Inuussutissanik allagartalersuisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 1, 2. februar 1994-imeersoq

Atuisartunut pisisartunullu siunnersuisartoqatigiit, tuniniaaneq, nalunaaqutsersuineq, akit aamma atuisartunut pisisartunullu maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliaq pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 10-mi 13. november 1986-imeersumi § 15-imi imm. 1 aamma § 36-mi imm. 2 naapertorlugit uku aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1.
Atuuffii nassuiaatillu

§ 1. Nalunaarut una inuussutissanik Kalaallit Nunaanni tuniniarneqartussanik allagartalersuinermut atuuppoq.
Imm. 2. Nalunaarut una inuussutissanut nunanut allanut tuniniarneqartussanut atuutinngilaq.

§ 2. Nalunaarut una ukua allagartalersorneqartarnerannut atuuppoq:
1) inuussutissat inuussutissanut assigiiaanut sorlernut ilaanerannik paasissutissartallit (ilisarnaasiilluni allagartalersuineq), aamma
2) inuussutissat poortoriikkat atuisartunut taamatullu taquassarsiniartarfinnut, neriniartarfinnut, paaqqinniffinnut assigisaannullu tuniniagassat.

§ 3. Nalunaarummi uani inuussutissattut assigiiaatut paasineqassapput tuniniagassat tunisassiarineqarsimasut, suliarineqarsimasut imaluunniit poortorneqarsiraasut annertunerusutigut assigiimmik periaaseqarluni.

§ 4. Nalunaarummi uani inuussutissatut poortoriikkatut paasineqassapput inuussutissat, tunineqarnissaat sioqqullugu tamatumunngalu toqqaannartumik atassuteqaangitsumik pisiniarfinni tuniniagassatut poortorneqarsimasut aatsaat atuisartunit taamatullu taquassarsiniartarfinnit, neriniartarfinnit, paaqqinniffinnit assigisaannilluunniit ammarneqartussatut naatsorsuutigineqartut.

§ 5. Nioqqutissap taaguutaatut paasineqassaaq taaguut inatsisini inuussutissamut aalajangerneqarsimasoq. Inatsisini taaguummik aalajangiisoqarsimanngippat taaguut inuussutissamut nalinginnaasumik taaguutigineqartoq atorneqassaaq. Nalinginnaasumik ilisimaneqartumik taaguuteqanngippat taaguut suussutsimik oqaluttuartoq inuussutissallu ilisarineqarnissaanut naleqquttoq atorneqassaaq.

§ 6. Nalunaarummi uani sananeqaatitut paasineqassaaq atortussaq sunaluunniit inuussutissiap suliarinerani piareersarneraniluunniit atorneqartoq, aammalu nioqqutissami ineriikkamiittoq, ilusiminit allanngorsimagaluaruniluunniit. Sananeqaat inuussutissamiittoq assigiinngitsunik atortoqarluni nammineq sanaajusimappat taakku tamarmik inuussutissami pineqartumi sananeqaataasutut naatsorsuunneqassapput.

§ 7. Nalunaarummi uani nioqqutissap inuussutissartaqassusianik nalunaarutiginninnermik paasineqassaaq puuani paasissutissiineq sunaluunniit inuussutissap ukuninnga imaqarneranut tunngasoq:
1) nukissaq,
2) protein,
3) kulhydrat,
4) orsoq,
5) nerisassani ipaasartat,
6) natrium aamma
7) vitaminit aatsitassallu ilanngussani 2-4-miittut, taakku ilanngussat naapertorlugit annertuumik akuuppata.

§ 8. Nalunaarummi uani inuussutissartaqassutsimut tunngatillugu nersualaarinertut paasineqassaaq sunaluunniit poortuummi, saqqummiussinermi ussassaarutiniluunniit paasissutissiineq, atuisartunut ima isumaqalersitsisinnaasoq inuussutissaq nukissaqarnermut imaluunniit inuussutissartaqassutsimut tunngatillugu immikkut pitsaassuseqartoq.

§ 9. Nalunaarummi uani uku imatut paasineqassapput:
1) Protein: proteinimik imarisaq imatut naatsorsorneqarsimasoq: protein = tamakkiisumik Kjeldahl-nitrogenimik imaa x 6,25.
2) Kulhydrat: kulhydrat sunaluuniit, ilaallutik sukkeralkoholit, inuup timaani nerisanik arrortitsinermi ilaasartoq.
3) Sukkut: monosaccharidit disaccharidillu inuussutissamiittut tamaasa. Sukkeralkoholit ilaanngillat.
4) Orsoq: lipidinik, phospholipidit ilanngullugit, imaitamaasa.
5) Mættede fedtsyret: fedtsyret dobbeltbindingeqanngitsut tamaasa.
6) Enkeltumættede fedtsyret: fedtsyret ataatsimik cisdobbeltbindingillit tamaasa.
7) Flerumættede fedtsyret: fedtsyret cis,cis-methylenafbrudte dobbeltbindingillit tamaasa.
8) Agguaqatigiissillugu nali: inuussutissap aalajangersimasup inuussutissartaata imaata nalinga pitsaanerpaaq, tassani naatsorsuutigineqassalluni killigititap allanngorarsinnaanera ukiup ingerlaneranik, atuisarnerit assigiinngisitaarnerannik allanilluunniit nalimut sunniuteqarsinnaasunik pissuteqartoq.

§ 10. Nalunaarummi uani inuussutissap piunertussusianut ulluliussatut paasineqassaaq ulloq, taanna tikillugu ilanngullugulu inuussutissap eqqortumik paarineqaruni immikkut pissutsiminik piginniinnarfigisinnaasaa.

 

Kapitali 2.
Nalinginnaasumik aalajangersakkat

§ 11. Nalunaarut una naaperutorlugu allagartaliussat
1) atuaruminartuussapput,
2) ersarillutik aammalu
3) piiarneqarsinnaanatik.
Imm. 2. Taamatuttaaq kapitalit 4-miit 9-mut naapertorlugit allagartalersuutit
1) kalaallisut imaluunniit qallunaatut imaluunnit allamiut oqaasiisut, annikitsuinnarmik allattaatsikkut qallunaatuumit allaanerusutut, allassimassapput, aammalu
2) saqqumilluartumi ikkunneqarsimassallutik.
Imm. 3. Nioqqutissap suussusianik, aalakoornartortaqassusianik, puua ilanngunnagu annertussusianik piunertussusianillu paasissutissat isikkivimmi ataatsimi allassimassapput.

§ 12. Allagartalersuinermik paasissutissat poortuummi inissisimassapput, inuussutissanilu poortoriikkani poortuutaanni imaluunniit immikkut allagartami ivertitami.
Imm. 2. Paasissutissat kapitali 3-mi taaneqartut inuussutissani poortoriigaanngitsuni inissinneqarsinnaanngippata taakku niuernermi pappiaranut uppernarsaatinut inissinneqassapput.
Imm. 3. Aammattaaq naammappoq allagartalersuinermi paasissutissat kapitalini 4-miit 9-mut taaneqartut niuernermi pappiaranut uppernarsaatinut ilanngutissallugit ima pisoqassatillugu:
1) inuussutissaq poortoriigaq niuertarfinni ataasiakkaatut tuniniarneqarnissaa sioqqullugu tunineqarpat, aammalu taqussersortarfinnut, neriniartarfinnut, paaqqinniffinnut assigisaannulluunniit tunineqanngippat, imaluunniit
2) inuussutissaq poortoriigaq taqussersortarfinnut, neriniartarfinnut, paaqqinniffinnut assigisaannulluunniit tunineqartussaappat, taakkunani piareersarneqassalluni, suliarineqassalluni, aggorneqassalluni kitserneqassalluniluunniit.
Imm. 4. Allagartalersuinermi paasissutissat imm. 3-mi taaneqartutut allassimappata
1) niuernermi pappiarat uppernarsaatit inuussutissat pineqartut ingiaqatigissavaat imaluunniit nioqqutissat tunniunneqarnerat sioqqullugu peqatigaluguluunniit nassiunneqassallutik, aamma
2) tunisassiortup aqqanik, nioqqutissap taaguutaanik, piunertussusianik uninngasuutigineqarneraniluunniit maleruagassanik paasissutissat poortuummut qallerpaamut, tuniniaanermi inuussutissat nittarsaanneqarfiannut, inissinneqassapput.

 

Kapitali 3
Ilisarnaasersuineq

§ 13. Inuussutissat inuussutissanut assigiiaanut sorlernut ilaanerinik paasissutissanik nalunaaqutsersimassapput.
Imm. 2. Imm. 1 nunalerinikkut tunisassianut atuutissanngilaq, nunaateqarfimmiit
1) tunineqartunut imaluunniit uninngatitsivinnut, immiisarfinnut poortuisarfinnulluunniit nunaateqarfiinmit tunniunneqartunut,
2) nioqqutissiornermik soqutigisaqaqatigiiffinnut assartorneqartunut imaluunniit
3) nioqqutissiornermi akuusussatut ilanngunneqarnissaat siunertaralugu aaneqartunut.
Imm. 3. Imm 1 atuutissanngilartaaq
1) inuussutissanut poortoriigaanngitsunut niuertarfinniittunut kalaalimineerniarfinniittunullu
2) inuussutissanut poortuutini imerpalasuusivinnilu qaavi 10 cm2-mit minnerusuniittunut,
3) inuussutissanut sivikinnerpaamik piusinnaanerannik nalunaaqutserneqarsimasunut imaluunniit kingusinnerpaamik atorneqarnissaannik ullulerneqarsimasunut, ulloq taanna paasinaallisagaanngitsumik allassimappat minnerpaamillu ulloq qaammallu taamatut tulleriissillugit ilaatinneqarpata, aamma
4) sikulianut ataasiakkaarlugit poortukkanut, paasissutissaq ataatsimut puuanniippat.

 

Kapitali 4
Inuussutissanut poortoriikkanut aalajangersakkat

§ 14. Inuussutissat poortoriikkat paasissutissanik makkuninnga allagartalerneqassapput:
1) ilisarnaatitut nalunaaqutsiussamik, tak. kapitali 3,
2) nioqqutissiortup il.il. arqanik suminngaanneernerinillu, tak. kapitali 5,
3) nioqqortissap taaguutaanik sananeqaataanillu, tak. kapitali 6,
4) nioqqutissap imaata annertussusianik, tak. kapitali 7,
5) inuussutissartaasa suussusiinik, tak. kapitali 8, aamma
6) piunertussusiannik kiisalu immikkut ittumik uninngatitarinissaannut atorneqarnissaannullu paasissutissanik, tak. kapitali 9.
Imm. 2. Inuussutissanut poortoriikkanut, qaavat 10 cm2-imit minnerusunut, naammappoq nioqqutissap taaguutaa, imaata annertussusaa piunertussusaalu allassallugit.
Imm. 3. § 11-mi imm. 3 atuutissanngilaq imm. 2-misut pisoqartillugu.

 

Kapitali 5
Nioqqutissiortup il.il. aqqa nioqqutissallu suminngaanneernera

§ 15. Allagartaliineq nioqqutissiorfiup poortuiffiulluunniit arlaata aqqanik suliffiulluunniit aqqanik paasissutissanik imaqassaaq.

§ 16. Allagartaliineq inuussutissap suminngaanneerneranik ilaqassaaq paasissutissap taassuma ilanngutinngitsoorneratigut atuisoq paatsoortinneqarsinnaappat.

 

Kapitali 6
Nioqqutissap taaguutaa sananeqaataalu

§ 17. Inuussutissat nioqqutissap taaguutaanik allagartalerneqassapput, tak. § 5.
Imm. 2. Nioqqutissiorf iup nalunaaqutaa, nioqqutissamut ilisarnaat imaluunniit "atequsiinnaq" nioqqutissap taaguutaanut taarsiunneqarsinnaanngillat.

§ 18. Nioqqutissap taaguutaa nioqqutissap qanoq ittuuneranik imaluunniit immikkut suliarineqarsimaneranik ilaqartinneqassaaq (soorlu qajuusatut, qeritillugu panertitatut, qerititatut, akuitsunngorlugu suliatut, pujuukkatut), immikkut paasissutissiisoqannginnera pisisumut paatsuungalersitsisinnaappat.

§ 19. Inuussutissaq assigiinngitsunik sananeqaateqarpat, suliarineqarnerani akui tamakkerlugit allagartaliineqassaaq, taamaattorli tak. § 21.
Imm. 2. Akut allattorsimanissaannut makku piumasaqaataapput:
1) paasissutissat aallarnerneqassapput oqaatsimik "akui"-nik ilalimmik,
2) akut akuunerminni oqimaassusaat najoqqutaralugit oqiliartuaartillugit allattorneqassapput, aamma
3) akut § 17-imi § 18-imilu malittarisassat naapertorlugit immikkut taaguutaat atorlugit allanneqassapput.
Imm. 3. Imeq akuliussaq akuliussallu imerpalasut nioqqutissiami ineriikkami oqimaassusaat najoqqutaralugit allattorneqassapput. Imeq akuliunneqarsimasoq nioqqutissiap ineriikkap imaanit akuliussat allat tamaasa ilanngaatigalugit naatsorsorneqassaaq. Erngup akuliussap oqimaassusaa nioqqutissiap ineriikkap oqimaassusaata 5 procentianit minneruppat imeq akuliussaq allanngitsoorneqarsinnaavoq.

§ 20. Akuliussanut ukununnga § 19, inun. 2, nr. 2-mi aalajangersakkat saneqqunneqarsinnaapput:
1) Akuliussat imerpallagaanngitsut panertitalluunniit, suliarinninnermilu pissusissamisooqqilersartut. Akuliussat taakku imerpallagaanngilersinnagit panertinnagilluunniit oqimaassusaat najoqqutaralugit allattorneqarsinnaapput.
2) Inuussutissani imerpallagaanngitsuni panertitaniluunniit imilerneqartussani akuliussat. Akuliussat taakku nioqqutissiami pissusissamisooqilersimasumi annertussusaat najoqqutaralugit allattorneqassapput, akuliussat allattorsimaffiat ima ilaqartinneqarpat "nioqqutissiap pissusissamisooqqilersimasup akui" imaluunniit "nioqqutissiap atoriaannaap akui".
3) Naatitat akuleriissat akui, naatitat arlaannaalluunniit oqimaassutsimigut annertunersaanngippat. Taakku allatut tulleriiaarneqarsinnaapput allattorsimaffik ima ilaqartinneqarpat "nikerartunik annertussusillit".
4) Akuutissiat akuutissatulluunniit naatitat akuleriissitat akui, arlaannaalluunniit oqimaassutsimigut annertunersaanngippat. Taakku allatut tulleriiaarneqarsinaapput allattorsimaffik ilaqartinneqarpat "nikerartunik annertussusillit".
Imm. 2. § 19, imm. 2, nr. 3-mi aalajangersakkat saneqqunneqarsinnaapput akuliussanut ilanngussami 1-imi taaneqarsimasunut.

§ 21. Ukua akuliussanik allattuiffiginissaat piumasarineqanngilaq:
1) Naatitat nutaat, qalipaajarneqanngitsut, aggorneqanngitsut allatulluunniit suliarineqarsimanngitsut.
2) Imeq taamaallaat kulsyremik akusaq, kulsyrelu nioqqutissap taaguutaani ersippat.
3) Imeq taamaallaat nioqqutissiornermi akuliussap imerpallagaanngitsup panertitalluunniit ileqqussamisut ileqqinnissaanut atorneqartoq.
4) Imeq lagimi nerineqartussaanngitsumiitoq.
5) Seernartoq "qappiortitsilluni" suliaq, nioqqutissiamit ataatsimit pinngorfeqarpat allanillu akoqanngippat.
6) Imigassat 1,2 volumenprocent sinnernagu aalakoornartullit.
7) Nioqqutissat atortussamik ataasiinnarmik sanaat.
8) Inuussutissat niuertarfimmi tassani suliarineqarlutillu, poortorneqarlutillu tuniniakkat.

§ 22. Akuliussaq arlalinnik sananeqaatilik akuliussat allattorsimaffianni taaguutiminik taallugu allanneqarsinnaavoq taaguut inatsisitigut ileqquusumilluunniit aalajangerneqarsimappat, inissinneqassallunilu nioqqutissami oqimaassutsini najoqqutaralugu, paasissutissiinerlu taanna akuliussap arlalinnik sananeqaatillip akuinik allattuinermik ingerlatiinnarlugu malitseqarpat.
Imm. 2. Taamaattoq imm. 1-imi akunik allattuinissaq pinngitsoorneqarsinnaavoq akuliussaq arlalinnik sananeqaatilik nioqqutissap ineriikkap 25 procentianit annikinneruppat, imaluunniit akuliussaq arlalinnik sanaaq tassaappat inuussutissaq sunik akoqarneranik allattuinissamik piumasaqarfigineqanngitsoq.

§ 23. Inuussutissap allagartalernerani pingaartillugu ersersinneqarsimappat ataatsimik arlalinnilluunniit inuussutissap immikkut ittuuneranut pingaaruteqartunik annertuumik annikitsumilluunniit akoqarnera, tamanna procentinngorlugu allanneqassaaq. Taamatut nalunaarutiginninneq nioqqutissap taaguutaata eqqaani imaluunniit akuinik allattuiffimmi akuliussamut tassunga atatillugu allanneqassaaq.
Imm. 2. Imm. 1 atorneqassanngilaq
1) § 5 najoqqutaralugu inuussutissap suussusianik allagartaliinermut, aamma
2) akuliussanut mamassuseq piinnarlugu annikitsuinnarmik atorneqartunut.

§ 24. Imigassat 1,2 volumenprocent sinnerlugu aalakoornartullit aalakoornartumik qanoq imaqartigivinneranik allagartalerneqassapput.
Imm. 2. Aalakoornartumik imaqarneranut kisitsit annerpaanik ataatsimik ilaannakortalerlugu allanneqassaaq. Ilisarnaammik "% vol"-imik malitseqassaaq. Oqaaseq "aalakoornartoq" ("alkohol") imaluunniit naalisagaq "alk." siornanut inissinneqarsinnaavoq.

 

Kapitali 7
Nioqqutissap imaata annertussusaa

§ 25. Inuussutissat imaasa qanoq annertutiginerannik allagartalerneqartassapput. Taamatut paasissutissiineq nioqqutissanut imerpalasunut imartussusaannik nioqqutis sanullu allanut oqimaassusaannik "metrisk system" atorlugu allanneqassaaq.
Imm. 2. Inuussutissaq imerpalasuunngitsoq lagimiippat inuussutissap lageqartinnani oqimaassusaa aamma allanneqassaaq. Taannali taamaallaat atuuppoq lagi nioqqutissap pingaarnersaanut naleqqiullugu annikitsuinnaappat taamaattumillu pisinermut aalajangiisuunani.
Imm. 3. Nalunaarummi uani lagitut paasineqassaaq imeq, seernartoq, taratsunik, sukkunik allanilluunniit imerpalasunngorlugit arrortitat aammalu, naatitanut tunngatillugit, naatitat isseri.
Imm. 4. Oqartaatsimi lagimi aamma pineqarput atortussiat qulaani taaneqartut qerisut aammalu akuleriissitat.

§ 26. Nioqqutissaq poortoriigaq poortukkanik marlunnik arlalinnilluunnik nioqqutissamik assigiimmik annertoqatigiinnik imaliuppat imaata annertussusaa nalunaarutigineqassaaq poortukkat ataasiakkaat imaat poortukkallu amerlassusaat allallugit. Taamatulli paasissutissiinissaq pisariaqassanngilaq poortukkat amerlassusaat takujuminarpat silataaniillu kisikkuminartuullutik, aammalu imarisaannik allagaq minnerpaamik poortukkami ataatsimi silataaniit takuneqarluarsinnaappat.
Imm. 2. Nioqqutissaq poortoriigaq poortukkanik immikkut tuniniagassatut isigineqanngitsunik marlunnik amerlanernilluunniit imaqarpat imaa nalunaarutigineqassaaq imaasa tamarmiusut katillugit poortukkallu qassiunerisa allannerisigut.

§ 27. Imarisap annertussusaata nalunaarutiginissaa pinngitsoorsinnaavoq:
1) Inuussutissanut imartussutsimik annertussutsimilluunniit annaasaqarujussuartartunut, ataasiakkaarlugillu tuniniarneqatartunut.
2) Inuussutissanut 5 g imaluunniit 5 ml inorlugit imalinnut. Aalajangersagarli taanna akuutissanut akuutissatulluunniit naatitanut atuutinngilag.
3) Sukkunik nioqqutissianut, tak. akuutissat akuerineqarsimasut allattorsimaffianni, oktober 1988-imeersumi immikkoortortaq 13, imaat 50 g-imit annikinnerusut.

 

Kapitali 8
Inuussutissartat suussusaat

§ 28. Inuussutissartanik allagartaliineq isigisami ataatsimiissaaq passissutissartai alleriiaarlugit allattorsimassallutik. Taamaasiortoqarsinnaanngippat paasissutissat sanileriiaarlugit allattorsimassapput.

§ 29. Inuussutissartanik allagartaliineq kisitsisinngorlugu taaguutinullu ukununnga allassimassaaq:
1) Nukissaq kJ-mut kcal-mullu.
2) Kolesterol mg-imut.
3) Vitaminit aatsitassallu ilanngussani 2-4-nisut.
4) Inuussutissartat allat g-imut.

§ 30. Nalunaarut una malillugu inuussutissartanik paasissutissat agguaqatigiissitsilluni nalitut ukua arlaattut aalajangikkanik allanneqassapput:
1) Nioqqutissiortup misissuinera.
2) Akut atorneqartut agguaqatigiissillugit nalinginik ilisimaneqartut piviusulluunniit tunngavigalugit naatsorsuinerit.
3) Kisitsisit nalinginnaasumik aalajangikkat akuerisaasullu tunngavigalugit naatsorsuinerit.

§ 31. Inuussutissat allagartaasigut, saqqummiuneqarneranni imaluunniit ussassaarutitigut inuussutissaqqissuunerannik nersualaarneqartut puuisigut inuussutissartaasa suunerinik allagartalerneqarsimassapput.

§ 32. Inuussutissaqqinneraalluni nersualaarisoqarsinnaavoq taamaallaat ukununnga tunngasunik:
1) nukissanik imaanut,
2) inuussutissartanut § 7, nr. 2-6-imi taaneqartunut atortussanullu inuussutissartat taakkua arlaannut ilaasunut taakkununngaluunniit akuusunut, imaluunniit
3) vitamininut aatsitassanullu ilanngussami 2-mi taaneqartunut .

§ 33. Inuussutissartanik allagartaliinermi minnerpaamik inuussutissap tamakkiisumik ukuninnga imaaqarneranik ilaqassaaq:
1) nukissaq, protein, kulhydrat aamma orsoq imaluunniit
2) nukissaq, protein, kulhydrat, sukkut, orsoq, "mættede edtsyrer", nerisassani ipaasartat aamma natrium.
Imm. 2. Paasissutissat imm. 1-imisut tulleriiaarlugit allattorsimassapput .
Imm.3. Inuussutissaqqinneraaneq sukkunut, "mættede fedtsyre"-nut, nerisassani ipaasartanut natriumimulluunniit tunngappat inuussutissartanik allagartaliineq minnerpaamik imm. 1, nr. 2-mi paasissutissanik imaqassaaq.

§ 34. Paasissutissat § 33, imm. 1, nr. 1-imi 2-milu taaneqartut inuussutissartanut ukununnga paasissutissanik ilaneqarsinnaapput:
1) Sukkeralkoholet.
2) Stivelse.
3) Enkeltumættede fedtsyret.
4) Flerumættede fedtsyret.
5) Kolesterol.
6) Vitaminit aatsitassallu ilanngussami 2-mi taaneqarsimasut, taakku ilanngussamisut annertuumik akuuppata.

§ 35. Inuussutissaqqinneraaneq atortussanut § 33, imm. 1-imi aamma § 34-mi taaneqartuni inuussutissaniittunut tunngappat taakkualuunniit ilagippatigit pinngitsoorani atortussat nersualaarutigineqartut inuussutissartanik allagartaliiffigineqassapput.
Imm. 2. Nioqqutissap "enkeltumættede fedtsyre"-nik, "flerumættede fedtsyre"-nik imaluunniit kolesterol-imik imaqarnera paasissutissiissutigineqarpat aamma nioqqutissap "mættede fedtsyre"-nik imaqarnera nalunaarutigineqassaaq, paassissutissaq kingulleq inuussutissaqqinneraalluni nersualaarutaanngikkaluartoq.
Imm. 3. Paasissutissat § 34-mi nr. 6 malillugu allanneqarsimasut peqatigalugit inuussutissat annertussusaat ullormut pineqartartussatut innersuussutigineqartut (ADT), tak. ilanngussaq 2, procentiisut allanneqassapput.

§ 36. §§ 33-34 aamma § 35-mi imm. 1, malillugit paasissutissiissutit nioqqutissap taamaalluni tuniniarneqartup 100 g-mianut imaluunniit 100 ml-ianut naatsorsorlugit allanneqassapput.
Imm. 2. Paasissutissat aamma, tamanna naleqquppat, nioqqutissap nerisassiarineqareernerani annertussusaat ilanngunneqarsinnaapput, qanoq nerisassiarinissaa sukumiisumik allaaserineqarsimappat aammalu paasissutissat nioqqutissamut tassunga tunngappata taamatut nerineqarnissaa naatsorsuutigalugu.
Imm. 3. Paasissutissat imm. 1-imi 2-milu taaneqartut ukuninnga ilaneqarsinnaapput:
1) portionimut, portionit amerlassussaat allanneqarsimappat, imaluunniit
2) allagartami allassimasutut uuttortakkamut.

§ 37. Sukkut, sukkeralkohol imaluunniit stivelse nalunaarutigineqarpata kulhydratip kinguninnguagut taaneqartutut tulleriiaarneqassapput. Nalunaarutiginninneq ima isikkoqassaaq:
- kulhydrat tassannga:
- sukkut
- sukkeralkohol
- stivelse.
Imm. 2. Mættede, enkeltumættede, flerumættede fedtsyret imaluunniit kolesterol nalunaarutigineqarpata orsup kinguninnguagut taaneqartutut tulleriiaarneqassapput. Nalunaarutiginninneq ima isikkoqassaaq:
- orsoq tassannga:
- mættede fedtsyret
- enkeltumættede fedtsyret
- flerumættede fedtsyret
- kolesterol.
Imm. 3. Imm. 1-imi 2-milu aalajangerneqarput nalunaarutigisat tulleriiaarneri piumasarineqarnanili akut tamarmik nalunaarutigineqarnissaat.

§ 38. Nukissaq nalunaarutigisaq naatsorsorneqassaaq kisitsisit naatsorsuinermi atugassat ilanngussami 5-imi taaneqartut atorlugit.

 

Kapitali 9
Piunertussusiannik kiisalu uninngasuutigineqarnissaannik atorneqarnissaannillu paasissutissat

§ 39. Inuussutissat piunertussutsimut ulluat ima allanneqassaaq:
1) "minnerpaamik piunertuffia.." imaluunniit
2) "minnerpaamik piunertuffia ..ilanngullugu".
Imm. 2. Inuussutissanut sananeqaatimikkut aserujalluinnartunut taamaattumillut pif f issami sivikitsuinnarmi inuit peqqissusiannik ulorianartorsiortitsilersinnaasunut allanneqassaaq "ulloq atorneqarfissaa kingulleq.".

§ 40. § 39-mi paasissutissat ullormik ilaqartinneqassapput imaluunniit poortuummi inissisimaffimmut allamut ullup allassimaffianut innersuussinermik.
Imm. 2. Piffissaq paasinaallisagaanngitsunik ullormik, qaammammik ukiumillu, taamatut tulleriissillugit, ilaqartinneqassaaq. Taamaattorli inuussutissanut
1) qaammatit pingasut inorlugit piunertussusilinnut naammappoq ulloq qaammallu allassallugit,
2) qaammatit pingasut sinnerlugit 18-illi qaangernagit piunertussusilinnut naammappoq qaammat ukiorlu allassallugit aamma
3) qaammatit 18-it sinnerlugit piunertussusilinnut naammappoq ukioq allassallugu.

§ 41. Inuussutissat poortoriikkat kingusinnerpaamillu tuniniarneqarnissaannik imaluunniit piunertussusiisa qaangiuffissaannik ullulerneqarsimasut nutaamik sivitsuisumik allagartaleqqinneqasanngillat, poortoqqinneqaratik piffissallu qaangiutereernerani poortuutaani tuniniarneqassanatik.

§ 42. Piunertussutsimik paasissutissat qanoq uninngasuutigineqarnissamik ilitsersuutinik ilaqartinneqassapput, piunertussutsimik allatap eqqortinneqarnissaa qulakkeertariaqassappat.
Imm. 2. Inuussutissat § 39, imm. 2-mi taaneqartut tamatigut qanoq uninngasuutigineqarnissaannut ilitsersuutitaqassapput.

§ 43. Piunertussutsimik allagartaliineq inuussutissanut ukununnga pinngitsoortinneqarsinnaavoq:
1) Paarnat naatitallu nutaat qalipaajarneqanngitsut, aggorneqanngitsut allatulluunniit taamatungajak suliarineqarsimanngitsut. Taama immikkut iliorsinnaaneq naatsiiassanut naalersunut allanullu assingusunut, soorlu naatitat puullit naarlaavinut, atuutinnngilaq.
2)Iffiukkat mamartuliallu, qanoq issusertik pissutigalugu suliarineqarnerminniit 24 tiimit qaangiutsinnagit nungunneqartartut.
3) Seernartoq.
4) Taratsut.

§ 44. Allagartaliineq qanoq atuinissamut ilitsersuummik ilaqartinneqassaaq taamaasiunngitsoornerup kingunerisinnaappagu inuussutissaq eqqortumik atorneqanngitsoq.

 

 

Kapitali 10
Nakkutilliineq immikkullu akuersissuteqartarneq

§ 45. Nalunaarummi uani maleruagassat nalunaarullu taanna naapertorlugu aalajangikkat maleruarneqarnissaasa nakkutiginissaat Atuisartunut Pisisartunullu Siunnersuisartoqatigiit pisussaaffigaat.

§ 46. Naalakkersuisut pissutsit immikkut itsillugit aamma pissutsit tamanna pisariaqartippassuk nalunaarut una saneqqunneqarsinnaasoq nalunaarutigisinnaavaat.

 

Kapitali 11
Pineqaatissiisarnernut atuutilersitsinermullu aalajangersakkat

§ 47. Nalunaarummi uani §§ 11-miit 12-mut, § 13-imi imm. 1-imi, §§ 14-imiit 19-imut, § 22-imi imm. 1-imi, § 23-mi imin. 1-imi, § 24-mi, § 25-imi imm. 1-imi aamma 2-mi, § 26-mi, §§ 28-miit 30-mut, § 31-mi imm. 1-imi, §§ 32-miit 33-mut, § 35-mi, § 36-mi imm. 1-imi, §§ 37-miit 42-mut aamma § 44-mi aalajangersakkanik imaluunniit nalunaarut tunngavigalugu aalajangiinernik unioqqutitsisoqartillugu akiliisitsinermik pineqaatissiisoqarsinnaavoq, tassa inatsisit allat malillugit pineqaatissiissutit sakkortunerusut atorneqartussaasut isumaqartoqassanngippat.
Imm. 2. Aktieselskabi, anpartsselskabi, andelsselskabi assigisaalluunniit unioqqutitsisimappat ingerlatseqatigiiffiit taama ittut akiliisitsinissamut akisussaatinneqarsinnaapput Inatsisartut atuisartunut pisisartunullu siunnersuisartoqatigiit il.il. pillugit inatsisaanni nr. 10-mi 13. november 1986-imeersumi § 38 naapertorlugu.

§ 48. Nalunaarut 1. marts 1994-imi atuutilerpoq.
Imm. 2. Nioqqutissat nalunaarummi matumani aalajangersakkanik naammassinnissimanngitsut, taammaattorli 1. juni 1994 sioqqullugu allagartalersorneqarsimasut tuniniarneqalersimasullu uninngasuutit nungunnissaasa tungaannut tuniniarneqarsinnaapput. Tamannali atuutinngilaq § 41-mi aalajangersakkanut.




Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 2. februar 1994.




Ove Rosing Olsen

/

Andrei Fencker


Ilanngussaq 1 - 5

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk