Sinerissamut qanittumi saattuarniarnermi pisanik tunisinernillu nalunaaruteqartarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 17 14. juni 2002-imeersoq Atuussimasoq (Historisk)

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi, 31. oktober 1996-imeersumi § 10, imm. 1, nr. 4, § 26, imm. 1, kiisalu § 33, imm. 2 naapertorlugit, kingullermik Inatsisartut inatsisaatigut nr. 6, 20. maj 1998-imeersukkut allanngortinneqartumi, aalajangersarneqarpoq:

 

Siunertaq

§ 1. Nalunaarummi siunertarineqarpoq aalisarnerup annertussusianik aalisarfinnillu annertunerusumik ilisimasaqalernissaq, saattuarniarluni aalisarnermi pisuussutit iluaqutiginiarneqarnerat pillugu uumassusilerisunit ilisimatuussutsikkut siunnersorneqarnerup pitsaanerulernissaa kiisalu pisassiissutinik atuinermi nakkutilliinermut sakkussamik pissarsinissaq siunertaralugit.

 

Atuffii

§ 2. Nalunaarut imartani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani sinerissamut qanittumi saattuarniarnermut atuuppoq.

 

Nassuiaatit

§ 3. Imartanut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaanut ilaapput:
1) Kalaallit Nunaata Kitaa 44000´W-ip kitaani 59000´N-ip tungaanut tassanngaanniillu 42000´W-ip kitaanut.
2) Kalaallit Nunaata Kitaata Avannaa NAFO-p imartaata ilaata 1-ip ilagisaa, 68000´N-ip avannaaniittoq.
3) Kalaallit Nunaata Kitaata Kujataa NAFO-p imartaata ilaata 1-ip ilagisaa, 68000´N-ip kujataaniittoq.
4) Kalaallit Nunaata Tunua 44000´W-ip kangiani 59000´N-ip tungaanut tassanngaanniillu 42000´W-ip kangianut ICES-ip imartaasa II-p, V-ip, XII-ip aamma XIV-ip ilagisaanut.

§ 4. Sinerissamut qanittumi aalisarnertut isigineqarpoq aalisarneq angallatinik 75 BRT/BT 120-nit mikinerusunit ingerlanneqartoq.

§ 5. Nunnigussat annertussusiinik paasineqassapput saattuat aalisartup tunitsivimmut tunisaasa annertussusiat.

§ 6. Igitatut paasineqassapput saattuanik angutivissanik minnerpaaffissamit mikinerusunik kiisalu saattuanik arnavissanik uumasunik ilivitsunik avalatsitseqqinneq.

 

Imartat aalisarfiit agguataarneqarsimanerisa assingi

§ 7. Angallatit sumiissusersiornermut elektroniskinik atortoqanngitsut imartat aalisarfiit agguataarneqarsimanerisa assinganni, umiarsuup allattaaviini siullerni tunniunneqartunut ilan-ngussami, sumiissusertik nalunaarutigissavaat.

 

Angallatit 10 meterinik/30 fodinik sinnerlugilluunniit angissusillit umiarsuup allattaaviinut allattuisussaatitaanerat

§ 8. Inuit ingerlatseqatigiiffiilluunniit saattuarniarsinnaanermut akuersissummik pigisaqartut, angallatip usitussutsimut uuttuutaa malillugu 10 meterinik/30 fodinik angissusilinnik anginerusunilluunniit angallateqartut, aalisariarnerit tamaasa umiarsuup allattaaviinut allattuisussaapput. Umiarsuup allattaaviini paasissutissat makku allattorneqassapput:
1) Angallatip aqqa.
2) Angallatip aalisarnermini aalisarsinnaanermut akuersissutaata normua akuersissutaasaluunniit normui.
3) Angallatip nalunaarsorneqarnermini naqinnerit ilisarnaatai normualu.
4) Angallatip radiukkut attaveqartilluni ilisarnaataa.
5) Ukioq, ulloq, piffissaq, aalisarfiup itissusia aamma sumiissuseq imaluunniit imartap aalisarfiusup assinga naapertorlugu aalisarfiusumi sumiissuseq.
6) Pullatit atorneqartut.
7) Narajat.
8) Pullatit normui.
9) Pullatit atorneqartut qassiuneri.
10) Pullatit ninginneqarnerisa aallartinneri naammassineqarnerilu tamarmik. Pullatip ninginneqarnerata aallartinnera tassaavoq piffissaq, pullatip naqqanniffia. Pullatersornerup naammassineqarfia tassaavoq piffissaq, pullatit amoorneqarnerisa aallartiffiat.
11) Aallartinnermi itissuseq meterit/favnit. Pullatip siulliup naqqanniffiata (inissiffiata) itissusia.
12) Naammassinermi itissuseq. Pullatip kingulliup naqqanniffiata (inissiffiata) itissusia.
13) Pisat uumatillugit oqimaassusiat kiilunut missingerlugu.
14) Uumatillugit iginneqartut kiilunut missingerlugit.
15) Saattuat aqitsut amerlassusiat kiilunut missingerlugit kiisalu taakku amerlassusiat pisanut tamarmiusunut naleqqiullugu procentinut missingernerat.
16) Aalisariarnermi ataatsimi uumatillugit angallammiititat (usigineqartut) kiilunngorlugu oqimaassusiat katillugit.
17) Ulloq tunisiviusoq (tulaassivik), tunitsivigisaq aamma tunisat amerlassusiat.
18) Angallatip naalagaata atsiornera, ateq atsiorfissap ataani erseqqissumik naqinnernik allallugu.
Imm. 2. Umiarsuup allattaaviinut allattuinermi Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup (KANUAANA) suliarisimasaasa ilaat, umiarsuup allattaaviini immersugassaq atorneqassaaq.
Imm. 3. Umiarsuup allattaaviini immersugassat atorneqartut naqitigaassapput tulleriiaanillu normulersorneqarsimassallutik naqitanilu normulersukkat tulleriiaarneri malillugit atorneqassallutik. Immersugassat atortussaajunnaarsinneqartut iginneqassanngillat, kisiannili immersugassanut atorneqarsimasunut ilanngullugit uninngatinneqartassallutik, taamaalilluni normuisa tulleriiaarnerat tamatigut amigaateqartoqassanani.
Imm. 4. Umiarsuit allattaaviini immersugassani allannernik kukkusanik aaqqiinerit paatsoorneqarsinnaassanngillat. Aaqqiinermut lak allaluunniit kukkusumik allatamik matusissut atorneqassanngilaq, taamaallaalli qaavisigut titaasoqartassalluni.
Imm. 5. Umiarsuup allattaavii immersorneqarsimassapput atsiorneqarsimassallutillu umiarsualivimmut imaluunniit tunitsivissamut tikinnissaq sioqqullugu. Taamaattoq ulloq tunisiffik, tunitsivik aamma nunnigunneqartut annertussusiat tunisineq naammassineqareerpat aatsaat ilisimatitsissutigineqassapput.

§ 9. Umiarsuup allattaaviini immersugassat assilineri marluk, atortussaajunnaarsinneqarsimasullu ilanngullugit, usingiarnerni tunisinerniluunniit tamani, tunitsiviusumut tunniunneqassapput.
Imm. 2. Umiarsuup allattaaviini immersugassani, aamma akuersissummik pigisaqartup umiarsuup allattaaviini immersugassat assilinerannik pigisaanni, tunitsiviusup atini piffissarlu tunisiffiusoq naqissusissavai.
Imm. 3. Umiarsuup allattaaviini immersugassat assilineri tamarmik ukiumi atuuttumi ukiunilu siullerni immersorneqarsimasut, tunitsivimmit tunisisoqarsimaneranik uppernarsaammik naqissusikkat akuersissummik pigisaqartup tigummissavai.

§ 10. Nunnigussinermi angallatip naalagaa pisussaavoq tunisinermi allagartamik immersuinissamut atatillugu paasissutissanik pisariaqartunik tunitsivimmut tunniussissalluni (tak. § 11).

§ 11. Tunitsivik saattuat tunineqartut pillugit Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmut (KANUAANA) nalunaaruteqartassaaq. Paasissutissat makku tunniunneqartassapput:
1) Tunitsivik (illoqarfik/nunaqarfik aamma kommuni).
2) Tunisisup aqqa, angallatip aqqa kiisalu nalunaarsorneqarnermini naqinnerit ilisarnaatai normualu.
3) Angallammut akuersissutip normua.
4) Tunisat tamarmiusut kiilunngorlugit amerlassusiat.
5) Saattuat pisiat kiilunngorlugit amerlassusiat.
6) Saattuat ajornikut kiilunngorlugit amerlassusiat.
7) Imartaq aalisarfigisimasaq imaluunniit sumiiffik.
8) Tunisat qanoq suliarineqarsimanerat. Immersuiffissiaq taanna taamaallaat immersorneqassaaq saattuat ilivitsut pinnagit allalli pineqarpata.
Imm. 2. Paasissutissat, umiarsuup allattaaviini immersugassat katersorneqarsimasut ilanngullugit, sapaatip akunnerini tamani (KANUAANA qanoq iluseqartinneqarnissaannik isumaqatigiissuteqarfigalugu) kingusinnerpaamik ataasinngornermi tulliuttumi siullermi, allakkatigut, faxikkut imaluunniit qarasaasiakkut atuarneqarsinnaasunngorlugit toqqaannartumilluunniit KANUAANA-mut nassiunneqartassapput.
Imm. 3. Pisanik nunami suliffissuarmut imaluunniit nunatsinni umiarsuarmut tunitsivimmut tunineqartunit pisassiissutinik atuinermi pineqarpoq, tunitsiviup saattuanik pisarineqartunik tamarmiusunik kiilunngorlugu naatsorsuinera.
Imm. 4. KANUUANA tunisinermi allagartani/tunisanik nalunaarusiani paasissutissat tunngavigalugit pisassiissutinik ilanngaassaaq.

 

Angallatit 10 meterinit/30 fodinit mikinerusut nalunaaruteqartussaatitaanerat

§ 12. Inuit imaluunniit ingerlatseqatigiiffiit saattuarniarsinnaanermut akuersissummik pigisaqartut 10 meterinit/30 fodinit mikinerusunik angallateqartut tunisinerit tamaasa tunitsiviusumut akuersissutip normua kiisalu pisaqarfiusup sumiiffia imaluunniit imartaq aalisarfiusoq, pullatit atorneqartut amerlassusiat kiisalu tunisinermi allagartap immersorneqarneranut atatillugu paasissutissat pisariaqartinneqartut allat ilisimatitsissutigissavaat (tak. § 13). Imartap aalisarfiusup assinga KANUAANA-mit pissarsiarineqarsinnaavoq.

§ 13. Tunitsivik saattuat nunnigunneqartut tunineqartullu pillugit KANUAANA-mut nalunaaruteqartassaaq. Paasissutissat makku tunniunneqartassapput:
1) Tunitsivik (illoqarfik/nunaqarfik aamma kommuni).
2) Tunisisup aqqa, angallatip aqqa kiisalu nalunaarsorneqarnermini naqinnerit ilisarnaatai normualu.
3) Angallatip akuersissutaata normua.
4) Nunnigussat tamarmiusut kiilunngorlugit amerlassusiat.
5) Pisiat kiilunngorlugit amerlassusiat.
6) Saattuat ajornikut kiilunngorlugit amerlassusiat.
7) Imartaq aalisarfigisimasaq imaluunniit sumiiffik.
8) Tunisat qanoq suliarineqarsimanerat. Immersuiffissiaq taanna taamaallaat immersorneqassaaq saattuat ilivitsut pinnagit allalli pineqarpata.
9) Pullatit atorneqartut amerlassusii.
Imm. 2. Paasissutissat sapaatit akunnerini tamani (KANUAANA qanoq iluseqartinneqarnissaannik isumaqatigiissuteqarfigalugu) kingusinnerpaamik ataasinngornermi tulliuttumi siullermi, allakkatigut, faxikkut imaluunniit qarasaasiakkut atuarneqarsinnaasunngorlugit toqqaannartumilluunniit KANUAANA-mut nassiunneqartassapput.
Imm. 3. Pisanik nunami suliffissuarmut imaluunniit nunatsinni umiarsuarmut tunitsivimmut tunineqartunit pisassiissutinik atuinermi pineqarpoq, tunitsiviup saattuanik pisarineqartunik tamarmiusunik kiilunngorlugu naatsorsuinera.
Imm. 4. KANUAANA tunisinermi allagartani paasissutissat tunngavigalugit pisassiissutinik ilanngaassaaq.

 

Nakkutilliineq

§ 14. Angallatit nalunaarummi matumani pineqartut pisussaatitaapput, KANUAANA-mik, Grønlands Kommandomik (GLK), piniarnermik aalisarnermillu nakkutilliisunik, politiinillu suliffeqarfiit taakku suliassaminnik ingerlatsineranni suleqataassallutik, aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni §§-it 26-31 malillugit.
Imm. 2. Angallatit KANUAANA-mi, GLK-mi politiinilu suleqataasut kiisalu piniarnermik aalisarnermillu nakkutilliisut akornutissaqanngitsumik angallammi nakkutilliinermut atatillugu sulinissaat qularnaassavaat.

 

Pineqaatissiissutit

§ 15. § 7, § 8, § 9, § 10-mi, § 11, imm. 1 aamma 2-mi, § 12-imi, § 13, imm. 1 aamma 2-mi kiisalu § 14-imi aalajangersakkanik unioqqutitsinerit akiliisitsinermik kinguneqarsinnaapput. Tamakkuninnga suliassat aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni kapitali 13-imi malittarisassiat malillugit suliarineqartassapput.
Imm. 2. Aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffik, piginneqataassuteqarluni ingerlatseqatigiiffik, piginneqatigiiffik imaluunniit piginneqatigiilluni umiarsuaatileqatigiiffik unioqqutitsippat ingerlatseqatigiiffik taannaatillugu akiliisitassatut akisussaasunngortinneqarsinnaavoq.

 

Atuutilerfia

§ 16. Nalunaarut ulloq 1. juli 2002-mi atuutilerpoq. Matuma kingorna Aalisakkanik, piniakkanik savaateqarnermillu tunisassianik tunisaqarnermi nalunaaruteqartarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 14, 25. maj 1987-imeersoq, saattuanut tunngatillugu atorunnaarpoq.




Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 14. juni 2002.




Hans Enoksen

/

Amalie Jessen

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk