Kalaallit Nunaanni Inatsisartunut qinersisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 9, 31. oktober 1996-imeersoq

Kapitali 1
Qinersisinnaatitaaneq qinigaasinnaanerlu

§ 1. Kinaluunniit qallunaatut innuttaassuseqartoq folketingimut qinersisinnaanermut ukiussarititaasunik naammatsitsisimasoq aammalu qinersinissaq sioqqullugu sivikinnerpaamik qaammatini arfmilinni Kalaallit Nunaanni aalajangersumik najugaqarsimasoq eqqartuussivikkoortumik Kalaallit Nunaanni atuuttussatut aalajangikkamik nammineersinnaajunnaarsitaasimanngikkuni Inatsisartunut qinersisinnaatitaavoq.

§ 2. Inuit kinguliini taagorneqartut, Kalaallit Nunaata avataaniikkallartut, taakkulu inooqatitut aapparisaat, sumi najugaqarnissamik piumasaqaatip saniatigut § 1-imi piumasarineqartut naammassisimagunikkit, Inatsisartunut qinersisinnaapput:
1) Inuit ilinniagaqarlutik Kalaallit Nunaata avataaniittut.
2) Inuit peqqinnissamut tunngasunik pissuteqarlutik Kalaallit Nunaata avataaniittut.
3) Inuit Kalaallit Nunaanni qinigaallutik folketingimi ilaasortatut suliaqarnerminnut atatillugu Danmarkimiittut.
4) Inuit Namminersornerullutik Oqartussanut sinniisuullutik Kalaallit Nunaata avataaniittut.
5) Inuit Kalaallit Nunaata avataaniittut aammalu Kalaallit Nunaannut attuumassuteqarnikkut 1-3-mi taaneqartunut sanilliunneqarsinnaalluinnartut.
Imm. 2. Taamaattoq inuit imm. 1-imi taaneqartut aatsaat nuunnginnerminni sivikinnerpaamik ukiuni marlunni Kalaallit Nunaanni inuit aqqisa nalunaarsorsimaffiini allassimasimagunik qinersi sinnaapput.
Imm. 3. Inooqatitut aapparisatut, tak. imm. 1, naatsorsuunneqassapput inuit aallannginnermi aapparisatut inooqatigineqalersimasut.

§ 3. Kinaluunniit qinersisartut allassimaffiannut ilanngunneqarsimatinnani qinersisinnaatitaanngilaq.

§ 4. Inatsisartunut qinigaasinnaatitaavoq kinaluunniit §§1 imaluunniit 2 naapertorlugit tassunga qinersisinnaatitaasoq, pineqartoq inaarutaasumik eqqartuussinikkut akiliisitsissutissamilluunniit akuersinikkut pinerluttulerinermi inatsisit tunngavigalugit pineqaatissinneqarsimanngippat, nalinginnaasumik isigineqarnermi inatsisartunut ilaasortaanissamut naleqqukkunnaarsitsisumik.
Imm. 2. Taamaattorli kikkut tamarmik qinikkatut pinerluttulerinermik inatsit naapertorlugu pineqaatissinneqarsimanertik pissutigalugu sulisinnaassuseqarnertik apeqquserneqaraluarpalluunniit qinigassanngortissinnaapput.

§ 5. Inatsisartunut ilaasortat 31-iupput. Ilaasortat 26-it Inatsisartunut qinersivinni, ilanngussami taaneqarsimasuni, ilaasortassatut qinerneqassapput. Taakku saniatigut § 44-mi aalajangersakkat malillugit tapiusumik ilaasortassat tallimat qinerneqassapput.

§ 6. Inatsisartunut ilaasortat ukiuni sisamani ilaasortaasussatut qinigaassapput, tamarmillu ataatsikkut tunuassallutik, taamaattorli takuuk § 53.
Imm. 2. Qinigaaffik ullormit qinersiffimmit naatsorsuunneqartassaaq.
Imm. 3. Ulloq nalinginnaasumik qinersinissami, taamatullu aamma siusinnerusukkut qinersinissami, qinersiffíssaq Naalakkersuisut siulittaasuannit aalajangerneqartassaaq.

 

Kapitali 2
Qinersinermut piareersarnerit

§ 7. Qinersineq Qinersinermut Ataatsimiititaliamit siulersorneqassaaq.
Imm. 2. Qinersinermut Ataatsimiititaliaq qinersinermik allattaavimmik, qinersinermut tunngassutillit pingaaruteqarnerusut allattorsimaffiannik, allattaaveqartassaaq tassanilu ilanngullugit qinigassanngortitat partiillu qinigassanngortitsisut aammalu taasinerit kisinneqarneri paasissutissiissutigineqartassapput.
Imm. 3. Qinersinermut Ataatsimiititaliap piaarnerpaamik qinersinermi siulersuisunut nalunaarutigissavaa ullonni sumi qinersineqassanersoq aammalu qinigassanngortitanik nalunaarutit qaqugu tunniunneqareersimassanersut nalunaarutigisassallugu.
Imm. 4. Kommunini tamani qinersineq qinersinermi siulersuisunit taaguinermilu siulersuisunit §-it 8 aamma 9 naapertorlugit toqqarneqarsimasunit piareersarneqarlunilu siulersorneqartassaaq.

§ 8. Kommunini tamani qinersinerit qinersinermi siulersuisunit piareersarneqarlutillu siulersorneqartassapput.
Imm. 2. Qinersinermi siulersuisunut ilaasortaassapput borgmesteri aamma kommunalbestyrelsimut ilaasortat, kommunalbestyrelsimit qinerneqarsimasut, ikinnerpaamik marluk. Borgmesteri qinersinermi siulersuisunut siulittaasuussaaq.
Imm. 3. Qinersinermi siulersuisunut ilaasortaq qinigassanngortikkuni qinersinermi siulersuisuni ilaasortatut tunuassaaq, tamatumalu kingorna kommunalbestyrelsi ilaasortami akornannit tunuartup taartissaanik toqqaassaaq.
Imm. 4. Borgmesteri qinersinermi siulersuisunit tunuarpat taakku ilaasortamik akornannit siulittaasussaminnik nutaamik toqqaassapput.

§ 9. Qinersinermi siulersuisut kommunimi taasiartorfissanut ataasiakkaanut tamanut inunnik qinersisinnaatitaasunik, taasiartorfissani pineqartuni taaguinermik siulersuisussanik toqqaassapput, aammalu immaqa qinersisartunik qinersinerup ingerlanneqarnerani ikiuuttussanik aalajangersimasumik amerlassuseqartitaminnik toqqaassallutik.
Imm. 2. Taaguineimik siulersuisussaq qinigassanngortippat, qinersinermut siulersuisut taaguinermik siulersuisussamik nutaamik toqqaassapput.
Imm. 3. Inuit imm. 1 aamma § 8, imm. 2 naapertorlugit toqqarneqartut taamatut suliassinneqarnerminnut akuersinissaminnut pisussaapput.
Imm. 4. Kommunalbestyrelsip inuit imm. 1 naapertorlugu toqqarneqartut qinersinerup ingerlanneqarneranut atatillugu suliaqarnerannut aningaasarsiaqartissavai. Aningaasarsisitsisoqartassaaq kommuninik aqutsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat malillugit.

§ 10. Qinersinermi siulersuisut Qinersinermut Ataatsimiititaliamiit nalunaarfigineqarsimanertik naapertorlugu piffissaq taasiffissaq piaarnerpaamik nalunaarutigisassavaat, tak. § 7 imm. 3. Tamatumunnga peqatigitillugu nalunaarutigineqassapput taasiartorfissat ataasiakkaat inuillu taasiartorfissani ataasiakkaani taasinennik siulersuisussatut toqqarneqarsimasut aqqi kiisalu ilanngussaq naapertorlugu Inatsisartunut qinersivimmi Inatsisartunut ilaasortatut qinerneqartussat amerlassusiat aammalu piffissaq qinigassanngortitanik nalunaarutinik tunniussivigineqareersimasussaq.
Imm. 2. Qinersinermi siulersuisut taasinermillu siulersuisut qinersinermik allattaavinnik Qinersinermut Ataatsimiititaliamit nassiunneqarsimasunik, qinersinermut tunngassutillit pingaaruteqarnerusut allattorsimaffîannik, allattaaveqartassapput taakkunanilu ilanngullugit qinigassanngortitat, taasiviit atorsinnaasut amerlassusii, taasiviit atorsinnaanngitsut amerlassusii aammalu sooq atorsinnaannginnerinut pissutaasut, kiisalu qinersinerup inernerata inaarutaasumik naatsorsornera pillugu paasissutissat allattorneqartassapput, taasiartorfiillu tamaasa immikkut taamaaliortoqartassaaq.
Imm. 3. Taaguinermik siulersuisut suut tamarmik taasinissamut aaqqissuunneqareersimanissaat isumagisassavaat, pingaartumillu qinersisussat allassimaffiata pappiarallu taasiviit piareersimanissaat isumagisassallugu, aammalu inini qinersivinni tamani ineeqqamik taasivissamik karsimillu taasivimmik nakkartitsivissamik peqarnissaa takukkit § 27.
Imm. 4. Tamanut nalunaaruteqartarneq allagarsiinikkut qinersinermilu siulersuisut aalajangiinerat malillugit pisassaaq.

§ 11. Inatsisartut qinersinermi peqataasinnaatitaapput partiit, Inatsisartunut kingullermik qinersineqarmat anngullutik Inatsisartuni ilaasortaatitaqalersimasut sulilu ilaasortaatitaqartut. Inatsisartunut qinersineqartussanngornerani Inatsisartunut siulittaasup Qinersinermut Ataatsimiititaliamut nalunaarutigisassavaa partiit sorliit piumasaasunik taakkuninnga naammassinninnersut.
Imm. 2. Inatsisartut qinersinermi aammattaaq peqataasinnaatitaapput partiit nutaat, qinersineq kingusinnerpaamik sapaatit akunnerinik tallimanik sioqqullugu qinersisartunik ikinnerpaamik Inatsisartunut qinersinermi kingullermi taasinerit atorsinnaatitaasut tamavimmik 1/31-iisa nalinginit amerlassuseqartunit Qinersinermut Ataatsimiititaliamut nalunaarutigineqartut.
Imm. 3. Partiimik nutaamik nalunaarutiginninneq qinersisartut partiimik nalunaarutiginnittut uppernarsaatitut allagaannik ilaqartinneqartassaaq. Uppernarsaatitut allakkami ilanngullugit nalunaarutigineqartassapput qinersisartut aqqi tamakkiisut, ullut inunngorfíi sumilu najugaqarneri aammalu qinersisartunit namminernit atsiugaallutillu ulluligaasimassallutik. Taakkua saniatigut uppernarsaatitut allakkani ilanngullugu allassimasassaaq qinersisartup Inatsisartunut qinersisinnaanermut piumasarineqartunik naammassinnissimanera pillugu inuit aqqinik nalunaarsuiffímmi pineqartumi pisortaasup uppernarsaataa atsiugaq. Uppernarsaatitut allakkat nalunaarutiginninneq ukiumik ataatsimik sinnerluguluunniit sioqqullugu allanneqarsimasut naatsorsuutigineqarsinnaanngillat. Taamaapportaaq partii ataaseq sinnerlugu nalunaarutiginnin-nermi qinersisartut uppernarsaatitut allagaannut tunngatillugu.
Imm. 4. Qinersinermut Ataatsimiititaliap partiimik akuerinninnera atuuttassaaq Inatsisartunut qinersereernerup tungaanut, taamaattorli sivikinnerpaamik ukiumi ataatsimi.

§ 12. Qinigassanngortissinnaapput inuit partii sinnerlugu qinigassanngortittut, tak. § 13, kisimiillutik qinigassanngortittut aamma kisimiillutik qinigassanngortillutik kattusseqatigiittut qinigassanngortittut, tak. § 14.

§ 13. Inatsisartunut qinersivimmi ataatsimi partii sinnerlugu qinigassanngortittut nalunaarutigineqarnerat Qinersinermik Ataatsimiititaliap partiinut nalunaarsuiffissatut allaffíssiaatigut allanneqartassaaq. Nalunaarut Inatsisartunut qinersivimmi qinersinermi siulersunut timniunneqareersimasassaaq kingusinnerpaamik qinersinissaq sapaatit akunnerinik pingasunik sioqqullugunal. 12.00.
Imm. 2. Partiip ataatsip Inatsisartunut qinersivimmi ataatsimi qinersivimmi qinerneqartussat amerlanerpaamik marloriaataat qinigassanngortissinnaavai. Taamaattorli partiip ataatsip tamatigut Inatsisartunut qinersivimmi ikinnerpaamik arfmeq pingasut qinigassanngortissinnaavai.
Imm. 3. Partiimik qinigassanngortitsinermut nalunaarsuiffimmi qinigassanngortittut aqqi, inuuii, atorfii najugaallu allassimassapput. Qinigassanngortittut qinersinissamut qinigassanngortinnertik namminneq atsiorlutik uppernarsarsimasassavaat. Nalunaarummi namminermi imaluunniit taassuma assilineqarnerani atsiortoqarsinnaavoq.
Imm. 4. Partiinut nalunaarsuiffiit nalunaarutigineqarneri partiimi oqartussaasunit, partiip malittarisassai malillugit Inatsisartunut qinersinermut qinigassanngortitsinissamut akuerineqarsimasunit, atsiorneqassapput. Partiit qinigassanngortitsinermik akuersissutaat partiinut nalunaarsuiffíit assilineqarnerisa atsiornernik qulaani taaneqartunik ilaqartillugit nassiunneqarnerisigut pisinnaapput.

§ 14. Qinigassanngortittunik partiit avataanni qinigassanngortitanik nalunaarut Qinersinermut Ataatsimiititaliap qinigassanngortittut pillugit allaffîssiaasigut nalunaarutigineqartassaaq, Inatsisartunullu qinersivimmi qinersinermi siulersuisunut tunniunneqarsimasassalluni § 13, imm. 1-imi piffissaritinneqartoq sioqqullugu.
Imm. 2. Qinigassanngortitamik nalunaarummiissapput, qinigassanngortittup aqqa, inuuia, atorfia najugaalu. Qinigassanngortittut qinersinissamut qinigassanngortinneqarnertik namminneq atsiorlutik uppernarsarsimasassavaat. Nalunaarummi namminenni imaluunniit taassuma assilineqarnerani atsiortoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Inatsisartunut qinersivimmi ataatsimi partiit avataanni qinigassanngortittut marluk amerlanerusulluunniit kattusseqatigiinnikkut tapersersoqatigiinniarlutik isumaqatigiissinnaapput. Qinigassanngortitap qinigassanngortitaq alla ataaseq amerlanerusulluunniit kattusseqatigi-simappagit nalunaarummi tamanna taaneqarsimassaaq. Qinigassanngortitat kattusseqateqarnissartik atsiorlutik akuersissutigisimassavaat. Akuersissutit nalunaarummi namminenni taassumaluunniit assilinerini nalunaarutigineqarsinnaapput.

§ 15. Partiit avataanni qinigassanngortittut nalunaarutigineqarneri Inatsisartunut qinersivimmi qinersisartunit ikinnerpaamik 40-nit amerlanerpaamillu 50-init atsiorneqarsimassapput. Atsiornerit nalunaarummi namminermi issinnaapput taassumalluunniit assilineraniissinnaallutik. Nalunaarummi allassimassapput qinigassanngortitsisut tamarmik immikkut aqqi, inuuii, atorfii najugaallu. Qinigassanngortitsisut ilaat ataaseq nalunaarut pillugu qinigassanngortitsisut tamaasa sinnerlugit saaffiginnissuteqarfigineqarsinnaasutut allassimassaaq. Qinigassanngortitsisut aqqi Inatsisartunut qinersivimmi qinersisartumit kimilluunniit piumasarineqarpata qinersinermut siulersuisunit qinigassanngortittut nalunaarutigineqarnerannik tigusisimasunit nalunaarutigineqassapput.

§ 16. Inuk inatsisartunut qinersivimmi ataasiinnanni qinigassanngortissinnaavoq. Kinaluunniit partiinut ataatsimit amerlanerusunut qinigassanngortissinnaanngilaq imaluunniit partiimut qinigassanngortiitigaluni partiit avataanni qinigassanngortissinnaanani.
Imm. 2. Qinigassanngortitaq ataaseq kattusseqatigiinni ataasiinnarni peqataasinnaavoq. Partii sinnerlugu qinigassanngortitat qinigassanngortitanik allanik kattusseqateqarsinnaanngillat.
Imm. 3. Kinaluunniit qinigassanngortittunut arlalinnut qinigassanngortitsisuusinnaanngilaq. Aamma qinersisartoq taamaallaat qinersivimmi qinersisartut nalunaarsorsimaffianni allassimaffímmini qinigassanngortittunut qinigassanngortitsisuusinnaavoq.

§ 17. Qinigassanngortittup qinigassanngortitsinermik nalunaarut tunniunneqareersimasoq qinersinermi siulersuisunut qinersinissaq kingusinnerpaamik sapaatit akunnerinik pingasunik sioqqullugu nal. 12.00 saaffiginninnermigut tunuartissinnaavaa. Qinersisartup qinigassanngortitseqataasimasup qinigassanngortitseqataassutini utertissinnaanngilaa qinigassanngortitsinennik nalunaarut qinersinermi siulersuisunut tunniunneqareersimappat.

§ 18. Qinersinermi siulersuisut qinigassanngortitanik nalunaaruteqarnissamut piffissaliussaq naaniariarpat pilertornerpaamik telefaxikkut imaluunniit allatut iliornikkut qinigassanngortitanik nalunaarutit tigusimasatik allakkatigut Qinersinermut Ataatsimiititaliamut nalunaarutigissavaat, tak § 13, imm. 1, taakkunanilu qinigassanngortitsisut amerlassusii atorsinnaasut oqaatigalugit aammalu qinersinermik siulersuisut isumaat malillugu nalunaarutit § 13-imiit 17-imut piumasaasunik naammassinninnersut paasissutissiissutigalugu.
Imm. 2. Qinersinermut Ataatsimiititaliap nalunaarutissaq imm. 1-imi taaneqartoq qinersinermik siulersuisuniit tigoreeruniuk inaarutaasumik aalajangissavaa nalunaarutit tiguneqarsimasut atorsinnaasutut isigineqassanersut. Qinigassanngortitap nalunaarutigineqarnerani kukkuneqarsimappat Qinersinermut Ataatsimiititaliap pineqartoq kukkunerup aaqqinneqarnissaanut ulluinnarnik marlunnik piffissalissavaa.
Imm. 3. Qinersinermut Ataatsimiititaliap qinigassanngortittut aqqi piaarnerpaamik tamanut nalunaarutigissavai. Qinigassanngortittoq partii sinnerlugu qinigassanngortippat imaluunniit qinigassanngortittut arlallit kattusseqatigiissimappata, nalunaarummi tamanna taaneqassaaq. Inatsisartunut qinersivinni ataasiakkaani qinigassanngortittut pillugit nalunaarutit Inatsisartunut qinersivinni qinersinermik siulersuisunut nassiunneqassapput, taakkulu taaguinermi siulersuisunik pilertornerpaamik ilisimatitsissapput.
Imm. 4. Qinigassanngortittut aqqi allagarsiinikkut qinersinermilu siulersuisut aalajangiinerat malillugunalunaarutigineqassapput.

§ 19. Qinigassanngortitanik nalunaaruteqarnissamut piffissaliussap naanerani qinigassanngortitat Inatsisartunut qinersivimmi Inatsisartunut ilaasortassatut qinerneqartussaniit ikinnerusut nalunaarutigineqarsimappata Qinersinermut Ataatsimiititaliap qinersisartut kajumissaassavai piffissaq erseqqinnerusumik taasaq naatinnagu qinigassanngortitanik amerlanerusunik nalunaarutiginneqqullugit.

 

Kapitali 3
Qinersisussat allassimaffii

§ 20. Qinersinissaq nalunaarutigineqareeraangat qinersinermut ataatsimiititaliap inuit kingu-sinnerpaamik ullormi qinersivissami qinersisinnaatitaasututpiumasaqaatinik eqquutsitsisut, §§ 1 aamma 2, aammalu kommunimi pineqartumi inuit aqqisa nalunaarsorsimaffiannut nalunaarsimasut kikkuunerinik allattuiffiit suliarissavai, taamaattorli takuuk § 22.
Imm. 2. Qinersisussat allattorsimaffianni ilaatinneqassapput inuit qinersinissaq sioqqullugu kingusinnerpaamik sap. akunnerisa arfinilissaanni kommunimut nuussimasut aammalu kingusinnerpaamik ulloq taanna nuunnerminnik kommunimi inuit aqqisa nalunaarsorsimaffiannut allatsissimasut.
Imm. 3. Qinersisartut qinersinissaq sioqqullugu ki-ngusinnerpaamik sap. akunnerisa arfinilissaanni kommunip iluani nuussimasut aammalu kingusinnerpaamik ulloq taanna nuunnerminnik kommunimi inuit aqqisa nalunaarsorsimaffiannut allatsissimasut najugarilikkaminni allassimallutik qinersisussat allassimaffiannut ilanngunneqassapput.
Imm. 4. Qinersisartut qinersinissaq sioqqullugu kingusinnerpaamik sap. akunnerisa arfinillit iluanni kommunimut allamut nuussimasut imaluunniit kommunip iluani allamut nuussimasut imaluunniit nuunnissaminnik kingusinnerpaamik ulloq taanna nalunaaruteqarsimasut ulloq taanna tikillugu najugarisimasaminni najugalittut qinersisussat allattorsimaffianni nalunaarsorneqassapput.
Imm. 5. Qinersisartut Kalaallit Nunaat qimallugu najugaqalerallartut aammalu § 2-mi piumasaqaatinik eqquutsitsisut qinersinissaq sioqqullugu kingusinnerpaamik sap. akunnerisa arfinilissaanni tamanna pillugu aalajangiisoqarsimappat qinersisussat allattorsimaffiannut ilanngunneqassapput, takuuk § 22.

§ 21. Inuit Kalaallit Nunaanni kommunit aggornerisa avataanniittut ullormilu qinersiffissami qinersisinnaatitaasut, Kalaallit Nunaata ilaani allami aalajangersimasumik najugalittut nalunaarsorneqarsimanngikkunik, Nuup kommuniani qinersisussat allassimaffianni immikkoortumi immikkut ittumi ilanngunneqassapput.
Imm. 2. Inuit qinersisartut allassimaffiannut ilanngunneqareernerminni Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarunnaarlutik nalunaartut kommunalbestyrelsit qinersisartut allassimaffiannit peerneqassapput, taamaattoq takuuk § 22.
Imm. 3. Qinersisartut allassimaffiisa suliarinerinut maleruagassat erseqqinnerusut Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsinnaapput.

§ 22. Qinersisartut § 2-mi pineqartut kingullermik inuit aqqisa nalunaarsorsimaffíanni nalunaarfígisimasaminni qinersisartut allassimaffianniitsitaaginnassapput imaluunniit tassunga ilanngunneqarlutik. Tamatumunnga qinnuteqaat kommunimi tassani qinersinenni siulersuisunut tunniunneqassaaq imaluunniit kommunit aggorneqarnerisa avataaniikkaanni Nuup kommunianut. Qinersinermi siulersuisut aalajangiinerat sapaatit akunnerinik marlunnik killiliussaq qaangiutsinnagu Qinersinermut Ataatsimiititaliamut suliareqqitassanngortinneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu qinersisartut allassimaffianni ilanngunneqarnermik aalajangiiffígineqarneq ullormit aalajangiinerup ulluanit naatsorsorlugu ukiuni marlunni atuutissaaq.
Imm. 3. Qinersisartoq imm. 1 malillugu imm. 2-mi taaneqartutut piffîssaliussap naannginnerani qinersisartut allassimaffianiinnini nutarterniarlugu qinnuteqarpat aalajangiineqarnissaata tungaanut piffíssaliussaq sivitsorneqassaaq.
Imm. 4. Qinnuteqaatip tunniunneqarnissaa suliarineqarnissaalu pillugit maleruaqqusat erseqqinnerusut Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsinnaapput.

§ 23. Inatsisartunut qinersiviit ilanngussami taaneqartut qinersivinnut taasiartorfinnullu aggorneqarsimapput, tak. kommunalbestyrelsinut, nunaqarfinni aqutsisunut ilagiillu sinniisaannut qinersisarnerit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 5.
Imm. 2. Inoqarfíit kommunit aggornerisa avataanniittut Nuup illoqarfíata qinersivianut atapput.
Imm. 3. Qinersiviit tamarmik immikkut qinersisussat allassimaffîinik sanaanneqassapput. Qinersivik taasiartorfinnut aggorneqarsimappat qinersisussat allassimaffiat taasiartorfiit tamaasa immikkoortunngorlugit suliarineqassaaq.
Imm. 4. Qinersisussat allassimaffianniissapput qinersisartut aqqi inuuiilu kiisalu qinersisartut aqqisa krydsilerneqarfissaat.

§ 24. Qinersisussat allassimaffîat kingusinnerpaamik ulloq qinersivissaq sapaatip akunnerinik pingasunik sioqqullugu qinersivimmi kikkunnit tamanit takuneqarsinaanngorlugu ulluinnarni marlunni saqqumitinneqassaaq.
Imm. 2. Qinersisussat allassimaffmt qinersiviup iluani taasiartorfiit ataasiakkaat tamaasa immikkoortortanngorlugit suliarineqarsimappat immikkoortortat tamarmik kikkunnilluunniit tikinneqarsinnaasumi saqqumitinneqassapput, qinersiviullu taasiartorfiini allani tamani saqqumitinneqassalluni qinersisussat allassimaffiata taasiartorfimmut atortup assilinera.
Imm. 3. Inoqarfinni kommunit aggornerisa avataanniittuni qinersisartut allassimaffiat inoqarfímmut atortup assilinera piffíssami qinersinissap nalunaarutigineqarnerata qinersinerullu pinerata akornanni saqqumitinneqassaaq.
Imm. 4. Qinersisussat allassimaffiata qaqugu sumilu saqqumitinneqarnissaanik nalinginnaasumik nalunaaruteqartoqassaaq qinersinermi siulersuisut aalajangiinerat malillugu.

§ 25. Kinaluunniit isumaqartoq nammineq imaluunniit inuk alla pissutissaqanngitsumik allassimaffimmi ilanngunneqarsimanngitsoq imaluunniit ilanngunneqarsimasoq, qinersisussat allassimaffiata saqqumitinneqarfissaata naanerata kingorna kingusinnerpaamik ulluinnaat marluk qaangiutsinnagit qinersinermi siulersuisunut naammagittaalliornermut pissutaasut naatsumik taallugit allakkatigut naammagittaalliuuteqarsinnaavoq.
Imm. 2. Qinersisussat allassimaffiat pillugu naammagittaalliuutit sapinngisamik piaarnerpaamik qinersinermi siulersuisunit aalajangiiffigineqassapput. Qinersisussat allassimaffii tamatuma kingorna iluarsineqarsimasut qinersinenni siulersuisut siulittaasuannit atsiorneqassapput.
Imm. 3. Kinaluunniit qinersisussat allassimaffiannit peerneqarsimasoq, imaluunniit nammineq inuulluunniit allap ilanngunneqarsimannginnerannik naammagittaalliuutini pillugu isumaqatigineqanngitsoq qinersinermi siulersuisunit allakkatigut nalunaarfigineqassaaq.
Imm. 4. Inuup qinersisinnaatitaannginnerminik naammagittaalliuuteqartup qinersisussat allassimaffîata immikkoortoq 2 malillugu iluarsineqarnerata kingorna ulluinnaat marluk qaa-ngiutsinnagit Qinersinermik Ataatsimiititaliamut, inaarutaasumik aalajangiisussamut, apeqqut allakkatigut saqqummiussinnaavaa. Qinersinermut Ataatsimiititaliap naammagittaalliortoq qinersinermilu siulersuisut attuumassuteqartut aalajangiinerminik nalunaarfigissavai, tamatumalu kingorna qinersisussat allassimaffíanni iluarsisassat qinersinenni siulersuisunit iluarsineqassapput.
Imm. 5. Tamatuma saniatigut qinersisussat allassimaffiat, imm. 2 aamma 4 naapertorlugit qinersinermi siulersuisunit iluarsineqareeruni allanngortinneqarsinnaanngilaq.

 

Kapitali 4
Taaguineq

§ 26. Qinersinermut Ataatsimiititaliaq pappiarat taasivissat pissarsiarinissaat, ilusilernissaat agguaannissaallu pillugit aalajangersagaliussaaq. Pappiarat taasiviit kalaallisut qallunaatullu naqitanik allagartaqassapput: Inatsisartunut qinersineq.
Imm. 2. Pappiarani taasivissani Inatsisartunut qinersivimmi qinigassanngortittut aqqi allassimassapput. Partiit sinnerlugit qinigassanngortittut immikkoortissimallugit allanneqassapput, taakkulu kingornatungaanni partiit avataanni qinigassanngortittut immikkoortillugit allanneqassallutik. Immikkoortitsiffiit pappiarani taasivinni alleriissillugit titarnernik akunnequtserlugit inissinneqassapput. Immikkoortitsiffinni tamani partiip taaguutaa siulliulluni allassimassaaq, taassumalu ataani qinigassanngortittut aqqi, naqinnerit tulleriiaarnerisut tulleriiaarlutik, allassimassallutik.
Imm. 3. Kattusseqatigiit partiinut qinigassanngortittut kingornisigut allanneqassapput. Qinersivimmi ataatsimi kattusseqatigiit arlaqarunik qinigassanngortitamik amerlassusii tunngavigalugit tulleriinnilersorneqassapput. Kattusseqatigiit amerlanernik qinigassanngortitallit siulliutinneqassapput. Tamatuma kingorna kattusseqatigiit amerlanerit tulliinik amerlassusilinnik qinigassanngortitallit allanneqassapput, taamatullu periuseqarluni tulleriinnilersuisoqassalluni. Kattusseqatigiit amerlaqatigiinnik qinigassanngortitaqarpata Qinersinermut Ataatsimiititaliaq qanoq tulleriinneqarnissaat pillugu makitsissaaq.
Imm. 4. Partiit assigiinngitsut pappiarani taasivissani naqinnerit tulleriinnerisut tulleriiaarlugit immikkoortiterneqassapput.

§ 27. Immikkoortortani ataasiakkaani taasisoqassaaq inimi qinersinermi siulersuisunit innersuussutigineqartumi.
Imm. 2. Taaguinermi siulersuisup inimi taaneqartumi ineeqqamik imatut ilusilimmik taasiveqarnissaa isumagissavaa: Taqqamani inuk nikorfasinnaassaaq ineeqqap silataani inunnit allanit takuneqarsinnaanani. Ineeraq naammattumik qaammaqquteqassaaq, allannerit erseqqissumik atuarneqarsinnaassallutik aammalu aqerluusamik nalinginnaasumik qernertumik peqassaaq allannermullu toqqavissamik manngertumik peqassalluni.
Imm. 3. Ineeqqap taasiviup silataani taasinermut karseqassaaq parnaarsimasumik, taannalu sananeqarsimassaaq pappiarat taasiviit taasinermut karsi ammaqqaartinnagu ammunneqarsinnaajunnaarlugit.

§ 28. Taaguinermik siulersuisup taaguinerup aallartinnerani taaguineq ammarnerarlugu nalunaarutigissavaa, najuuttullu isigitillugit karsit nakkartitsiviit ammariarlugit imaqannginnerat takutissallugu, taamaalioreerunilu karsit parnaassavai.
Imm. 2. Inimi qinersivimmi erseqqissunngorlugu inissitamik allagartaqassaaq, tassani allassimassallutik Inatsisartunut qinersivimmi partiit inuillu qinigassanngortittut aqqi. Partiit inuillu qinigassanngortittut pappiarani taasivissani tulleriiaarnertik malillugu allassimassapput. Qinigassanngortittut arlallit kattusseqatigiillutik qinigassanngortissimappata allagartaq tamatumunnga paasissutissanik imaqartinneqassaaq. Allagartap taassuma assinga ineeqqami taasivimmi, allannissami allequttap qulaatunginnguani, nivingatinneqassaaq. Allagartat taaneqartut Qinersi-nermut ataatsimiititaliamit pissarsiarineqassapput.
Imm. 3. Qinersisoqassaaq nammineerluni inimut qinersivimmukarnikkut, qinersisussarlu taaguinennik siulersuisumut saaffiginnissaaq. Taaguinennik siulersuisup qinersisussat allassimaffianni qinersisartup aqqa nalaatigut krydsilissavaa, taavalu qinersisartoq pappiaramik taasivissamik allaffigineqarsimanngitsumik tunissallugu.
Imm. 4. Taasineq pissaaq ineeqqami taasivimmi allamik inoqartussaanngitsumi. Qinersisartup pappiara taasivissaq immersussavaa partiip nalaatigut imaluunniit qinigassanngortittup Inatsisartunut qinigaatinniakkap aqqata nalaatigut krydsiliinikkut. Taava qinersisartup pappiara taasivik peqissavaa, kina taasimanerini allanit takuneqarsinnaajunnaarlugu. Qinersisartoq taamaalioreeruni pappiara taasivik peqitaq karsimut nakkartitsivimmut ikissavaa pissutissaqanngitsumillu uninnganani inimit qinersivimmit qimagutissalluni.
Imm. 5. Nalinginnaasumik taasisitsineq naammassereerpat taaguinermik siulersuisoq nammineerluni taasissaaq.
Imm. 6. Qinersisartup pappiara taasivik kukkusumik immersorneratigut imaluunniit mianersuaalliornikkut atorsinnaajunnaartissimaguniuk allamik taarsertissinnaavaa. Allamik taarsertitsisoqarsinnaanngilaq pappiara taasivik karsimut nakkaatitsivimmut nakkartinneqareersimappat. Pappiara taasivik atorsinnaajunnaarsitaasimasoq taaguinermik siulersuisumit immikkoortillugu toqqortarineqassaaq.
Imm. 7. Qinersisartup pappiara taasivik pissusissaatut nammineerluni immersorsinnaanngippagu taaguinennik siulersuisup qinersisartoq pineqartoq ikiussavaa. Qinersisartut angallarlunnertik pissutigalugu allamilluunniit assigisaanik peqquteqarlutik inimut taasivimmut isersinnaanngitsut taaguinermi siulersuisoq isigitillugu inip taasiviup silatinnguani taasisinnaassapput. Qinersisartup tappiitsuuguni isigiarsuttuuguniluunniit taasinermini inummit najuuttumit, nammineq toqqakkaminit, taamaallaat ikiorneqarnissani piumasarisinnaavaa.

§ 29. Qinersineq aallartissaaq nal. 9 naammassineqassallunilu nal. 20, siusinnerusukkulli naammassineqassaaq qinersisussat tamarmik nalunaaqutaq taasaq nallertinnagu, taasiartoreersimappata.

 

Kapitali 5
Taasissutinik allakkatigut nassitsinikkut taasineq

§ 30. Qinersisartut, taasinissamut piffîssaliussat iluanni taasiartorfímmukarsinnaanngitsut imaluunniit aatsaat ajornartorsiorujussuarlutik taasiartorfimmukarsinnaasussat, §-ini 31-36-ini maleruaqqusat malillugit pappiaramik taasivimmik nassitsinermikkut taasisinnaapput.

§ 31. Qinersisartut Kalaallit Nunaanniittut inuit aqqinik nalunaarsuiffímmi, tassungalu ilanngullugu kommuni qinersisussat allassimaffiannut allanneqarfigisimasaminni inuit aqqinik nalunaarsuiffimmi, taasisinnaapput.
Imm. 2. Qinersisartut napparsimmavimmi imaluunniit peqqissartarfinni paarineqartarfinniluunniit allani uninngasut, napparsimavimmi uninngaffigisaminniluunniit allami maleruaqqusat Naalakkersuisunit aalajangersakkat naapertorlugit taasisinnaapput.
Imm. 3. Qinersisartut Kalaallit Nunaanni pinerluttunik isumaginnittut inissiisarfiini inissinneqarsimasut inissinneqarfigisaminni maleruaqqusat Naalakkersuisuinit aalajangersakkat naapertorlugit taasisinnaapput.
Imm. 4. Qinersisartut inoqarfinni avinngarusimasuni immikkut taasiartorfiunngitsuni najugaqartut inummut qinersisinnaasumut qinersinermi siulersuisunit attavigisaminnit toqqarneqarsimasumut taasisinnaapput.
Imm. 5. Qinersisartut timmisartut mittarfiini, silasiorfínni il.il. kommunit aggornerisa avataanniittuni najugaqartut inummut Qinersinermut Ataatsimiititaliamit Naalakkersuisunit piginnaatitaasumut taasisinnaapput.
Imm. 6. Qinersisartut naalagaaffiup ilaani allani najugaqartut inuit aqqinik nalunaarsuiffímmi imaluunniit Qinersinermut Ataatsimiititaliamit piginnaatinneqartumi taasisinnaapput.
Imm. 7. Qinersisartut naalagaaffiup avataani najugaqartut qallunaat aallartitaqarfiini imaluunniit konsuleqarfiini taasisinnaapput.
Imm. 8. Qinersisartut umiarsuarni Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartuniittut umiarsuup naalagaanit, taassumaluunniit toqqagaanit, taasisinneqarsinnaapput.
Imm. 9. Qinersineq siusinnerpaamik sapaatip akunnerinik arfmilinnik sioqqullugu taasisoqarsinnaavoq.

§ 32. Qinersinennut Ataatsimiititaliap § 33, imm. 1 naapertorlugu Kalaallit Nunaanni allakkatigut taasinermi atortussat pisariaqartinneqartut pissarsiarissavai.
Imm. 2. Kalaallit Nunaata avataani taasinermi Danmarkimi folketingimut qinersinermut atatillugu allakkatigut taasivissat atorneqartassapput.

§ 33. Qinersisartoq taasiartorfinni § 31-imi taaneqarsimasut ilaanni taasinernik tigooqqaasussamut qinersisartoq saaffiginninnennigut pappiaramik taasivimmik, puussaqarlunilu allakkanik nassitsissutitaqarlunilu ungaluusartalimmik tunineqassaaq. Qinersisartup allanit isigineqarani pappiara taasivik ernerluni immersussavaa Inatsisartunut qinersiviup, qinersisartut allassimaffiannut allanneqarfigisimasami, iluani partiip qinigassanngortissimasaasa arlaata aqqa allallugu imaluunniit Inatsisartunut qinersivimmi qinigassanngortissimasut arlaata aqqa allallugu.
Imm. 2. Qinersisartoq taasereerniariarpat allakkat nassitsissutit immersorneqassapput. Taakku ukuninnga imaqassapput:
1) Qinersisartup nammineq piumassutsiminik allanillu isigineqarani pappiaramik taasivimmik immersuisimaneranik, puussaanut ikisisimaneranik taassuminngalu matusisimaneranik uppernarsaat. Qinersisartup aamma ilumoorluinnarluni uppernarsassavaa
ullormi qinersivissami taasinissamut piffissaliussat iluanni taasiartorfissamukarsinnaanani imaluunniit aatsaat ajornartorsiorujussuarluni taasiartorfissamukarsinnaalluni. Qinersisartup taasinermik tigusisussaq isigitillugu allakkat nassitsissutissat atsiussavai, allakkanilu nassitsissutini taaneqassapput atsiornerup ullua, qinersisartup aqqi tamarmik, inuuia, atorfia, kommunimilu qinersisussat allattorsimaffiannut ilanngunneqarfigisimasamini najugaa.
2) Qinersisartup atsiornerata ilumoortuuneranik aammalu qinersisartup piffissami sumiiffimmilu taasaani pisimaneranik, kiisalu allanit isigineqarani taasisimaneranik taasinermik tigusisup uppernarsaasiussaa. Uppernarsaat taanna pineqartumit namminermit ateq, atorfík, najugarlu allallugit atsiorneqassaaq.

§ 34. Puussaq pappiaramik taasivimmik allakkanillu nassitsissutinik imalik ikineqassaaq puussamut tassunga ikisiffissiamut, taannalu matuneqassaaq, kommunimilu, qinersisartup qinersisussat allassimaffianni allanneqarfigisimasaanni, kommunalbestyrelsimut nassiunneqassalluni. Puussap tunuani erseqqissumik allanneqassapput qinersisartup aqqa kommunimilu taaneqartumi najugaa. Taasinermik tigusisup pisariaqanngitsumik kinguarsaanani puussaq kommunalbestyrelsimut nassitsivissamut nassiutissavaa.

§ 35. Kommunip puussaq nassiunneqarsimasoq ammarnagu ernerluni taasiartorfímmi qinersisartup pineqartup najugaatut puussami taaneqarsimasumi, taaguinermik siulersuisumut ingerlateqqissavaa. Puussat taaguineq naammassitinnagu taaguinermik siulersuisumit tiguneqareersimassapput.

§ 36. Taaguinerup naammassineqariitsiarnerani puussat tiguneqarsimasut taaguinermi siulersuisumit ammarneqassapput, taassumalu misissussavaa allakkatigut taasinerit taasinernut ilan-ngunneqarsinnaanersut. Allakkatigut taasineq taasinernut ilanngunneqarsinnaappat qinersisartup pineqartup aqqa qinersisussat allassimaffianni krydsilerneqassaaq, taavalu allakkat puussaat pappiaramik taasivimmik imalik ammarnagu karsimut nakkartitsivimmut nakkartinneqassaaq.
Imm. 2. Paasineqarpat puussaq inummit qinersisussat allassimaffîanni ilanngunneqarsimanngitsumeersoq, imaluunniit qinersineqartinnagu toqusimasumeersoq, taava naatsorsuutigeqqinneqassanngilaq. Aamma taamaappoq puussaq allamik imaluunniit allakkanik nassitsissutinik ataasiinnaanngitsunik allakkalluunniit puuannik ataasiinnaanngitsumik imaqarpat, imaluunniit puussap, allakkat puuata allakkalluunniit nassitsissutit isikkuatigut isumaqarnarpat inatsimmut naapertuuttumik suliarineqarsimasuunngitsoq, imaluunniit immersorneqarnerat, uppernarsarneqarsimanerat atsiorneqarneralluunniit peqqussutigineqartut malillugit pisimanngippat, takuuk § 33.
Imm. 3. Puussat aatsaat taasineq naammassereersoq taaguinermi siulesuisumit tiguneqartut naatsorsuutigineqassanngillat.
Imm. 4. Qinersisartut ullormi qinersivimmi taasisimasut allakkatigut taasineri ilanngunneqarsinnaanngillat.
Imm. 5. Puussat, allakkat nassitsissutit, allakkat puui pappiarallu taasiviit tamarmik qinersinermik siulersuisunut qinersinermullu ataatsimiititaliamut nassiunneqassapput atortussanut § 48-mi taaneqartunut ilanngullugit.

 

Kapitali 6
Taasanikkisitsineq il.il.

§ 37. Taaguineq naammassineqarniariarpat taaguinennik siulersuisup immikkut poortugakkuutaarlugit makku qilersussavai:
1) Pappiarat taasiviit atorsimanngitsut aamma
2) pappiarat taasiviit allamik taarsigassatut utertinneqarsimasut.
Imm. 2. Taamaalioreerniariarluni najuuttut isigitillugit karsi taasivinnut nakkaatitsivik ammassavaa taamaalioreerpallu pappiarat taasiviit qaqinneqassapput iluarsaanneqassallutillu pappiarat taasiviit partiinut imaluunniit qinigassanngortittunut partiit avataanniittunut immikkoortiterlugit qaleriissakkuutaarlugit. Taamaalereerpata kisinneqalissapput partiinut taasinermi pappiarani taasivinni allassimasunut aammalu qinigassanngortittunut partiit avataanniittunut immikkoortillugit taasinerit qanoq amerlassuseqarnersut paasiniarlugu.
Imm. 3. Inuit qinersisinnaatitaasut ikinnerpaamik marluk qinersinermi taasinernik kisitsinermik tamanut ammasuusumik malinnaajartorlutik najuukkiartorsimanngippata taaguinermi siulersuisoq qinersisinnaasut akornanni inunnik marlunnik uppernarsaasussatut najuuttussanik aggersaassaaq.

§ 38. Pappiara taasivik partiimut taasinerussaaq tassunga inissap nalaani qinersisartoq krydsiliisimappat. Allakkatigut taasineq partiimut qinersisartup allakkatigut taasivimmi allassimasaanut taasinerussaaq.
Imm. 2. Taasineq partiit avataanni qinigassanngortittumut qinersisartup pappiarami taasivimmi inissap nalaani krydsilersimasaanut taasinerussaaq. Allakkatigut taasineq partiit avataanni qinigassanngortittumut qinersisartup allakkatigut taasivimmi aqqa allallugu taasimasaanut taasinerussaaq.
Imm. 3. Tamanna pereerpat taasinermi siulersuisup partiinut tamanut immikkoortiterilluni nalunaarsulissavaa taasinerit qassit qinigassanngortittunut ataasiakkaanut tuttussaanersut. Qinigassanngortittoq taaneqarsimasutut isigineqassaaq pappiarami taasivimmi qinigassanngortittup nalaatigut imaluunniit qinigassanngortittup partiillu qinigassanngortittup attavigisaata nalaatigut qinersisartoq krydsiliisimappat. Aammattaaq taamaappoq qinersisartup allakkatigut taasivimmi qinigassanngortittup aqqa imaluunniit qinigassanngortittup aqqa partiillu qinigassanngortittup qinigassanngortitsisuata aqqa allassimappagit.
Imm. 4. Qinersisartup partiip aqqata imaluunniit partiimut taasivissap nalaani krydsiliinera tunngavigalugu qularnaallillugu takuneqarsinnaanngippat partiip qinigassanngortitaasa arlaat sorleq taaniarsimaneraa pappiara taasivik partiimut taasinertut naatsorsuunneqassaaq (partiimut taasineq). Aammattaaq taamaappoq qinersisartup allakkatigut taasivimmi partiip aqqa imaluunniit qinigassanngortittut qinersivimmi partiimut qinigassanngortitsisumut qinigassanngortissimasut aqqi arlallit allassimappagit.

§ 39. Pappiara taasivik inimi qinersivimmi taasivigineqarsimasoq atorsinnaanngilaq:
1) Allaffigineqarsimanngikkuni,
2) erseqqissumik takuneqarsinnaanngippat partiit arlaat sorleq imaluunniit qinigassanngortittoq partiit avataanniittoq sorleq qinersisartup taaniarsimaneraa,
3) pappiarap taasiviup isikkua malillugu isumaqarnarpat pappiara taasivik inatsit naapertorlugu suliarineqarsimasuunngitsoq.
Imm. 2. Allakkatigut taasivik atorsinnaanngilaq:
1) Allaffigineqarsimanngikkuni,
2) erseqqissumik takuneqarsinnaanngippat partiit arlaat sorleq imaluunniit qinigassanngortittoq partiit avataanniittoq sorleq qinersisartup taaniarsimaneraa,
3) allakkat puussaat allamik imaqarpat imaluunniit pappiaranik taasivinnik ataatsimit amerlanerusunik imaqarpat,
4) pappiarap taasiviup isikkua malillugu isumaqarnarpat pappiara taasivik inatsit naapertorlugu suliarineqarsimasuunngitsoq imaluunniit pissusissat naapertorlugit immersorneqarsimanngippat,
5) pappiarami taasivimmi taamaallat allanneqarsimappat inatsisartunut qinersiviup qinersisartup qinersisartut allattorsimaffianni allassimaffigisaata avataani qinigassanngortittup aqqa imaluunniit taamaallaat allassimappat partiip inatsisartunut qinersivimmi pineqartumi qinigassanngortitsinngitsup aqqa.
Imm. 3. Pappiara taasivik atorsinnaanngitsuutinneqarpat tamanna qinersinermik allattaavimmi, taaguinermik siulersuisup allattuiffigisaani, allanneqassaaq, atorunnaarsitaaneranullu tunngaviusoq naatsumik taaneqarluni.
Imm. 4. Naalakkersuisut pappiarat taasiviit, taakkununngalu ilanngullugit allakkatigut taasiviit, naliliiffigineqartarnissaat pillugu malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

§ 40. Taasinernik kisitsineq naammasseriiginnartoq taasinernik nutaamik kisitsisoqalissaaq. Aatsaat kisitsinerit marluk assigiimmik inerneqarpata taaguinenni siulersuisup qinersineraii taasinerit inerneri inaarutaasumik naatsorsussavai.

§ 41. Qinersinermik allattaavimmi partiit qinigassanngortittullu nalunaarsorneqassapput. Allattorneqassapput partiit ataasiakkaat taasinernik qasseraarsimanersut, aammalu allanneqassallutik partiit ataasiakkaat sinnerlugit aammalu partiit avataanni qinigassanngortittut tamannik immikkut qassinik taaneqarsimanersut.

§ 42. Taasiartorfîmmi qinersinerup inernera taasinermut pisortap ingerlaannarluni qinersinermi siulersuisunut nalunaarutigissavaa.
Imm. 2. Qinersinermi siulersuisut nalunaarutit imm. 1-imi taaneqartut qinersivinni taasiartorfinnit tigugunikkit ingerlaannartumik Qinersinermut Ataatsimiititaliamut nalunaarutigissavaat. Nalunaarummi ilanngullugit taaneqassapput taasiartorfínni ataasiakkaani qinersisinnaatitaasut qassiuneri aammalu qinersinermut atatillugu pissutsinik immikkut ittunik qinersinerup inerneranut sunniuteqarsinnaasunik atuuttoqarsimanersoq oqaatigineqassalluni.

§ 43. Qinersinermut Ataatsimiititaliap Inatsisartunut qinersivimmi qinersinermi siulersuisuniit naatsorsukkat inerneri tigoreerunigit Inatsisartunut qinersivimmi qinersinerup tamakkerluni inernera naatsorsussavaa. Qinersinermi siulersuisuniit naatsorsuinerup tamakkiisumik inerneri tiguneqarsimanngikkaluarpataluunniit atortussat tigummineqartut malillugit paasissutissat amigaataasut qinersinerup inerneranut sunniuteqartussaanngippata Qinersinermut Ataatsimiittitaliaq naatsorsuisinnaavoq.
Imm. 2. Inatsisartunut qinersivimmi taasinerit tamarmiusut inernerisa naatsorsornerini taasinerit makkununnga agguataarlugit ataatsimut naatsorsorneqassapput:
1) Partiit ataasiakkaat taakkulu qinigassanngortitaat,
2) kattusseqatigiit ataasiakkaat qinigassanngortitaat kiisalu
3) kisimiillutik qinigassanngortittut ataasiakkaat. Tamatuma kingorna ilaasortaaffîit agguataarneqassapput d'Hondtip periaasia malillugu, tassa partiit ataasiakkaat, kattusseqatigiit ataasiakkaat kisimiillutillu qinigassanngortittut ataasiakkaat taasisaasa katinneri 1-imik, 2-mik, 3-mik inatsisartunut qinersivimmi pineqartumi ilaasortaasinnaasut amerlassusaat tikillugu agguartiterneqassapput. Qinersivimmi siulliulluni ilaasortanngussaaq partii, kattusseqatigiit imaluunniit kisimiilluni qinigassanngortittoq amerlanerpaamik taagorneqarsimasoq, qinersivimmi tulliulluni ilaasortanngussalluni partii, kattusseqatigiit imaluunniit kisimiilluni qinigassanngortittoq, amerlanerpaamut tulliulluni taaguunneqarsimasoq, taamalu pisoqaqattaassaaq inatsisartunut qinersivimmi pineqartumi ilaasortaaffissat tamakkernissaasa tungaannut.
Imm. 3. Qinersivimmi ilaasortaaffíit partiimit kattusseqatigiiffímmilluunniit ilaasortaaffígineqalersussat partiip kattusseqatigiiffíulluunniit qinigassanngortitaanut agguarneqassapput qinersivimmi siulliulluni ilaasortaasussanngorlugu qinigassanngortitaq amerlanerpaamik taagorneqarsimasoq, qinersivimmi tulliulluni ilaasortaasussanngorlugu qinigassanngortitaq amerlanerpaamut tulliulluni taaguunneqarsimasoq, taamalu pisoqaqattaassaaq inatsisartunut qinersivimmi pineqartumi partiip kattusseqatigiiffmlluunniit pineqartup ilaasortaaffîssaasa tamakkerlutik agguaanneqareernissaasa tungaannut.
Imm. 4. Partii kattusseqatigiilluunniit ilaasortanngortitsinissanut anguneqartunut naammanngitsunik qinigassanngortitsisimappata ilaasortatut inissat partiimit imaluunniit kattusseqatigiinnit taaguunneqarnerpaanut tulliusunit pineqassapput.
Imm. 5. Partiit, kattusseqatigiit kisimiillutilluunniit qinigassanngortittut arlallit amerlaqatigiimmik taaguunneqarsimappata, tak. imm. 2, Qinersinermut Ataatsimiititaliap tannermoortitsineratigut aalajangerneqassaaq kia arlaata ilaasortaaffik pissarsiarissaneraa. Aamma taamaappoq partiip imaluunniit kattusseqatigiit qinigassanngortitaat arlallit assigiimmik taagorneqarsimappata, tak. imm. 3.

§ 44. Inatsisartunut qinersivinni tamani qinersineq naatsorsorneqareerpat Qinersinermut Ataatsimiititaliap naatsorsussavaa tapiusumik ilaasortassat tallimaasut qanoq inuttalerneqassanersut.
Imm. 2. Naatsorsuinermi tunngavissatut nuna tamakkerlugu taasinerit amerlassusii qinersinermi partiinut qinigassanngortittunut tuttussanngorsimasut naatsorsorneqassapput. Taamatut taasinerit kisitsisitaat naatsorsorneqartut qinersivinni ilaasortaaffissat amerlassusiinik partiit taakku pissarsiarisimasaannik tapiusumik ilaasortaaffissanik agguaanneqartussanik ilasanik agguarneqassapput. Kisitsimmik tassuuna pinngortumik partiinut qulaani taaneqartunut ataasiakkaanut taasinerit annertussusii agguarneqassapput taamalu naatsorsueriaatsimi nanineqassaaq ilaasortassat qassit partiit taakku taaguunneqarnitik malillugit pisussanngorneraat. Agguaalluni kisitsinikkut pisumik agguakkat inerneri kisitsisit ilivitsuunngippata, taamaattumillu kisitsisit ilivitsuunngitsut peerneqarlutik, ataatsimut ilaasortassat amerlassusiinik pilersitsinngippat, kisitsit ilivitsuunngitsoq ilivitsumut allineqassaaq, amerlassusissat angutserlugit (kisitsisinik ilivitsuunngitsunik anginerpaanik kisitseriaaseq).
Imm. 3. Partii sunalunniit imm. 2 malillugu pisinnaatitaanerminut qinersivinni ilaasortaatitassanik tamanit amerlanerusunik angusinngippat imm. 2-mi agguaassineq atorneqassaaq, partiit ataasiakkaat tapiusumik ilaasortaatitassaat nanineqassallutik ilaasortaaffissat tamarmiusut kisitsisitaata aammalu qinersivimmi ilaasortaatitassat anguneqartut amerlassusiisa assigiinngissutaasigut.
Imm. 4. Partii ilaasortassat amerlassusaannit tamarmiusunit, imm. 2 malillugu pisinnaatitaaffimmit, amerlanerusunik ilaasortanngortitaqartussanngorpat nutaamik kisitsineq pissaaq, tama-tumani partiit qinersivimmi ilaasortaatitassanik pissarsisimasut ilaasortaatitassat tamarmiusut, imm. 2 malillugu pisinnaatitaaffîgisamik, taamaaqataannik imaluunniit taakkuninnga amerlanerusunik angusisimasut pineqassanatik. Partiini tamatuma kingorna pineqalersuni ilaasortassanik agguaassineq pissaaq maleruaqqusat imm. 2 aamma 3-miittut assingi malillugit. Partiit tamatumani pineqartut ilaasortassanik imm. 2-mi agguaassinermi pisinnaatitaaffígisaminnit amerlanerusunik angusissagaluarunik kisitsimmik imm. 2 naapertorlugu ilaasortassat amerlas-susissaannik naatsorsuinermi naatsorsukkamik tunineqassapput, taavalu ilaasortassat sinneruttut partiinut allanut nutaamik agguaanneqassapput taamatulli imm. 2 aamma 3-mi maleruaqqusat malillugit.
Imm. 5. Tapiusumik ilaasortaatitaaffíit partiip pisassai partiip qinigassanngortitaasa qinigaanngitsut akornanni agguarneqassapput, siulliulluni tapiusumik ilaasortaatitassanngorlugu qinigassanngortittoq amerlanerpaanik taaguunneqarsimasoq, tulliulluni tapiusumik ilaasortaatitassanngorlugu qinigassanngortittoq amerlanerpaap tulliatut taaguunneqarsimasoq, taamalu pisoqaqattaassaaq tapiusumik ilaasortaaffnt partiip pineqartup pisassaasa tamakkerlutik agguaanneqarnissaasa tungaannut.
Imm. 6. Partiit arlallit amerlaqatigiimmik taaguunneqarsimappata, tak. imm. 2, Qinersinermut Ataatsimiititaliap tannermoortitsineratigut aalajangerneqassaaq kia arlaata ilaasortaaffîk pissarsiarissaneraa. Aamma taamaappoq partiip qinigassanngortitai arlallit amerlaqatigiimmik taaguunneqarsimappata, tak. imm. 5.

§ 45. Qinersinermut ataatsimiititaliap sinniisussanik nalunaarsuiffiit suliarissavai. Nalunaarsuiffinni allattorneqassapput qinigassanngortittut qinigaasimanngitsut, kisiannili sinniisussatut Inatsisartunut ilaasortaasinnaatitaasut, takuuk § 53.

§ 46. Tapiusumik ilaasortaatitanut sinniisussanik nalunaarsuiffik Kalaallit Nunaanni nuna tamakkerlugu partiinut ataasiakkaanut suliarineqartassaaq, tulleriinnilersuisoqartassaarlu kisitsisit § 44 naapertorlugu naatsorsorneqarsimasut tapiusumillu ilaasortaatitaqaataalersimanngitsut malillugit.
Imm. 2. Inatsisartunut qinersivinni ataasiakkaani sinniisussanik nalunaarsuiffimmi allattorneqartassapput partiit ataasiakkaat aamma kattusseqatigiit ataasiakkaat qinigassanngortissimasaat, qinigaasimanngitsulli, tulleriinnilersorneqartassappullu sinniisussatut Inatsisartunut ilaasortaatitaasinnaanertik malillugu. Qinigassanngortittoq qinigaanngitsuni amerlanerpaanit taaguunne-qarsimasoq siulliussaaq. Tamatuma kingorna tulliussaaq qinigassanngortittoq qinigaanngitsuni amerlanerpaat tulliinit taaguunneqarsimasoq, taamatullu ingerlalluni tulleriinnilersuineq ingerlanneqassaaq.
Imm. 3. Sinniisussanik nalunaarsuiffimmi qinigassanngortittut arlallit amerlaqatigiinnik taaguunneqarsimappata tulleriinnilersuineq Qinersinermut Ataatsimiititaliap tannermoortitsineratigut aalajangerneqassaaq.

§ 47. Qinersinermut Ataatsimiititaliap qinersinermik allattaavimmut allassavaa Inatsisartunut qinersivinni ataasiakkaani kikkut qinersivimmi ilaasortassatut tapiusumillu ilaasortassatut qinigaasutut isiginerini, taavalu qinigaasut qinigaanerannik allaffigissallugit.

§ 48. Kingusinnerpaamik qinersinerup aqaguani taaguinermik siulersuisup pappiarat taasiviit qilertakkuutaarlugit ukuninnga imaqartillugit poortussavai:
1) Pappiarat taasiviit atorsinnaasut,
2) pappiarat taasiviit allaffigineqarsimanngitsut allallu atorsinnaanngitsut.
Imm. 2. Tamatuma kingorna poortukkat immikkoortoq 1-imi aamma § 37, imm. 1-imi taaneqartut qinersisussat allassimaffii atorneqarsimasut aammalu qinersinermik allattaavik taaguinermik siulersuisumit immersorneqarsimallunilu atsiorneqarsimasoq ilanngullugit, qinersinermi siulersuisunut piaarnerpaamik nassiunneqassapput.

§ 49. Qinersinermi siulersuisut pappiarat, qinersisussat allassimaffii qinersinermilu allattaaviit § 48-mi oqaatigineqartut aamma atortussat § 37, imm. 1-imi taaneqartut qinersivimmi taasiartorfinnit tamaniit tigoreerunikkit qinersinennik allattaaviup qinersinermi siulersuisut immersorsimasaata nuutinnera ilanngullugu Qinersinermut Ataatsimiititaliamut nassiutissavaat, taassu-malu qinersinerup atortussaassusia inaarutaasumik aalajangiiffígissavaa, taamaattoq takuuk § 52, imm. 2. Qinersinermut Ataatsimiititaliap atortussat taasiartorfmniit ataasiakkaaneersut amigaateqaraluarpataluunniit nassiuteqqusinnaavai. Qinersinennut Ataatsimiititaliap tamakku qanoq ilillutik nassiunneqassanersut aalajangissavaa.

§ 50. Inatsisartunut qinigassanngortittut qinigaasimagunik qinigaasimanngikkunilluunniit, aammalu kialluunniit qinersivimmi qinersisartup kiisalu Inatsisartunut ilaasortat ataasiakkaat sumiluunniit najugaqaraluarunik Inatsisartunut qinersivimmi qinersinerup atorsinnaassusia naammagittaalliutigisinnaavaat. Naammagittaalliorneq pissaaq allakkatigut, akerliliinermut pissutaasoq naatsumik oqaatigalugu, qinersinermilu siulersuisunut nassiunneqassalluni kingusinnerpaamik qinersinerup kingorna ullut arfineq marluk qaangiutsinnagit. Qinersinermi siulersuisut naammagittaalliuut oqaaseqaatigisariaqarsorisaminnik ilallugu piaarnerpaamik Qinersinermut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqissavaat.
Imm. 2. Qinersinermi annertuumik kukkusoqarsimappat Qinersinermut Ataatsimiititaliaq pisinnaatitaavoq tunngavissaqartumik aalajangiinermigut qinersinerup atorsinnaanngitsutut nalunaarutiginissaanut, taavalu tamatuma kingorna aalajangissallugu tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit qinerseqqittoqassanersoq.
Imm. 3. Qinersinermut Ataatsimiititaliap Inatsisartunut ilisimatitsissutitut nassiutissavaa qinersinermik allattaavik immersorsimasani, tassani taaneqarsimassallutik kikkut qinigaanersut, aammalu qinersinermut atatillugu suut pisimasut erseqqissumik nassuiaatigisimassallugit. Peqatigitillugu sinniisussanik nalunaarsuiffik nassiunneqassaaq, takukkit § 45 aamma § 46.
Imm. 4. Qinersinermut Ataatsimiititaliap aalajangiineri allanngortinneqarsinnaanngillat.

§ 51. Sapinngisamik piaartumik qinerseqqinneqassaaq.
Imm. 2. Qinersisussat allassimaffiata atorneqarsimasup annertuumik amigaateqarnera pissutigalugu qinersineq atortussaajunnaarsitaappat, qinersinerup atortussaajunnaarsitaanerata peqatigisaanik aalajangerneqarsinnaavoq qinersisussat allassimaffiat iluarsineqassasoq nutaamik qinerseqqinneqartinnagu inuit qinersinermi atortussaajunnaarsitaasumi qinersisussat allassimaffianni ilanngunneqarnissaminnut piumasarisaasunik eqqortitsisimanngitsut piiarneqarnerisigut aammalu inuit allassimaffimmi ilanngunneqarsimasussaagaluartut ilanngunneqarnerisigut. Taamatut aalajangiisoqarpat qinersinermi siulersuisut qinersinermik allattaaviup taamatut suliarineqarsimasup nalinginnaasumik misissorneqarnissaanut il.il. erseqqinnerusumik maleruaqqusaliussapput.

§ 52. Inatsisartunut qinigaaqqammersut piffissap qinigaaffmp aallartinnerani ikkutissapput, tak. § 6, imm. 2.
Imm. 2. Inatsisartunut qinigaaqqammersut aalajangissavaat qinigassanngortitaq pinerluuteqarsimanini pissutigalugu qinikkatut sulisinnaatitaassannginnersoq, takuuk § 4, imm. 1.

§ 53. Ilaasortaq piffissap qinigaaffmp ingerlanerani Inatsisartunut ilaasortaajunnaarpat, nammineersinnaajunnaarsitaappat imaluunniit toquppat sinniisussamit taarserneqassaaq. Tamannattaaq atuuppoq Inatsisartut qinigassanngortittoq qinigaasoq qinikkatut sulisinnaanngitsutut aalaj angiiffigigaangassuk.
Imm. 2. Inatsisartut aalajangissavaat sinniisussaq pinerluuteqarsimanini pissutigalugu qinikkatut sulisinnaatitaassannginnersoq, takuuk § 4.
Imm. 3. Kisimiilluni qinigassanngortittoq kattusseqateqarani qinigassanngortissimasoq pissutsit imm. 1-imi taaneqartut tunngavigalugit tunuarpat ilaasortaaffia atorunnaassaaq.
Imm. 4. Ilaasortaaffik inuttaaruttoq partii sinnerlugu kattusseqatigiittulluunniit qinigaanikkut pissarsiaalluni qinersivimmi ilaasortaaffmppat ilaasortaaffik partiip kattusseqatigiilluunniit qinersivimmi qinigassanngortissimasaanit qinigaanngitsunit amerlanerpaanik taaneqarsimasumit pissarsiarineqassaaq. Partii Inatsisartunut qinersivimmi ilaasortaaffmp inuttaaruttup inuttalernissaanut sinniisussamik peqanngippat ilaasortaaffik partiip nuna tamakkerlugu qinigassanngortitaanit qinigaanani amerlanerpaanit taaguunneqarsimasumit pissarsiarineqassaaq, tak. § 46, imm. 1. Partiimut qinigassanngortissimasut nunguppata ilaasortaaffik atorunnaassaaq.
Imm. 5. Ilaasortaaffîk tapiusumik ilaasortaaffmguni partiimut pineqartumut qinigassanngortissimasumit Kalaallit Nunaat tamaat ataatsimut isigalugu qinigaanngitsut akornanni amerlanerpaanit taaneqarsimasumit pissarsiarineqassaaq. Partiimut qinigassanngortissimasut nunguppata ilaasortaaffik atorunnaassaaq.

 

Kapitali 7
Qinersinermut Ataatsimiititaliaq

§ 54. Qinersinermut ataatsimiititaliamik, Inatsisartut inatsisaanni uani aammalu kommunalbestyrelsinut, nunaqarfinni aqutsisunut ilagiillu sinniisaannut qinersineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat naapertorlugit Qinersinermut Ataatsimiititaliamut suliassanngortitanik suliarinnittartussamik pilersitsisoqassaaq.
Imm. 2. Qinersinermut ataatsimiititaliamut ilaasortaassapput Namminersornerullutik Oqartussani pisortat qullersaat, Kalaallit Nunaanni Kommunit Kattuffianni pisortaq aammalu biskoppi, imaluunniit taakkua sinniisorisartagaat.
Imm. 3. Sinniisorisaq Qinersinermut Ataatsimiititaliami ilaasortanngussaaq ilaasortaq pisinnaajunnaarpat imaluunniit ilaasortaq qinersinenni qinigassanngortippat.
Imm. 4. Namminersornerullutik Oqartussani pisortat qullersaat Qinersinermut Ataatsimiititaliami siulittaasuussaaq.
Imm. 5. Qinersinermut Ataatsimiititaliap sulinini allattaaveqartissavaa.
Imm. 6. Naalakkersuisut Qinersinermut Ataatsimiititaliaq allattoqarfeqartissavaat.

 

Kapitali 8
Ataatsimut aalajangersakkat

§ 55. Qinersinermut Ataatsimiititaliaq qinersinerup piareersarnerani ingerlanneqarneranilu piginnaatitaavoq pissutsit, tassungalu ilanngullugu silap pissusiisa, pisariaqarsorinarnera tunngavigalugu Inatsisartut inatsisaanni matumani maleruaqqusanik saneqqutsinissaminut, tamatumanilu patsisissaatinneqassalluni qinersinerup isertuussassaanerata qinersinerullu ingerlanneqarnerata nakkutigisaanerata tamatigut isumannaarneqarsimanissaat. Qinersinermut Ataatsimiititaliap qinersinermik allattaavimmi immersukkamini aalajangersagaq una naapertorlugu saneqqutsisimanini nassuiaatigissavaa.

§ 56. Naqitertitanut, nalunaarutinut pappiaranullu taasivinnut aningaasartuutit aammalu inoqarfinnut kommuni aggornerisa avataanniittunut tunngasumik immikkut aningaasartuutit landskarsimit akilerneqassapput. Qinersinerup ingerlanneqarneranut atatillugu aningaasartuutit allat kommunip karsianit akilerneqassapput.

§ 57. Qinersisartoq taasisimasoq suliassami sumiluunniit pisussaanngilaq eqqartuussisunut oqaatigissallugu qinigassanngortitaq kina imaluunniit partii sorleq taasimanerlugu.

§ 58. Kinaluunniit Inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu imminut suliassiissutigineqartunik sumiginnaasoq pinerluttulerinermik inatsimmi aalajangersakkat malillugit pineqaatissinneqarsinnaavoq.

§ 59. Qinersinermik siulersuisunut ilaasortat imaluunniit allat inatsimmi uani aalajangersakkat malillugit inini pappiarat taasiviit tigooqqarneqarfianniissinnaatitaasut,
1) taasisitsinerup nalaani qinersisartunik siunnersuissanngillat, ilitsersuissanatik kajumissaarissanatilluunniit qinigassanngortitamik kimik taaseqqullugit,
2) allanik ilisimatitsissanngillat qinersisartoq una unalu najuussimanersoq imaluunniit pappiaramik taasivimmik tuneqqusimanersoq tunniussisimanersorluunniit, imaluunniit
3) allanut nalunaarutiginnissanngillat taasivimmi qinersisartup qinigassanngortitamik partiimilluunniit sorlermik taasisimaneranik paasisimasaminnik.
Imm. 2. Qinersisartut aggerlutik taasinerata Inatsisartut inatsisaanni matumani peqqussutigineqartumiit allaanerusumik nakkutigineqarnissaa akuerisaanngilaq.
Imm. 3. Immikkoortumi 1-imi 2-milu aalajangersakkanik unioqqutitsinernut pinerluttulerinermik inatsimmi aalajangersakkat malillugit pineqaatissiisoqarsinnaavoq.

§ 60. Inatsisartut inatsisaat 1. januar 1997 atortuulissaaq. Peqatigitillugu inatsisartunut qinersisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 13, 19. december 1986-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.




Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 31. oktober 1996




Lars Emil Johansen

/

Kaj Kleist


Ilanngussaq

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk