Akileraartarnermi nalikilliliinerit il.il. pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 30, 1. december 2006-imeersoq

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 12, 2. november 2006-imeersumi, § 24, imm. 1, nr. 1 naapertorlugu makku aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1
Pigisat nalikillilersorneqarsinnaasut

§ 1. Nalunaarut manna makkununnga atuuppoq:
1) Maskiinat, pequtit ingerlatsinermullu atortut assigisaat inuussutissarsiornermi atorneqartut, matumani ilanngullugit pigisat tunisassiornermi atortut, Kalaallit Nunaanni atortussiassat aatsitassanit pisut il.il. pillugit inatsit naapertorlugu ujarlernermi iluaqutiginninniarnermiluunniit atorneqartut.
2) Umiarsuit timmisartullu inuussutissarsiornermi atorneqartut.
3) Illuutit inuussutissarsiornermi atorneqartut atortullu ikkussorneqarsimasut illuummuinnaq atorneqartut kiisalu assaanerit, aqquserngit, illut iloqqasut akorni, biilit uninngasarfii, ungaluukkat assigisaallu illuummi inuussutissarsiornermi atorneqartumiittut tassungaluunniit attuumassuteqartut illuutillu ingerlanneranut atorneqartut.
4) Init inuussutissarsiornermi atugassatut attartorneqarsimasut sanaqqinnerini aningaasartuutit.
5) Pigisap pioreersup pitsaaqutaata (goodwill) pissarsiarineqarnerani nalinga.
6) Aalisagartassanut akuersissutit pissarsiarineqarneranni nalingat.
7) Piffissami killilimmi pisinnaatitaaffiit, soorlu kisermaassilluni piginnittussaaneq, atuakkiortutut eqqumiitsuliortutullu piginnittussaaffiit aammalu ilisserutinut nioqqutissalluunniit ilisarnaataannik piginnittussaanerit.
8) Atortunik, inuussutissarsiorluni ingerlatamut illuummulluunniit pingaaruteqartunik ikkussuinermi aningaasartuutit.
Imm. 2. Naalakkersuisut akuersissuteqarsinnaapput, aallartisarnermut, misileraanermut ilisimatusarnermullu, pisariillisaanermut, illuliorfissap iluarsartuunneranut assigisaannullu aningaasartuutit aningaasarsiaqarniarnermut pingaaruteqartut aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarnissaannut.
Imm. 3. Illuutit inummit pigineqartut inissiatullu attartortinneqartut, kiisalu maskiinat, pequtit assigisaallu, taakkua ingerlannerannut atortut nalunaarummi maleruagassiani aatsaat ilaatinneqassapput piginnittup suliffeqarfiutaani sulisunut attartortitsineruppat. Illuut piginnittumit inigineqarpat tamanna sulisumut attartortitsinertut isigineqassanngilaq.
Imm. 4.
Sommerhus-it inummit pigineqartut, kiisalu maskiinat, pequtit assigisaallu, taakkua ingerlannerannut atortut nalunaarummi matumani maleruagassiani ilaatinneqanngillat.
Imm. 5. Pigisat aalaakkaasut, aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 15, imm. 4-imi aalajangersakkani pineqartut nalunaarummi matumani maleruagassiani ilaatinneqanngillat. Immikkut ittunik pissutissaqartillugu Naalakkersuisut, nalunaarummi matumani maleruagassiat naapertorlugit pigisat aalaakkaasut, oqaaseqatigiinni siullerni taaneqartut nalikillilerneqarnissaannut akuersissuteqarsinnaapput.

 

Kapitali 2
Aalajangersakkat nalinginnaasut

§ 2. Ingerlatsinermut atortut, umiarsuit aamma timmisartut pissarsiarineqartutut isigineqassapput ingerlatsinermut atortoq, umiarsuaq timmisartorluunniit,
1) suliffeqarfimmut ingerlanneqareersumut tunniunneqarpat,
2) suliffeqarfiup ingerlanneqarnerani atorneqartussatut siunniunneqarsimappat, aamma
3) ingerlatsinermi atorneqariaannanngorlugu naammassineqarsimappat.

§ 3. Illuut imaluunniit atortoq ikkussorneqarsimasoq il.il. ukiumi aningaasarsiorfiusumi, illuutip imaluunniit atortup ikkussorneqarsimasup il.il. pisiarineqarfiani imaluunniit sananeqarfiani, inuussutissarsiornermilu atorneqarfiani pissarsiarineqartutut isigineqassaaq. Sanaqqiinermi pitsanngorsaanermilu aningaasartuutit ukiumi aningaasarsiorfiusumi aningaasartuutigineqarfimminniit, aammalu sanaqqiinerup pitsanngorsaanerulluunniit inuussutissarsiornermut atorneqalerfianiit nalikillilerneqarsinnaapput.

§ 4. Pigisamik pitsanngorsaanermut sanaqqiinermullu aningaasartuutit pigisap pissarsiarineqarnermini nalingatut isigineqassapput.
Imm. 2. Pitsanngorsaanermi aningaasartuutitut taamaallaat isigineqassapput aningaasartuutit pigisap pisiarineqarnerminit pitsaanerulernissaanut atukkat.
Imm. 3. Pigisaq ajoqusersimappat pitsanngorsaanermi aningaasartuutitut taamaallaat isigineqassapput aningaasartuutit pigisap ajoqusinnginnerminit pitsaanerulernissaanut atukkat.

§ 5. Pigisamik ajoqusersimasumik iluarsaanermut aningaasartuutit ukiumi aningaasarsiorfiusumi iluarsaanneqarfiani aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqassapput.
Imm. 2. Ajoqusernerli sillimmasiinermit imaluunniit taarsiiffigisaanermit aningaasanik tunniussinermik nassataqarpat, ilanngaatigineqarsinnaasoq taamaallaat tassaavoq iluarsaanermut aningaasartuutit sillimmasiinermit taarsiiffigineqarnermilluunniit aningaasanit tunniussanit amerlaneruppata taakkua nikingassutaat. Sillimmasiinermit imaluunniit taarsiiffigineqarnermit aningaasat tunniunneqartut iluarsaanermut aningaasartuutinit amerlaneruppata, aningaasat amerlanerussutaasut ukiumi aningaasarsiorfimmi tunniunneqarfianni aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngunneqassapput.
Imm. 3. Iluarsaanermi aningaasartuutitut isigineqassapput aningaasartuutit pigisap ajoqusinnginnermini ileqquatut iluarsaanermut atukkat.

§ 6. Pigisat kingornussinikkut, agguaanertaqanngitsumik ataatsimut pigisat aappaarisap toqunerani pigiinnagassanngortinnerisigut, pisortanit suliarineqanngitsumik aappaasumut sivisunerusumik inuusumut pisassanngortinnerisigut imaluunniit aappariit pigisaminnik agguaanerisigut pissarsiarineqarsimappata, taava pigisat nalunaarummi matumani aalajangersakkat tunngavigalugit kingornussisutut pissarsisumit aappaasumilluunniit pissarsisumit, toqusimasumit aappaasumilluunniit piffissani pissarsiarineqarfiini pissarsiarineqarnerinilu nalingisut nalilerlugit pissarsiarineqartutut isigineqassapput, nalikilliliissutaasimasinnaasullu pissarsisumit nalikillilerneqarsimasutut isigineqassallutik.

§ 7. Pigisat tunissutitut kingornussarsiassanilluunniit siumoornikkut pissarsiarineqarsimappata, piffissami pissarsiarineqarfianni tunineqassasuugunik nalingat pissarsiarineqarneranni nalingattut isigineqassaaq. Pigisat tunissutitut kingornussarsiassatulluunniit siumoortitsinikkut tunniunneqartut, piffissami tunniunneqarfianni tunineqassasuugunik nalingat tunineqarneranni nalingattut isigineqassaaq.

§ 8. Pigisanik privatiinnavimmik atorneqaraluartunik tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit inuussutissarsiornermut atuilerneq kiisalu pigisanik nunanit allanit imaluunniit Danmarkimit Savalimmiunillu suliffeqarfimmut Kalaallit Nunaanni akileraartussaatitaasumut nuussineq pisinertut isigineqassaaq. Pissarsiarineqarneranni nalingattut isigineqassaaq piffissami atuinermik allanngortitsiffimmi/nuussiffimmi tunineqassasuugunik nalingat.
Imm. 2. Pigisanik tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit inuussutissarsiornermut atorneqaraluartunik privatiinnavimmik atuilerneq kiisalu pigisanik suliffeqarfimmit Kalaallit Nunaanni akileraartussaatitaasumit nunanut allanut imaluunniit Danmarkimut Savalimmiunullu nuussineq tunisinertut isigineqassaaq. Tunisinermi nalingattut isigineqassaaq piffissami atuinermik allanngortitsiffimmi/nuussiffimmi tunineqassasuugunik nalingat.
Imm. 3. Pigisanik inuussutissarsiornermut tamakkiisumik atorneqartunik inuussutissarsiornermut ilaannakuusumik atuilerneq, taassumaluunniit paarlattua tunisinertut pisinertullu isigineqassaaq. Tunisinermi pissarsiarineqarnerannilu nalingattut isigineqassaaq piffissami atuinermik allanngortitsiffimmi tunineqassasuugunik nalingat.
Imm. 4. Pigisat Kalaallit Nunaata avataani inuussutissarsiornermut atorneqartut, kingusinnerpaamik piffissami tamakkiisumik akileraartussaatitaanerup kipinerani tunineqartutut isigineqassapput. Tunisinermi nalingattut isigineqassaaq piffissami tassani tunineqassasuugunik nalingat. Aalajangersagarli manna naapertorlugu iluanaarutit nalikilliliissutaasimasunit annerusinnaanngillat.

§ 9. Illuutit il.il. § 1, imm. 3-mi aamma § 22, imm. 1-imi taaneqartut inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmik piginnittumit sulisorineqanngitsunut attartortinneqarnerminniit sulisuusunut tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit attartortinneqalerpata tamanna pisinertut isigineqassaaq. Pissarsiarineqarneranni nalingattut isigineqassaaq piffissami atuinermik allanngortitsiffimmi tunineqassasuugunik nalingat.
Imm. 2. Illuutit § 1, imm. 3-mi aamma § 22, imm. 1-imi taaneqartut inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmik piginnittup sulisuinut tamakkiisumik ilaannakuusumilluunnit attartortinneqarnerminniit sulisuunngitsuinnarnut attartortinneqalerpata, piffissallu qaammatinik tallimanik sivisussusillip iluani illuutit inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmik piginnittup sulisuinut tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit attartortinneqaqqilinngippata tamanna tunisinertut isigineqassaaq. Tunisinermi nalingattut isigineqassaaq piffissami atuinermik allanngortitsiffimmi tunineqassasuugunik nalingat.

§ 10. Pigisaq atorsinnaajunnaarluni aserorpat tamanna tunisinertut isigineqassaaq. Tunisinermi nalingatut isigineqassaaq aserornerani sillimmasiinermit imaluunniit taarsiiffigisaanikkut aningaasat tunniunneqarsimasinnaasut annertoqataat.

§ 11. Pigisat naalagaaffiup piumasaa malillugu pinngitsoorani naalagaaffimmut kommuunimulluunniit tunniussinissaq (taartisiaqarluni) taarsiiffiginninnertalimmik pinngitsaaliinikkut arsaarinnissutigippatigit taarsiiffiginnissutit tunisinermi nalingattut isigineqassapput.

§ 12. Pigisaq tunineqarpat imaluunniit naalagaaffiup piumasaa malillugu pinngitsoorani naalagaaffimmut kommuunimulluunniit tunniussinissaq taarsiiffiginninnertalimmik pinngitsaaliinikkut arsaarinnissutigippassuk, imaluunniit atorsinnaajunnaarluni aserorpat Naalakkersuisut akuersissutigisinnaavaat, iluanaarutit akileraaruteqaataasussat ukiumi tunineqarfiani/pigiunnaarneqarfiani aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqannginnissaat, tassungali taarsiullugu ukiumi aningaasarsiorfiusumi tulliuttumi pigisap assingusup pissarsiarineqarnerani nalinganit ilanngaatigineqarnissaat.
Imm. 2. Akuersissuteqarnissamut ilaatigut tunngaviussaaq ukiup pigisamik tunisiffiup/piginnikkunnaarfiup tulliani, ukiup aningaasarsiorfiusup naannginnerani tassunga assingusumik pissarsisoqarnissaa, kiisalu iluanaarutit akileraaruteqaataasussat tamarmiusut pigisap nalinganit nalikillilerneqarsinnaasumit ilanngaatigineqarsinnaanissaat. Naalakkersuisut, oqaaseqatigiinni siullerni killissaritinneqartoq sivitsorsinnaavaat.
Imm. 3. Aalajangersakkamik matumannga atuinissamut qinnuteqaat kingusinnerpaamik tunniunneqassaaq ukiumi tunisiffiusumi/piginnikkunnaarfimmi nammineerluni nalunaarsuiffimmik tunniussinissamut killissarititap naanerani.
Imm. 4. Piffissarititaasup imm. 2-mi aalajangersarneqartup naannginnerani pigisamut assingusumik pisaartoqanngippat, imaluunniit iluanaarutit akileraaruteqaataasussat ukiumi pissarsiffiusumi pigisap nalikillilerneqarsinnaasup nalinganit ilanngaatigineqanngippata, iluanaarutit ukiumi tunisiffiusumi/piginnikkunnaarfimmi aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqassapput.

§ 13. Pigisamik qularnaveeqqusiinikkut taarsigassarsianut aningaasartuutit, tamatumani ilaallutik pappiaraatit nalikillineri, pissarsiarineqarnerani nalinganut pitsanngorsarneraniluunniit aningaasartuutitut naatsorsuunneqarsinnaanngillat, Naalakkersuisut akuersissuteqarsimanngippata.
Imm. 2. Pissarsiarineqarnerani nalingata naatsorsornerani erhvervsstøtte pillugu Inatsisartut peqqussutaat aammalu takornariartitsinermik inuussutissarsiuteqarnermut aningaasalersuinikkut tapersiisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugit taarsigassarsiat erniaqaratillu taarsersugassaanngitsut ilanngunneqassanngillat. Taarsigassarsiat akileqquneqarpata pissarsiarinerani nalinga taakkunannga qaffanneqassaaq.

§ 14. Nalikilliliissutaasimasut appartinneqassappata § 16 imaluunniit § 26, imm. 1 aamma 5 naapertorlugit, appaanissap qanoq pinissaa akileraartussaatitaasup nammineerluni aalajangissavaa.
Imm. 2. Imm. 1-imi periarfissiissutigineqartumik atuinissaq akileraartussaatitaasup kissaatiginngippagu, pigisanut tamanut nalikilliliissutigineqarsimasut agguataarinikkut appartinneqassapput.
Imm. 3. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat qaffanniarneqarnerannik nalunaarfigineqarnermiit ullut 14-it qaangiutsinnagit akileraartussaatitaasup oqartussaasunut akileraarusiisussanut allakkatigut qinnutigisinnaavaa, § 16 imaluunniit § 26, imm. 1 aamma 5 naapertorlugit nalikilliliinerujumalluni. Nalikilliliinerussutigiumasat naatsorsorneqarfiat kiisalu taakku pigisanut nalikillilerneqarsinnaasunut agguataarneqarfiat qinnuteqarnermi ilanngunneqassapput.
Imm. 4. Qaffaassutaasup ilaata akileraartussaatitaasumik akisussaatitsinermik nalilerneqartup akuerineqarnissaa qinnuteqarnermi naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq.

§ 15. Pigisat nalunaarummi matumani pineqartut nalikillilerneqareersimallutik nalingi, pigisat naatsorsorneranni naliliunneqassapput.

 

Kapitali 3
Inuit

§ 16. Immikkoortumi matumani maleruagassiat naapertorlugit inuit akileraarutitigut nalikilliliissutigisinnaasaasa annerpaaffissaat tassaavoq ukiumi aningaasarsiorfiusumi namminersorluni inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmik ingerlatsinikkut isertitat annertoqataat.

 

Pigisat inuussutissarsiornerinnarmi atorneqartut

§ 17. Pigisat nalikillilerneqarsinnaasut inuussutissarsiornerinnarmi atorneqartut pissarsiarineqarneranni nalingi tamakkerlugit inuit aningaasarsiaminnit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigisinnaavaat, takuulli § 16.
Imm. 2. Peqatigiinni assigiinngitsunik akisussaassuseqartunik ilaasortalinni peqataasunut (kommanditistinut) atuuppoq, pissarsiarineqarneranni nalingi aatsaat ilanngaatigineqarsinnaallutik, ilanngaat ukiumi pineqartumi ingerlatsinermi amigartoorutaasimasinnaasunik ilanngaareernikkut peqataasup (kommanditistip) ilanngaatissatut kontuani sinneruttunit matussuserneqarsinnaappat.
Imm. 3. Pissarsiarineqarneranni nalingi ukiumi pissarsiarineqarfianni tamakkiisumik ilanngaatigineqanngippata, taava pissarsiarineqarneranni nalingisa ilaat nalikillilerneqarsimanngitsut ukiumi tullermi kingusinnerusumiluunniit ilanngaatigineqarsinnaapput.

§ 18. Pigisaq nalikilliliissutigineqarsinnaasoq tunineqarpat, ukiumi tunineqarfiani nalikilliliineq pisinnaanngilaq.
Imm. 2. Pigisaq pissarsiarineqarnerani nalingata ilaanit nalikillilerneqarsimanngitsumit qaffasinnerusumik akilersillugu tunineqarpat, iluanaarutit ukiumi tunineqarfiani aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqassapput.
Imm. 3. Pigisaq pissarsiarineqarnerani nalingata ilaanit nalikillilerneqarsimanngitsumit minnerusumik akilersillugu tunineqarpat, ajunaarutit ukiumi tunineqarfiani aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaapput.
Imm. 4. Tamakkiisumik nalikilliliisoqarianngitsoq illuut isaterneqarpat, nalinga suli nalikilliliissutaasimanngitsoq, isaternerlukut il.il. tunineqassappata akiannik ilanngarlugu ukiumi isaterneqarfiani aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaavoq.

 

Pigisat inuussutissarsiornermi privatimillu atorneqartut

§ 19. Pigisat nalikillilerneqarsinnaasut inuussutissarsiornermi privatimillu atorneqartut pissarsiarineqarneranni nalingi, ingerlatsinermi atortup inuussutissarsiornermi atorneqarnerata tamarmiusumillu atorneqarnerata imminnut nikinganerannut naleqquttumik, ukiumi pissarsiarineqarfianni aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaapput, takuulli § 16.
Imm. 2. Pissarsiarineqarneranni nalingisa ilaat, inuussutissarsiornermi atorneqarnerannut naapertuuttut ukiumi pissarsiarineqarfianni tamakkiisumik ilanngaatigineqanngippata, taava taakkua ilaat nalikillilerneqarsimanngitsut ukiumi tullermi kingusinnerusumiluunniit ilanngaatigineqarsinnaapput. Katillugit nalikillilerneqarsinnaasut tassatuaapput pissarsiarineqarneranni nalingisa ilaat, ingerlatsinermi atortup ukiumi nalikilliliiffiusumi inuussutissarsiornermi atorneqarnerata tamarmiusumillu atorneqarnerata imminnut nikinganerannut naleqquttut.
Imm. 3. Ukiumi aningaasarsiorfiusumi pineqartumi tamarmiusumik atorneqarnerisa minnerpaamik affaat inuussutissarsiornermi atorneqarpat nalikilliliineq aatsaat pisinnaavoq.

§ 20. Illuutit atortullu ikkussorneqarsimasut il.il. inuussutissarsiornermi privatimillu atorneqartut pissarsiarineqarneranni nalingi, illuutip naqqata annertussusiata inuussutissarsiornermi atorneqarnerata illuutillu tamarmiusumik atorneqarnerata imminnut nikinganerannut naleqquttumik, ukiumi pissarsiarineqarfianni aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaapput.
Imm. 2. Pissarsiarineqarneranni nalingisa ilaat, inuussutissarsiornermi atorneqarnerannut naapertuuttut ukiumi pissarsiarineqarfianni tamakkiisumik ilanngaatigineqanngippata, taava taakkua ilaat nalikillilerneqarsimanngitsut ukiumi tullermi kingusinnerusumiluunniit ilanngaatigineqarsinnaapput. Illuutip atorneqarnera, illuutip naqqata annertussusiata inuussutissarsiornermi atorneqartup annertusineranik kinguneqartumik allannguuteqarpat, nalikilliliineq taassuma annertoqataanik qaffanneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Illuutip ukiumi aningaasarsiorfiusumi pineqartumi tamarmiusumik atorneqarnerata minnerpaamik affaa inuussutissarsiornermi atorneqarpat imaluunniit illuutip naqqata inuussutissarsiornermi atorneqartup annertussusia minnerpaamik 100 kvm-iuppat nalikilliliineq aatsaat pisinnaavoq.

§ 21. Pigisaq § 19-imi imaluunniit § 20-mi taaneqartoq tunineqarpat ukiumi tunineqarfiani nalikilliliineq pisinnaanngilaq. Iluanaarutit naatsorsorneqartut tassaassapput, tunineqarnerani nalingata aamma ukiup tunineqarfiata aallartinnerani nalingata nalikillilerneqanngitsup, ukiumi tunineqarfiani pitsanngorsaataasimasinnaasunik ilaneqartup assigiinngissutaat. Tunineqarnerani nalingata pissarsiarineqarnerani nalinganit qaffasinneruneratigut iluanaarutit, pigisap pigineqarnerani ukiumi aningaasarsiorfiusumi sumiluunniit inuussutissarsiornermi atorneqarnerata procentinngorlugu annerpaap annertoqataattut ukiumi tunineqarfiani aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqassapput.
Imm. 2. Pigisaq pissarsiarineqarnerani nalingata ilaanit nalikillilerneqarsimanngitsumit minnerusumik akilersillugu tunineqarpat, ajunaarutit ukiumi tunineqarfiani aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaapput. Taamaattorli ilanngaatip nalikilliliissutaareersullu katillutik, § 19 aamma § 20 naapertorlugit nalikilliliissutaasinnaasimagaluartut sinnersinnaanngilaat.
Imm. 3. Tamakkiisumik nalikilliliisoqarianngitsoq illuut isaterneqarpat, nalinga suli nalikilliliissutaasimanngitsoq, isaternerlukut il.il. tunineqassappata akiannik ilanngarlugu ukiumi isaterneqarfiani aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaavoq. Taamatuttaaq atuutissaaq imm. 2-mi oqaaseqatigiit aappaanni aalajangersagaq.

 

Illuutit inissiat sulisunut sulisuunngitsunullu attartortinneqartut

§ 22. Illuutit atortullu ikkussorneqarsimasut il.il. sulisunut sulisuunngitsunullu inissiatut attartortinneqartut pissarsiarineqarneranni nalingi, illuutip ilaata piginnittut ataasiakkaat sulisuinut attartortinneqartup aamma illuutip naqqata annertussusiata tamarmiusup piginnittumit pigineqartup imminnut nikinganerannut naleqquttut, ukiumi pissarsiarineqarfianni aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaapput, takuulli § 16.
Imm. 2. Pissarsiarineqarnerani nalingata ilaa, illuutip tamarmiusup ilaata piginnittut ataasiakkaat sulisuinut attartortinneqartup aamma illuutip naqqata annertussusiata tamarmiusup piginnittumit pigineqartup imminnut nikinganerannut naleqquttoq, ukiumi pissarsiarineqarfiani tamakkiisumik ilanngaatigineqanngippat, taava taassuma ilaa nalikillilerneqarsimanngitsoq ukiumi tullermi kingusinnerusumiluunniit ilanngaatigineqarsinnaavoq.
Imm. 3. Ukiumi aningaasarsiorfiusumi pineqartumi piginnittut ataasiakkaat illuutaata naqqata annertussusiata tamarmiusup minnerpaamik affaa piginnittut ataasiakkaat sulisuinut attartortinneqarsimappat nalikilliliineq aatsaat pisinnaavoq.

§ 23. § 1, imm. 3-mi maleruagassiaq apeqqutaatinnagu, illuutit sulisunut sulisuunngitsunullu attartortinneqartut taamaallaat ukiumi aningaasarsiorfiusumi pineqartumi nalikillilerneqarsinnaapput, piginnittup pigisaata minnerpaamik affaa ukiup aningaasarsiorfiusup ingerlanera tamaat piginnittup sulisuinut attartortinneqarsimappat. Taamaassimappat taassuma annertussusianut naleqquttumik nalikilliliisoqarsinnaavoq.

§ 24. Illuut sulisunut sulisuunngitsunullu attartortinneqartoq tunineqarpat ukiumi tunineqarfiani nalikilliliineq pisinnaanngilaq. Iluanaarutit naatsorsorneqartut tassaassapput, tunineqarnerani nalingata aamma ukiup tunineqarfiata aallartinnerani nalingata nalikillilerneqanngitsup, ukiumi tunineqarfiani pitsanngorsaataasimasinnaasunik ilaneqartup assigiinngissutaat. Tunineqarnerani nalingata pissarsiarineqarnerani nalinganit qaffasinneruneratigut iluanaarutit, illuutip pigineqarnerani ukiumi aningaasarsiorfiusumi sumiluunniit sulisunut attartortinneqarnerata procentinngorlugu annerpaap annertoqataatut ukiumi tunineqarfiani aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqassapput.
Imm. 2. Illuutip pissarsiarineqarnerani nalingata ilaanit nalikillilerneqarsimanngitsumit minnerusumik akilersillugu tunineqarpat, ajunaarutit ukiumi tunineqarfiani aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaapput. Taamaattorli ilanngaatip nalikilliliissutaareersullu katillutik, § 22-mi aamma § 23-mi maleruagassat naapertorlugit nalikilliliissutaasinnaasimagaluartut sinnersinnaanngilaat.
Imm. 3. Tamakkiisumik nalikilliliisoqarianngitsoq illuut isaterneqarpat, nalinga suli nalikilliliissutaasimanngitsoq, isaternerlukut il.il. tunineqassappata akiannik ilanngarlugu ukiumi isaterneqarfiani aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaavoq. Taamatuttaaq atuutissaaq imm. 2-mi oqaaseqatigiit aappaanni aalajangersagaq.

 

Paasissutissiisussaatitaaneq

§ 25. Nammineerluni nalunaarsuiffimmik tunniussinermut atatillugu akileraartussaatitaasup pigisat nalikillilerneqarsinnaasut pissarsiarineqarneranni nalingi piffissallu pissarsiarineqarfii, taakku inuussutissarsiornermi atorneqarnerisa annertussusiat kiisalu pigisat ukiumi aningaasarsiorfiusumi tunineqartut tunineqarneranni nalingi paasissutissiissutigissavai. Pigisanut pissarsiarineqarneranni 50.000 kr.-nit taakkualuunniit inorlugit nalilinnut aammalu inuussutissarsiornerinnarmi atorneqartunut taamaallaat paasissutissiissutigineqartussat tassaapput pigisat taakkua pissarsiarineqarneranni nalingi tamarmiusut. Paasissutissat Akileraartarnermi Pisortaqarfiup ilusilersugaanut allattorlugit nalunaarneqassapput.

 

Kapitali 4
Selskabit il.il.

§ 26. Selskabit il.il., pigisanut § 1 naapertorlugu nalikillilerneqarsinnaasunut akileraarutitigut nalikilliliissutigisinnaasaat annerpaaq tassaavoq, imm. 2 naapertorlugu nalikilliliissutigineqarsinnaasut katillutik annertussusiat, selskabip akileraarutissat ilanngaatigitinnagit sinneqartoorutaasa akileraaruteqaataasussat, taamaattorli imm. 2 aamma 5 naapertorlugit akileraarutitigut nalikilliliissutinik ilanngariikkat affaattut annertutigisumik ilasat.
Imm. 2. Ukiumi ataatsimi akileraarutitigut nalikilliliissutigineqarsinnaasut annerpaaffissaat imaapput:
a) Illuutit atortullu ikkussorneqarsimasut il.il. pissarsiarineqarneranni nalingisa ukiumut 5 procentiat tikillugu.
b) Umiarsuit timmisartullu pissarsiarineqarneranni nalingisa ukiumut 10 procentiat tikillugu.
c) Aningaasartuutit il.il. imaluunniit ingerlatsinermut atortut, pequtit aammalu pigisat tigussaasuunngitsut il.il. pissarsiarineqarneranni nalingi nalikillilerneqarsinnaasut, ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani nalingisa nalikillilerneqarsinnaasut 30 procentiat tikillugu nalikillilerneqarsinnaapput.
d) Pigisanut litra c-mi taaneqartunut aningaasartuutit imaluunniit pissarsiarineqarneranni nali- ngisa ukiumut 100 procentiat tikillugu, pigisanut ataasiakkaanut aningaasartuutit imaluunniit pissarsiarineqarneranni nalingi 100.000 kr.-iuppata taakkualuunniit inorpatigit.
Imm. 3. Aningaasartuutit imaluunniit pigisat il.il. imm. 2-mi litra c-mi d-milu taaneqartut nalikillilerneqarsinnaasut ataatsimut kontulerlugit selskabit naatsorsortassavaat. Ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani nalikilliliissutigineqarsinnaasut nalingi tunngavigalugit ukiumi nalikilliliinerit pisassapput. Nalingat taanna tassaassaaq, ukiup aningaasarsiorfiusup aallartinnerani nalingat ukiumi aningaasarsiorfiusumi ingerlatsinermut atortunut il.il. aningaasartuutinik imaluunniit pissarsiarineqarneranni nalinginik ilasaq, kiisalu ingerlatsinermut atortut il.il. ukiumi aningaasarsiorfiusumi tunineqartut tunineqarneranni nalinginik aammalu imm. 2-mi litra d naapertorlugu nalikilliliissutinik ilanngagaq. Pitsanngorsaanermut aningaasartuutit, pissarsiarineqarneranni nalingisa pineqarnerattut pineqassapput. Ukiup aallartinnerani nalingat tassaavoq, ingerlatsinermut atortunut il.il. aningaasartuutit imaluunniit pissarsiarineqarneranni nalingisa ukiuni aningaasarsiorfiusuni siusinnerusuni nalikillilerneqareernermikkut naligilersimasaat.
Imm. 4. Pigisat il.il. imm. 2-mi litra c-mi d-milu taaneqartut tunineqarnerisigut naligilersimasaat nalikillilerneqarsinnaasoq qimmorneqarpat, taava iluanaarutinngortut ukiumi aningaasarsiorfiusumi tassani isertitatut nalunaarneqassapput.
Imm. 5. Imm. 2-mili maleruagassiaq apeqqutaatinnagu, selskabip il.il. akileraarutitigut nalikilliliissutigisinnaavai pigisanik nalikillilerneqarsinnaasunik imm. 2-mi litra a-mi b-milu taaneqartunik tunisinermi iluanaarutit akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarsimasut annertoqataat. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat matuma kingorna amigartoorninngorpata, taava akileraarutitigut nalikilliliissutit amigartoorutit annertoqataannik appartinneqassapput.

§ 27. Illuutit atortullu ikkussorneqarsimasut il.il. immikkut nalikillilerneqassapput, illuutit atortullu taakkununnga ikkussorneqarsimasut il.il. ataasiakkaarlugit. Illuutit il.il. tunineqarpat, ukiumi tunineqarfiani nalikilliliisoqarsinnaanngilaq.

§ 28. Illuut pissarsiarineqarnerani nalingata ilaanit nalikillilerneqarsimanngitsumit qaffasinnerusumik akilersillugu tunineqarpat, iluanaarutit ukiumi tunineqarfiani aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqassapput.
Imm. 2. Illuut pissarsiarineqarnerani nalingata ilaanit nalikillilerneqarsimanngitsumit minnerusumik akilersillugu tunineqarpat, ajunaarutit ukiumi tunineqarfiani aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaapput.
Imm. 3. Tamakkiisumik nalikilliliisoqarianngitsoq illuut isaterneqarpat, nalinga suli nalikilliliissutaasimanngitsoq, isaternerlukut il.il. tunineqassappata akiannik ilanngarlugu ukiumi isaterneqarfiani aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaavoq.

§ 29. Umiarsuit timmisartullu immikkut nalikillilerneqassapput, umiarsuit timmisartullu ataasiakkaarlugit. Umiarsuit imaluunniit timmisartut tunineqassappata, ukiumi tunineqarfiani nalikilliliisoqarsinnaanngilaq.

§ 30. Umiarsuaq timmisartorluunniit pissarsiarineqarnerani nalingata ilaanit nalikillilerneqarsimanngitsumit qaffasinnerusumik akilersillugu tunineqarpat, iluanaarutit ukiumi tunineqarfiani aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqassapput.
Imm. 2. Umiarsuaq timmisartorluunniit pissarsiarineqarnerani nalingata ilaanit nalikillilerneqarsimanngitsumit minnerusumik akilersillugu tunineqarpat, ajunaarutit ukiumi tunineqarfiani aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaapput.

§ 31. Maskiinat, pequtit ingerlatsinermullu atortut assigisaat, ininik attartukkanik sanaqqiineq, pigisap pioreersup pitsaaqutaa (goodwill), aalisagartassanut akuersissutit, piffissami killilimmi pisinnaatitaaffiit aamma atortut ikkussuutat kinguliini taagorneqarput ingerlatsinermut atortut.
Imm. 2. Ukiumi aningaasarsiorfiusumi nalikilliliissutigineqartunut tunngaviussapput ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani nalikilliliissutigineqarsinnaasut nalingi. Nalingat taanna tassaassaaq, ukiup aningaasarsiorfiusup aallartinnerani nalingat ukiumi aningaasarsiorfiusumi ingerlatsinermut atortut pissarsiarineqarneranni nalinginik ilasaq, kiisalu ingerlatsinermut atortut ukiup aningaasarsiorfiusup ingerlanerani tunineqartut tunineqarneranni nalinginik aammalu § 26, imm. 2, litra d naapertorlugu ukiumi nalikilliliissutinik ilanngagaq. Ukiup aallartinnerani nalingat tassaavoq, ingerlatsinermut atortunut aningaasartuutit ukiuni aningaasarsiorfiusuni siusinnerusuni nalikillilerneqareernermikkut naligilersimasaat.

 

Paasissutissiisussaatitaaneq

§ 32. Selskabit il.il. ingerlatsinermut naatsorsuutini nammineerluni nalunaarsuiffimmut ilanngunneqartuni illuutit, umiarsuit aamma timmisartut ataasiakkaat pillugit makku paasissutissiissutigissavaat:
1) Ukioq pissarsiarineqarfiat.
2) Piffissaq pissarsiarineqarfiat.
3) Pissarsiarineqarneranni nalingat.
4) Ukiuni aningaasarsiorfiusuni siusinnerusuni nalikilliliissutaasimasut.
5) § 26, imm. 2, litra a aamma b naapertorlugit ukiumi aningaasarsiorfiusumi matumani nalikilliliinerit.
6) § 26, imm. 5 naapertorlugu ukiumi aningaasarsiorfiusumi matumani nalikilliliinerit.
7) § 26, imm. 1 naapertorlugu ukiumi aningaasarsiorfiusumi matumani nalikilliliinerit.

 

Atortuulerfia

§ 33. Nalunaarut 1. januar 2007-imi atuutilissaaq.
Imm. 2. Ilutigitillugu Namminersornerullutik Oqartussat akileraartarnermut nalikilliliisarnerit il.il pillugit nalunaarutaat nr. 44, 20. december 2001-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq



Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 1. december 2006




Josef Motzfeldt

/

Kaare Hagemann

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk