Savaatilinngorniartut ilinniartitaasarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 37 d. 12. september 1994-imeersoq

Inuussutissarsiutitigut ilinniartitaaneq, ilinniagaqarnermut tapiissutit inuussutissarsiutinullu tunngasunik siunnersuineq pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 16-imi 28. oktober 1993-imeersumi § 1, imm. 3, naapertorlugu aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1.
Siunertaa, sivisussusia aaqqissuussaaneralu.

§ 1. Savaatilinngorniartunik ilinniartitsinerup siunertaraa ilinniartup atuartinneqarnikkut suliffimmilu sungiusarneqarnikkut savaatilittut inuussutissarsiuteqarnermi paasisimaqqaagassanik paasisaqartinnissaa savaatilittullu inuussutissarsiuteqarnermut tunngasunik piginnaanngortinneqarnissaa savaateqarfimmi suleqataalluartunngorsinnaaqqullugu. Ilinniartitsinerup siunertaraattaaq ilinniartup savaateqarfimmi pisortanngornissamut piareersarneqarnissaa.

§ 2. Ilinniartitsineq ukiunik pingasunik sivisussuseqarpoq atuagarsorluni sulillunilu sungiusartarneq ataqatigiissillugit 2:3-mut naapertuuttumik sivisussusilimmik ingerlattarlugit.
Imm. 2. Atuagarsorneq ingerlanneqartassaaq atuarfimmi Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfimmit akuerisaasumi.

§ 3. Ilinniartitaanermut ataatsimiititaliaq ilinniarfiup pisortaata inassuteqarnera malillugu ilinniarunnaarallartitsisarsinnaavoq tamatumunnga immikkut ittunik pissutissaqartillugu. Pissutissat immikkut ittut tassaasinnaapput ilinniartut:
1) napparsimaneq pissutigalugu ilinniarnermik malinnaasinnaannginnerat,
2) savaateqarfimmi ilaquttaminnik napparsimasoqarnera pissutigalugu ilinniarnerminnik kipititsisariaqarnerat imaluunniit
3) ilinniarnerminnik Norgemi imaluunniit Islandimi savaateqarfinni sivitsuiumallutik kissaateqarnerat.
Imm. 2. Imm. 1, nr. 3, malillugu ilinniarunnaarallartitsisoqarsinnaavoq ukioq ataasiinnaq angullugu sivisussusilimmik.

§ 4. Nunalerinermut tunngasunut ilinniartitaanernut ataatsimiititaliaq savaatilissatut ilinniartitaanermut ataatsimiititaliaavoq.

 

Kapitali 2.
Ilinniartunngornissamut piumasaqaatit.

§ 5. Ilinniartitaanermut tiguneqarsinnaapput inuit
1) ilinniartitaanerup aallartinnerani 18-inik ukioqartut,
2) timimikkut peqqilluartut,
3) kalaallit oqaasiinik kisitsinermillu piginnaaneqarluartut, aamma
4) tiguneqarnissamut misilitsinnermi angusisimasut.
Imm. 2. Tiguneqarnissamut misilitsinneq, sapaatip akunnerata ataatsip missaanik sivisussuseqartoq, atuarfimmit aaqqissorneqassaaq takutitsissallunilu qinnuteqartut ilinniarnermi atuakkatigut sulillunilu sungiusarnermi malinnaasinnaanissamut piginnaassuseqarluarnerannik.

§ 6. Amerlanerpaamik inuit arfinillit ilinniartussatut ukiumut tiguneqarsinnaapput.
Imm. 2. Qinnuteqartut arfinilinnit amerlanerusut misilitsinnermi angusisimappata ilinniartitaanermut ataatsimiititaliap ilinniarfiup pisortaata inassuteqarneratigut qinnuteqartut piukkunnarnerpaat arfinillit toqqassavai. Toqqaaneq pissaaq qinnuteqartut ilinniartitsissutaasunut qanoq piginnaassuseqartiginerat, qinnuteqartut ilinniarnissaminnut qanoq kajumitsiginerat pillugit ataatsimoortumik isummat kiisalu ilinniareernerminni suliffissaqassangatinnarnerat tunngavigalugit.

 

Kapitali 3.
Ilinniarnerup imassai.

§ 7. Nersutaateqarnermik ilinniartitsissutinik atuartitsinermi lektionit 215-it missaanniipput, ima agguaanneqarajuttartussat:
1) Savap fysiologiia, anatomiia (timaata sulisaasia, katitigaanera) pissusiilu... lekt. 20.
2) Savap piaqqiortarneranut tunngasut...... lekt. 40.
3) Nersutinik paarsineq.................... lekt. 20.
4) Nerukkaatissat nerisitsisarnerlu........ lekt. 70.
5) Nappaatit eqqiluisaarnerlu.............. lekt. 15.
6) Savat inaat............................. lekt. 20.
7) Savap neqaata nioqqutissiarinera........ lekt. 10.
8) (Savap) meqqui.......................... lekt. 10.
9) Hiistilerineq........................... lekt. 10.
Imm. 2. Nersutaateqarnermik atuartitsinermi siunertarineqarput:
1) Savap fysiologiianik, anatomiianik pissusiinillu atuartitsissummi ilinniartup savap oqaluttuassartaanik, saarninik, nukiinik, pisataanik pissusiinillu kiisalu tamakkua saniatigut savanik katersuisarnermik, savat piaqqisarnerannik nerisinneqartarnerannillu ilisimasaqalernissaa.
2) Savap piaqqiortarneranut tunngasunik atuartitsissummi ilinniartup kinguaariit pissusiinik, kinguaariinnik nalunaarsuinermik, savanik piaqqiortitsinermik toqqartuisarnermilu periaatsinik ilisimasaqarnermigut kinguaassiortitsinerup pingaaruteqarneranik paasisaqarnissaa.
3) Nersutinik paarsinermik atuartitsissummi ilinniartup meqquiaanermik, ivigartortitsinermik, katersuinermik, nuliartitsinermik, piaqqititsinermik eqqiluisaarnermillu ilinniartinnissaa.
4) Nerukkaatissanik nerisitsisarnermillu atuartitsissummi ilinniartup nerisassanut tamakkualu akoorneqartarnerannut, nerukkaatissiassanut nersutillu  inuussutissanik pisariaqartitsinerannut tunngasunik ilisimasaqarnermigut nerlersuisarnerup pilersaarusiorneqartarnissaanut aningasartornannginnerusumillu ingerlattarnissaanut ilisimaqqaagassanik paasinnitsinnissaa.
5) Nappaatit eqqiluisaarnissarlu pillugit atuartitsissummi savat nappaatiginerusartagaat pillugit annertuumik paasinnitsitsinissaq, taama paasinnitsitsinikkut ilinniartoq eqqiluisartitsilluarnikkut, napparnaveersaartitsiniaqqissaarnikkut nakorsaatinillu atuinikkut peqqissunik savaateqartuaannarsinnaaqqullugu.
6) Savat inaat pillugit atuartitsissummi ilinniartup savat inaasa qanoq sananeqartarnerannik, tamatumunnga ilanngullugit savat inaasa aaqqissugaasarnerannik atortulersugaasarnerannillu, savat inaannik assigiinngitsunik, kiisalu soorlu (atortunik) kingorassiinermi, iluarsaanermi aserfallattaaliuinermilu aningaasartuuteqartarnermut tunngasunik ilisimasaqalernissaa.
7) Savap neqaata nioqqutissiarisarnera pillugu atuartitsissummi ilinniartup sungiusarneqarnissaa savanik toqoraanermik, kiisalu neqinik agguinermik aserutsaaliuinermillu allanillu.
8) Savat meqquinik atuartitsissummi ilinniartup meqquiaanerup savamut sunniuteqartarneranik ilinniarnissaa aamma ilinniartup meqqunik immikkoortiterinermut, passussinermut piukkunnarsaanermullu sungiusarneqarnissaa, kiisalu ilinniartup meqqunik nioqqutissiornerup akissarsiutaasinnaaneranik ilinniarnissaa.
9) Hiistilerinermik atuartitsissummi ilinniartup hiistimik nerisitsinermik, ivigartortitsinermik, passussinermik atuisarnermillu sungiusarneqarnissaa.

§ 8. Narsaateqarnermik ilinniartitsissutinik atuartitsinermi lektionit 170-it missaanniipput, ima agguaanneqarajuttartussat:
1) Naasut naatitaasartut................... lekt. 20.
2) Nunap qaavata issortaanik ilinniarneq... lekt. 10.
3) Narsaammi ajoqutaasinnaasut............. lekt. 15.
4) Naggorissaatit.......................... lekt. 35.
5) Naasorissaaneq.......................... lekt. 60.
6) Naatsiiveqarneq......................... lekt. 30.
Imm. 2. Narsaateqarnermik ilinniartitsissutinik atuartitsinermi siunertarineqarput:
1) Naasut naatitaasartut pillugit atuartitsissummi ilinniartup naasut morfologiiannik (pissusiinik) fysiologiiannillu ilisimasaqalernissaa, kiisalu ilinniartup ivikkanik naatinneqartartunik naatitanillu allanik savaatilittut inuussutissarsiuteqarnermut pingaaruteqartunik ilinniarnissaa.
2) Nunap qaavata issortaa pillugu atuartitsissummi ilinniartup issumi stoffinik inuussutissanik tamakkualu sananeqaataannik ilisimasaqalersinnissaa.
3) Narsaammi ajoqutaasinnaasut pillugit atuartitsissummi ilinniartup uumasunik ajoqutaannaasunik, naasupilunnik nappaatinillu ilisimasaqalersinnissaa, kiisalu ajoqusiisartunik tamakkuninnga akiuiniarnermi periaatsinik ilinniartinnissaa.
4) Naggorissaatit pillugit atuartitsissummi ilinniartup naasut stoffinik inuussutissanik pisariaqartitsinerannik, (naggorissaatit) pissarsissutaasarnerannik amigaateqarnerullu ilisarnaqutaannik ilisimasaqarnikkut naggorissaatinik assigiinngitsunik atuisanerup iluaqutaassusianut paasinninnissaa, aammalu ilinniartup narsaatinik naggorissaasiisarnermut kiisalu tamatumunnga atasumik aningaasartuuteqartarnermut tunngasunik ilisimasaqalernissaa.
5) Naasorissaaneq pillugu atuartitsissummi ilinniartup siaruarteriffissanik piareersaanermik, narsaatilerinermik, inerittunik katersuinermik naatitsiffiusunillu ingerlatsinermik sungiusarneqarnissaa.
6) Naatsiiveqarneq pillugu atuartitsissummi ilinniartup naatsiiveqarnerup qanoq ingerlanneqarsinnaaneranik ilisimasaqalernissaa, kiisalu naatsiivimmi naatitaasartunik naatitsisarnermi periaatsinik ilisimaqqaagassanik ilinniartinnissaa.

§ 9. Ingerlatsinermi siulersuinermik aningaasanullu tunngasunik ilinniartitsissutinik atuartitsinermi lektionit 435-t missaanniipput, ima agguaanneqarajuttartussat:
1) Ingerlatsinermik siulersuineq........... lekt. 155.
2) Siunnersortitut sulineq................. lekt. 25.
3) Misilittaanermik ilinniarneq............ lekt. 30.
4) Aningaasaqarniarneq..................... lekt. 120.
5) Uteqqiineq soraarummeernerlu............ lekt. 105.
Imm. 2. Ingerlatsinermi siulersuinermik aningaasanullu tunngasunik atuartitsinermi siunertarineqarput:
1) Ingerlatsinermi siulersuinermik atuartitsissummi ilinniartup savaatilittut inuussutissarsiuteqarnermi maleruagassanik, siulersuinermik savaateqarfimmilu pilersaarusiornermik ilisimasaqalernissaa, kiisalu ilinniartup ataatsimut isiginnilluni pingaarnertut naammassiniagassamik suliaqarnikkut, naleqq. § 16, savaateqarfiup savaatilittullu inuussutissarsiornerup ataatsimut isigalugit ineriartortinnissaannut paasisimasaqalersinnissaa.
2) Siunnersortitut sulineq pillugu atuartitsissummi atuartup siunnersortitut sulinerup savaatilimmut pingaaruteqarneranik paasinninnissaa.
3) Misilittaasarneq pillugu atuartitsissummi ilinniartup misilittaasarnermi periaatsinik ilisimaqqaagassanik ilinniartinnissaa, paasisat suliareqqinneqartarnerannut tunngasunik ilisimasaqalernissaa, kiisalu misilittaasarnerup siunnersuisarnermut tamatumalu kingunerisaanik savaateqarnermik ingerlatsinermut pingaaruteqarneranik paasinninnissaa.
4) Aningaasanut tunngasunik atuartitsissummi ilinniartup naatsorsuuserinermik ingerlatsinerullu aningaasartuutaasarneranut tunngasunik ilinniartilluarnissaa kiisalu aningaasanut tunngasunik missingersuusiortarnermik paasinnitsilluarnissaa, aammalu ilinniartup aningaasalersuisarnermik tapiissuteqartarnermillu aaqqissuussinernik ilisimasaqalersinnissaa.

§ 10. Tunngaviusumik ilinniartitsissutinik atuartitsinermi lektionit 210-t missaanniipput, ima agguaanneqaraj uttartussat:
1) Kemii................................... lekt. 40.
2) Kalaallit oqaasii....................... lekt. 30.
3) Kisitsineq.............................. lekt. 30.
4) Inuiaqatigiinnut tunngasut.............. lekt. 30.
5) Ikiueqqaarneq........................... lekt. 24.
6) Sulinermik ilinniarneq timilu........... lekt. 20.
7) Aallarniineq misilitsinnerlu............ lekt. 36.
Imm. 2. Tunngaviusumik ilinniartitsissutinik atuartitsinermi siunertarineqartut tassaapput:
1) Ilinniartitsissummi kemiimi ilinniartup tunngaviusumik paasisimasassanik kemiimut tunngasunik ilisimasaqarsinnaanngornissaa taamaalilluni ilinniartitsissut taanna ilinniarnermini atuagarsorluni atuartitsinermi savaateqarfimmilu sulinermini tunngavissatut atorsinnaanngussallugu.
2) Kalaallit oqaasiinik ilinniartitsissummi ilinniartup oqaatsinut taakkununnga naalaarnissamut, oqalunnikkut atornissaannut, atuarnissaannut allannissaannullu ima pisinnaatigilernissaa nakimaatsumik allanngorartumillu atorsinnaalersimassallugit.
3) Kisitsinermik ilinniartitsissummi ilinniartup nammineerluni allanillu suleqateqarluni pisinnaalersinneqarnissaa savaateqarfimmik ingerlatsinermi kisitassanut tunngasutigut ajornartorsiutinik paasinninnissamut, oqaatiginninnissamut aaqqiiniartarnissamullu. Ilinniartup tamanna aqqutigalugu kisitsineq atorsinnaalissavaa najukkaminni inuunerminni sakkutut atorsinnaasutut ilinniarnerminilu atuagarsorluni atuartitsinermi tunngavissatut.
4) Inuiaqatigiinnut tunngasunik ilinniartitsissummi ilinniartup Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni inuussutissarsiornermilu pissutsinik paasisimasaqalernissaa.
5) Ikiueqqaarnermik ilinniartitsissummi ilinniartup ikiueqqaarnissamut pisinnaanngortinnissaa savaateqarfimmi, angerlarsimaffimmi, suliffiup naliginngisaani, angallannermi ima sualutsigisumik ajutoortoqartillugu imaluunniit napparsimaruluttoqartillugu, ajutoortoq imaluunniit napparsimasoq uumatinniartariaqarluni passussilluarsinnaasumik takkuttoqar-
nissaata tungaanut. Taamattaaq ilinniartoq pisinnaanngortinniarneqassaaq aqqunarnerit sulisinnaajunnaarnermik pisussinnaajunaarnermilluunniit kinguneqarsinnaajunnaarsarnissaannut, kiisalu nakorsamit ikiorneqarnissaq pisariaqanngippat ajoqusernernik annikinnerusunik suliarinnissinnaalernissaannut.
6) Sulinermik ilinniarnermik timimillu ilinniartitsissummi ilinniartoq suliffimmini isumannaallisaatinut suliffimmilu pissutsinut tunngasunik ilisimasaqalersinniarneqassaaq, pisinnaanngorsarneqassallunilu suliaminik pitsaasumik siunertarisaasunullu naapertuuttumik sulisarnissamut, taamaalilluni ajoqusernerit ajutoornerillu pinaveersimatissinnaaqqullugit.

§ 11. Assassorissanik ilinniartitsissutinik atuartitsinermi lektionit 175-it missaanniipput, ima agguaanneqaraj uttartussat:
1) Motoorilerineq.......................... lekt. 35.
2) Sananeq................................. lekt. 20.
3) Titartaaneq............................. lekt. 15.
4) Sannatilerineq.......................... lekt. 10.
5) Illut qanoq sananeqartarnerat........... lekt. 10.
6) Maskiinalerineq......................... lekt. 50.
7) Innaallagialerineq...................... lekt. 15.
8) Qalipaaneq.............................. lekt. 20.
Imm. 2. Assassorissanik ilinniartitsinermi siunertarineqartut tassaapput
1) Motoorilerinermik ilinniartitsissummi ilinniartup motoorit solaritortut benziinatortullu, tamakkununnga ilanngullugit qamutini nunakkut angallatini, suliffinni atorneqartartuni immakkullu angallatini motoorit, ingerlasarneri pillugit ilisimasaqalernissaa.
2) Sananermik ilinniartitsissummi ilinniartup illuliornermi iluarsaanermilu periaatsinik atortussanillu nalinginnaasumik atorneqarnerusartunik ilisimasaqalersinnissaa.
3) Titartaanermik ilinniartitsissummi ilinniartup pingaartumik illut titartagartaannik misissuisinnaanissamut tunngaviusunik ilisimasaqalernissaa.
4) Sannatilerinermik ilinniartitsissummi ilinniartup sannatit maskiinallu nalinginnaasut paarineqartarnerannik navialiffiginagillu atornissaannut malittarisassanik ilisimasaqalernisaa.
5) Illut qanoq sananeqartarnerannik ilinniartitsissummi ilinniartup illut anginerusut sananeqartarneranni periaatsinik ilisimasaqalernissaa.
6) Qalipaanermik ilinniartitsissummi ilinniartup qalipaanermi, pingaartumik illunik aserfallattaaliuinermi, periaatsinik atortunillu ilisimasaqalernissaa.
7) Maskiinalerinermik ilinniartitsissummi ilinniartup ilisimasaqalersinnissaa maskiinat ingerlasarnerannik, tamatumunnga ilanngullugit gearit allanngortittarnerannik, kæde- aamma remtrækkinik, nukinnik allamut nuussisarnermik, kuglelejerinik, hydraulikkimik aserfallatsaaliuinermillu.
8) Innaallagialerinermik ilinniartitsissummi ilinniartup elektriciteti pillugu ilisimaqqaagassanik kiisalu savaateqarfimmut sarfamik pilersuisinnaanermik ilisimasaqalersinnissaa.

§ 12. Ilinniarfigisamiinnermi sulilluni sungiusagassanik atuartitsinermi lektionit 1225-t missaanniipput, ima agguaanneqaraj uttartussat:
1) Nerlersuineq............................ lekt. 280.
2) Nerukkaatissanik nussuineq.............. lekt. 30.
3) Savanik katersuineq..................... lekt. 105.
4) Savanik nalunaarsuineq toqqartuinerlu... lekt. 55.
5) Nuliartitsinneq (savani)................ lekt. 40.
6) Piaqqineq (savani)...................... lekt. 200.
7) Savanik paarsineq nappatsaaliuinerlu.... lekt. 10.
8) Kussiorneq aqqusinniornerlu............. lekt. 30.
9) Narsaatiliorneq......................... lekt. 80.
10) Narsaammik aserfallattaaliuineq......... lekt. 15.
11) Katersuineq, panertitsineq aallernerlu.. lekt. 140.
12) Ungalut................................. lekt. 40.
13) Misilittaanermik ilinniarneq............ lekt. 30.
14) Naatsiiveqarneq ........................ lekt. 40.
15) Maskiinalerineq......................... lekt. 40.
16) Savaateqarfinnut takusaaneq............. lekt. 65.
17) Savanit pisunik nioqqutissiorneq........ lekt. 25.
Imm. 2. Sulilluni sungiusagassanik atuartitsinerup siunertaraa (atuagarsorluni) atuartitsinerup sulinermik ilaqartinnissaa, taamaalilluni ilinniartoq inuussutissarsiutip suliassartaanik sungiusarneqaqqullugu aammalu periaatsit atuagarsornermi sammineqarsimasut atornissaannik paasinneqqullugu.

§ 13. Ilinniartitaanermut ataatsimiititaliap atuarfiup pisortaata inassuteqarneratigut immikkut pissutissaqartillugu § 7-imiit 12-imut ilinniartitaanerit ilaannit ilinniartoq peqataatinngitsoorsinnaavaat.

§ 14. Sulilluni sungiusarnerni Kalaallit Nunaanni, Islandimi imaluunniit Norgemi savaatilinniiffiusussani lektionit 3620-t missaanniipput.
Imm. 2. Sulilluni sungiusarfinniittarnerit siunertaraat ilinniartup inuussutissarsiutip suliassartaanik, tamakkununnga ilanngullugit nersutaateqarnermik aamma narsaateqarnermik, ingerlatsinermut aningaasanullu tunngasunik, sungiusarneqarnissaa, kiisalu ilinniartumut malugeqqullugu ukiup ingerlanerata savaateqarfimmilu inuunerup allanngorartarnerat. Siunertaasut ilagaattaaq ilinniartup savaatilittut inuussutissarsiuteqarnermik ingerlatsilluarsinnaanngorlunilu ilisimasaqalernissaa, ilinniarnerminit ineruni inuussutissarsiutip suliassartaanik nammineerluni aaqqissuisinnaanngorlunilu isumaginnissinnaanngoqqullugu.

§ 15. Ilinniartut savaateqarfimmeersut sulilluni sungiusarneq, ilaannaaluunniit, savaateqarfimmi tassani ingerlassinnaanngilaat.
Imm. 2. Sulilluni sungiusarneq ilinniartitaanermut ataatsimiititaliap immikkut ittunik pissutissaqartillugu ilinniarfiup pisortaata inassuteqarnera malillugu sivikillisissinnaavaa imm. 1-imilu aalajangersagaq sanioqqunneqartissinnaallugu.

§ 16. Ilinniartitaanerup ukiuani kingullermi ilinniartoq immikkut ilinniagassamik toqqaassaaq ilinniartitsisumik ilitsersuisoqarluni annertunerusumik sammisassaminik.
Imm. 2. Immikkut sammisassaqartitsinikkut siunertarineqarpoq ilinniartup suliffigilerumaakkaminut tunngasumik sulissutigisinnaasaminik namminersuutigalugu allaaserinnissinnaanissaa inerneranillu naliliisinnaanissaa.
Imm. 3. Immikkut sammisaq ilinniartitsissutinik §-ini 7-imiit 9-mut § 11-milu taaneqartunik kattutaarinerussaaq, qaqutigulli ilinniartitsissummut ataasiinnarmut tunngasuusinnaalluni.
Imm. 4. Immikkut sammisaqarneq naggaserlugu ilinniartoq nalunaarusiussaaq.

§ 17. Ilinniartut ilinniartitsinermut najuuttussaatitaapput, imaalilluguli, ilinniarnermut ilaasussanngorlugu ilinniartup piffissaminik nammineq paarsisinnaanngorniarnissaa, taamaalilluni sulineq ilinniarnerlu ajunngitsumik nakkutigineqarsinnaanngorlugit.
Imm. 2. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfik najuuttussaatitaanermut maleruagassaliorsinnaavoq.

 

Kapitali 4.
Naliliineq misilitsinnerillu.

§ 18. Ilinniartoq ilinniartitaaneq tamakkerlugu ilinniartitsinermi qanoq pissarsiaqarsimanersoq ilinniarfiup akuttunngitsumik misilittassavaa ilinniarneranilu siunnersorneqarnissaanik neqeroorfigissallugu.

§ 19. Ukioq siulleq ilinniarfimmiinnerup naalernerani allatarissanik misiliineqassaaq uumasuuteqarnermik narsaateqarnermillu ilinniartitsissutit pingaartinnerullugit.
Imm. 2. Ilinniartoq ilinniarnerminik ingerlatitseqqissinnaassaguni misiliinermi tassani minnerpaamik 6-imik karakteereqassaaq.

§ 20. Kingullermik ilinniarfimmiinnerup naalernerani allattariarsorluni misilitsinnerit marluk ingerlanneqassapput aningaasaqarniarnermik ingerlatsinermillu pilersaarusiornermik ilinniartitsissutit aallaavigalugit.
Imm. 2. Aammattaaq ilinniarnerup ukiuani kingullermi atuarfimmiinnerit arlaanni assassorissanik ilinniartitsissutini allattariarsornermik misiliineqassaaq.

§ 21. Ilinniarfimmiinneq kingulleq naatinnagu § 16 naapertorlugu immikkut ilinniakkamik ilinniartup toqqagaanik ilinniartitsisullu akuerisaanik oqaluttariarsorluni soraarummeersitsisoqassaaq.
Imm. 2. Soraarummeernermi tassani tunngavigineqassaaq ilinniartup nalunaarusiarisimasaa immaqalu sungiusarluni sulinermi naamassisaasut ilaat.

§ 22. Soraarummeernermi 13-skala atorneqassaaq, tamanna pillugu Namminersornerullutik Oqartussat aalajangersagaat naapertorlugu. Soraarummeernerni tamani ataatsimik ataatsimoortumik karakteeriliisoqassaaq.
Imm. 2. Taamaattorli assassornermik ilinniartitsissutini naliliinermi angusivoq/angusinngilaq atorneqarsinnaapput.

§ 23. Savaatilittut ilinniarneq angusiffiussappat ilinniartup immikkut ilinniakkami karakteeri minnerpaamik 6 aamma soraarummeerutigisani oqimaalutarluakkamik agguaqatigiissillugu minnerpaamik 5,5 angusimassavai.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu oqimaalutarluakkamik agguaqatigiisillugu angusaq ilinniartitsissutini ataasiakkaani oqimaalutaaneq imaattoq atorlugu naatsorsorneqassaaq:
1) Narsaaserinermik ilinniartitsissutit oqimaalutarneqassapput 20%-imik.
2) Nersutaateqarnermik ilinniartitsissutit oqimaalutarneqassapput 20%-imik.
3) Aningaasaqarniarnermik ilinniartitsissutit oqimaalutarneqassapput 30%-imik.
4) Ingerlatsinermut pilersaarusiornermik ilinniartitsissutit oqimaalutarneqassapput 30%-imik.
Imm. 3. § 19, § 20 aamma § 21 malillugit soraarummeernerit nalilerneqassapput atuartitsissummi ilinniartitsisumit aamma nalileeqataasartumit, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfimmit nalileeqataasussanngortitaasumit.
Imm. 4. Naliliinermi isumaqatigiinngittoqartillugu karakteeriliunneqartut marluk agguaqatigiissinnerat atorneqassaaq, kisitsit ilivitsuussappat. Agguaqatigiissitsinerup inernera karakterskalami karakteerit marluk akornanniippat kisitsimmut ilivitsumut qaninnermut qaffanneqassaaq nalileeqataasup karakteeriliussaa anneruppat, kisitsimmulli ilivitsumut qaninnermut appartinneqassalluni nalileeqataasup karakteeriliussaa minneruppat. Taamaattorli karakteeri "13" aamma "0" karakteeriliunneqassapput tamanna ilinniartitsisup nalileeqataasullu isumaqatigiissutigippassuk.

§ 24. Ilinniartoq soraarummeersimanngippat imaluunniit angusisimanngippat soraarummeernermut tassunga marloriarlugu inassutigeqqinneqartarsinnaavoq.
Imm. 2. Ilinniartitaanermut ataatsimiititaliaq immikkut illuinnartunik pisoqartillugu imm. 1-imik saneqqutsititsisinnaavoq.

§ 25. Ilinniartunut uppernarsaaserneqartumik napparsimanermik allamilluunniit akuerisaasumik akornuteqarnermik pissuteqartumik aalajangeriigaasumik soraarummeernermi peqataasimanngitsunut napparsimasimasunut soraarummeersitsinermik soraarummeersitsisoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Napparsimasimasunut aamma soraarummeeqqittussanut soraarummeersitsisoqartassaaq kingusinnerpaamik tullianik nalinginnaasumik soraarummeertoqarnerani.

 

Kapitali 5.
Ilinniarsimanermut uppernarsaat.

§ 26. Angusilluni sorarummeernerup kingornagut savaatilissatut ilinniarnerup naammassisimaneranut uppernarsaat ilinniarfimmit tunniunneqassaaq. Uppernarsaammi tassani allassimassapput misilitsinnerni karakteerit, §-it 19-imiit § 21-imut naapertorlugit, immikkut allaaserisap taaguutaa tassungalu karakteeriliussaq, kiisalu ilinniartitsissutit ilinniarnermi ingerlanneqarsimasut.
Imm. 2. Aammattaaq ilinniarfiup naatsumik oqaaseqarfigissavai ilinniartup qanoq malinnaatigisimanera, soqutigisaqarnera suleqatikkuminarneralu, ilaallu ilanngullugit.

 

Kapitali 6.
Naammagittaalliorneq, misilittaalluni aaqqissuussinerit aarnna atortuulerfissaa.

§ 27. Ilinniakkanut tunngasut pillugit nalunaarut una naapertorlugu ilinniarfiup aalajangiinerinut naammagittaalliuutit aalajangiinerup tiguneranit sapaatit akunneri sisamat qaangiutsinnagit ilinniartitaanermut ataatsimiititaliamut suliassanngortinneqarsinnaapput.
Imm. 2. Allat ilinniakkanut tunngasuunngitsut pillugit nalunaarut una naapertorlugu ilinniarfiup aalajangiineri aalajangiinerup tiguneranit sapaatit akunneri sisamat qaangiutsinnagit Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfimmut suliassanngortinneqarsinnaapput.

§ 28. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfiup ilinniartitaanermut ataatsimiititaliap inassuteqarnera malillugu misilittaanermut imaluunniit ilinniartitsinermik inerisaanissamut atasumik nalunaarummit uannga allaassuteqartitsigallartarnissat akuerisarsinnaavai.

§ 29. Nalunaarut una atortuulissaaq septembarip aallaqqaataani 1994-imi, atuartunut ilinniarnerminnik aggustip 1994 aallaqqaataata kingornagut aallartitsisunut sunniuteqarluni.
Imm. 2. Ulloq taanna atorunnaassaaq savaatilinngorniartut ilinniartitaasarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 6, 1. juni 1983-imeersoq.




Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 12. september 1994.




Marianne Jensen

/

Aqigssiaq Møller

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk