Meeqqanut inuusuttunullu kiisalu annertuumik innarluutilinnut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 64, 29. dec. 1994-imeersoq

Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 9-mi 30. oktober 1992-imeersumi § 40, imm. 1 kiisalu annertuumik innarluutilinnik ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 7-imi 3. november 1994-imeersumi §§ 11, 12, 15, 17 imm. 1 aamma 20 imm. 3 tunngavigalugit aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1.
Aalajangersakkat nalinginnaasut

§ 1. Meeqqanut inuusuttunullu imaluunniit annertuumik innarluutilinnut ulloq unnuarlu paaqqinniffik najugaqartut nalinginnaasumik inuunermut sapinngisamik qaninnerpaamik inuuneqarsinnaalersillugit aaqqissuunneqassaaq ingerlanneqarlunilu.
Imm. 2. Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi perorsaaneq najugaqartut ukiui innarluutigisinnaasaallu eqqarsaatigalugit aaqqissuunneqassaaq.
Imm. 3. Ulloq unnuarlu paaqqinniffinni tamani siunertaq pillugu aalajangersagaliortoqarlunilu illumi torersumik pissusilersornissaq pillugu malittarisassaliortoqassaaq, taakkunanilu paaqqinniffiup perorsaanikkut siunertaa kikkullu sullinneqarnissaat takuneqarsinnaassaaq. Siunertaq pillugu aalajangersagaq Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit akuerineqassaaq.
Imm. 4. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiit nalunaarut manna tunngavigalugu malittarisassiuunneqartut 60-it sinnerlugit ukiulinnit nalinginnaasumik najugaqarfigineqarsinnaanngillat.

§ 2. Piffissaq pulaartut pulaarfigisinnaasaat paaqqinniffiup torersumik pissusilersornissaq pillugu malittarisassamini killilersinnaavaa. Taamatulli killiliinermi paaqqinniffiup iluani eqqisisimanissaq torersumillu pissusilersornissaq eqqarsaatigalugu pisariaqartoq sinnerlugu killiliinerussanngilaq.

§ 3. Kommuni najugaqaqatigiiffimmik nakkutigineqarluniluunniit najugaqarfimmik ingerlatsisoq nunap immikkoortuani immikkoortoqarfik najugaqartullu suleqatigalugit ineqarfimmi tassani torersumik pissusilersornissaq pillugu malittarisassaliussaaq.
Imm. 2. Malittarisassat taakku ineqarfiup taassuma siunertaanut naleqqussagaassapput, najugaqartullu kissaatigisaat akimorlugit ulluinnarni ingerlatsinermi pisariaqartut sinnersimassanagit.

§ 4. Isumaginninnermut Pisortaqarfik paaqqinniffimmi, najugaqaqatigiiffimmi nakkutigineqarlunilu najugaqarfimmi nappaatinik tunillaassuuttunik nappaalasoqartillugu iliuuserisassat pillugit tunaartarisassanik malittarisassaliussaaq.

§ 5. Isumaginninnermut Pisortaqarfik paaqqinniffiit, najugaqaqatigiiffiit nakkutigineqarlunilu najugaqarfiit missingersuutitigut naatsorsuutitigullu pisussaaffii pillugit tunaartarisassaliussaaq.

 

Kapitali 2.
Ingerlatsineq pillugu malittarisassat.

§ 6. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqarput, Isumaginninnermut Pisortaqarfimmillu ingerlanneqarlutik.
Imm. 2. Ulloq unnuarlu paaqqinniffinni pisortat Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit atorfinitsinneqartassapput, taakkulu tunaartarisassat Isumaginninnermut Pisortaqarfiup aalajangersagai malillugit paaqqinniffiit ulluinnarni ingerlanneqarnerat isumagissallugu.

§ 7. Najugaqaqatigiiffiit nakkutigineqarlunilu najugaqarfiit ingerlanneqarnerat pillugu malittarisassat immikkut aalajangersarneqartassapput.
Imm. 2. Nakkutigineqarluni najugaqarfimmik ingerlatsisutut oqartussaasup najugaqarfiup taassuma pisortassaanik atorfinitsitisinnaavoq, taassumalu malittarisassat imm. 1-imi aalajangersakkat tunngavigalugit aalajangersarneqarsimasut malillugit najugaqarfiup ulluinnarni ingerlanneqarnera isumagissavaa.

 

Kapitali 3.
Ulloq unnuarlu paaqqinniffiit aaqqissuunneqarneri pillugit aalajangersakkat.

§ 8. Ulloq unnuarlu paaqqinniffik aaqqissuunneqassaq najugaqartut tamarmik immikkut sapinngisamik ineqarsinnaalersillugit.
Imm. 2. Meeqqanut inuusuttunullu 18-it inorlugit ukiulinnut paaqqinniffinni najugaqartut inini marluuttarissani marlukkaarlutik najugaqartarsinnaapput.

§ 9. Najugaqartut uffarfeqartinneqassapput, anartarfeqartinneqarlutik, igaffeqartinneqarlutik kiisalu isersimaartarfeqartinneqarlutik.
Imm. 2. Paaqqinniffimmi najugaqartut sunngiffimminni ingerlataqarnissaminnut periarfissaqartillugit paaqqinniffik aaqqissuunneqassaaq.
Imm. 3. Paaqqinniffik immikkoortumik allaffeqarlunilu sulisunut atortorissaaruteqassaaq.
Imm. 4. Paaqqinniffik paaqqinniffimmi unnuakkut pigaartoqartarpat pigaartup qasuersaarfigisinnaasaanik ineqartinneqassaaq.

§ 10. Paaqqinniffik sanaartornermi qatserisartoqarnermilu nakkutilliisunit kiisalu suliffeqarfinnik nakkutilliisunit sukkulluunniit akuerineqarsinnaasunngorlugu aaqqissuunneqarsimassaq.

§ 11. Najugaqartut inaat najugaqartut sapinngisamik suleqatigalugit aaqqissuunneqassapput, najugaqartullu ukiuinut innarluutigisinnaasaannullu naleqquttunik pequsersugaassallutik.

§ 12. Init ataatsimoorunneqartartut najugaqartunit tamanit qanoq ittumik innarluuteqarneq apeqqutaatinnagu atorneqarsinnaasunngorlugit aaqqissuunneqassapput.

 

Kapitali 4.
Inissiiniartarneq ataatsimiititarlu inissiisartoq.

§ 13. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiit tamarmik immikkut inissiinermut ataatsimiititaqassapput. Paaqqinniffiup pisortaa ataatsimiititami siulittaasuussaaq, paaqqinniffillu ataatsimiititamut allatseqarfiussaaq. Paaqqinniffinni ataasiakkaani inissiisarnermut ataatsimiititat ilaasortaasa katitigaanerat nunap immikkoortuani immikkoortortaqarfiup aalajangertassavaa.
Imm. 2. Inissiinermut ataatsimiititap suleriaasissani nammineq aalajangersartassavaa, taannalu Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit akuerineqartassaaq.

§ 14. Paaqqinniffimmut inissiinissamik paaqqinniffimmillu angerlartitsiniarluni qinnuteqaatit tamaasa inissiinermut ataatsimiititap suliarisassavai.
Imm, 2. Meeqqanik inuusuttunillu ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut nukinginnartumik inissiinerit paaqqinniffiup pisortaanit aalajangiivigineqarsinnaapput, taassumalu inissiinneq ataatsimiititamut inissiisartumut piaarnerpaamik ilisimatitsissutigissavaa.

§ 15. Inissiinerni tamani inissiinermut ataatsimiititap inissiineq inissinneqartumut iluaqutaanerusussaq anguniarlugu pissammat inissiinerlu paaqqinniffiup siunertaanut naapertuuttuunersoq nakkutigissavaa.
Imm. 2. Meeqqanut inuusuttunullu ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut inissiiniarneq itigartitsissutigineqarpat itigartitsineq Isumaginninnermut Pisortaqarfimmut sapaatit akunneri sisamat qaangiutsinnagit naammagittaalliuutigineqarsinnaavoq.
Imm. 3. Isumaginninnermut Pisortaqarfiup imm. 2 tunngavigalugu itigartitsinera aqutsinermi oqartussaasumut qulliunerusumut suliassanngorteqqinneqarsinnaanngilaq.

§ 16. Najugaqaqatigiiffinni aamma nakkutigineqarluni najugaqarfinni tamani inissiinermut ataatsimiititanik pilersitsisoqassaaq, inuttalersorneqassallunilu oqartussap inissiamik aqutsisoq, nunap immikkoortuani immikkoortoqarfik, najugaqarfiup pisortaa sapinngisamillu najugaqartut tamarmik sinniissuutitaqartillugit.
Imm. 2. Oqartussat sinniisaat ataatsimiititami siulittaasuuvoq, ataatsimiititallu allatseqartinneqarnissaa isumagissallugu.
Imm. 3. Inissiinermut ataatsimiititap suleriaasissani nammineq aalajangersartassavaa.
Imm. 4. Inissiinermut ataatsimiititap aalajangiineri aalajangiinermit sapaatit akunneri sisamat qaangiutsinnagit oqartussamut najugaqarfimmik ingerlatsisumut naammagittaalliuutigineqarsinnaapput.

 

Kapitali 5.
Meeqqat inuusuttullu immikkut eqqarsaatigalugit.

§ 17. Meeqqap inuusuttullu ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut inissinniarneqalinginnerani meeqqap inusuttulluunniit ulloq unnuarlu paaqqinniffimmiinnerani iliuuserisassanut pilersaarummut siunnersuusiortoqassaaq, taannalu meeqqap inuusuttulluunniit ilaqutai, atuarnera peqqissusialu pillugit paasissutissanik sukumiisunik ilaqartillugu inissiinermut ataatsimiititamut nassiunneqassaaq.
Imm. 2. Nukinginnartunik inissiinerni imm. 1 tunngavigalugu paasissutissat paaqqinniffimmut piaarnerpaamik nassiunneqassapput.

§ 18. Meeraq inuusuttorluunniit 18-it inorlugit ukiulik inooqatigiinnikkut atukkat pissutigalugit ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut inissinneqarpat paaqqinniffik kommuni, angajoqqaatullu oqartussaassuseqartoq sapinngisamik suleqatigalugu meeqqap inuusuttulluunniit ulloq unnuarlu paaqqinniffimmiinnissaa pillugu inaarutaasumik pilersaarusiussaaq, tassanilu meeqqap inuusuttulluunniit angajoqqaatut oqartussaassuseqartumut attaveqarnissaa pillugu aalajangersakkat ilaatinneqassapput, matumani meeqqap inuusuttulluunniit angerlarsimaffimminut tikeraartarnissaa pillugu aalajangersakkat ilanngullugit. Meeraq inuusuttorluunniit annertuumik innarluuteqarpat iliuusissatut pilersaarutip suliarineqarnerini nunap immikkoortuani immikkoortortaqarfik aamma ilaatinneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Iliuusissatut pilersaarummi inissiinermut atatillugu anguniakkat suut anguniarneqarnersut oqaatigineqarsimassaaq.
Imm. 3. Iliuusissatut pilersaarummi meeraq inuusuttorluunniit paaqqinniffiup siunertani tunngavigalugu tapersersuisinnaanerata saniatigut immikkut ittumik tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsinersoq aamma ilanngullugu oqaatigineqassaaq. Taamatut immikkut ittumik tapersersuisoqarnissaa pisariaqartinneqarpat meqqamut inuusutumulluunniit tapersersuisutut immikkut ikiorti atorfinitsinneqassaaq.
Imm. 4. Meeqqamut inuusuttumulluunniit tapersersuisutut immikkut ikiorti atorfinitsinneqarpat taassuma sunik suliaqarnissaanik naatsorsuutigisat iliuusissatut pilersaarummi ilanngunneqassapput.

§ 19. Meeqqap inuusuttulluunniit paaqqinniffimmut tikinnermini atisat nalinginnaasumik pisariaqartitani nassassavai.

§ 20. Ulloq unnuarlu paaqqinniffik kommuni najugarivitaq peqatigalugu angajoqqaatut oqartussaassuseqartumik suleqateqarnissaminut meeqqallu inuusuttulluunniit pissutsinik atugaanik ilisimatitsisarnissaminut sapinngisamik annertunerpaamik pisussaaffeqarpoq.
Imm. 2. Meeqqap inuusuttulluunniit atuarfia suleqatigalugu ulloq unnuarlu paaqqinniffik meeqqat inuusuttulluunniit meeqqat atuarfianni suli atuartussaatitaasut atuartinneqarnissamik naleqquttunik neqeroorfigineqarnissaat isumagissallugu pisussaavoq.

§ 21. Iliuusissatut pilersaarusiaq tunngavigalugu meeqqap inuusuttulluunniit pissutsit ulluinnarni nammineq atugai pillugit pisariaqartumik aalajangigassat ulloq unnuarlu paaqqinniffiup aalajangiivigisassavai. Meeqqap inuusuttulluunniit pissutsit nammineq atugai pillugit aalajangigassat annertunerusut angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq imaluunniit meeqqap inuusuttulluunniip kommuni najugarivitaa suleqatigalugit aalajangiivigineqartassapput.

§ 22. Meeqqap inuusuttulluunniit kommunitut najugarivitaani isumaginninnermut ataatsimiititaq meeqqap inuusuttulluunniit inuit aalajangersimasut, matumani angajoqqqaatut oqartussaassuseqartoq ilanngullugu, attaveqarfigissanngikkai aalajangiisimappat ulloq unnuarlu paaqqinniffiup taamatut attaveqatigiittoqartannginnissaa nakkutigissavaa.
Imm. 2. Imm. 1 tunngavigalugu aalajangiisoqarsimagaluartoq meeqqap inuusuttulluunniit angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq attavigerusullugu kissaatigippagu ulloq unnuarlu paaqqinniffiup meeraq inuusuttorluunniit attaveqarfiginninniarnerani akornusissanngilaa, aatsaalli taamaaliorsinnaalluni tamanna pillugu eqqartuussivikkoortumik aalajangiisoqarsimappat.

§ 23. Pissutsit immikkut ittut atuutsillugit kommunitut najugarivitami isumaginninnermut ataatsimiititaq aalajangiisinnaavoq meeqqap inuusuttulluunniit inunnut aalajangersimasunut attaveqarnera, matumani angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq ilanngullugu, ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi allamiluunniit sulisunit nakkutigineqarluni pisassasoq. Taamaattoqartillugu nakkutilliinneq meeraq inuusuttorluunniit sapinngisamik isumaqatigiissuteqarfigalugu pisassaaq.
Imm. 2. Kommunitut najugaqarivitami isumaginninnermut ataatsimiititap aamma aalajangersinnaavaa meeqqap inuusuttulluunniit inunnut aalajangersimasunut attaveqarnera, matumani angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq ilanngullugu, paaqqinniffimmi allaniluunniit aalajangersimasuni pisassasoq.

§ 24. Meeqqap inuusuttulluunniit angerlartinneqarneranut atatillugu kommunitut najugarivitap ulloq unnuarlu paaqqinniffik meeraq inuusuttorluunniit pillugu iliuusissatut pilersaarutit allanngortinneqarnissaanni ikiuuteqqullugu qinnutigippagu paaqqinniffiup pisortaa taamaaliussaaq.

 

Kapitali 6.
Annertuumik innarluutillit immikkut eqqarsaatigalugit.

§ 25. Annertuumik innarluutillip ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut inissinneqarneranut atatillugu, katsorsaanissamut pilersaarut suliarineqassaaq.
Imm. 2. Katsorsaanissamut pilersaarut paaqqinnîffimmit kommunitullu najugarivitami isumaginninnermut ataatsimiititamit annertuumik innarluutillit pillugit siunnersorti immikkut ilisimasalik nunallu immikkoortuani immikkoortoqarfik suleqatigalugit suliarineqassaaq.
Imm. 3. Katsorsaanissamut pilersaarut pineqartumit namminermit sapinngisamik akuerineqassaaq, imaluunniit meeraq inuusuttorluunniit 18-it inorlugit ukiulik pineqarpat angajoqqaatut oqartussaassuseqartumit akuerineqassalluni. Pineqartoq oqartussaassusiiagaasimappat katsorsaanissamut pilersaarut pineqartup sinniisutut ikiortigisaanit aamma akuerineqassaaq.

§ 26. Pineqartoq paaqqinniffiup siunertaa tunngavigalugu paaqqinniffimmit neqeroorutigineqarsimasunit annertunerusumik tapersersorneqarnissamik, katsorsarneqarnissamik paaqqutarineqamissamilluunniit pisariaqartitsippat immikkut tapersersortitut ikiortimik atorfinitsitsisoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Tapersersortitut ikiortimik atorfinitsitsinissamik qinnuteqaat paaqqinniffiup pisortaanit nunap immikkoortuani immikkoortoqarfimmut nassiunneqassaaq.

 

Kapitali 7.
Inersimasunut paaqqinniffimmi katsorsaaviusuniinneq immikkut eqqarsaatigalugu.

§ 27. Inersimasunut paaqqinniffinnut katsorsaaviusunut inissiinermut atatillugu katsorsaanissamut pilersaarutip suliarineqarnerani pineqartup katsorsarneqarnermi kingorna sumi ineqarnissaanik neqerooruteqartoqarnissaa aalajangiivigineqassaaq.
Imm. 2. Pineqartoq inissaanik suli neqeroorfigineqarsinnaanngitsoq katsorsarneqarnera naammassisimappat paaqqinniffiup kommunitut najugarivitaq pineqartup paaqqinniffimmi ineqarallarneranut akiliuteqartaqqusinnaavaa.
Imm. 3. Imm. 2 tunngavigalugu paaqqinniffimmiinnermi akiliutit paaqqinniffiup ingerlatsinermut aningaasartuutai aallaavigalugit Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit aalajangersarneqartassapput.

 

Kapitali 8.
Ulloq unnuarlu paaqqinniffinni, najugaqaqatigiiffinni nakkutigineqarlunilu najugaqarflnni pissaanermik atuineq pillugu aalajangersakkat.

§ 28. Najugaqartut nikanarsarlugit, kanngusaarlugit allatulluunniit kusanaatsuliorfigalugit pineqarnissaat inerteqqutaavoq.
Imm. 2. Najugaqartut timaasigut annersillugit pillarneqarnissaat inerteqqutaavoq.
Imm. 3. Najugaqartut inimi parnaarullugit allatulluunniit anitsaaliorlugit pineqarnissaat inerteqqutaavoq.
Imm, 4. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup siunertaa pissutigalugu najugaqartut paaqqinniffimmik imaaliallaannaq qimatsisinnaatitannginnerisa pisariaqalersinngippassuk ulloq unnuarlu paaqqinniffiup, najugaqaqatigiiffiup nakkutigineqarluniluunniit najugaqarfiup ulluunerani parnaarsimatinneqarnissaat inerteqqutaavoq.

§ 29. Najugaqartup aalajangerlugu tigummineqarnerata allamulluunniit ingerlanneqarnerata saniatigut timip nukiinik atuinissaq ajornartitaanngilaq najugaqartoq pissusilersornermigut imminut allanulluunniit ajoqusernissaanut ulorianaateqarluniluunniit pigisanik aserorteriniarpat. Timip nukiinik atuineq pisut ataasiakkaat qanoq ittuussusiannut naleqquttumik pisassaaq, pineqartullu imminut inummilluunniit allamik ajoqusiisinnaanera pigisanilluunniit aserorterisinnaanera pitsaaliorniarlugu pisariaqartumit annertunerutinneqassanani.
Imm. 2. Imm. 1-imi taaneqartut saniatigut najugaqartut sulisullu allatut ajornartumik iliuuserisariaqartutut Pinerluttulerinermi Inatsimmi taaneqarsimasoq atorsinnaavaat, matumani allatut ajornartumik iliuuserisariaqartut iliuuserineqarneranni akuliunneq ikiuunnerlu ilanngullugit.
Imm. 3. Sulisut ilaat najugaqartumut allatut ajornartumik nukinnik atuisimalluniluunniit allatut ajornartumik iliuuserisariaqartunik iliuuseqarsimappat tamanna paaqqinniffiup pisortaanut Isumaginninnermut Pisortaqarfiup immersugassiaa atorlugu ingerlaannartumik nalunaarutigineqassaaq.

§ 30. Immersugassaq § 29, imm. 3-mi taaneqartoq pisortap pisoq pillugu oqaaseqaatigisinnaasaanik ilaqartinneqartoq piaarnerpaamik kingusinnerpaamillu pisup kingorna ullut arfineq pingasut qaangiutsinnagit nunap immikkoortuani immikkoortortaqarfimmut nassiunneqassaaq, nalunaarutillu assilinera najukkami tassani isumannaatsuutitsinissaq pillugu sinniisumut aamma tunniunneqassalluni.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu pisortap oqartussaasut allat pisunik tusartinneqartussat pisimasumik tusartinneqarnissaat aamma isumagissavaa.
Imm. 3. Pisortap qaammatit tamaasa nunap immikkoortuani immikkoortoqarfimmut nalunaarut nassiuttassavaa, tassani nalunaarutigalugu qanoq annertutigisumik qasseriarlunilu paaqqinniffimmi, najugaqaqatigiiffimmi nakkutigineqarluniluunniit najugaqarfimmi nukinnik atuisoqartarsimanersoq.

§ 31. Najugaqartup pineqarnini pillugu naammagittaalliuutaa pisortamut tunniunneqassaaq, nunallu immikkoortuani immikkoortoqarfiup ingerlaannaq tamatuminnga ilisimatinneqarnissaa taassuma isumagissavaa.
Imm. 2. Najugaqartup pineqarnini pillugu naammagittaalliuutaanik sulisoq tunineqaruni naammagittaalliuut pisortamut ingerlannaaq ingerlateqqissavaa.

 

Kapitali 9.
Sulisut qassiussusissaat immikkut eqqarsaatigalugu.

§ 32. Pisortap Isumaginninnermullu Pisortaqarfiup akornanni isumaqatigiinniartoqareerneratigut ulloq unnuarlu paaqqinniffinni tamani sulisut qassiussusissaat pillugu aalajangersaasoqartassaaq.
Imm. 2. Meeqqanut inuusuttullu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiinut imm. 1-imi isumaqatigiinniarnermut taaneqartunut KANUKOKA peqataatinneqassaaq.

 

Kapitali 10.
Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmiinnerup nalaani tapersersortitut ikiortiliisarneq immikkut eqqarsaatigalugu.

§ 33. § 18 tunngavigalugu meeqqaamut inuusuttumulluunniit ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi inooqatigiinnikkut pissutsit pissutigalugit inissinneqarsimasumut tapersersortitut ikiortiliineq ulloq unnuarlu paaqqinniffiup qinnuteqarneratigut meeqqap inuusutulluunniit kommunitut najugarivitaani isumaginninnermut ataatsimiititamit aalajangiivigineqartassaaq.

§ 34. Annertuumik innarluutilimmut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmiittumut tapersersortitut ikiortiliineq ulloq unnuarlu paaqqinniffiup qinnuteqarneratigut nunap immikkoortuani immikkoortoqarfimmit aalajangiivigineqartassaaq.
Imm. 2. Innarluutilik 18-it inorlugit ukioqarpat qinnuteqarneq angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq sapinngisamik suleqatigalugu pissaaq.

§ 35. Tapersersortitut ikiorti paaqqinniffiup pisortaanit tapersersortitut ikiortimut naalakkiisinnaassuseqartitaasumit atorfinitsinneqarlunilu soraarsinneqartassaaq.
Imm, 2. Nalunaaquttap akunneri suliffissat, akissarsiat atorfinitsitaanermilu atugassarititaasut oqartussamit ikiortiliisumit aalajangersarneqartassapput.

 

Kapitali 11.
Ulloq unnuarlu paaqqinniffinnut il.il. akiliutit.

§ 36. Meeqqanut inuusuttunullu 18-it inorlugit ukiulinnut inooqatigiinnikkut atukkat pissutigalugit ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut inissinneqartunut akiliutit kommunitut najugarivitamit akilerneqartassapput, ulloq unnuarlu paaqqinniffinnut tamanut ulloq unnuarlu najugaqarnermut akiliutit Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit aalajangersarneqarsimasut malillugit.
Imm. 2. Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi najugaqarneq, matumani peqqinnissaqarfiup paaqqutarisarialinnut immikkoortoqarfii, utoqqaat illui il.il., pineqartup innarluutaa tunngavigalugu inissiinerusut nunap immikkoortuani immikkoortoqarfimmit akilerneqartassapput, akiliutit siumut isumaqatigiissutigineqareersimasut tunngavigalugit.
Imm. 3. Tapersersortitut ikiorti inummut ataatsimut ikiortiliunneqarsimasoq oqartussaasumit ikiortiliinissamik aalajangiisimasumit akilerneqartassaaq.

§ 37. Meeqqat inuusuttullu ulloq unnuarlu paaqqinniffimmiinnerinut akiliutit qaammatikkaartumik kingumoortumik akilerneqartassapput.

§ 38. Meeqqanut inuusuttunullu 18-it inorlugit ukiulinnut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiiniititsinermut akiliutini sulisunut aningaasartuutit nalinginnaasut, nerisat, ineqarneq il.il. kiisalu najugaqartup kaasarfimmiussai atisassarsiutissaalu ilaatinneqarput. Akiliutit KANUKOKA isumaqatigiinniuteqarfigalugu aalajangersarneqartassapput, taamaalilluni paaqqinniffiup ingerlatsinermut aningaasartuutai akiliummit matuneqarsinnaasunngortillugit.
Imm. 2. Kommuni appakkanik akiliippat atisanut kaasarfimmiunullu akiliutaasut naatsorsorneqassanngillat.
Imm. 3. Meeraq inuusuttorluunniit iliuusissatut pilersaarut suliarineqarsimasoq tunngavigalugu piffissap ilaani ullut 14-nit sinnerlugit angajoqqaminiissappat allaniissappalluunniit meeqqap inuusuttulluunniit inissinneqarneranut akiliut nalinginnaasumik akiliutip 85%-nut appartinneqarsinnaavoq. Akiliutit aaqqiivigineqarnerat qaammatip tulliuttup naanerani pisassaaq.
Imm. 4. Meeqqap inuusuttulluunniit angajoqqaavi meeqqap inuusuttulluunniit inissinneqarneranut kommunitut najugarivitamut akiliuteqartinneqartarpata akiliutit tassanngaanniit akilersinniarneqartut meeqqap inuusuttulluunniit angerlarsimaffimmi najugaqarsimanerani akiliutit amerlaqataannik ikilineqarsinnaapput.

§ 39. Pineqartoq ullup unnuallu ilaannaani paaqqinniffimmiittarpat akiliutit ikilisat akiliutigitinneqassapput, akiliutillu taakku oqartussaasup akiliuteqartartup paaqqinniffiullu akoraanni ataasiakkaarlugit isumaqatigiinniutigineqartassapput.

§ 40. Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi najugaqartoq sulinngiffeqarneq, napparsimaneq assigisaalluunniit pissutigalugit sap. akunneri marluk sinnerlugit paaqqinniffiup avataani najugaqarsimappat pineqartoq ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi suli najugaqartutut isigineqassaaq, piffissamili tassani akiliutit nalinginnaasut 85%-ii tikillugit ikilineqarsinnaallutik.
Imm. 2. Paaqqinniffik najugaqarallartussamik inissiivigineqarpat, assersuutigalugu najugaqartup taassumaluunniit ilaqutaasa oqilisaanneqarnissaat siunertaralugu imaluunniit najugaqartup sulinngiffeqarneranut atatillugu, najugaqarnerup nalaani ulloq unnuarlu akiliutit nalinginnaasut akiliutigitinneqartassapput.

§ 41. Najugaqartoq najugaqarnermi nalaani namminerisaminik isertitaqartaruni isertitami 60%-ii akiliutigisassavai, taamaattorli amerlanerpaamik § 36-imi akiliutit taaneqartut amerlaqataannik. Kommunip nunalluunniit immikkoortuani immikkoortoqarfiup akiliutai taakku amerlaqataannik ikilineqartassapput.

§ 42. Najugaqartoq siusinaartumik pensionisiaqartoq pensionit tunniunneqartarneri pillugit malittarisassat aalajangersarneqarsimasut tunngavigalugit ineqarnerminut akiliuteqartinneqartassaaq.

§ 43. Ulloq unnuarlu paaqqinniffik kommunimut immikkut ittumik ikiorsiissuteqartaruni, kommuni isumaqatigalugu akiliisissinnaavaa.

 

Kapitali 12.
Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi kaasarfimmiut atisassarsiutillu.

§ 44. Kaasarfimmiut atisassarsiutillu ulloq unnuarlu akiliutissatut Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit aalajangersarneqartut tunngavigalugit tunniunneqartassapput.
Imm. 2. Kaasarfiummiut atisassarsiutillu amerlassusissaat najugaqartut qassinik ukioqarnerat aallaavigalugu aalajangersarneqartassapput, taamaalilluni najugaqartut 16-it inorlugit ukiullit 16-18-inik ukiulinnit ikinnerusunik pissaqartillugit. Najugaqartut 18-it sinnerlugit ukiullit siusinaartumik pensionisiaqanngitsut pensionit tunngaviusumik aningaasartaasa ikilisat amerlaqataannik kaasarfimmiussaqartitaallutillu atisassarsiutissaqartitaassapput.
Imm. 3. Akiliutit amerlassusiisa aalajangersarneqarnerat Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit ukiumut marloriarluni 1. aprilimi 1. oktoberimilu tamanut saqqummiunneqartassaaq.
Imm. 4. Najugaqartoq § 42-imi nammineq akiliutitut taaneqartut ilanngaatigereerlugit kaasarfimmiussanit atisassarsiutissanillu nalinginnaasunit amerlanerusunik namminerisaminik isertitaqartarpat kaasarfimmiussarsisinnaatitaaneq atisassarsiutisisinnaatitaanerlu atorunnaassapput.

§ 45. Najugaqartumut iliuuseqarnissaq katsorsaanerluunniit pillugu pilersaarummi allamik aalajangersaasoqarsimanngippat pisortaq najugaqartoq suleqatigalugu aalajangiissaaq aningaasat qanoq amerlatigisut qanorlu akulikitsigisumik tunniunneqartassanersut, kiisalu najugaqartup aningaasartuutit suut nammineq akilertassanerai. Taamaattorli aningaasat taakku ikinnerpaamik qaammammut ataasiarlugit tunniunneqartassapput.
Imm. 2. Pisortaq isumaqaruni najugaqartoq 18-it inorlugit ukiulik perorsaaneq pissuserissaarnissarluunniit pissutigalugit piffissami aalajangersimasumi aningaasanik tamakkiisunik tunineqartassanngitsoq, taava aningaasat sinneri tunniunneqanngitsoortut aningaaserivimmi kontomut meeqqap inuusuttulluunniit atianik allassimasumut ikineqartassapput.
Imm. 3. Kaasarfimmiut atisassarsiutillu najugaqartumut atisassarsiutissatut assigisaattulluunniit atugassanngorlugit tunniunneqanngitsut aningaaserivimmi kontomut meeqqap inuusuttulluunniit atianik allassimasumut ikineqartassapput.
Imm. 4. Imm. 2-mi 3-imilu aningaasanut kontomiitinneqartutut taaneqartut paaqqinniffiup sulisuinit taamaallaat tigusiffigineqarsinnaapput, sapinngisamik najugaqartoq peqatigalugu.

 

Kapitali 13.
Angalanerni ingiaqateqartitsineq.

§ 46. Meeraq inuusuttorluunniit 18-it inorlugit ukiulik annertuumilluunniit innarluutilik paaqqinniffimmut, najugaqaqatigiiffimmut nakkutigineqarluniluunniit najugaqarfimmut tassanngaanniilluunniit kisimiilluni ingiaqateqarani angalasinnaanngippat pineqartoq angalanermini ingiaqateqartinneqassaaq.
Imm. 2. Pineqartup paaqqinniffimmi inissinneqarnerminut atatillugu angalaneranut imaluunniit najugaqaqatigiiffimmut nakkutigineqarluniluunniit najugaqarfimmut nuunneranut atatillugu pineqartup kommunitut najugarivitaata angalanissaq aaqqissuutissavaa, matumani pineqartup ingiaqateqartinneqassappallu ingiaqatigitinneqartussap billettissaat assigisaallu ilanngullugit isumagalugit.
Imm. 3. Meeqqat inuusuttullu 18-it inorlugit ukiullit imm. 2-ni taaneqartut pineqartillugit angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq ingiaqatigitinneqarajuttarpoq.
Imm. 4. Feeriarnermut atatillugu angalanerni pineqartup tapersersortitut ikiortaa allaluunniit pineqartup ulluinnarni inuuneranut attuumassuteqartoq ingiaqatigitinneqakkaj u ttarpoq.

§ 47. Meeqqat inuusuttullu 18-it inorlugit ukiullit inooqatigiinnikkut pissutsit pissutigalugit inissinneqarsimasut angalanerinut, ingiaqateqartinneqarnerinut, nerisaqarnerinut il.il. aningaasartuutit kommunitut najugarivitamit akilerneqartassapput.
Imm. 2. Meeqqat inuusuttullu 18-it inorlugit ukiullit inooqatigiinnermi pissutsit pissutigalugit inissinneqarsimasut ukiumut marloriarlutik feeriarlutik angalatinneqartarnissaannut akuerineqartariaqarput. Angalanerit taakku angajoqqaatut oqartussaassuseqartumut attaveqarnerup attatiinnarneqarnissaa siunertarinerullugu atorneqartassapput.

§ 48. Meeqqat inuusuttullu 18-it inorlugit ukiullit annertuumik innarluutillit inooqatigiinnikkut pissutsit pissutiginagit inissinneqarsimasut kiisalu annertuumik innarluutillit inersimasut annertuumik innarluutilinnut inersimasut ikiorsiiniutit pillugit aalajangersakkat malillugit angalasinnaatitaapput.

 

Kapitali 14.
Atortuulersitsineq.

§ 49. Nalunaarut manna 1. januar 1995 aallarnerfigalugu atortuulersinneqarpoq.




Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 29. dec. 1994.




Henriette Rasmussen

/

Nukákuluk Kreutzmann

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk