Piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 2, 16. maj 2008-imeersoq

Inigisaqartitsineq, inigisaqarnermut ikiorsiissuteqarneq, inigisanik attartortitsisarneq il.il. pillugit Kalaallit Nunaannut inatsimmi nr. 944-mi, 23. decembari 1986-imeersumi § 1 naapertorlugu makku aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1
Atuuffia ilaalu ilanngullugit

§ 1. Peqqussut manna piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiinut, piginneqatigiilluni inissianik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiini ilaasortat atugassaannik sananissamik, pisinissamik, pigisaqarnissamik aqutsinissamillu siunertaqartunut atuuppoq.
Imm. 2. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat ataaseq ikinnerpaamik sisamanik inissiartaqassaaq.
Imm. 3. Piginneqatigiilluni inissiaatit inissiatut quleriaatut imaluunniit inissiatut eqimasutut imaluunniit pukkitsutut sananeqassapput, aammalu piginneqatigiilluni inissiaatit ataasiakkaat tamarmik immikkut silamiit isertarfeqassapput, namminerisaminnik igaffeqassapput igasarfeqassallutilluunniit, kiisalu uffarfeqassapput perusuersartarfeqassallutillu. Piginneqatigiilluni inissiat pissusissamisoortumik ataatsimoortutut ilusiligaassapput.
Imm. 4. Pissutsini immikkut ittuni piginneqatigiilluni inissiat illutut ataasiakkaatut imaluunniit illutut affarleriittut sananeqarnissaat tiguneqarnissaalluunniit Naalakkersuisut akuerisinnaavaat.

§ 2. Piginneqatigiilluni inissiami inigisap annertussusaa inissiami init tamarmik annertussusaattut naatsorsorneqassaaq. Pequusiviit, quit, aneersuartarfiit, biilinut oqquisitsiviit biililluunniit unittarfii qulisat, illup silammut iigaasa avataaniittut imaluunniit inissiamit immikkoortillugit inissitat, naatsorsuinermi ilanngunneqassanngillat, taakku oqorsarlugit inigisassatut atorneqassanngippata.
Imm. 2. Inigisap annertussusaa imatut naatsorsorneqassaaq:
1) Naqqup ataani inigisap annertussusaa naqqup ataata silammut iigaaniit takissusaa silissusaanut amerlisillugu uuttorneqassaaq. Naqqup ataa tamakkerluni atorneqanngippat, iikkat ilorliit, ininut naatsorsuinermi ilaatinneqartunut killiliisut qeqqiniit inigisap annertussusaa natsorsorneqassaaq. Init naqqi tamakkerlutik cementimik betonimilluunniit qalligaanngitsut naatsorsuinermut ilaatinneqassanngillat.
2) Inini quleriiaani nalinginnaasuniittuni inissiami ataatsimi silataani iikkamiit imaluunniit qaliata silataaniit, tak. nr. 3, aamma inissiat akunnequtaasa qeqqanniit uuttorlugu takissusaa silissusaanut amerlisillugu inigisap annertussusaa naatsorsorneqassaaq. Ilaqutariinnut arlalinnut inissiani illup isui naatsorsuinermi inissiat akunnequtaasa affaattut ilanngunneqassapput. Qisuit qalliutit marluuppata, silataani qisummit allermiit uuttuisoqassaaq.
3) Qaliani inigisap annertussusaata naatsorsornerani illup takissusaa silissusaanut amerlisillugu naatsorsorneqassaaq. Takissusaa inini quleriiaani ataatsitut nalinginnaasutut uuttorneqassaaq, silissusaalu illup silataani qaliat qaavisa qaliap naqqaniit 1,5 meterinik portussuseqartut akornanni ungasissusaattut uuttorneqassalluni. Aniinganerit, soorlu qaliani aniingarnit iikkat inimut killiliissutaasut silataannut uuttorneqassapput.
Imm. 3. Naqqup ataani qalianilu inigisap annertussusaa, tak. imm. 2, nr. 1 aamma nr. 3, aatsaat init najugaqarfissatut suliarineqarsimappata ilanngunneqassapput.
Imm. 4. Init aalaakkaasumik natiligaanngitsut uuttortaanermut ilanngunneqassanngillat, taamaattorli tak. imm. 5.
Imm. 5. Inissiap iluani majuartarfiit naatsorsuinermi inini quleriiaani tamani aqquteqarfigisaannut ilanngunneqassapput. Torsuusat, majuartarfiit majuartarfiillu sangoriaat ataatsimoorussat, illumi ininut kiassakkanut qallersuutit iluiniittut naapertuuttumik, annerpaamilli 11 kvadratmeterinik annertussusilerlugit naatsorsuinermi ilanngunneqassapput.

§ 3. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat imaaliorluni inissianik pigisaqalersinnaavoq:
1) Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat sanatitsisuulluni inissianik nutaanik sanaartornikkut, tak. kapitali 2.
2) Sanatitsisup namminersortup inissianik nutaamik sanaartukkanik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunniussineratigut, tak. kapitali 3.
3) Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip inissianik nutaamik sanaartukkanik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunniussineratigut, tak. kapitali 4.
4) Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip inissianik attartortittakkanik pioreersunik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunniussineratigut, tak. kapitali 5.

§ 4. Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommuni kapitali 2-5-imi maleruagassat naapertorlugit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiinut erniaqanngitsunik akilersugassaanngitsunillu taarsigassarsititsissapput.

§ 5. Naalakkersuisut aamma kommunalbestyrelsi taarsigassarsititsinissamik akuersinerminni, Inatsisartut peqqussutaanni matumani maleruagassani piumasarineqartut saniatigut illuutip imaluunniit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ingerlatsineranut sunniuteqarnissamik piumasaqarsinnaanngillat.
Imm. 2. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut piginneqataasup aallaqqaatissatut akiliutissaanik, sanatitsisup namminersortup piginneqatigiilluni inissialiorneranut imaluunniit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata piginneqatigiilluni inissiani taarsigassarsiaanut aningaasalersuisoq, Inatsisartut peqqussutaanni matumani maleruagassani piumasarineqartut saniatigut illuutip imaluunniit peqatigiiffiup ingerlanneqarneranut sunniuteqarnissamik piumasaqarsinnaanngilaq.

 

Kapitali 2
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat sanatitsisuulluni inissianik nutaanik sanaartorneq

§ 6. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat inissianik nutaanik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortanit atorneqartussanik sanatillugu kapitali atorneqassaaq.

§ 7. Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommuni piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ataatsip § 6 naapertorlugu inissialiorneranut annertussusissanut aningaasartaliussassanullu killiliussat, imm. 2-mi aalajangersarneqartut iluanni sanaartornermut aningaasartuutit tamakkiisut 50%-iinik erniaqanngitsunik akilersugassaanngitsunillu taarsigassarsititsisinnaapput. Affaat kommunimit aamma affaat Namminersornerullutik Oqartussanit taarsigassarsiaritinneqassapput.
Imm. 2. Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip taarsigassarsiarititassai annerpaamik inissiami inigisap annertussusaanut 110 kvadratmeterinut, tamatumani inissiaq annertunerugaluarpalluunniit, aammalu sanaartornermut aningaasartuutinut tamakkisunut annerpaamik kvadratmeterimut ataatsimut 19.100 koruuninik, tamatumani sanaartornermut aningaasartuutissat annertunerugaluarpataluunniit, tunniunneqarsinnaapput.
Imm. 3. Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip taarsigassarsiarititassaat aatsaat tunniunneqarsinnaapput sanaartornermut aningaasartuutissat imaluunniit § 49, imm. 2 naapertorlugu inissiamut piginneqataasup atuisinnaatitaaffigisaanut naligitinneqartup naleqqussakkap 5%-iinik piginneqataasut ataasiakkaat aningaasanngorlugit nammineerlutik aallaqqaatissatut akiliuteqarpata.
Imm. 4. Sanaartornermut aningaasartuutissanit tamakkiisunit sinneruttut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata nammineerluni aningaasalersussavai.

§ 8. Piginneqatigiilluni inissiaatit sananeqarnerannut kvadratmeterimut aningaasartuutissat naatsorsorneqarnerini agguaqatigiissitseriaaseq tunngavigineqassaaq, tassanilu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata sanaartornermut aningaasartuutissai tamakkiisut piginneqatigiilluni inissiaatini tamarmiusuni kvadratmeterit amerlassussaat tunngavigalugit agguaasoqassaaq.
Imm. 2. Sanaartornermut aningaasartuutini tamakkiisuni minnerpaamik sanaartornermut atatillugu aningaasartuutissat tamarmik ilaatinneqarsinnaapput, taakkununnga ilaassallutik pilersaarusiornermut, sanasunut, sanaartornissamut taarsigassarsianut erniarititanut, sanaartorfissagissaanermut, attaviliinermut akitsuutinut, sanaartornermik aqutsinermut, teknikkikkut aningaasaqarnikkullu siunnersorteqarnermut, inatsisilerituumik siunnersorteqarnermut, aningaasalersuinermi siunnersorteqarnermut, allaffissornermut, aningaasalersuinermut, piginnittuunermut uppernarsaatip aamma qularnaveeqqusiussaqarluni taarsigassarsinermi allagartat suliarineqarnerinut kiisalu naqissusiinermut uppernarsaatinut, aningaasartuutit.

§ 9. Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip taarsigassarsiarititassaat siusinnerpaamik akilerneqassapput inissiat naammassineqareerpata aammalu aatsaat atuilernissamut akuersissummik, sanaartornermut naatsorsuutinik inaarutaasumik suliamut attuumassuteqanngitsumit uppernarsarneqarsimasunik aamma qularnaveeqqusiussaqarluni taarsigassarsinermi allagartap uparuagassartaqanngitsup naqeqqaarneranik nalunaarsorsimasumik naqissusersimasumillu kiisalu sillimmasiissummik takutitsinikkut.
Imm. 2. Taarsigassarsiarititat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaasa qularnaveeqqusiunneqarnerisigut qularnaarneqassapput akilerneqartussanik tulleriinnilersuinermi ingiaqatigiittussanngorlugit inissinneqassallutik. Taarsigassarsianut qularnaveeqqut illu qularnaveeqqusiullugu sanaartornermut aningaasartuutinit tamakkiisunit sinneruttunut aningaasalersuutissatut, tak. § 7, imm. 4, taarsigassarsiarititaasimasut akilereernerini akilerneqartussatut inissisimassaaq.

§ 10. Inissianik sanaartornissamut taarsigassarsinissamik qinnuteqaatit kommunalbestyrelsimi suliarisassanngorlugit nassiunneqassapput.
Imm. 2. Qinnuteqaammut ilanngunneqassapput:
1) Pilersitsinermut isumaqatigiissut, pilersitsisunit tamanit atsiorneqarsimasoq.
2) Piginneqatigiilluni inissiaatillit malittarisassaat.
3) Pilersaarusiamut nassuiaat, inissiat amerlassusaannik inigisallu katillugit annertussusaanik paasissutissartalik.
4) Sananermi sanaartornermut aningaasartuutit tamakkiisut takussutissiornerat.
5) Kommunalbestyrelsimit nunaminertamik tunineqarnissamut neriorsuutaagallartoq.
6) Piginneqataasut aamma piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata namminneerlutik aningaasalersuutissaminnik pissarsisinnaanerannut uppernarsaat.

§ 11. Qinnuteqaat nassiunneqartoq tunngavigalugu taarsigassarsititsinissamik neriorsuut qinnutigineqartoq tunniunneqarsinnaanersoq kommunalbestyrelsi isummissaaq.
Imm. 2. Taarsigassarsiarititassat akuersissutigineqarnissaannut piumasarineqarpoq:
1) Sanasussanut akigitinneqartussat pillugit pisussaaffiliisumik isumaqatigiissuteqartoqarsimannginnissaa, aammalu sanaartugassat aallartinneqarsimannginnissaat.
2) Sanatitsisutut suliassamut siunnersortimik pikkorissumik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pissarsisimanissaa.
3) Sanaartukkami piffissami sanaartorfiusumi sanaartornermut pilersaarusiornermullu inatsisit atuuttut naammassineqarsimanissaat.

§ 12. Kommunalbestyrelsi taarsigassarsititsinissamik neriorsuummik tunniussiguni, tamanna pillugu kommunalbestyrelsi Naalakkersuisunut nalunaaruteqassaaq.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsi taarsigassarsititsinissamik neriorsuummik tunniussisimappat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat Naalakkersuisunit taarsigassarsitinneqarnissamik neriorsorneqarnissamik pisinnaatitaaffeqarpoq. Namminersornerullutik Oqartussat taarsigassarsititsinissaannut kommunip taarsigassarsititsisimanissaa piumasaqaataavoq.

§ 13. Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip taarsigassarsititsinissamik akuersippata, Naalakkersuisut aamma kommunalbestyrelsi taarsigassarsititsinissamik neriorsuummik tunniussissapput, tassanilu taarsigassarsiarititassat amerlassuserigallagassaat taarsigassarsititsinermullu atugassarititaasut allassimassapput.
Imm. 2. Taarsigassarsiarititassat inaarutaasumik annertussusissaat, sanaartornermut naatsorsuutit arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumit akuerisat tunngavigalugit naatsorsorneqassapput.
Imm. 3. Sanaartornermut aningaasartuutissanut missingersuusiat, taarsigassarsiat akuerineqarnerannut tunngaviusimasut allannguuteqarpata, aammalu allannguutit taarsigassarsiat inaarutaasumik annertussusissaannut sunniuteqartussanngorpata, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata tunngavissaqanngitsumik kinguarsaanertaqanngitsumik tamanna Naalakkersuisunut aamma kommunalbestyrelsimut nalunaarutigissavaa. Tamanna pinngippat taarsigassarsiat inaarutaasut neriorsuutigineqartunit annertunerulersinneqasinnaanngillat.

 

§ 14. Sanaartorneq Naalakkersuisunit taarsigassarsititsinissamik neriorsuutitut allakkiap suliarineqarnerani ulluliussamiit ukiut marluk qaangiutsinnagit aallartinneqarsimassaaq, aammalu ukiut pingasut qaangiutsinnagit naammassineqarsimassalluni atorneqalersimassallunilu. Tamanna pinngippat neriorsuut siumut ilisimatitsinertaqanngitsumik atorunnaarsinneqassaaq.
Imm. 2. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat taarsigassarsititsinissamik neriorsuutitut allakkiap suliarineqarnerani ulluliussamiit ukiut marluk qaangiutsinnagit sanaartorneq aallartinneqareersimanersoq aallartinneqareersimannginnersorluunniit pillugu paasissutissanik Naalakkersuisunut nassiussissaaq. Sanaartorneq aallartinneqareersimappat tamanna pillugu nalunaarut, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata suliarisimasaa aammalu kommunalbestyrelsimit uppernarsarneqarsimasoq ilanngunneqassaaq.
Imm. 3. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata Naalakkersuisunit taarsigassarsititsinissamik neriorsuutitut allakkiap suliarineqarnerani ulluliussamiit ukiut pingasut qaangiutsinnagit atuilernissamut akuersissutip assilinera Namminersornerullutik Oqartussanut aamma kommunimut nassiutissavaa.
Imm. 4. Sanaartornerup kinguaattoornerani kommunalbestyrelsip inassuteqareerneratigut imm. 1-imi piffissamut killissarititassatut allassimasut saneqqunneqarnissaannut immikkut ittumik Naalakkersuisut akuersissuteqarsinnaapput. Tamanna pissappat imm. 3-mi piffissamut killissarititassatut allassimasut immikkut akuersissummut naapertuuttunngorlugit nikisinneqassapput.

 

Kapitali 3
Sanatitsisoq namminersortoq sanatitsisuulluni, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunniunneqartussanik inissialianik nutaanik sanaartorneq

§ 15. Sanatitsisoq namminersortoq inissianik nutaanik, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunniunneqarnissaat siunertaralugu sanasinnaavoq.

§ 16. Naalakkersuisut aamma kommunalbestyrelsi tamarmik immikkut § 15 naapertorlugu inissianik sanaartornissamut angissusissatut aningaasartassatullu killissarititaasut, imm. 2-mi aalajangersarneqartut iluanni sanaartornermi aningaasartuutissat tamakkiisut 25%-iinik erniaqanngitsunik akilersugassaanngitsunillu taarsigassarsititsinissamut neriorsuuteqarsinnaapput.
Imm. 2. Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip taarsigassarsiarititassai inissiami inigisap annertussusaanut annerpaamik 110 kvadratmeterinut, tamatumani inissiaq annertunerugaluarpalluunniit, aammalu sanaartornermut aningaasartuutinut tamakkisunut annerpaamik kvadratmeterimut ataatsimut 19.100 koruunit, tamatumani sanaartornermut aningaasartuutissat annertunerugaluarpataluunniit, tunniunneqarsinnaapput.
Imm. 3. Sanatitsisup namminersortup aatsaat sanaartornermut aningaasartuutinit tamakkiisunit sinneruttut nammineerluni akilerpagit taarsigassarsititsinissamik neriorsuuteqartoqarsinnaavoq.
Imm. 4. Naalakkersuisut aamma kommunalbestyrelsip taarsigassarsititsinissamik neriorsuutaat inissianut peqatigitillugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunniunneqassaaq.

§ 17. Inissianik sanaartornissamut taarsigassarsitinneqarnissamik neriorsuummik qinnuteqaat kommunalbestyrelsimi suliassanngorlugu nassiunneqassaaq.
Imm. 2. Qinnuteqaammut ilanngunneqassapput:
1) Pilersaarusiamut nassuiaat, inissiat amerlassusaannik inigisallu katillugit annertussusaanik paasissutissartalik.
2) Sananermi sanaartornermut aningaasartuutit tamakkiisut takussutissiornerat.
3) Kommunalbestyrelsimit nunaminertamik tunineqarnissamut neriorsuutaagallartoq.
4) Sanatitsisup namminersortup sanaartornermut aningaasartuutinit tamakkiisunit sinneruttut pissarsiarisinnaanerannut uppernarsaat.

§ 18. Qinnuteqaat nassiunneqartoq tunngavigalugu taarsigassarsititsinissamik neriorsuut qinnutigineqartoq tunniunneqarsinnaanersoq kommunalbestyrelsi isummissaaq.
Imm. 2. Taarsigassarsiarititassat akuersissutigineqarnissaannut piumasarineqarpoq:
1) Sanasussanut akigitinneqartussat pillugit pisussaaffiliisumik isumaqatigiissuteqartoqarsimannginnissaa, aammalu sanaartugassat aallartinneqarsimannginnissaat.
2) Sanaartukkami piffissami sanaartorfiusumi sanaartornermut pilersaarusiornermullu inatsisit atuuttut naammassineqarsimanissaat.

§ 19. Kommunalbestyrelsi taarsigassarsititsinissamik neriorsuummik tunniussiguni, tamanna pillugu kommunalbestyrelsi Naalakkersuisunut nalunaaruteqassaaq.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsi taarsigassarsititsinissamik neriorsuummik tunniussisimappat sanatitsisoq namminersortoq Naalakkersuisunit taarsigassarsitinneqarnissamik neriorsorneqarnissamik pisinnaatitaaffeqarpoq. Namminersornerullutik Oqartussat taarsigassarsititsinissaannut kommunip taarsigassarsititsisimanissaa piumasaqaataavoq.

§ 20. Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommuni taarsigassarsititsinissamik akuersippata, Naalakkersuisut aamma kommunalbestyrelsi taarsigassarsititsinissamik neriorsuummik sanatitsisumut namminersortumut tunniussissapput, tassanilu taarsigassarsiarititassat amerlassuserigallagassaat taarsigassarsititsinermullu atugassarititaasut allassimassapput.
Imm. 2. Taarsigassarsiarititassat inaarutaasumik annertussusissaat, sanaartornermut naatsorsuutit suliamut attuumassuteqanngitsumit akuerisat tunngavigalugit naatsorsorneqassapput.
Imm. 3. Sanaartornermut aningaasartuutissanut missingersuusiat, taarsigassarsiat akuerineqarnerannut tunngaviusimasut allannguuteqarpata, aammalu allannguutit taarsigassarsiat inaarutaasumik annertussusissaannut sunniuteqartussanngorpata, sanatitsisup namminersortup tunngavissaqanngitsumik kinguarsaanertaqanngitsumik tamanna Naalakkersuisunut aamma kommunalbestyrelsimut nalunaarutigissavaa. Tamanna pinngippat taarsigassarsiat inaarutaasut neriorsuutigineqartunit annertunerulersinneqasinnaanngillat.

§ 21.Sanaartorneq Naalakkersuisunit taarsigassarsititsinissamik neriorsuutitut allakkiap suliarineqarnerani ulluliussamiit ukiut marluk qaangiutsinnagit aallartinneqarsimassaaq, aammalu ukiut pingasut qaangiutsinnagit naammassineqarsimassalluni atorneqalersimassallunilu. Tamanna pinngippat neriorsuut siumut ilisimatitsinertaqanngitsumik atorunnaarsinneqassaaq.
Imm. 2. Sanatitsisoq namminersortoq taarsigassarsititsinissamik neriorsuutitut allakkiap suliarineqarnerani ulluliussamiit ukiut marluk qaangiutsinnagit sanaartorneq aallartinneqareersimanersoq aallartinneqareersimannginnersorluunniit pillugu paasissutissanik Naalakkersuisunut nassiussissaaq. Sanaartorneq aallartinneqareersimappat tamanna pillugu nalunaarut, sanatitsisup namminersortup suliarisimasaa, aammalu kommunalbestyrelsimit uppernarsarneqarsimasoq ilanngunneqassaaq.
Imm. 3. Sanatitsisup namminersortup Naalakkersuisunit taarsigassarsititsinissamik neriorsuutitut allakkiap suliarineqarnerani ulluliussamiit ukiut pingasut qaangiutsinnagit atuilernissamut akuersissutip assilinera Namminersornerullutik Oqartussanut aamma kommunimut nassiutissavaa.
Imm. 4. Sanaartornerup kinguaattoornerani kommunalbestyrelsip inassuteqareerneratigut imm. 1-imi piffissamut killissarititassatut allassimasut saneqqunneqarnissaannut immikkut ittumik Naalakkersuisut akuersissuteqarsinnaapput. Tamanna pissappat imm. 3-mi piffissamut killissarititassatut allassimasut immikkut akuersissummut naapertuuttunngorlugit nikisinneqassapput.

§ 22. Sanatitsisup namminersortupkingusinnerpaamik atuilernissamut akuersissutip tunniunneqarnerani inissiat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut, pisinermut akiusumik, sanatitsisumit aalajangerneqarsimasumik tamakkiisumik akilersillugit tunniutissavai. Taamaattoqanngippat taarsigassarsititsinissamik neriorsuut atorunnaassaaq, tamatumani Naalakkersuisut allamik aalajangiisimanngippata.
Imm. 2. Pisinermut akiusumut tamakkiisumut minnerpaamik pisinermut atatillugu aningaasartuutit tamakkiisut ilanngunneqassapput, taakkununnga ilaallutik teknikkikkut aningaasaqarnikkullu siunnersorteqarnermut, inatsisilerituumik siunnersorteqarnermut, aningaasalersuinermi siunnersorteqarnermut, allaffissornermut, aningaasalersuinermut, piginnittuunermut uppernarsaatip aamma qularnaveeqqusiussaqarluni taarsigassarsinermi allagartat suliarineqarnerinut kiisalu naqissusiinermut uppernarsaatinut aningaasartuutit.

§ 23. Inissiat sanatitsisumit namminersortumit sananeqartut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortanit amerlaneruppata, sanatitsisup kommuni piginneqataassutissanik inuttaqanngitsunik piginneqataalernissaanik neqeroorfigissavaa.
Imm. 2. Kommuni neqeroorfigineqarnermini piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni piginneqataalernissani kissaatiginngippagu, sanatitsisup Namminersornerullutik Oqartussat piginneqataassutissanik inuttaqanngitsunik piginneqataalernissaannik neqeroorfigissavaa.
Imm. 3. Namminersornerullutik Oqartussat neqeroorfigineqarnerminni piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni piginneqataalernissaminnik kissaateqanngippata, sanatitsisoq nammineerluni piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni piginneqataasutut inississaaq.

§ 24.Kommuni, Namminersornerullutik Oqartussat sanatitsisorluunniit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni piginneqataasutut inissinnerminni, Inatsisartut peqqussutaanni matumani maleruagassani piumasarineqartut saniatigut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ingerlatsineranut sunniuteqarnissamik piumasaqarsinnaanngillat.
Imm. 2. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ineqarnermut akitsuut, inissiamut atuisinnaatitaaffiusumut aalajangerneqartoq kommunimut, Namminersornerullutik Oqartussanut sanatitsisumulluunniit piginneqataalersumut akilersissavaa. Tamatuma kingorna Namminersornerullutik Oqartussat, kommunip sanatitsisulluunniit namminersortup inissiaq inissianik attartortitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni namminersorluni attartortitsisarnermut maleruagassat sukkulluunniit atuuttut malillugit attartortissinnaalissavaat.
Imm. 3. Kommuni, Namminersornerullutik Oqartussat sanatitsisorluunniit pisussaapput, piginneqataassutiminnik inunnut, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata akuersineratigut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortanngorsinnaasunut tunniussiniassallutik.

§ 25. Naalakkersuisut aamma kommunalbestyrelsip sanatitsisumut namminersortumut taarsigassarsititsinissamik neriorsuutaat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunniunneqassaaq.
Imm. 2. Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip taarsigassarsiarititassaat aatsaat tunniunneqarsinnaapput pisinermut akigititaasup imaluunniit § 49, imm. 2 naapertorlugu inissiamut piginneqataasup atuisinnaatitaaffigisaanut naligitinneqartup naleqqussakkap 5%-iinik piginneqataasut ataasiakkaat aningaasanngorlugit nammineerlutik aallaqqaatissatut akiliuteqarpata.
Imm. 3. Sanaartornermut aningaasartuutissanit tamakkiisunit sinneruttut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata nammineerluni aningaasalersussavai.

§ 26. Inissiat tunniunneqarnerinut nalunaarut Naalakkersuisunut aamma kommunalbestyrelsimut nassiunneqassaaq.
Imm. 2. Nalunaarummut ilanngunneqassapput:
1) Pilersitsinermut isumaqatigiissut, pilersitsisunit tamanit atsiorneqarsimasoq.
2) Piginneqatigiilluni inissiaatillit malittarisassaat.
3) Pisinermut uppernarsaat atsiorneqarsimasoq.
4) Piginneqataasut aamma piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata namminneerlutik aningaasalersuutissaminnik pissarsisinnaanerannut uppernarsaat.

§ 27. Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip taarsigassarsiarititassaat siusinnerpaamik akilerneqassapput inissiat naammassineqareerpata aammalu aatsaat atuilernissamut akuersissummik, pisinissamik isumaqatigiissummik atsiorsimasumik, qularnaveeqqusiussaqarluni taarsigassarsinermi allagartamik nalunaarsorsimasumik naqissusersimasumillu kiisalu sillimmasiissummik takutitsinikkut.
Imm. 2. Taarsigassarsiarititat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaasa qularnaveeqqusiunnerisigut qularnaarneqassapput, akilerneqartussanik tulleriinnilersuinermi ingiaqatigiittussanngorlugit inissinneqassallutik. Taarsigassarsianut qularnaveeqqut illu qularnaveeqqusiullugu pisinermut akigititaasup tamakkiisut sinnerinik aningaasalersuutissatut taarsigassarsiarititaasimasut akilereernerini akilerneqartussatut inissisimassaaq, tak. § 25, imm. 3.

§ 28. Inigisap annertussusaanut kvadratmeterimut ataatsimut piginneqatigiilluni inissiaatip akiata naatsorsorneqarnerani agguaqatigiissitseriaaseq tunngavigineqassaaq, tassanilu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pisinermut akia tamakkiisoq piginneqatigiilluni inissiaatini inigisap kvadratmeterinngorlugu katillugu annertussusaanut agguarneqassaaq.

 

Kapitali 4
Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip tunniussinissaq siunertaralugu inissianik sanaartornerat

§ 29. Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommuni tamarmik immikkut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunniussinissaq siunertaralugu inissialiortitersinnaapput, taakkununngalu ilaapput piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffii Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip kisimiillutik piginneqataaffigisaat. Kapitali 3 taamatuttaaq atorneqassaaq, tassanili § 24, imm. 3 atorneqassanngilaq.
Imm. 2. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni sanaartornermut aningaasartuutit tapiissuteqarfigineqarsinnaasut tamakkiisut 50%-iinik erniaqanngitsunik akilersugassaanngitsunillu taarsigassarsititsissapput.
Imm. 3. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip imm. 2 malillugu taarsigassarsiarititassai annerpaamik inissiami inigisap annertussusaanut 110 kvadratmeterinut, tamatumani inissiaq annertunerugaluarpalluunniit, aammalu sanaartornermut aningaasartuutinut tamakkisunut annerpaamik kvadratmeterimut 19.100 koruuninik, tamatumani sanaartornermut aningaasartuutissat annertunerugaluarpataluunniit, tunniunneqarsinnaapput.

 

 

Kapitali 5
Pisortat inissiaataannik attartortittakkanik piginneqatigiilluni inissiatut tigusineq

§ 30. Pisortat illuutaanni attartortittakkanik inissiartaqartumi attartortut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannik pilersitsinissamut, aammalu inissianik attartukkaminnik piginneqatigiilluni inissiatut tigusinissamut pisinnaatitaaffeqarput, taamaattorli tak. imm. 2 aamma 4.
Imm. 2. Illuummi attartortittakkanik inissiartaqartumi attartortut, inissianik attartukkaminnik piginneqatigiilluni inissiaatitut tigusinissamik kissaateqartut, illuummi attartortittakkanik inissiartaqartumi tamarmiusumi attartortut tamakkiisut 55%-erissavaat. Inissiami ataatsimi attartortoq ataasiinnartut naatsorsorneqartarpoq, attartornermut isumaqatigiissummi allassimasut amerlassusaat apeqqutaatinnagu.
Imm. 3. Illuummi attartortittakkanik inissiartaqartumi attartortut tamarmik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut ilaasortanngornissamik allakkatigut neqeroorfigineqassapput.
Imm. 4. Tigusinissamut pisinnaatitaaffeqarneq ukununnga atuutinngilaq:
1) Illut ilaqutariinnut ataatsinut inissiat aamma illut affarleriit.
2) Inissiat innarluutilinnut imaluunniit pitsorluttunut immikkut sanaajusut imaluunniit ilusilersugaasut, aamma inissiat sullivimmut atatillugu inissiassatut immikkoortinneqarsimasut.
3) Inissiat utaqqiisigalugu inigititatut imaluunniit illusisimmavittut atorneqartut.
4) Inissiat imaluunniit illuutit, piginnittumit siunertamut aalajangersimasumut imaluunniit sulisorisanut inissiatut immikkoortinneqarsimasut.
5) Inissiat iluarsaassinernut isaterinernullu atatillugu Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip inissarsissusseqqinnissamik pisariaqartitsineri naammassiniarlugit atorneqartut.
6) Inissiat isumaginninnikkut inissaqartitsiniarnermik ajornartorsiuteqarnermik aaqqiissutissatut kommunimut atugassanngortinneqartut.

§ 31. Pisortat illuutaat attartortittakkanik arlalinnik inissiartaqartoq tamakkerlugu taamaallaat tiguneqarsinnaavoq, taamaalillunilu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat illuut attartortittakkanik inissiartaqartoq tamakkerlugu piginnittussaatitaalissalluni.
Imm. 2. Illuut nappaarissunik akunneqarluni, soorlu silami iikkat nikingasumik sananeqarsimallutik, immikkoortunik majuartarfeqarluni imaluunniit immikkut isertarfeqarluni illuutinut arlalinnut aggorneqarsinnaappat, illuutit ataasiakkaat immikkoortillugit tiguneqarsinnaapput.
Imm. 3. Illuutit arlallit pissusissamisoortumik ataatsimoorlutik inissisimappata, illuutit taakku piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannit ataatsimit tiguneqarsinnaapput.

§ 32. Attartortut pisortat illuutaannik attartortittakkanik inissiartaqartunik piginneqatigiilluni inissianngortitsinissamik qinnuteqaataat illuutip attartortittakkanik inissiartaqartup piginnittuanut, tassalu Namminersornerullutik Oqartussanut imaluunniit kommunimut nassiunneqassaaq. Pilersitsinermi isumaqatigiissut, pilersitsisunit tamanit atsiorneqarsimasoq aammalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata malittarisassai qinnuteqaammut ilanngunneqassapput.

§ 33. Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommuni qinnuteqaammik tigusinermik kingorna illuut attartortittakkanik inissiartaqartoq misissussavaat aammalu teknikkikkut aningaasaqarnikkullu naliliissummik suliaqassallutik, taamatuttaarlu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat siunnersortimik sanaartornermik ilisimasalimmik, illuutip qanoq issusianik nalunaarusiortussamik atorfinitsitsissaaq.
Imm. 2. Teknikkikkut aningaasaqarnikkullu naliliissut aamma qanoq issutsimik nalunaarusiaq ataatsimoorlutik Naalakkersuisut imaluunniit kommunalbestyrelsip pisinissamik neqeroorusiornerannut tunngaviliissaaq, taannalu pissutissaqanngitsumik kinguarsaanertaqanngitsumik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut nassiunneqassaaq.
Imm. 3. Pisinissamut neqeroorut illuummi attartortittakkanik inissiartaqartumi qularnaveeqqusiissutinut nalunaarsorsimasunut pisinnaatitaaffiusinnaasut piginnittumullu immikkut piumasaqaataasimasinnaasut pillugit paasissutissanik imaqassaaq. Pisinissamut neqeroorut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuut attartortittakkanik inissiartaqartoq qularnaveeqqusiullugu taarsigassarsianik sapinngisamik annertunerpaanik tigusinissaanut atugassarititaasunik imaqarsinnaavoq.

§ 34. Sanaartornermik ilisimasalik sanaartornermi nakkutilliinermik aamma sanaartornermi pilersaarusiornermik misilittagaqassaaq, aammalu illuummut immikkut ittumik attuumassuteqartussaanani. Sanaartornermik ilisimasalik inuussutissarsiornermi akisussaanermut sillimmasersimassaaq.
Imm. 2. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat aningaasalersuinermi siunnersortimik, illuutip attartortittakkanik inissiartaqartup tiguneranut atatillugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut ikiuuttussamik atorfinitsitsissaaq.

§ 35. Attartortoq inissiamik attartortittakkamik piginneqatigiilluni inissiaatitut tigusinissamik kissaateqanngitsoq:
1) Inissiami attartukkamini najugaqaannarsinnaavoq.
2) Illoqarfimmi najukkamini inissianik attartortitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi tamanna periarfissaqartinneqarpat, inissiamik attartortittakkamik allamik neqeroorfigineqarnissamut Naalakkersuisunut imaluunniit kommunalbestyrelsimut qinnuteqarsinnaavoq.
Imm. 2. Inissiani, attartortunit inissianik attartukkaminnik piginneqatigiilluni inissiatut tiguserusunngitsunit najugaqarfigineqartuni, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata atuisinnaatitaaffigisaanni Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni piginneqataasutut inississapput. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni inissianut atuisinnaatitaaffigiligaannut ineqarnermut akitsuummik akiliisissavai.
Imm. 3. Attartortup illuummi najugaqaannartup ineqarnermut akiliutissaa, inissianik attartortitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni sukkulluunniit atuuttumi Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataanni attartortittakkani ineqarnermut akiliutip naatsorsorneqartarneranut maleruagassat nalinginnaasut naapertorlugit naatsorsorneqassaaq.
Imm. 4. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata maleruagassiaani aalajangersimasuni aalajangersakkat, tassunga ilaallutik torersaarnissamut maleruagassat malinneqarnissaat, attartortumut illuummi attartortuuginnartumut atuuttussaapput.

§ 36. Attartortup inissiamik attartukkaminik piginneqatigiilluni inissiatut tigusinissamik kissaateqanngitsup, aammalu illuummi attartortuuginnartup sukkulluunniit inissiaq attartukkani piginneqatigiilluni inissiatut tigusinnaavaa. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat piginneqataassutip tunniunneqarnissaanut akerliusinnaanngilaq.

§ 37.Attartortup inissiamik allamik attartornissamut neqeroorut akuerippagu, Naalakkersuisut imaluunniit kommunalbestyrelsi attartortumut inissiamik, attartortup inoqutaanut naapertuuttumik neqerooruteqassapput. Attartortup nuunneranut aningaasartuutit naleqquttumik annertussuseqartut Namminersornerullutik Oqartussanit imaluunniit kommunimit akilerneqassapput.
Imm. 2. Attartortup inissiaq attartukkani qimappagu, Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip inissiaq pigisartik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni utaqqisut allattorsimaffianni allatsissimasumut, inissianik attartortitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni sukkulluunniit atuuttumi inoqutigiinnut inissiallu annertussusissaannut tunngatillugu aalajangersakkanik naammassinnissimasumut siullermut tunniutissavaat. Tamatuma peqatigisaanik inuk utaqqisut allattorsimaffianniittoq pisortat inissiaataannik attartortittakkamik utertitaqassaaq. Utaqqisut allattorsimaffianni allatsissimasut arlaannaataluunniit piginneqataassummik tigusinissamut piumasaqaatinik naammassinnissimanngippat, Naalakkersuisut imaluunniit kommunalbestyrelsi innersuussisinnaatitaalissaaq.

§ 38. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pilersinneqarnermi kingunitsianngua inuit, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortanngorusuttut allattorsimaffiannik pilersitsissaaq.
Imm. 2. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip piginneqataassutaa inummut, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata utaqqisunut allattorsimaffianni allatsissimasumut tunniunneqassaaq.

§ 39. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pisortat inissiaataannik attartortittakkanik piginneqatigiilluni inissiatut tigusineranut atatillugu, pisinermut akiusup tamakkiisup 50%-ianut erniaqanngitsunik akilersugassaanngitsunillu taarsigassarsititsisinnaapput. Illuutip piginnittaa taakkuninnga 50%-inik taarsigassarsititsisuussaaq.
Imm. 2. Taarsigassarsiarititassat aatsaat tunniunneqarsinnaapput piginneqataasut ataasiakkaat, inissiap piginneqataasup atuisinnaatitaaffigisassaata pisiarineranut akigititaasup tamakkiisup 5%-ia namminneerluni akilerpagu.
Imm. 3. Pisinermut akiusumit tamakkiisumit sinneruttut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata nammineerluni aningaasalersussavai.

§ 40. Qanoq issutsimut nalunaarusiamut naapertuuttumik, pisortat illuutaannut attartortittakkanik inissiartaqartumut pisinermut akigititassaq teknikkikkut aningaasaqarnikkullu nalinganut, tassaasumut illuutip pisiareqqinneranut akigititassaq nalikilliliinerit aserfallatsaaliorneqanngitsullu ilanngaatigalugit, aalajangerneqassaaq. Tassunga tigusinermut atatillugu aningaasartuutinut matussutissatut 2%-it ilanngunneqassapput, taakkununnga ilaallutik teknikkikkut aningaasaqarnikkullu siunnersorteqarnermut, inatsisilerituumik siunnersorteqarnermut, aningaasalersuinermi siunnersorteqarnermut, allaffissornermut, aningaasalersuinermut, piginnittuunermut uppernarsaatip aamma qularnaveeqqusiussaqarluni taarsigassarsinermi allagartat suliarineqarnerinut kiisalu naqissusiinermut uppernarsaatinut aningaasartuutit.
Imm. 2. Illuut tigusinerup nalaani aserfallatsaalineqarsimanngippat, aserfallatsaaliinerup aallarteqqinnissaanut aningaasartuutissanut matusissutissanik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat taarsigassarsisinnaavoq. Taarsigassarsiat akilersorneqatussanik tulleriinnilersuinermi Namminersornerullutik Oqartussanut aamma kommunimut taarsigassarsianit sallinngortillugit inissinneqassapput.
Imm. 3. Najugaqarfimmi ataatsimi illuummi inissianilu ataasiakkaani sillimmatissatut illuartitat ileqqaakkat illuutip attartortitsiviusartup tigunerani piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut nakkartinneqassanngillat.

§ 41. Illuut attartortittakkanik inissiartaqartoq nutaaq naammassineqarnerminiit atorneqalernerminiillu ukiup ataatsip iluani tiguneqassappat, pisinermut akiusoq sanaartornermut naatsorsuutit akuerisat tunngavigalugit aalajangerneqassaaq, akigititassamullu tigusinermut atatillugu aningaasartuutinut matussutissatut 2%-it ilanngunneqassapput, taakkununnga ilaallutik teknikkikkut aningaasaqarnikkullu siunnersorteqarnermut, inatsisilerituumik siunnersorteqarnermut, aningaasalersuinermi siunnersorteqarnermut, allaffissornermut, aningaasalersuinermut, piginnittuunermut uppernarsaatip aamma qularnaveeqqusiussaqarluni taarsigassarsinermi allagartat suliarineqarnerinut kiisalu naqissusiinermut uppernarsaatinut aningaasartuutit.
Imm. 2. Najugaqarfimmi ataatsimi illuummi inissianilu ataasiakkaani sillimmatissatut illuartitat ileqqaakkat illuutip tigunerani piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut nakkartinneqassapput.
Imm. 3. § 33 teknikkikkut aningaasaqarnikkullu naliliisarnermut tunngasoq atorneqassanngilaq.

§ 42. Pissutsit immikkut tamatumunnga tunngavissaqartitsippata illuutip attartortittakkanik inissiartaqartup §§ 40 aamma 41 naapertorlugit akigititassatut aalajangersarneqartunit akikinnerusumik tiguneqarsinnaanera Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat. Pisinissamut akigititassaq illuutip niuernermi nalinganit qaffasinnerulersinneqarsinnaanngilaq.

§ 43. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuummik attartortittakkanik inissiartaqartumik tigusineranut atatillugu innaallagissamut, imermut kiassarnermullu immikkut atuinermut naatsorsuinermullu uuttuusersuinissaq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut isumaqatigiissutigisinnaavaat. Uuttusersuinermut aningaasartuutit pisinermut akiusumut ilassutigitinneqassapput.

§ 44. Illuut attartortittakkanik inissiartaqartoq, ungasianiit kiassarneqartoq imaluunniit pilersuinermut attaveqaatinut, kuuffeqarfinnut atortulersuutinulluunniit allanut attaviligaasoq tiguneqarpat, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata tigusinermi kingorna pilersuiffioreersut ingerlatiinnassavai. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat pilersuisorlu tamanna pillugu isumaqatigiissusiussapput. Isumaqatigiissut Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi illuutinut nalunaarsuiffimmut nalunaarsorneqassaaq.

§ 45. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip tigusinermut atatillugu aningaasartuutit akilissavaat. Assersuutigalugu siunnersorteqarnermut, allaffissornermut, piginnittuunermut uppernarsaatip suliarineqarneranut kiisalu naqissusiinermut uppernarsaatinut aningaasartuutit.

§ 46. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip taarsigassarsiarititaat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaata qularnaveeqqusiunneratigut qularnaarneqassapput. Taarsigassarsiat, illuut qularnaveeqqusiullugu pisinermi akiusup sinneranut aningaasalersuutissatut taarsigassarsiarititat akilereernerini akilerneqartussatut inissisimassapput, tak. § 39, imm. 3.

§ 47. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuummik attartortittakkanik inissiartaqartumik tigusineranut atatillugu, atugassarititaasut sukumiinerusumik isumaqatigiissutaareersut tunngavigalugit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannit ininik attartornissamut pisinnaatitaaffeqarnissani piumasarisinnaavaat. Taamatuttaaq tigusinermi attartortut allalluunniit illuummut tunngatillugu atuisinnaatitaasut, tassunga ilaallutik inuussutissarsiutinik ingerlatsinissamik pisinnaatitaaffeqartut, tigusinermi pisinnaatitaaffeqarnerisa atuutiinnarnissaat piumasarineqarsinnaavoq.

 

Kapitali 6
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat

§ 48. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut ilaasortaq ataaseq inissiamut ataasiinnarmut atuisinnaatitaalersinnaavoq.
Imm. 2. Piginneqataassut ataaseq inummit ataasiinnarmit pigineqarsinnaavoq.
Imm. 3. Inuinnaat aamma inuit namminersorsinnaatitaasut kisimik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut ilaasortaasinnaapput.
Imm. 4. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni, imaluunniit sanatitsisoq namminersortoq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni piginneqataasutut inississimappata, imm. 1 aamma 3 atutissanngillat.

§ 49. Piginneqataasut piginneqataassutsit aggorlugit annertussusilerneqarnerat naapertorlugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pisuussutaanut piginneqataapput, taannalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni inigisap angissusaanut tamakkiisumut naleqqiullugu inissiani piginneqataaffiusuni ataasiakkaani inigisap angissusaa naapertorlugu naatsorsorneqartarpoq.
Imm. 2. Kingusinnerpaamik atuilernermi ataatsimeersuartut piginneqataassutsinut naligitinneqartut naleqqussarsinnaavaat.
Imm. 3. Piginneqataasut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pisuussutaanit piginneqataassutaat qularnaveeqqusiissutaasinnaanatillu eqqartuussisutigoortitsissutigineqarsinnaanngillat.
Imm. 4. Piginneqataasoq taamaallaat tunisinermi ilanngaatissat peereerlugit iluanaarutigisinnaasaminik tigusisinnaatitaasussamik piginnaatitsisinnaavoq. Tigusisinnaatitaasup piginneqataassutip tunineqarnissaa piumasarisinnaanngilaa. Tigusisinnaatitaasoq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiani siulersuisuni nalunaarsorneqassaaq.

§ 50. Piginneqataasoq taamaallaat pisussaaffinnut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut attuumassuteqartunut aallaqqaatissatut akiliutigisimasami nalinginut akiliisussaatitaasinnaavoq, taamaattorli tak. imm. 2.
Imm. 2. Ataatsimeersuartut aalajangerpata, peqatigiiffiup illuutaanut illuut qularnaveeqqusiullugu taarsigassarsisoqassasoq, ilaasortat namminneerlutik nammaqatigiillutillu akiitsunut akiliisussaatinneqassapput, tamanna taarsigassarsititsisup allakkatigut piumasarisimappagu.
Imm. 3. Piginneqataasoq taassumaluunniit qimatai imm. 1 aamma 2 naapertorlugit akiliisussaatitaapput, piginneqatigiilluni inissiap tassanilu akiitsunut pisussaaffiit piginneqataasumit nutaamit tiguneqarnissaasa tungaanut.

§ 51. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni oqartussaasuni qullersaasut tassaapput ataatsimeersuartut. Ataatsimeersuarnermi piginneqataasut tamarmik immikkut ataatsimik taasisinnaatitaapput. Inatsisartut peqqussutaanni matumani, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni malittarisassat imaluunniit peqatigiiffeqarnermut inatsisini maleruagassani nalinginnaasuni allanik aalajangiisoqarsimanngippat, ataatsimeersuarnermi aalajangiinerit nalinginnaasumik taasisut amerlanerussuteqarnerisigut akuersissutigineqartarput. Ataatsimeersuarnermi taasisinnaatitaasoq tassaavoq piginneqataanermut uppernarsaammi ateq allassimasoq.
Imm. 2. Ukiumoortumik ineqarnermut akitsuut, pigineqataasunut ataasiakkaanut akilersinneqartussaq ataatsimeersuarnermi aalajangersarneqartarpoq.
Imm. 3. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni malittarisassat minnerpaamik malittarisassanik nalinginnaasunik, tak. ilanngussaq 1, ataatsimeersuarnermi taasisarnermut maleruagassanik, piginneqataassutinik tunniussisarnermut maleruagassanik aamma piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianik atorunnaarsitsinissamut maleruagassanik imaqartunik imaqassapput.

§ 52. Ataatsimeersuartut siulersuisunik immaqalu aqutsisumik, ulluinnarni aqutsinermik isumaginnittuusussanik qinersissapput. Ataatsimeersuarnermi aqutsisumik toqqaasoqanngippat, siulersuisut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ulluinnarni aqunneqarnerannik isumaginnittuussapput. Peqatigiiffimmi ilaasortat kisimik siulersuisunut qinigaasinnaassuseqarput.
Imm. 2. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ulluinnarni aqunneqarnera siulersuisunit isumagineqarpat, piginneqatigiilluni inissiaatillit siulersuisunut ilaasortat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut aningaasaqarnikkut akisussaaffiinut isumannaallisaatitut siulersuisut akisussaanerinut sillimmasiissapput.

§ 53.Peqatigiiffik piginneqataanermut uppernarsaammik, piginneqataasup aqqanik allassimasumik tunniussissaaq.
Imm. 2. Piginneqataanermut uppernarsaat tammarpat nutaamik sanasoqassaaq, tassanilu taassuma tammartumut taartaanera allassimassaaq.

§ 54. Piginneqatigiilluni inissiaq inuussutissarsiornermut atorneqassanngilaq, taamaattorli takukkit imm. 2 aamma § 47.
Imm. 2. Inuussutissarsiutinik ingerlataqarneq illup sullitanit ornigarneqarneranik kinguneqassanngippat, tamannalu najugaqarfittut atuinermut naleqqiullugu annertuallaassanngippat, ataatsimeersuartut piginneqatigiilluni inissiap ilaata inuussutissarsiornermut atorneqarsinnaanera akuerisinnaavaat.

 

Kapitali 7
Sillimmasiisarneq, aserfallatsaaliuineq allanngortitsisarnerlu

§ 55. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaa sukkulluunniit ikuallattoornissamut anorersuarneranilu ajoqusernissamut sillimmaserneqarsimassaaq.

§ 56. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaa inissiallu ataasiakkaat naammaginartumik aserfallatsalineqassapput. Aserfallatsaaliuineq sanasut suliaattut pitsaassuseqarlutik eqqortumik suliarineqassapput. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat ilanngussaq 2 aallaavigalugu inissiaatimini aserfallatsaaliuinissamut innersuussusiussaaq.
Imm. 2. Illup iluani pisattanik aalaakkaasunik aserfallatsaaliuineq piginneqataasut ataasiakkaat isumagisassaraat, namminneerlutillu akiligassaralugu. Piginneqatigiilluni inissiami allanik aserfallatsaaliuineq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata isumagisassaraa, taassumalu akiligassaralugu, taamaattorli tak. imm. 3.
Imm. 3. Ataatsimeersuartut illup iluani silataanilu aserfallatsaaliuinissamut maleruagassanik, piginneqataasut ataasiakkaat ataqqissallugit naammassissallugillu pisussaaffigisaannik akuersisinnaapput.
Imm. 4. Siulersuisut pilersaarutaasumik ataavartumillu aserfallatsaaliuinissamut pilersaarusiussapput, aammalu piginneqataasut ataasiakkaat ineqarnermut akitsuut aqqutigalugu pilersaarutaasumik ataavartumillu aserfallatsaaliuinissamut akiliisinneqassapput.

§ 57. Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommuni piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaanik qularnaveeqqusiiffigineqarsimappata, aammalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaa inissiallu ataasiakkaat naammaginartumik aserfallatsaalineqanngipata, Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip taarsigassarsiat atorunnaarsissinnaavaat, tak. § 82, imm. 1, nr. 4, imaluunniit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat piffissap naleqquttup, sukumiinerusumik aalajangerneqartup iluani aserfallatsaaliuinissamik allakkatigut peqqusinnaallugu.
Imm. 2. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat Namminersornerullutik Oqartussanit imaluunniit kommunimit pingasoriarluni allakkatigut peqquneqarsimagaluarluni aserfallatsaaliuisimanngippat, Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuip aserfallatsaaliugassat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata akiligaanik suliaritissinnaavaat. Piumasaqaat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata siulittaasuata najukkamut allakkatigut tigusiffigisartagaanut allakkatut nalinginnaasutut tammatsaalisatullu nassiunneqassaaq.

§ 58. Piginneqataasup illup iluani aserfallatsaaliuisussaatitaanini sumiginnarpagu, siulersuisut piginneqataasoq allakkatigut piffissap naleqquttup, sukumiinerusumik aalajangerneqartup iluani aserfallatsaaliuinissamik peqqussavaat. Piffissaliussap naanerata kingorna siulersuisut aserfallatsaaliuinissaq suliarineqarsimanersoq paasiniarlugu inissiaq takuniassallugu pisinnaatitaapput.
Imm. 2. Piginneqataasoq siulersuisunit pingasoriarluni allakkatigut peqquneqarsimagaluarluni aserfallatsaaliuisimanngippat, siulersuisut piginneqataasup akiligaanik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat aserfallatsaaliugassanik isumaginnitsissinnaavaat. Taamaattorli piginneqataasup ilaasortaajunnaarsinneqarnissaa ataatsimeersuartunit aalajangerneqarpat tamanna pissanngilaq, tak. § 79, imm. 2.

§ 59. Piginneqataasoq inissiap iluani nalinginnaasunik annikinnerusunillu allannguinissamut pisinnaatitaaffeqarpoq. Inissiap iluani annertuunik allannguisoqassappat, tamanna siulersuisunit akuerineqassaaq. Illup silataani annertuunik allannguisoqassappat, tamanna ataatsimeersuartunit akuerineqassaaq.
Imm. 2. Illup silataani allannguinerit sanasut suliaattut pitsaassuseqarlutik naammaginartumik aammalu sanaartornermut pilersaarusiornermullu inatsisit naapertorlugit suliarineqassapput.

§ 60. Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip qularnaveeqqutaat akilerneqartussanik tulleriinnilersuinermi pilersaarutaasumik ataavartumik aserfallatsaaliuinissamut taarsigassarsianit, pitsannguinissamut taarsigassarsianit imaluunniit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaani allanngortiterinissamut taarsigassarsianit kingusinnerusumut inissinneqarsinnaapput. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip qularnaveeqqutaasa kingusinnerusumut inissinneqarnissaannut qularnaveeqqusiiffiusut kingornani inissisimasut taamatuttaaq kingusinnerusumut inissinneqarnissaminnik akuersinissaat piumasarineqarpoq.
Imm. 2. Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip qularnaveeqqutaat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata aserfallatsaaliuisimannginnerup iluarsineqarnissaanut taarsigassarsiaanit kingusinnerusumut inissinneqarsinnaanngilaq.
Imm. 3. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip qularnaveeqqutaat, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata taarsigassarsiaasa siornani inissisimasut, allanngortinneqarneranni, akilerneqartussanik tulleriinnilersuinermi kingusinnerusumut inissinneqassapput, tamatumuuna taarsigassarsiat nutaat piffissaq akilersorneqarfissaat sivitsorneqanngippat imaluunniit iluanaarutit tunniunneqarnerinut atatillugu taarsigassarsiat nutaat annertussusaat annertunerulinngippat.

 

Kapitali 8
Najugaqartussaatitaaneq, attartortitsineq aamma inigisamik allamut attartortitsinissamik akuersisarneq

§ 61. Piginneqataasup inissiami atuisinnaatitaaffigisamini najugaqarnissani pisussaaffigaa. Piginneqataasoq imaluunniit inuk, piginneqataasup inoqutaanut ilaasoq, ukiup ataatsip iluani sivikinnerpaamik qaammatini arfinilinni ataannartuni unnuisarpat, najugaqartussaatitaaneq naammassineqarsimassaaq.

§ 62. Siulersuisut piginneqataasoq piginneqatigiilluni inissiami inimik ataatsimik inuinnarnut namminersorsinnaatitaasunut attartortitsinissaa akuerisinnaavaat. Namminersorsinnaatitaanngitsunut imaluunniit inatsisitigut pisinnaatitaasunut pisussaatitaasunullu attartortitsisoqarsinnaanngilaq, aammalu ininik ataasiakkaanik qaammatinit pingasunit sivikinnerusumik attartortitsinissaq pisinnaanngilaq.
Imm. 2. Ininik ataasiakkaanik attartortitsinermi attartornermut akiliutip annertussusissaa aammalu attartortitsinissamut isumaqatigiissummi atugassarititaasut siulersuisunit akuerineqassapput. Attartornermut akiliut annerpaamik ineqarnermut akitsuummut naleqqiullugu, naatsorsornerani piginneqatigiilluni inissiap annertussusaanut kvadratmeterit tamarmiusut inip annertussusaanut kvadratmeterinut tamarmiusunut agguarlugu naapertuuttumik annertussuseqassaaq.
Imm. 3. Attartortup ineqarnermut akiliut piginneqataasumut toqqaannartumik akilertassavaa.
Imm. 4. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunngatillugu attartortup iliuusai piginneqataasumut attartortitsisumut toqqaannartumik nuunneqarsinnaapput.

§ 63.Siulersuisut piginneqataasup piginneqatigiilluni inissiamik inigisaminik inunnut namminersorsinnaatitaasunut attartortitsinissaa akuerisinnaavaat, piginneqataasoq peqanngikkallartussaappat, aammalu peqanngikkallarnissaa assersuutigalugu napparsimanermik, ilinniagaqarnermik, pinerluuteqarsimasunik inissiisarfimmiinnermik, imaluunniit piginneqataasup nammineerluni imaluunniit inoqutigiinni ilaasup nuutsikkallarneqarsimaneranik pissuteqarpat. Qaammatinit pingasunit sivikinnerusumik inigisamik allamut attartortitsisoqarsinnaanngilaq, taamatullu inunnut namminersorsinaatitaanngitsunut aammalu inatsisitigut pisinnaatitaasunut pisussaatitaasunullu attartortitsisoqarsinnaanani.
Imm. 2. Piginneqatigilluni inissiaatip sivisunerpaamik ukiuni pingasuni inummut allamut attartortinneqarnissaanut piginneqatigiilluni inissiaatillit siulersuisui akuersisinnaapput.

§ 64. Piginneqatigiilluni inissiaatip inummut allamut attartortinneqarnerani, attartornermut akiliutissap annertussusissaa, inissiallu inummit allamit attartorneqarneranut atugassarititaasut siulersuisunit akuerineqartussaapput. Attartornermut akiliut annerpaamik ineqarnermut akitsuutip annertoqatigissavaa. Pequtit inummut allamut attartortitsinermi isumaqatigiissummut ilaatinneqarpata, attartornermut akiliut annerutinneqarsinnaavoq, taamaattorli akiliut annertunerpaamik ineqarnermut akitsuut 10%-imik ilallugu annertussuseqarsinnaalluni. Inigisamik attartortoq ineqarnermut akiliummik piginneqataasumut toqqaannartumik akiliisassaaq.
Imm. 2. Inigisamik allamut attartortitsiniarluni isumaqatigiissuteqarnermi, inigisamik attartortinneqartup piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut, piginneqataasumut inummulluunniit allamut allanik isumaqatigiissuteqarnissaa piumasarineqarsinnaanngilaq. Taamatut isumaqatigiissuteqartoqarsimappat taakkua atuutissanngillat. Inigisamik allamut attartortitsinissamik isumaqatigiissut atuutiinnassaaq, kisiannili piumasaqaataasut ilanngunneqartut atuutissanatik. Tamatumanili attartortinneqartup inissiaq iserterfigineratut annertunerpaatigut pitsaassuseqartillugu utertissagaa isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq.
Imm. 3. Inigisamik allamut attartortitsiniarluni isumaqatigiissut inummut ataatsimut tunngasuuvoq, aammalu attartortinneqartup siulersuisunit akuerineqarluni akuerineqaraniluunniit piginneqatigiilluni inissiaq attartukkani allamut attartorteqqissinnaanngilaa atortissinnaanaguluunniit.

§ 65. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut ilaasortanngorsimagunik, Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip attartortitsineq pioreersoq allanngortinnagu ingerlatiinnassallugu pisinnaatitaaffigaat.

§ 66. Attartortitsinissap inigisamilluunniit allamut attartortitsinissap isumaqatigiissutigineqarnerani, piginneqataasup attartortussaq imaluunniit inigisamik attartortinneqartussaq pisinnaatitaaffiisa annikillisinneqarsinnaanerat pillugu allakkatigut ilisimatissavaa, tak. § 81, imm. 1. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut ilaasortanngorsimappat, inissiap attartortittakkap piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunniunneqarnerata nalaani, attartortoq tamanna pillugu allakkatigut ilisimatinneqassaaq.
Imm. 2. Allakkatigut ilisimatitsisoqarsimanngippat taarsiisussanngortitsisoqassaaq. Attartortup inigisamilu allamut attartortitsisup annaasai eqqartuussivitsigut taarsiisussanngortitsisarnermut maleruagassat nalinginnaasut malillugit naatsorsorneqassapput.

 

Kapitali 9
Piginneqataassutinik tunniussineq

§ 67. Piginneqataasup piginneqataassutimi piginneqataalersussamut nutaamut tunniunneqarnissaa pillugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni siulersuisut qinnuigisinnaavai, tak. § 77, imm. 1.
Imm. 2. Piginneqataasoq piginneqataassutimi, tassungalu atatillugu pisinnaatitaaffimmi pisussaaffimmilu piginneqataalersussamut nutaamut tunniunneqarnissaasa tungaanut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortaaginnassaaq.
Imm. 3. Siulersuisut tunniussinissamik suliamik aallartitsinnginnerminni inissiaq aappariinnit atorneqarsimappat, piginneqataasup qinnuteqaataa aappaasumit atsiorneqarsimanersoq siulersuisunit qulakkeerneqassaaq.

§ 68. Piginneqataassummik tunniussinermi piginneqataassutip akia ukunannga qaffasinnerussanngilaq:
1) Piginneqataasup aallaqqaatissatut akiliutai.
2) Piginneqataasup piginneqatigiilluni inissiaatit pigisarilernerannut atatillugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata taarsigassarsiaanut akiliutigisimasai.
3) Piginneqatigiilluni inissiaammi pitsanngorsaatit nalingi.
4) Piginneqatigiilluni inissiaatip illuutillu aserfallatsaaliorneqannginnerata nalinga.
5) Piginneqataasup piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ingerlatsinermi sinneqartoorutitut naatsorsorneqartunit aamma sillimmatissatut illuartitanit atorneqarsimanngitsunit pisassai.
Imm. 2. Imm. 1, nr. 1-imi aamma 2-mi aningaasartaliunneqartut ukiumoortumik januaarip ulluisa aallaqqaataanni erniap kisitsisitaanut 1,5%-imik ilallugu qaffanneqartarput. Aallaqqaatissatut akiliutit piffissami piginneqataassutip pisiarineqarfiani qaffanneqartarput, taamaattorli siusinnerpaamik atuilernissamut akuersissutip suliarineqarnerani ulluliunneqartoq aallarnerfigalugu. Akilersuutit piffissamit akilerneqarfissaanit qaffanneqartarput, taamaattorli siusinnerpaamik atuilernissamut akuersissutip suliarineqarnerani ulluliunneqartoq aallarnerfigalugu.
Imm. 3. Atuilernissamut akuersissutip suliarineqarnissaata tungaanut, piginneqataassut tunniunneqartoq piginneqataasup aallaqqaatissatut akiliutaata nalinganik akeqartinneqartarpoq.

§ 69. Pitsannguinerit inissiap nutaamik atorsinnaassuseqalersinneqarneranik imaluunniit atorneqarnerata nalingata qaffasinnerulersinneqarneranik paasineqassapput. Pisoqaassuseq aamma nungullarnerit pissutigalugit nalinga ajorseriaateqarsimappat taakku ilanngaatigineqassapput.
Imm. 2. Pitsannguinerit tunniussinermut akiusumut ilaatinneqassappata, tamanna pitsannguinerit naammassineriniit kingusinnerpaamik qaammatit arfinillit qaangiunnerini siulersuisunit allakkatigut akuerineqarsimassaaq.

§ 70. Piginneqataasup toqunerani aappaasoq qimataasoq piginneqataassummik tigusinissamut aamma piginneqataasutut ingerlaannarnissamik pisinnaatitaaffeqarpoq. Aappaasoq piginneqataanermut uppernarsaammik nammineq aterminik allassimasumik tunineqassaaq. Piginneqataassutip akia § 68 naapertorlugu akiusutut naatsorsorneqartumit qaffasinnerutinneqassanngilaq.
Imm. 2. Taamatuttaaq inuk piginneqataasup toqunnginnerani sivikinnerpaamik ukiuni marlunni piginneqataasumut inoqutaasoq pisinnaatitaaffeqarpoq.

§ 71.Piginneqataasoq illumut paaqqinnittarfimmut assigisaanulluunniit nuuppat, § 70-imi aalajangersakkat taamatuttaaq atorneqassapput.
Imm. 2. Siulersuisut tunngavissaqarluarunik tuniussinissamut akerliusinnaapput.

§ 72. Piginneqataasup averusernerani avinneraniluunniit, imaluunniit piginneqataasup aappaqarnerata atorunnaarsinneqarnerani aappariiusuni arlaat piginneqataasutut ingerlaannarnissamut pisinnaatitaaffeqassanersoq, pisariaqassappat akuersissuteqarnikkut eqqartuussinikkulluunniit aalajangerneqassaaq. Tunniussineq pissappat, piginneqataassutip akia § 68 naapertorlugu akiusutut naatsorsorneqartumit qaffasinnerutinneqassanngilaq.
Imm. 2. Siulersuisut tunngavissaqarluarunik tuniussinissamut akerliusinnaapput.

§ 73. Piginneqataasup inooqateqarnerminik unitsitsinerani, inooqatigiinnerup unitsinneqarnissaa sioqqullugu piginneqatigiilluni inissiaammi minnerpaamik ukiuni marlunni ataatsimut najugaqarsimagunik piginneqataasup piginneqataassutini inooqatigisaminut tunniussinnaavaa. Piginneqataassutip akia § 68 naapertorlugu akiusutut naatsorsorneqartumit qaffasinnerutinneqassanngilaq.
Imm. 2. Siulersuisut tunngavissaqarluarunik tuniussinissamut akerliusinnaapput.

§ 74. Kingornussinikkut piginneqataassut inummut inissiami najugaqanngitsumut tunniunneqassappat, tunniussinissaq siulersuisunit akuerineqassaaq.
Imm. 2. Siulersuisut tunngavissaqarluarunik tuniussinissamut akerliusinnaapput. Taamatut pisoqartillugu siulersuisut tunisinermi iluanaarutit kingornussisumut akilissavaat. Piginneqataassutip akia § 68 naapertorlugu akiusutut naatsorsorneqartumit qaffasinnerutinneqassanngilaq.

§ 75. §§ 70-74-imi taaneqartunit allaanerusumik pisoqartillugu, piginneqataassutinik tunniussineq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata malittarisassaanni maleruagassiarineqartut naapertorlugit pisinnaavoq. Piginneqataassutip akia § 68 naapertorlugu akiusutut naatsorsorneqartumit qaffasinnerutinneqassanngilaq.

§ 76. Piginneqataasoq piginneqataassutimi tunniunneqarnissaa pillugu siulersuisunut qinnuteqarpat, piffissaq inissiamit nuuffissaq aamma piffissaq piginneqatigiilluni inissiaammik misissuiffissaq siulersuisut piginneqataasullu allakkatigut isumaqatigiissutigissavaat. Piginneqataasoq misissuinermut peqataanissaminik pisinnaatitaaffeqarpoq, aammattaaq suliamik ilisimasalimmik ilaqarluni.
Imm. 2. Misissuinermi siulersuisut misissuinermut nalunaarusiussapput, tassanilu amigaataasinnaasut sumiginnagaasimasinnaasulluunniit, siulersuisut piginneqataasup akisussaaffiisut isumaqarfigisaat allanneqassapput. Piginneqataasoq tamatumunnga isumaqataanngippat, tamanna misissuinermut nalunaarusiami allanneqassaaq, piginneqataasup isummersuutai nalunaarneqassallutik. Misissuinermi illuatungeriit marluullutik peqataasimappata, misissuinermut nalunaarusiaq misissuinermut atatillugu illuatungeriinnit atsiorneqassaaq. Piginneqataasoq taassumaluunniit sinniisigisaa misissuinerup kingunitsianngua nalunaarusiap assilineranik tunineqassaaq.
Imm. 3. Piginneqataasoq taassumaluunniit peqataanissamut piginnaatitaa misissuinermut takkutinngippat, siulersuisut misissuinermut nalunaarusiaq suliassanut, piginneqataasup akiligaanik suliarineqartussanut tunngavigissallugu pisinnaatitaaffeqarput.
Imm. 4. Suliassanut piginneqataasup akiligaanik suliarineqartussanut aningaasartuutit tunisinermi iluanaarutissanit matussuserneqassapput. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata aningaasartuutai matussuserneqanngitsut piginneqataasumit inissiamit nuuttumit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut akilerneqassapput.

§ 77. Siulersuisut piginneqataassummik tunisinermi allatullu iliorluni tunniussinermi ingerlatsisuusussaapput. Siulersuisut piginneqataassummik tunisinissamut allatullu iliorluni tunniussinissamut isumaqatigiissusiornissamut kisimiillutik piginnaatitaapput.
Imm. 2. Tunniussinissaq sioqqullugu siulersuisut piginneqataalersumut uku tunniutissavaat:
1) Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata malittarisassai.
2) Ukiumoortumik naatsorsuutit missingersuutillu kingulliit assilineri.
3) Piginneqataassummik tunniussinermi akiusup qanoq iliorluni naatsorsorneqarsimanerinut takussutissat immikkoortiterlugit allassimaffiat.
4) Piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat sukkulluunniit atuuttoq.
Imm. 3. Piginneqataassummut akiliutissaq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut akilerneqassaaq, tassanngaanniillu pisassaasinnaasut ilanngaatigereernerini sinneruttut piginneqataajunnaartumut akilerneqassapput.
Imm. 4. Piginneqataalersup piginneqataajunnaartumut allanik isumaqatigiissuteqarnissaa tunniussinermi piumasarineqarsinnaanngilaq, tassanili pequtit aalaakkaasunngorlugit ikkussat, piginneqatigiilluni inissiaammut immikkut naleqqussarneqarsimasut ikkunneqarsimasulluunniit pineqanngillat.

 

Kapitali 10
Ilaasortaajunnaarsitsineq

§ 78. Siulersuisut pisussaapput piginneqataasoq ilaasortaajunnaarsissallugu atuisinnaatitaaneralu atorunnaarsissallugu, piginneqataasup:
1) Allakkatigut piumaffigineqarnerminiit kingusinnerpaamik ulluinnaat arfineq marluk qaangiunnerini akiligassani akilinngippagit.
2) Ineqarnermut akitsuutit akiligassalluunniit tassunga ilaasussat allat akilersimanngippagit, aammalu allakkatigut piumaffigineqarnerminiit kingusinnerpaamik ulluinnaat arfineq marluk qaangiunnerini akiligitsuukkani akilinngippagit.
3) Siulersuisut akuersiteqqaarnagit piginneqatigiilluni inissiaat najukkani allamut attartortippagu, aammalu allakkatigut piumaffigineqarnerminiit kingusinnerpaamik ulluinnaat 14-it qaangiunnerini tamanna iluarsisimanngippagu.
4) Piginneqatigiilluni inissiaat najukkani najugaqarfiginngippagu, aammalu allakkatigut piumaffigineqarnerminiit kingusinnerpaamik ulluinnaat 30-t qaangiunnerini tamanna iluarsisimanngippagu.
5) Aserfallatsaaliuinissamut maleruagassat allakkatigut piumaffigineqarnerminiit kingusinnerpaamik ulluinnaat 30-t qaangiunnerini malissimanngippagit.

§ 79. Piginneqataasup qaammatit aqqaneq marluk ataannartut iluanni siulersuisunit allakkatigut minnerpaamik pingasoriarluni piumaffigineqarsimagaluarluni, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata torersaarnissamut maleruagassiaanik malinninnissamut pisussaaffini malinngippagit, piginneqataasoq ilaasortaajunnaarsissallugu atuisinnaatitaaneralu atorunnaarsissallugu ataatsimeersuartut pisussaapput.
Imm. 2. Piginneqataasoq siulersuisunit allakkatigut pingasoriarluni piumaffigineqarsimagaluarluni § 58 naapertorlugu inissiap iluani aserfallatsaaliuisimanngippat, tamannalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaanik ajoqusiivinnermik nassataqarsinnaappat, ataatsimeersuartut piginneqataasoq ilaasortaajunnaarsissinnaavaat.

§ 80. §§ 78 aamma 79 naapertorlugit allakkatigut piumasaqaat allakkatut nalinginnaasutut aamma tammatsaalisatut piginneqataasup najukkamini allakkanik tigusisarfianut nassiunneqassaaq. Tamatuma saniatigut pisuni § 78, nr. 3-mi aamma 4-mi taaneqartuni, piumasaqaat piginneqatigiilluni inissiaammut piginneqataasup atuisinnaatitaaffigisaanut, siulersuisunut ilaasortanit marlunnit tunniunneqassaaq. Piginneqataasoq pissarsiarineqarsinnaanngippat siulersuisunut ilaasortat allakkat piginneqatigiilluni inissiaammut, piginneqataasup atuisinnaatitaaffigisaanut tunniunneqarsimanera atsiornermikkut uppernarsassavaat. Uppernarsaatip assilinera erngerluni piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni siulittaasumut tunniunneqassaaq.
Imm. 2. Ataatsimeersuartut imaluunniit siulersuisut piginneqataasumik ilaasortaajunnaarsitsinermik aalajangernerat allakkiatut suliarineqassaaq, tassungalu allakkatigut paasissutissat uku ilaatinneqassapput:
1) Ilaasortaajunnaarsitsinermut tunngaviusoq, inatsisitigut tamatumunnga tunngavigineqartoq allallugu.
2) Piginneqatigiilluni inissiaat qaqugu qimanneqarsimassanersoq pisattallu annisereersimassanersut.
3) Piginneqatigiilluni inissiaammut matuersaatit qaqugu siulersuisunut tunniunneqarsimassanersut.
4) Piginneqatigiilluni inissiaat qaqugu misissorneqassanersoq.
5) Piffissap qanoq ilinissaata tungaanut ineqarnermut akitsuut, kiassarneq il.il. akilersorneqassanersut.
6) Aningaasartuutit allat suut piginneqataasup piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut taarsissanerai.
Imm. 3. § 78, nr. 1 aamma 2, aamma § 79 tunngavigalugit ilaasortaajunnaarsitsinermi, atuisinnaatitaaneq sivikinnerpaamik qaammammik ataatsimik sioqqutsilluni nalunaaruteqarnikkut atorunnaarsinneqarsinnaavoq. § 78, nr. 3-5 naapertorlugit ilaasortaajunnaarsitsinermi atuisinnaatitaaneq erniinnaartumik atuuttussanngorlugu atorunnaarsinneqarsinnaavoq.
Imm. 4. Imm. 2 naapertorlugu aalajangiinermik nalunaarut piumasaqaatip nassiunneqartarneratut nassiunneqassaaq, tak. imm. 1.

§ 81. Piginneqataasoq ilaasortaajunnaarsinneqarpat, tamatumunnga peqatigitillugu inissiamik piginneqataassummut attuumassuteqartumik attartortitsinermut imaluunniit inigisamik allamut attartortsitsinermut isumaqatigiissut atorunnaassaaq. Attartortup imaluunniit inigisamik attartortinneqartup isumaqatigiissut unioqqutissimanngikkaluarpaguluunniit tamanna atuutissaaq.
Imm. 2. Piumasaqaatip naammassineqannginnerani piginneqataasoq piumasaqaammik, ilaasortaajunnaarsinneqarnissamik kinguneqartussamik tigusippat, aammalu piginneqataasup piumasaqaat naammassiniarnagu aalajangersimappat, piginneqataasup attartortoq imaluunniit inigisamik attartortinneqartoq ilaasortaajunnaarsinneqarnissaq pillugu nalunaarfigissavaa. Piumasaqaammik naammassinninnissamut piffissarititaasup naaneraniit kingusinnerpaamik ulluinnaat tallimat qaangiunnerini ilisimatitsissut allakkatut nalinginnaasutut aamma tammatsaalisatut attartortup imaluunniit inigisamik attartortinneqartup najukkamini allakkanik tigusisarfianut nassiunneqassaaq.

 

Kapitali 11
Taarsigassarsiat erniaqanngitsut akilersugassaanngitsullu akiligassanngortinneqartarnerat

§ 82. Naalakkersuisut imaluunniit kommunalbestyrelsi allamik aalajangigaqanngippata, pisortanit taarsigassarsiarititat erniaqanngitsut akilersugassaanngitsullu akiligassanngortinneqassapput, imatut pisoqartillugu:
1) Taarsigassarsititsinermi atugassarititaasut annertuumik sumiginnarneqarpata.
2) Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata siulersuisui imaluunniit ataatsimeersuartut §§ 78 aamma 79 naapertorlugit piginneqataasumik ilaasortaajunnaarsitsinissamik pisussaaffimminnik naammassinninngippata.
3) Pisortanit taarsigassarsiarititat saniatigut taarsigassarsiat allat, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaa qularnaveeqqusiullugu qulakkeerneqarsimasut atorunnaarsinneqarlutik akiligassanngortinneqarpata.
4) Taarsigassarsiallip inissiaq naammaginartumik aserfallatsaalinngippagu, aammalu taarsigassarsititsisimasumut qularnaveeqqusiissut ajorseriarsinnaappat.
5) Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaa minnerpaamik ikuallattoornissamut anorersuarneranilu ajoqusernissamut sillimmaserneqarsimanngippat.
6) Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata inissiaatai § 54-imi piumasaqaatit unioqqutillugit atorneqarpata.
7) Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata taarsigassarsititsisimasoq taassumaluunniit aallartitaa illuummik takuniaanerani isernissaanut tunngavissaqanngitsumik itigartippagu.
8) Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ukiumoortumik naatsorsuutitik kingumoortumik misissortinngippagit imaluunniit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ukiumoortumik naatsorsuutit pisortanut taarsigassarsititsisimasunut nassiukkumanngippagit.
9) Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata naatsorsuusiornera naatsorsuusioriaatsimut nalinginnaasumut naleqqiullugu pissusiviusunut uppernarsarneqarsinnaasumik naleqqutinngippat.
10) Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat aningaasanik, pilersaarutaasumik ataavartumillu aserfallatsaaliuinissamut naammattunik akiliisitsisanngippat sillimmatissanillu illuartitsisanngippat.
11) Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat pilersaarutaasumik ataavartumillu aserfallatsaaliuinissamut pilersaarusiorsimanngippat.
12) Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat atorunnaarsinneqarpat, imaluunniit taassuma inissiaatai piginneqatigiilluni inissiatut atorneqarnerminnit allaanerusumik atorneqalerpata.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu pisortanit taarsigassarsiarititat erniaqanngitsut akilersugassaanngitsullu Namminersornerullutik Oqartussanit imaluunniit kommunimit atorunnaarsinneqannginneranni, pissutsit aaqqinneqarnissaat pillugu qaammammik ataatsimik piffissaliilluni tamanna piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut allakkatigut nalunaarutigineqassaaq.

 

Kapitali 12
Missingersuutit naatsorsuutillu

§ 83. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ukioq naatsorsuusiorfigisaa qaammatinik aqqaneq marlunnik sivisussuseqassaaq. Kisiannili piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ukioq naatsorsuusiorfigisaa siulleq sivikinnerusinnaavoq sivisunerusinnaalluniluunniit, taamaattorli sivisunerpaamik qaammatinik 18-inik sivisussuseqarsinnaalluni. Taamatuttaaq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata piffissap naatsorsuusiorfigisassaata allanngortinneqarnissaanut atatillugu piffissaq naatsorsuusiorfiusoq sivikinnerusinnaavoq sivisunerusinnaalluniluunniit.
Imm. 2. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat ukiumoortumik naatsorsuutit kingumoortumik misissorneqarnissaannut kukkunersiuisumik naalagaaffimmit akuerisamik imaluunniit kukkunersiuisutut nalunaarsorsimasumik atorfinitsitsissaaq. Kukkunersiuisoq kukkunersiuinermi allattaavinnut allattuissaaq.
Imm. 3. Kukkunersiuisumik naalagaaffimmit akuerisamik imaluunniit kukkunersiuisutut nalunaarsorsimasumik atuinissamut pisussaaffik sapinngisamik siusissukkut piffissani ukunani atuutilissaaq:
1) Pisinnaatitaanerup nalunaarsorneqarnerani.
2) Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata piginneqatigiilluni inissiaataanik atuilernermi.
Imm. 4. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiisa missingersuutinik, ukiumoortumik naatsorsuutinik, oqaaseqaatinik kisitsisinillu pingaarnernik suliaqarnissaannut ilusiliinissaannullu Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.

§ 84. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat, Namminersornerullutik Oqartussanit imaluunniit kommunimit taarsigassarsilluni piginneqatigiilluni inissianik pisisimasoq, ukiumoortumik naatsorsuutit ataatsimeersuartunit akuerineqarneranni erngerluni ukiumoortumik naatsorsuutit assilinerinik Namminersornerullutik Oqartussanut aamma kommunimut nassiussissaaq.

 

Kapitali 13
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannik atorunnaarsitsineq

§ 85. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata atorunnaarsinneqarnissaa aammalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata inissiaataasa inissiatut nammineq pigisatut tunineqarnissaat ataatsimeersuartunit aalajangerneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata inissiaataasa inissiatut nammineq pigisatut tunineqarnissaat siunertaralugu peqatigiiffik atorunnaarsinneqassappat, tamatuma piginneqataasunit tamanit akuerineqartariaqarpoq.
Imm. 3. Atorunnaarsitsineq inunnit marlunnit isumagineqassaaq, taassumalu aappaa tassaassaaq eqqartuussissuserisoq akuersissummik pigisaqartoq, aappaalu ataatsimeersuartunit toqqarneqassaaq. Atorunnaarsitsinermi naatsorsuutit inaarutaasut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata kukkunersiuisuanit kukkunersiorneqassapput, aammalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut taarsigassarsititsisoqarsimappat Namminersornerullutik Oqartussanut aamma kommunimut nassiunneqassallutik.
Imm. 4. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata atorunnaarsinneqarnerata kingorna pissuussutsit ilanngaaseriikkat piginneqataasunit, piginneqataassutsinut ataasiakkaanut naligitinneqartut naapertorlugit agguarneqassapput.

§ 86. § 85, imm. 1 naapertorlugu tunisinermut atatillugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut Namminersornerullutik Oqartussanit aamma kommunimit taarsigassarsiarititaasimasut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata tiguseqqaarnerani imaluunniit sanaartornerani aningaasartuutaasimasunit inissiamut piginneqataassutit 40%-iannut paarlaassinermut taarsigassarsiarititassanik taarserneqarnissaat piumasarineqarsinnaavoq, annerpaamilli kvadratmeterimut 5.400 koruuninut aamma annerpaamik inissiami inigisap annertussusaanut 110 kvadratmeterinut. Taarsigassarsiarititassat taarsigassarsiat paarlaanneqartut agguaqatigiisinnerat naapertorlugu annertussusilerlugit Namminersornerullutik Oqartussanit aamma kommunimit taarsigassarsiaritinneqassapput.
Imm. 2. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat atorunnaarsinneqartoq, ullormi atorunnaarsitsiviusumi annerpaamik ukiunik 15-inik pisoqaassuseqarpat, paarlaassinissamut taarsigassarsiarititassat ullormit pisinissamik isumaqatigiissutip atsiorneqarfianiit ukiuni 15-ini erniaqartinneqassanngillat akilersugassaassanatillu, tamatumalu kingorna taarsigassarsiat angeqqatigiinnik aningaasartalerlugit ukiuni qulini akilersugassanngortinneqassallutik. Tamatuma kingorna paarlaassinermut taarsigassarsiat ukiumoortumik januaarip ulluisa aallaqqaataanni erniap kisitsisitaa 3%-pointimik ilallugu januaarip ulluisa aallaqqaataanni atuutilersumik ernialersorneqartassapput.
Imm. 3. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat atorunnaarsinneqartoq, ullormi atorunnaarsitsiviusumi ukiut 15-it sinnerlugit pisoqaassuseqarpat, paarlaassinissamut taarsigassarsiarititassat ullormit pisinissamik isumaqatigiissutip atsiorneqarfianiit ukiuni qulini erniaqartinneqassanngillat akilersugassaassanatillu, tamatumalu kingorna taarsigassarsiat angeqqatigiinnik aningaasartalerlugit ukiuni qulini akilersugassanngortinneqassallutik. Tamatuma kingorna paarlaassinermut taarsigassarsiat ukiumoortumik januaarip ulluisa aallaqqaataanni erniap kisitsisitaa 3%-pointimik ilallugu januaarip ulluisa aallaqqaataanni atuutilersumik ernialersorneqartassapput.
Imm. 4. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut pisortanit taarsigassarsiarititat aallaqqaammut annertussusaasa, aammalu paarlaassinermut taarsigassarsiarititat nikingassutaat inissiamik nammineq pigisamik pisisup aningaasanngorlugit akilissavai, taamatullu inissiamik nammineq pigisamik pisisup nammineerluni aningaasalersuutissat sinneri isumagissavai.
Imm. 5. Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip taarsigassarsiarititaat inissiap nammineq pigisap qularnaveeqqusiunneratigut qularnaarneqassapput, akilerneqartussanik tulleriinnilersuinermi ingiaqatigiittussanngorlugit inissinneqassallutik. Taarsigassarsianut qularnaveeqqusiissut, pisinermut akiusumut sinneruttumut, tak. imm. 4 aningaasalersuutissatut inissiaq qularnaveeqqusiullugu taarsigassarsiat, annerpaamik niuernermi akigititaasup 90%-anik, imm. 2 imaluunniit imm. 3 naapertorlugu taarsigassarsiat ilanngaatigalugit annertussuseqartut, akilereernerini akilerneqartussatut inissisimassapput.
Imm. 6. Piginnittut nikinneranni imm. 2 aamma imm. 3 naapertorlugit Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip taarsigassarsiarititaat, annerpaamik niuernermi akigititaasup 90%-anik, imm. 2 imaluunniit imm. 3 naapertorlugu taarsigassarsiat ilanngaatigalugit annertussuseqartut, akilereernerini akilerneqartussatut inissisimassapput.
Imm. 7. Inissiami akiitsut saniatigut inissiap nalinga qularnaveeqqusiullugu taarsigassarsiat § 86, imm. 1 naapertorlugu taarsigassarsiat akilerneqareernerini akilerneqartussatut inissinneqassanngillat. Taamaattorli taarsigassarsiat, inissiap nalinganut qaffaataasumik inissiami aserfallatsaaliuinerup nalinginnaasup saniatigut iluarsaassinermut pitsanngorsaanermullu, kiisalu inissiamik alliliinermut taarsigassarsiat akilerneqareernerini akilerneqartussatut inissinneqassapput. Taarsigassarsiat akilerneqarnissaasa inissinneqarnerini aningaasartuutitut uppernarsarneqarsimasut, taamaattorli annerpaamik iluarsaassinerit, pitsanngorsaanerit alliliinerillu inissiap nalinganut qaffatsitsisut kisimik tunngavigineqassapput.
Imm. 8. Inissiaq sukkulluunniit ikuallattoornissamut anorersuarneranilu ajoqusernissamut qularnaveeqquserneqarsimassaaq.

§ 87. Inissiamik nammineq pigisamik pisisup pisinermut atatillugu aningaasartuutit tamaasa akilissavai, taakkununnga ilaallutik teknikkikkut aningaasaqarnikkullu siunnersorteqarnermut, inatsisilerituumik siunnersorteqarnermut, allaffissornermut, aningaasalersuinermut siunnersorteqarnermut, aningaasalersuinermut, piginnittuunermut uppernarsaatip suliarineqarnerinut kiisalu naqissusiinermut uppernarsaatinut aningaasartuutit.

§ 88. § 86 naapertorlugu paarlaassinermut taarsigassarsiarititat piginnittut nikinneranni akiligassanngortinneqassanngillat.
Imm. 2. Taamaattorli paarlaassinermut taarsigassarsiarititat akiligassanngortinneqassapput:
1) Taarsigassarsianut erniat akilersuutillu akilerneqanngippata, aammalu tamanna pillugu allakkatigut akileeqqusissutip taarsigassarsialimmit tiguneqarneraniit kingusinnerpaamik ullut arfineq marluk qaangiutsinnagit taarsigassarsisup akiitsut akilinngitsuukkat akilersimanngippagit.
2) Taarsigassarsiallip inissiaq nammineq pigisaq naammaginartumik aserfallatsaalinngippagu, aammalu taarsigassarsititsisimasumut qularnaveeqqusiissut ajorseriarsinnaappat.
3) Inissiaq nammineq pigisaq inissianik attartortitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni sukkulluunniit atuuttumi atugassarititaasut unioqqutillugit attartortinneqarpat imaluunniit ineqartumit inummut allamut attartortinneqarpat.
4) Inissiaq minnerpaamik ikuallattoornissamut anorersuarneranilu ajoqusernissamut sillimmaserneqarsimanngippat.
Imm. 3. Taarsigassarsiallip piffissap qanorluunniit ilinerani paarlaassinermut taarsigassarsiat erniassaannik suli akilerneqanngitsunik ilassuserlugit, akilersinnaavai.

§ 89. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat atorunnaarsinneqarpat, aammalu inissiat siornatigut pisortat attartortittakkatut inissiaatigisimappatigit, tamatumunngalu peqatigitillugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata inissiaatai inissiatut nammineq pigisatut tunineqarnissaat aalajangerneqarsimanngippat, inissiat inissiatut attartortittakkatut nalinginnaasutut inissianik piginnittuusimasunit tiguneqassapput. Piginneqataasimasut inissiani attartortutut najugaqaannarnissamik pisinnaatitaaffeqarput. Attartortitsisup qaammatini sisamani ineqarnermut akiliutip akilerneqarnissaa piumasarisinnaavaa.
Imm. 2. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata atorunnaarsinneqarnerani inissiat inissiatut attartortittakkatut nalinginnaasutut atorneqalernissaat pillugu Naalakkersuisut maleruagassiorsinnaapput, taakkununnga ilaallutik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut taarsigassarsiarititat taarsersorneqarnissaannut, aningaasaqarnikkut iluarsisassat allat akilersorneqarnissaannut, attartortut inatsisitigut inissisimaffiinut kiisalu attartortut siunissami ineqarnermut akiliutissaasa aalajangersarneqarnissaannut maleruagassat.

 

Kapitali 14
Atuutsitsilernissamut aalajangersakkat aamma ikaarsaarnermut aalajangersakkat

§ 90. Inatsisartut peqqussutaat 1. juli 2008 aallarnerfigalugu atuutilerpoq.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu atorunnaarsinneqarput:
1) Piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 1, 31. oktober 1991-imeersoq.
2) Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 35, 27. august 1990-imeersoq Piginneqatigiilluni inissialiornissannit akuersisarneq pillugu.
3) Piginneqatigiilluni Inissiaatillit Peqatigiiffiisa toqqammavissatut malittarisassaat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 13, 25. juni 1992-imeersoq.
Imm. 3. Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataasa attartortittakkat teknikikkut aningaasatigullu nalilivigineqartarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 9, 12. maj 2003-meersoq, Inatsisartut peqqussutissaat manna naapertorlugu aalajangersaanikkut allanngortinneqarnissami atorunnaarsinneqarnissamilu tungaanut atuutiinnassaaq.

§ 91. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiinut, 1. juli 2008 sioqqullugu sanasimasunut imaluunniit tigusisimasunut 31. december 2007-imi akigititassap annerpaaffissaata naatsorsorneqartarneranut maleruagassat maannamut atuussimasut akigititassap annerpaaffissaanik naatsorsuinermi tunngavigineqaannassapput.

§ 92. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffii 1. juli 2008-mi Namminersornerullutik Oqartussanit aamma kommunimit taarsigassarsitinneqarnissamik neriorsorneqarsimasut, taarsigassarsiassallu suli tunniunneqarsimanngitsut, Naalakkersuisunut qinnuteqarnermikkut inissiami inigisap angissusiani kvadratmeterimut 6.000 koruunit sinnerlugit taarsigassarsititsiniartarfimmit (realkredit) taarsigassarsinissamut akuerineqarsinnaapput.

§ 93. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffii 1. juli 2008-mi Namminersornerullutik Oqartussanit aamma kommunimit taarsigassarsitinneqarnissamik neriorsorneqarsimasut, taarsigassarsiassallu suli tunniunneqarsimanngitsut, Naalakkersuisunut aamma kommunalbestyrelsimut qinnuteqarnermikkut taarsigassarsitinneqarnissamik neriorsuut pissarsiartik Inatsisartut peqqussutaani matumani maleruagassat malillugit taarsigassarsinissamik neriorsuummik taarsertissinnaavaat.




Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 16. maj 2008




Hans Enoksen

/

Kim Kielsen


Ilanngussaq 1

Ilanngussaq 2

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk