnermi atortunik pisinermi, soorlu nangit ataasiaannarlugit atortakkat, nangit quiffiusinnaasut il.il., peqqinnissaqarfiup tunniunneq ajugai.
6)  Taxarnernut, najukkami angallassissutit atorsinnaasut allat pigineqanngippata.
Imm. 3. Aningaasartuuteqarneruneq nalinginnaasumik aningaasartuutit innarluuteqarnerlu pissutigalugu immikkut aningaasartuuteqarnerit assigiinngissutaat sapinngisamik naapertorlugit naatsorsorneqassaaq.

§ 13. Aningaasartuuteqarnerunertut taamaallat oqaatigineqarsinaapput, aningaasartuutaanerusoq 500 kr.-nik annertuneruppat.
Imm. 2. Aningaasartuutit arlallit, katillutik 500 kr.-nik annertunerusut, matussuserlugit aningaasaliiffigineqarsinnaapput.
Imm. 3. Aningaasartuutit ingerlaavartut, ataatsimoorussamik qinnuteqaatigineqartut aningaasartamikkut 500 kr.-nit sinnerlugit amerlassuseqartut matussuserneqarsinnaapput. Ukiumut aningaasartuutit 500 kr.-nit ataallugit annertussuseqartut aningaasaliiffigineqarsinnaanngillat.


Siunnersortimik ikiorneqarneq

§ 14. Inuk annertuumik innarluutilik pisariaqartitsineq naapertorlugu siunnersortimik ikiorteqarnissaminik pisinnaatitaaffeqarpoq.
Imm. 2. Siunnersortimik ikiorneqarnissamik pisariaqartitsineq tassaasarpoq, inuk annertuumik innarluuteqartoq ikiorsiinernut matumani nalunaarummi pineqartunut atatillugu sulisunit atorfeqartitanit naammassineqarsinnaanngitsunut immikkut ittumik siunnersorneqarnissaminik imaluunniit ilitsersorneqarnissaminik pisariaqartitsisoq.


Inigisap aaqqissuunneqarnera

§ 15. Inuk annertuumik innarluuteqartoq inigisaminik immikkuullarissumik aaqqissuussinissamik pisariaqartitsippat, tamatumunnga ikiorsiissuteqartoqarsinnaavoq. Inigisap aaqqissuunneranut ikiorsiisoqarsinnaavoq, inuk namminerisaminik najugaqarpat, tassani aamma allat ilagalugit najugaqatigiiffik imaluunniit najugaqatigiiffik immikkut nakkutigisaasoq ilaapput, taamaaliornikkut inuk najugaqarfigisamini imminut isumagilersinnaappat.
Imm. 2.  Inissiami attartortittakkami atortunik nalinginnaasumik pigineqartartunik pisinissamut ikiorsiinissamut akuersissuteqartoqarsinnaanngilaq.

§ 16.  Inigisap  aaqqissuuneranut ikiuinermi ilaatigut pineqarpoq inigisamut isertarfimmut tunngasut, ilaatigut silataani isaarissap tungaanut aaqqissuussinerit assigisaallu.
Imm. 2.  Aamma inigisamut atatillugu quimik assigisaanilluunniit sananermut ikiorsiissutaasinnaavoq, annertuumik innarluuteqartoq atortuminut ilisivissaminik immikkut pisariaqartitsippat, soorlu qamutiminut motoorilimmut.

§ 17. Kommunalbestyrelsip nalilersussavaa, allanngortitassat suut pisariaqarluinnartuunersut, allanngortitsinermilu aningaasartuutit naatsorsuusiussallugit. Kommunalbestyrelsip sanaartortitsinermi aamma ikuallattoornermi oqartussat allannguiniarnermut akuersissutaat kiisalu inissiamik piginnittup akuersissutaa pissarsiariniassavaa.
Imm. 2. Suliap suliarineqarnissaa pillugu isumaqateqarneq aamma suliarineqarneranik nakkutilliineq Kommunalbestyrelsip isumagissavaa.


Qamutit motoorimik ingerlatillit

§ 18. Qamutit motoorillit, biilit ilanngunnagit, kommunalbestyrelsimit akuersissutigineqarsinnaapput, annertuumik innarluutilik najugaqarfinni angallassissutinit tamanit ilaaffigineqarsinnaasunit tikinneqarsinnaanngitsuni, matumani taxat ilaapput, najugaqarpat imaluunniit ulluinnarni angalasarpat.
Imm. 2. Immikkut pisoqartillugu qamutit motoorillit akuersissutigineqarsinnaapput, biilit ilanngunnagit, naak imm. 1-imi piumasarineqartut naammassineqanngikkaluartut.

§ 19.  Qamutit motoorimik ingerlatillit, kommunalbestyrelsimit akuersissutigineqarsimasut, kommunalbestyrelsimit sillimmaserneqassapput. Annertuumik innarluuteqartoq qamutinik taakkuninnga aalajangersimasumik atuisutut nalunaarsorneqassaaq.

§ 20.  Qamutit motoorimik ingerlatillit, matumani biilit ilanngullugit, allanngortiterneqarnissaannut akuersissuteqartoqarsinnaavoq annertuumik innarluuteqartup qamutit motoorillit taakku allanngortiteqqaartinnagit atorsinnaanngippagit.

§ 21.  Qamutinut motoorimik ingerlatilinnut, matumani biilit ilanngunnagit, ingerlatsinermut aningaasartuutinut, soorlu sillimmasiinermut, iluarsaassinermut aamma aserfallatsaaliinermut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit matusissutissanik tapiissuteqartoqarsinnaavoq.

§ 22.  Biilinut, innarluutilinnut atorneqarsinnaasunngorlugit ikiorsiissutaasunut ingerlatsinermi aningaasartuutinut, soorlu sillimmasiinermut, iluarsaassinernut aamma aserfallatsaaliinernut aningaasartuutinut kommunalbestyrelsip tapiissuteqarnissaanut periarfissaqarpoq.


Angallassinissamik aaqqissuussinerit

§ 23.  Kommunalbestyrelsi inuit annertuumik innarluutillit angallanneqarnissaannut aaqqissuussinermik pilersitsisinnaavoq, tamanna kommuunimi immikkut illuinnartumik pisariaqartinneqarpat.
Imm. 2.  Angallassinissamik aaqqissuussinermut taamaattumut kommunalbestyrelsi biilimik atugassiissinaavoq. Taamanna aaqqinneqarsinnaavoq peqqinnissaqarfiup namminersortu-milluunniit ingerlatsiviup suleqatiginerisigut.
Imm. 3.  Tamatuma saniatigut inuk annertuumik innarluutilik taxanik angallanneqarnissamut aningaasatigut ikiorsiissutinik Kommunalbestyrelsimit tunineqarsinnaavoq.


Inuit ikorfartortit

§ 24.  Inuk annertuumik innarluutilik nammineq inigisamini, aamma ataatsimoorsussamik inissiami imaluunniit nakkutigineqarluni inissiami, imminut ikiorsinnaajumalluni perorsaanermik sulialimmik ikorfartorteqarnissamik pisariaqartitsisoq, sapaatip akunneranut nal. akunnerini aalajangersimasuni ikorfartorteqartinneqarsinnaavoq.
Imm. 2.  Kommunimi inissiamik naleqquttumik allamik neqerooruteqartoqarsinnaanngippat, inuit annertuumik innarluutillit utoqqaat illuanni najugaqartut ikorfartorneqarnissamut tiiminik tunineqarsinnaapput.

§ 25.  Inuup ikorfartortaasup inuup annertuumik innarluutillip tarnikkut, timikkut aammalu isumaginninnikkut ineriartorteqqinnissaa suliassaraa.
Imm. 2.  Ikorfartortip annertuumik innarluutilik ulluinnarni suliassaminik nammineersinnaanissaa eqeersimaartumik tapersersussavaa.
Imm. 3.  Inuk annertuumik innarluutilik 18-it inorlugit ukioqarpat nammineersinnaatitaanngippalluunniit ikorfartortip annertuumik innarluutilik ilagalugu suliassanut atugassaanik kommunalbestyrelsi iliuusissatut pilersaarusiussaaq, ikorfartorti pisariaqarpat suliamik ilisimasallit angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq imaluunniit nakkutilliisuutitaasoq peqatigalugit. Iliuusissatut pilersaarusiaq minnerpaamik ukiup affakkaartumik pisariaqartitsineq naapertorlugu nalilersorneqarlunilu aaqqiissuteqarfigineqartassaaq.

§ 26.  Inuk ikorfartortaasoq kommunalbestyrelsimit atorfinitsinneqassaaq, taanna inummut ikorfartortimut sulisitsisutut inissisimasuummat.
Imm. 2.  Kommunalbestyrelsip sapinngisamik inuit perorsaasutut ilinniarsimasut ikorfartortitut atorfinitsittassavai. Tamanna periarfissaqanngippat, komunalbestyrelsip inuit suliamik ingerlatsinissaminnut tunngavissalittut nalilerneqartut atorfinitsittassavai.
Imm. 3.  Ikorfartortinik akissarsiaqartitsineq Namminersorlutik Oqartussat sulianullu atatillugu kattuffiup ikorfartortit ataasiakkaat ilinniagaqarnermikkut suliaannut atatillugu isumaqatiginninniarsinnaatitaasup akornanni isumaqatigiissut tunngavigalugu pissaaq.

§ 27.  Inunnut annertuumik innarluutilinnut ataasiakkaanut tamanut nal. akunneri ikorfartorneqarfiusussat amerlassusaat kommunalbestyrelsimit akuersissutigineqartassapput.
Imm. 2. Tapersersorneqarnermut akunnerit nalinginnaasumik qaammatinut arfinilinnut tunniunneqartarput.


Nammineq angerlarsimaffimmi paaqqutarineqarneq

§ 28. Inuk annertuumik innarluutilik nammineq angerlarsimaffimmini najugaqarpat ulluinnarni paaqqutarineqarneranik isumaginnittoq aningaasarsiaqartinneqarsinnaavoq. Taamaattorli piumasarineqarpoq, pineqartup taamaaliornermigut nalinginnaasumik isertitaqarsinnaanini tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit annaasimassagaa.
Imm. 2.  Nammineq meerarisamik paarsinermut taamaallaat aningaasarsiaqartitsisoqarsinnaavoq, ulluunerani paaqqinniffimmi paarsineq periarfissatut naleqqutinngippat.
Imm. 3.  Kommunalbestyrelsi naliliissaaq, nalunaaquttap akunneri qassit aningaasarsiaqarfiussanersut.
Imm. 4.  Akigititat SIK-p isumaqatigiissutai malillugit suliamik ilinniagaqanngitsup nal. akunnermusiaatut minnerpaatut amerlassuseqassapput.


Oqilisaassineq

§ 29.  Inuk annertuumik innarluutilik nammineq angerlarsimaffimmini najugaqarpat, paaqqutarineqarneralu ilaqutariinnut annertuumik suliassaqartitsineruppat tamatuma oqilisaassiffigineqarnissaa kommunalbestyrelsip akuersissutigisinnaavaa.
Imm. 2.  Oqilisaassineq aatsaat akuersissutigineqarsinnaavoq, annertuumik innarluutillip siunissami paaqqutarineqarnera ilaqutariinnit isumagineqarsinnaappat.
Imm. 3.  Aammattaaq oqilisaassinermut akuersissuteqartoqarsinnaavoq annertuumik innarluutilik angerlarsimaffimmi avataaniinnissamik pisariaqartitsisarpat.

§ 30.  Oqilisaassineq ilaqutariinni allani, ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi allamiluunniit taamaaliornissamut naleqquttumi najugaqarallarnikkut pisinnaavoq.

§ 31.  Najugaqarnermi atugassarititaasut pillugit kommunalbestyrelsit oqilisaassiviusorlu allaganngorlugu isumaqatigiissuteqassapput.
Imm. 2.  Ilaqutariinnut oqilisaassisunut imaluunniit ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmut namminersortumik ingerlanneqartumut aningaasarsiaqartitsisoqarnissaa kommunalbestyrelsip akuersissutigisinnaavaa. Oqilisaassinerup nalaani aningaasarsiat inuup pilersorneqarneranut aningaasartuutinut ilaanngillat.
Imm. 3.  Pilersuinermut akiligassat pilersuisussaatitaasumit imaluunniit pilersuisussaatitaasunit akilerneqassapput.
Imm. 4.  Inuk annertuumik innarluutilik aamma/imaluunniit angajoqqaatut oqartussaanermik pigisaqartoq imaluunniit angajoqqaatut oqartussaagallartoq, inuk annertuumik innarluutilik 18-it ataallugit ukioqarsimappat imaluunniit nammineersinnaassuseqanngippat, aamma ilaqutariit oqilisaassinermi najugaqarfiit imaluunniit ulloq unnuarlu paaqqinnittarfik namminersorluni ingerlanneqartoq, pineqartup kommunimi najugaqarfiani kommunalbestyrelsi suleqatigalugu, akunnerminni isumaqatigiissutigissavaat pilersorneqarneranut qanoq iliornikkut akiliisoqartassanersoq.
Imm. 5.  Pisortanit pigineqartoq ulloq unnuarlu paaqqinnittarfik oqilisaasuuppat taamaallaat pilersuinermut akiliisoqassaaq, takuuk imm. 3.

§ 32.  Akissarsiassat aalajangersarneqarput:
1)  Pilersuineq                                                                                                                      kr.     52,83 ulloq unnuarlu.
2)  Ilaqutariinnut oqilisaassisunut akiliut                                                                             kr. 1000,00 ulloq unnuarlu
3)  Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnut namminersortumik ingerlanneqartunut akiliut       kr. 3180,00 ulloq unnuarlu
Imm. 2.  Imm. 1-imi akigititatut oqaatigineqartut atuutilissapput 1. Januar 2014. Akigititat aaqqiissuteqarfigineqartassapput Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup pisisartut aningaasartuutaannut tunngaviusutut pisortatigoortumik nalunaarutaat tunngavigalugit. Atuisunut akigititat pointinik pingasunik allanngortinneqarnerisigut akigititat 3 %-imik iluarsineqartassapput. Juulip aallaqqaataani atuisunut akigititat tunngavigalugit januaarip aallaqqaataani siullermi atuutilersussamik iluarsiisoqartassaaq.
Imm. 3.  Aningaasat iluarsineqarsimasut ukiut tamaasa januarip aallaqqaataani Naalakkersuisut tamanut saqqummiuttassavaat.


Pikkorissaanerit

§ 33.  Annertuumik innarluutillit, ilaqutaasut, innarluutilinnut ikiortit allallu pikkorissarneqarnissaannut ikiorsiissuteqartoqarsinnaavoq, kommunalbestyrelsi isumaqarpat pikkorissartitsinermi peqataaneq annertuumik innarluutillip ulluinnarni inuuneranut pitsanngoriaataasinnaasoq.

§ 34.  Pikkorissaanermut ikiorsiissutinut ilaatinneqarsinnaapput pikkorissartitsinermut akiliutit, angalanermi uninnganermilu aningaasartuutit kiisalu sulinikkut isertitassatut annaasanut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit taartisiassat.
Imm. 2.  Sulinikkut isertitassaraluit annaasat uppernarsaatissaqartinneqassapput.
Imm. 3. Sulinikkut isertitassaraluit annaasat annerpaafigissavaat PIP-mut isumaqatigiissutit malillugit ilinniarsimasutut atorfinitsititap aningaasarsiaasa minnerpaaffiat.


Ilinniagaqarnissamut aamma sulinermut iliuusissatut pilersaarusiaq

§ 35.  Inuup annertuumik innarluutillip meeqqat atuarfianni atuarnini naammassigaangagu ilinniarnerup ingerlaqqinnissaanut aamma/imaluunniit sulinerup ingerlanneqarnissaanut, inuk annertuumik innarluuteqartoq aamma/imaluunniit angajoqqaatut oqartussaanermik pigisaqartoq imaluunniit angajoqqaatut oqartussaagallartoq, inuk annertuumik innarluutilik 18-it ataallugit ukioqarsimappat imaluunniit nammineersinnaassuseqanngippat, suleqatigalugit kommunalbestyrelsip suliarissava ilinniagaqarnissamut aamma/imaluunniit suliamik ingerlataqarnissamut iliuusissatut pilersaarusiaq.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsip iliuusissatut pilersaarusiaq suliaralugu aallartissavaa atuarnerup naammassinissaa kingusinnerpaamik qaammatinik sisamanik sioqqullugu.
Imm. 3. Iliuusissatut pilersaarusiaq naammasseriigaq pigineqassaaq atuarnerup naammassineqarnerani ullormi atuarfiusumi kingullerpaami.


Suliffissaqartitsineq

§ 36.  Inummut annertuumik innarluutilimmut, ilinniagaqarnissamik imaluunniit suliffissaqartitsinerup iluani sulinissamik neqeroorfigineqarsinnaanngitsumut, suliassamik tassunga naleqquttumik neqerooruteqarnissaq kommunalbestyrelsip isumagisinnaasariaqarpaa.
Imm. 2. Inuk annertuumik innarluutilik ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmi najugaqarpat naleqquttumik sammisassaqarnissaanut neqeroorutissaqarnissaq Naalakkersuisut sapinngisamik isumagissavaat.

§ 37.  Sammisaqartitsineq ulluunerani sammisassaqartitsivinni, nakkutigineqarluni sullivinni imaluunniit nakkutigineqarluni suliffinni ingerlanneqartassaaq.

§ 38.  Inunnut annertuumik innarluutilinnut ulluunerani sammisassaqartitsivinnik, aamma nakkutigineqartumik sullivinnik kommunalbestyrelsi pilersitsisinnaavoq.
Imm. 2. Nakkutigineqarluni sullivinnik, ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnut atasunik, Naalakkersuisut pilersitsisinnaapput.
Imm. 3. Ulluunerani sammisassaqartitsiviit, nakkutigineqarlunilu sulliviit sammisassanik ineriartuutaasunik katsorsaataasunillu neqerooruteqartassapput.
Imm. 4. Nakkutigineqarluni sulliviit aaqqissuunneqarsimassapput inuit annertuumik innarluutillit maskiinanik akuutissanillu navianarsinnaasunik imaluunniit allanik ajoqusiisinnaasunik atuinissaminnut periarfissaqarfiginngisaannik.
Imm. 5. Annertuumik innarluutilinnut nakkutigineqarluni sullivinni sammisaqartunut imaluunniit nakkutigineqarluni suliffimmi sulisunut sammissaqartitsinermut aningaasarsianik aningaasarsisitsisoqarsinnaavoq.
Imm. 6.  Aningaasarsiat annertussusissaat aalajangerneqarpoq nal. akunneranut 15 kr.-ussasoq.


Najugaqatigiiffik

§ 39.  Inuit annertuumik innarluutillit 18-it sinnerlugit ukiullit, ulluinnarni ikorfartorneqarnissaminnik pisariaqartitsisut, kisiannili imminnut ima ikiorsinnaatigisut perorsaanikkut ulluinnarnilu suliassatigut ikiorneqarnissaminnik pisariaqartitsinerat killeqarluni, piginnaasamilli annertuumik annikillisimanerat pissutigalugu imminerisaminnik najugaqarsinnaanngitsut, najugaqatigiiffinni inissaannik neqeroorfigineqassapput.
Imm. 2.  Najugaqatigiiffimmi inigisaq sapinngisamik pineqartup kommunimi najugaqarfianiittoq neqeroorutigineqassaaq, sapinngisamik pineqartup angerlarsimaffianut qaninnerpaami.

§ 40.  Taakkunannga pisariaqartitsineq naapertorlugu kommunalbestyrelsi najugaqatigiiffinnik pilersitsissaaq.
Imm. 2.  Naalakkersuisut kommunalbestyrelsi najugaqatigiiffinnik pilersitsissasoq peqqusinnaavaat:
1)  kommuni annertuumik innarluutilinnut 18-it sinnerlugit ukiulinnut marlunnut amerlanerusunullunniit najugaqarfiuppat,
2)  pineqartut ulluunerani nammineq angerlarsimaffimminni nammineersinnaanngippata, aamma
3)  pineqartut imminnut akornusersuunnatik najugaqatigiissinnaappata.

§ 41.  Najugaqatigiiffik najugaqartut namminneq angerlarsimaffiattut isigineqassaaq. Najugaqatigiiffik imatut aaqqissuussaassaaq ineqartut tamarmik immikkut ineeraqassallutik, sapinngisamik namminneq perusuersartarfeqarlutillu uffarfeqarlutik.
Imm. 2.  Ineqartut ataatsimoorussamik isersimaartarfeqarlutillu igaffeqassapput.


Nakkutigineqarluni najugaqarfik

§ 42.  Inunnut 18-inik ukioqalereersimasunut annertuumik innarluutilinnut paaqqutarineqarnissamik ikorfartorneqarnissamillu najugaqatigiiffinni neqeroorutigineqarsinnaasut saniatigut annertunerusumik pisariaqartitsisunut aammalu ulloq unnuarlu ikorfartorneqarnissamik pisariaqartitsisutut naliliiffigisanut, nakkutigineqarluni najugaqarfimmi inissamik neqerooruteqartoqartassaaq.
Imm. 2.  Nakkutigineqarluni najugaqarfimmi inigisaq sapinngisamik pineqartup kommunimi najugaqarfianiittoq neqeroorutigineqassaaq, sapinngisamik pineqartup angerlarsimaffianut qaninnerpaami.

§ 43.  Taakkunannga pisariaqartitsineq naapertorlugu kommunalbestyrelsi nakkutigineqarluni najugaqarfinnik pilersitsissaaq.
Imm. 2.  Naalakkersuisut kommunalbestyrelsi nakkutigineqarluni najugaqarfilioqqullugu peqqusinnaavaa, kommuni inunnut annertuumik innarluutilinnut18-it sinnerlugit ukiulinnut marlunnut imaluunniit amerlanerusunut, § 42 malillugu nakkutigineqarluni najugaqarfimmi inissaannik neqeroorfigineqartussanut, kommunitut najugaqarfiuppat.

§ 44.  Nakkutigineqarluni najugaqarfik najugaqartut namminneq angerlarsimaffiattut isigineqassaaq. Najugaqarfik imatut aaqqissuussaassaaq ineqartut tamarmik immikkut ineeraqassallutik, sapinngisamik namminneq perusuersartarfeqarlutillu uffarfeqarlutik.
Imm. 2.  Ineqartut ataatsimoorussamik isersimaartarfeqarlutillu igaffeqassapput.
Imm. 3.  Ineqarfik aaqqissuussaassaaq sulisunut pigaartuusunut ineeralerlugu.


Inunnut annertuumik innarluutilinnut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit

§ 45.  Inuit annertuumik innarluutillit, nakkutigineqarluni najugaqarfinni paaqqutarineqarnissamik ikorfartorneqarnissamillu neqeroorutinit annertunerusumik pisariaqartitsisut, ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmi najugaqarnissaminnik neqeroorfigineqassapput.
Imm. 2.  Inuit annertuumik innarluutillit ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmi najugaqarnerminni inuit annertuumik innarluutillit ataasiakkaat ikorfartorneqarnissaminnik paaqqutarineqarnissaminnillu pisariaqartitaat naammassineqartassapput.

§ 46.  Inunnut annertuumik innarluutilinnut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni inissat pisariaqartinneqartut pigineqarnersut Naalakkersuisut nakkutigissavaat.
Imm. 2.  Inunnut annertuumik innarluutilinnut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit pilersinneqarnerini Naalakkersuisut ataqatigiissitsisuullutillu ingerlatsisuussapput.

§ 47.  Inunnut annertuumik innarluutilinnut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit aaqqissugaanissaannut tunngatillugu aalajangersakkat atuuttut innersuussutigineqarput.



Kalaallit Nunaata avataani najugaqarneq

§ 48.  Kalaallit Nunaanni najugaqarnissamut tunngatillugu periarfissat nungussimappata, Naalakkersuisut akuersissuteqarnerisigut Kalaallit Nunaata avataanut inissiisoqarsinnaavoq.

Imm. 2.  Kommunalbestyrelsip inassuteqarnera tunngavigalugu akuersissuteqartoqartassaaq.

§ 49.  Kalaallit Nunaata avataani inissiinerup ingerlatiinnarneqarnissaanut apeqqut kommunalbestyrelsimit nalilersorneqartassaaq, pissutsit pisariaqartitsinerat malillugu akulikissusilimmik, kisiannili inissiinerup aallartinneraniit minnerpaamik qaammatit aqqaneq marluk qanngiunneranni, ingerlanneqartassallunilu inissiinerup attanneqarnerani. Tamatuma kingorna kommunalbestyrelsip minnerpaamik ukiumut ataasiarluni pineqartup Kalaallit Nunaannut uternissaanut periarfissat misissortassavai.

Imm. 2.  Kalaallit Nunaanni inissiinissamut naleqquttumik periarfissaqartinnagu angerlartitsinissaq periarfissaqanngilaq.

Imm. 3.  Angerlartitsinissaq sioqqullugu minnerpaamik sapaatip akunneri 16-inngortinnagit iliuusissatut pilersaarusiaq sananeqareersimassaaq. Iliuusissatut pilersaarusiaq angerlartitsinnginnermi Naalakkersuisunut oqaaseqarfigisassatut saqqummiunneqassaaq. 


immikkut ittumik pisoqarneranut il.il. atatillugu tikeraarluni angalanerit, feeriarluni angalanerit angalanerillu.

§ 50.  Annertuumik innarluutilik innarluuteqarnini pissutigalugu najugaqarfigisami avataani najugaqartoq ukiumut ataasiarluni najugaqarfimminut tikeraarnissamut ikiorserneqarsinnaavoq. Piumasaqaataavoq, pineqartoq nunagisamini naleqquttumik najugaqarfigisinnaasaminik neqeroorfigineqarsinnaannginnini pissutigalugu, nunagisami avataani najugaqartuussasoq aamma najugaqarneq pillugu kommunalbestyrelsi imaluunniit Naalakkersuisut aalajangiisuusimassasut.
Imm. 2.  Angalanermut uninnganermullu aningaasartuutit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit ikiorsiissutigineqassapput.

§ 51.  Aammattaaq ikiorsiissutinut pisariaqartinneqartumik angallassisut angalanerinut najugaqarnerinullu aningaasartuutit ilaatinneqarsinnaapput. Angallassisut, innarluutilimmut ilaqutaanngitsut, ullormusiaat, angallassinermi aningaasarsiaat sulinermilu annaasarisinnaasanut taarsiissutit ikiorsiissutinik aamma akilerneqassapput.
Imm. 2.  Annertuumik innarluutilik Kalaallit Nunaata avataani najugaqarfigisamini sulisumit ingiaqateqartinneqarpat, sulisup pineqartup taarteqartinneranut aningaasartuutit akilerneqarsinnaapput.
Imm. 3.  Annertuumik innarluutillip tikeraarluni angalanissamini kina ingiaqatigissanerlugu sapinngisamik nammineerluni aalajangissavaa. Pineqartoq nammineerluni taamatuminnga aalajangiisinnaanngippat, kommunalbestyrelsi aalajangiissaaq. Tamanna inuk pineqartoq, angajoqqaatut oqartussaasuusoq imaluunniit inuk nakkutilliisuutitaq, inuk annertuumik innarluutilik nammineersinnaatitaanngippat, kiisalu paaqqinnittarfimmi sulisut suleqatigalugit pissaaq.

§ 52.  Angalanissaq annertuumik innarluutillip sapinngisamik nammineerluni piareersassavaa, matumani ukiup qanoq ilinerani angalaneq pissasoq kissaatigineqarnersoq ilanngullugu aalajangerlugu. Ilaqutariinni pisut immikkut ittut/nalliuttorsiornerit annertuumik innarluutillip peqataaffigissallugit kissaatigisai ataqqineqassapput.
Imm. 2.  Inuup nammineerluni angalanissaq piareersarsinnaanngippagu, inuk pineqartoq, angajoqqaatut oqartussaasuusoq, imaluunniit inuk nakkutilliisuutitaq, paaqqinnittarfimmiluunniit sulisut kiisalu ilaquttat annertuumik innarluutilimmik tikeraartoqartussat suleqatigalugit angalanissamut piffissaq kommunalbestyrelsimit aalajangerneqassaaq.

§ 53.  Inuk annertuumik innarluutilik tikeraarnissaminut atatillugu immikkut tapersersorneqarnissaminik pisariaqartitsippat, matumani oqalutseqarnissaq ilanngullugu, kommunimi najugaqarfigisaani kommunalbestyrelsi tamatumunnga ikiorsiissuteqarsinnaavoq, qinnuteqarneq malillugu.
Imm. 2.  Inuit annertuumik innarluutillit Danmarkimiittut eqqarsaatigalugit inuk pineqartoq nammineq paaqqinnittarfimmiluunniit najugarisami sulisut taakkuupput, immikkut tapersersuinissat pillugit qinnuteqaateqartussat. Qinnuteqaat taanna Kalaallit Nunaanni kommunimut najugaqarfimmut nassiunneqassaaq.

§ 54.  Inuup annertuumik innarluutillip § 50 tunngavigalugu tikeraarsinnaatitaanini atorsinnaanngippagu tassunga taarsiullugu pineqartup qanigisatut ilaqutaa annertuumik innarluutilimmut pineqartumut tikeraarluni angalanerminut atatillugu aningaasartuutinut ikiorsiiffigineqarsinnaavoq
Imm. 2.  Annertuumik innarluutillip nammineersinnaassuseqartup qanigisamisut ilaquttani kina tikeraartissatut kissaatiginerlugu sapinngisamik nammineerluni aalajangissavaa.
Imm. 3.  Pineqartoq 18-it inorlugit ukioqarpat angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq aalajangiissaaq. Inuk pineqartoq nammineersinnaassusiiagaasimappat angajoqqaatut oqartussaassuseqarallartoq kommunalbestyrelsi suleqatigalugu aalajangiissaaq. Inuk annertuumik innarluutilik aalajangiinermi sapinngisamik annertunerpaamik nammineerluni peqataatinneqassaaq.

§ 55.  Annertuumik innarluutillit 18-it inorlugit ukiullit ukiumoortumik akiliunneqarlutik tikeraarnissamut suli ataasiarlutik akuereqqinneqarsinnaapput, taamatut angalaneq angajoqqaatut oqartussaassuseqartumut attaveqarnerup ingerlaavartuunissaa eqqarsaatigalugu pisariaqarpat. Taamaattorli angalaneq meeqqap katsorsarneqarneranut akornutaatinneqassanngilaq.
Imm. 2.  Annertuumik innarluutillip 18-it inorlugit ukiullip angajoqqaatut oqartussaassuseqartumut pinnani qanigisatulli ilaquttamut allamut tikeraarnissani nammineq kissaatigippagu taamatut angalanissaq akuersissutigineqarsinnaavoq. Taamaattorli piumasarineqarpoq angajoqqaatut oqartussaassutsimik tigummisaqartoq tamanna pillugu isumaqataalluni nalunaarsimassasoq.
Imm. 3.  Annertuumik innarluutillip tamanna nammineerluni kissaatigippagu pineqartup ukiumoortumik akiliunneqarluni tikeraarnissaraluanut taarsiullugu angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq qanigisatulluunniit ilaqutaasoq alla akiliullugu innarluutilimmut tikeraartinneqarsinnaavoq. Taamaattorli piumasarineqarpoq, angajoqqaatut oqartussaassutsimik tigummisaqartoq tamanna pillugu isumaqataalluni nalunaarsimassasoq.

§ 56.  Meeqqat inuusuttullu annertuumik innarluutillit 16-it 24-llu akornanni ukiullit Danmarkimi najugaqarallartut ukiumut marloriarlutik Kalaallit Nunaannut uterlugulu tikeraartinneqarnissamut pisinnaatitaaffeqarput.

§ 57.  Annertuumik innarluutilik 18-it inorlugit ukiulik paaqqinnittarfimmut allamut nuuppat pineqartup akiliunneqarluni ukiumoortumik tikeraarnissamut periarfissaata aappaa angajoqqaatut oqartussaassuseqartup paaqqinnittarfimmut nutaamut tassunga tikeraarnissaanut nuunneqarsinnaavoq.

§ 58.  Angerlarsimaffigisatut najukkamut tikinniarnerup ajornakusoortuunera, ikiorsiinissamut atortorissaaruteqarnissamulluunniit periarfissat amigaatigineqarnerat pissutigalugit inuit annertuumik innarluutillit ilaquttaminnut qaniginerpaasaminnut tikeraarsinnaanngippata, taarsiullugu angerlarsimaffigisatut najugarisap qanittuaniittumut illoqarfimmut pineqartup, angallassisut qanigisatullu ilaqutaanit ataatsip angalanissaat akuersissutigineqarsinnaavoq.
Imm. 2.  Angalanermut uninnganermullu aningaasartuutit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit ikiorsiissutigineqassapput. Aammattaaq ilaqutaanatik ingiaqataasunut ullormusiat kiisalu ingiaqataanerminni aningaasarsiaqarsimappata aamma sulinikkut isertitassamikkut annaasaannut matusineq ikiorsiissutinut ilaapput.

§ 59.  Pissutsit immikkut ittut atuutsillugit annertuumik innarluutillit § 50-mi pineqartunut ilaatinneqartut assersuutigalugu qanigisatut ilaquttap napparsimarulunneranut, toquneranut ilisaaneranulluunniit atatillugu Kalaallit Nunaanni imaluunniit Kalaallit Nunaannut angalanissamut ikiorserneqarsinnaapput.
Imm. 2.  Pissutsit immikkut illuinnartut atuutsillugit annertuumik innarluutillip § 50-imi pineqartunut ilaatinneqartup, qaniginerpaasaata angalanissaannut ikiorsiisoqarnissaa akuersissutigineqarsinnaavoq, assersuutigalugu innarluutillip pingaarutilimmik ullorsiorneranut imaluunniit napparsimarulunneranut atatillugu.
Imm. 3.  Inuit § 50-mi pineqartunut ilaatinneqartut nunagisami avataaniitillutik toquppata illerfiisa angallanneqarnerinut aningaasartuutit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit matussutissaqartinneqarnissaat akuersissutigineqarsinnaavoq.

§ 60.  Inuk annertuumik innarluutilik Kalaallit Nunaanni najugaqartoq aamma § 50-mi § 55-milu pineqartunut ilaatinneqanngitsoq nammineq akilikkaminik namminerlu suliniuteqarnermigut feriarpat, angallassisoqartinnani feriarsinnaanani, angallanneqarnissaanut ikiorsiissuteqartoqarnissaa akuersissutigineqarsinnaavoq.
Imm. 2.  Ingiaqateqarnermut aningaasartuutinut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit ukununnga ikiorsiissuteqartoqarsinnaavoq:
1)  Angalanermut- najugaqarnermut aningaasartuutit.
2)  Ullormusiat.
3)  Angalaqataasumut aningaasarsiat.
4)  Sulinikkut isertitassat annaasat.
Imm. 3.  Inunnut annertuumik innarluutilinnut, 18-inik imaaluunniit taakku sinnerlugit ukioqartunut una aalajangersagaq malillugu taamaallaat ukiut pingajussaanni ikiorsiissuteqartoqarsinnaavoq.
Imm. 4.  Inunnut annertuumik innarluutilinnut 18-init inorlugit ukiulinnut una aalajangersagaq malillugu ukiut tamaasa ikiorsiissuteqartoqarsinnaavoq.

§ 61.  § 50, § 55, § 58 § 60-ilu tunngavigalugit tikeraarnermut feeriarlunilu angalanernut ikiorsiissuteqarneq sivisunerpaamik ullunik unnuanillu qulingiluanik sivisussuseqartunut akuersissuteqartoqarsinnaavoq, piffissaq tikeraarnerup angalanerulluunniit ulluisa amerlassusii apeqqutaatinnagit. Feeriarnerup aallartinnerani naaneranilu angalanermi piffissaq naatsorsuinermut ilaatinneqassanngilaq.

 

Kapitali 3
Allaffissorneq

§ 62.  Kommunalbestyrelsi annertuumik innarluutilinnut siunnersuinernut, ilitsersuinernut tapersersuinernernullu kiisalu ikiorsiinikkut suut neqeroorutigineqarsinnaanerinik paasisitsiniaanernut ikiuutissaaq.
Imm. 2.  Kommunalbestyrelsip nalilissavaa, inuup annertuumik innarluutillip sapinngisamik nalinginnaasumik inuuneqarnissaanut suut ikiorsiissutissatut aallartinneqassanersut.
Imm. 3.  Kommunalbestyrelsi kisimiilluni inunnut annertuumik innarluutilinnut ikiorsiissuteqarsinnaavoq, inatsisitigut ikiorsiinissamut periarfissat allat nungussimappata.

§ 63.  Atortutigut ikiorsiissutit toqqarneqartassapput inuk annertuumik innarluutilik ikiorsiissutinik tigusaqartussaq suleqatigalugu.
Imm. 2.  Sullissisup suliassaraa inuup annertuumik innarluutillip imaluunniit angajoqqaatut oqartussaassusillip imaluunniit angajoqqaatut oqartussaassuseqarallartup, inuk innarluutilik 18-it inorlugit ukioqarsimappat imaluunniit nammineersinnaajunnaarsinneqarsimappat, ilisimatinnissaat ikiorsiissuteqarnerup suna kingunerineraa aammalu toqqagassat suut piunersut, taamaalilluni pineqartup ikiorsiissutissat toqqarneqartut ilisimaniassammagit.

§ 64.  Annertuumik innarluuteqartut ikiorserneqarnissaat pillugu kommunalbestyrelsimut qinnuteqaatit ataasiakkaat tamarmik qinnunneqartup aqqa, najugaa inuttullu normua pillugu paasissutissanik imaqartassapput. 
Imm. 2.  Ikiorsiissutissatut qinnutigineqartup suunera erseqqissumik allassimassaaq. Ikiorsiissutissatut qinnutigineqartoq katsorsaanermut ilaappat iliuusissatut pilersaarutip suliarineqarsimanera ilanngullugu nassiunneqassaaq.
Imm. 3.  Qinnuteqaat aamma inuup innarluutaanut, piginnaassuseqarneranut, ilinniagaqarsimaneranut, inuussutissarsiutaanut kiisalu inuttut isumaginninnikkut atugaanut tunngasunik paasissutissanik imaqassaaq.

 

Kapitali 4
Kisitsisitigut paasissutissat

§ 65.  Kommunalbestyrelsip kisitsisitigut paasissutissat il.il. suliarissavai.
Imm. 2.  Kisitsisinngorlugit paasissutissat imaqarput qanoq ukioqarnermik, arnaanermik angutaanermilluunniit, sumi najugaqarnermik, nappaatip suuneranik, qanga ilanngunneqarsimanermik, ikiorsiissutinik atuilernermik, qanga akuersissuteqarsimanermik aamma akuersissutip atuuffiata sivisussusianik.
Imm. 3.  Kisitsisitigut paasissutissat ataavartumik malinnaasinneqassapput Naalakkersuisunullu nassiunneqartassallutik ukiut tamaasa kingusinnerpaamik 1. martsimi.
Imm. 4.  Naalakkersuisut imm. 3-mi kisitsisitigut paasissutissat nassiunneqartartut saniatigut sukkulluunniit kommunalbestyrelsi qinnuvigisinnaavaa kisitsisitigut paasissutissanik nassiusseqqullugu, tak. imm. 2.
Imm. 5.  Naalakkersuisut imm. 2-mi taaneqartut saniatigut sukkulluunniit qinnutigisinnaavai kisitsisitigut paasissutissat allat.

 

Kapitali 5
Naammagittaalliorsinnaaneq

§ 66.  Kommunalbestyrelsip aamma Naalakkersuisut nalunaarut manna malillugu aalajangiineri suliassanngorteqqinneqarsinnaapput Isumaginninnermi Naammagittaalliuteqartarfimmut isumaginninnerup aqunneqarnera aaqqissugaaneralu pillugut inatsisartut peqqussutaani aalajangersakkat tunngavigalugit.

 

Kapitali 6
Atuutilerfia

§ 67.  Nalunaarut manna atuutilerpoq ulloq 27. juni 2014.
Imm. 2.  Nalunaarut una imm. 1-imi ulloq taaneqartoq malillugu akuersissutinut atorneqassaaq.
Imm. 3.  Tamatumunnga peqatigitillugu Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 23 af 30. december 2013-meersoq atorunnaarsinneqarpoq.

§ 68.  Tikeraarluni angalanerit, feriarluni angalanerit aamma pisunut immikkut ittunut il.il. atatillugu angalanerit pillugit kapitali 2-mi §§50-61-imi aalajangersakkat aamma atuupput inunnut nalunaarutip matuma atortuulersinneqannginnerani Kalaallit Nunaanni isumaginninnermut oqartussaasunit Danmarkimi innarluutilittut isumagineqartussatut inissinneqarsimasunut, tamatumalu kingorna danskisut siusinaartumik pensionisiaqalersinneqarsimasunut.




Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 25. juni 2014



Martha Lund Olsen

/

Lene Rohmann Hansen        
konstitueret departementschef

 

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk