Peqqissaanermi ikiortit ilinniartitaanerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 11, 6. marts 2001-imeersoq

Inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerit inuussutissarsiutinullu pikkorissartitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 2-mi, 31. maj 1999-imeersumi § 8, imm. 4, § 22, imm. 2, § 27, imm. 3, § 28, imm. 4, § 34, imm. 2 aamma § 52, imm. 2 kiisalu § 7, imm. 3, § 12, imm. 1 aamma 2, malillugit Peqqinnissaqarfimmi Ilinniartitaanernut Ataatsimiititaliap inassuteqareerneratigut aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1.
Ilinniartitaanerup siunertaa ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliaq

§ 1. Peqqissaanermi ikiortitut ilinniartitaanerup siunertaraa ilinniartup makkuninnga piginnaasaqalersinnissaa:
1) peqqinnerulersitsiniarnermik napparsimanaveersaartitsinermillu suliaqarsinnaanermik,
2) inunnut ataasiakkaanut, napparsimasunut ataatsimoortunut sullissanullu allanut tunngatillugu isumassuilluni iliuuseqartitsiniarlunilu suliassanik, matuma ataani timikkut, eqqarsarsinnaassutsikkut aamma pilersitsisinnaassutsikkut pisariaqartitsinernik, aaqqissuussisinnaanermik suliarinnissinnaanermillu nammineerluni nalilersuisinnaalernissamik,
3) napparsimmaveqarfiup avataani iluanilu peqqissaalluni sulinermi meeraaqqerinermik peqqissaanermillu tunngaviusumik suliassanik pisariaqartitsinermik suliarinnissinnaanermillu nammineerluni nalilersuisinnaalernissamik, aammalu
4) suliassanik aalajangersimasunik suliaqarsinnaalernissaq anguniarlugu atuagarsorluni sulillunilu sungiusarnikkut ilinniaqqinnerit aqqutigalugit piginnaaneqalersinneqarnissaa ilaatigut makku iluanni suliaqarsinnaalernissamik: tarrarsuinermi, kinguaassiuutitigut nappaatilerinermi, tusaasinnaassusilerinermi, aaviisarnikkut il.il. misissuinermi, ernisussiornermi, nunaqarfinni sullissinermi kiisalu suliassani pisariaqartitsineqartuni allani.

§ 2. Peqqinnissaqarfimmi ilinniartitaanernut ataatsimiititaliaq peqqissaanermi ikiortitut ilin-niartitaanermi ataatsimiititaliatut atuutissaaq.

 

Kapitali 2.
Ilinnialernissamut piumasaqaatit

§ 3. Peqqissaanermi ikiortitut ilinniagaqalernissamut akuerineqarsinnaanissaminut qinnuteqartoq minnerpaamik makkuninnga angusaqarsimassaaq
1) meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnermi kalaallisut aamma qallunaatut minnerpaamik 7-ersimassaaq aamma kisitsinermut kiisalu matematikkimut minnerpaamik 6-ersimassaaq, aammalu
2) isumaginninnermi peqqinnissamilu ikiortitut ilinniartitaanerup peqqinnissamut tunngasortaani ilinniarsimassalluni imaluunniit tassunga assingusumik peqqinnissamut ilinniagassanik piginnaanngorsarsimassalluni.
Imm. 2. Peqqinnissakkut ilisimasassanik assingusunik piginnaaneqarnersut naliliiviginiarlugit Peqqissaanermik Ilinniarfiup qinnuteqartut ataasiakkaarlugit piginnaaneqarnerannik naliliivigisassavai.

 

Kapitali 3.
Ilinniartitaanerup sivisussusia ilusaalu

§ 4. Ilinniartitaaneq feeriaqarnerit ilanngullugit ukiut aappaa affarmik sivisussuseqarpoq.
Imm. 2. Ilinniartitaaneq aallaqqaaserneqassaaq sapaatip-akunnerini 34-ni atuagarsornermik, piffissaq atuagarsorfiusoq 1-imik taaneqartumik, tamatuma kingornagut sapaatip-akunnerini 35-ni piffissanut pingasunut immikkoortitikkamik sulilluni sungiusarnermik nanginneqassaaq inaarneqassallunilu sapaatip-akunnerini sisamani atuagarsorluni ilinniarnermik, piffissaq atuagarsorfiusoq 2-mik taaneqartumik, taannalu soraarummeernertaqassaaq.
Imm. 3. Ilinniartitaanerup atuagarsornertaata sulillunilu sungiusarnertaata qanimut ataqatigiittumik aaqqissuunnissaata qularnaarnissaa Peqqissaanermik Ilinniarfiup akisussaaffigaa.

§ 5. Peqqissaanermik Ilinniarfiup atuagarsorluni ilinniarnerup sulillunilu sungiusarnerup erseqqinnerusumik aaqqissuunneqarnissaat ilinniartitaanerup aaqqissuussaanerani aalajangersaavigissavaa, tak. § 32, ilinniartitaanermut ataatsimiititaliap inassuteqaateqarneratigut ilinniartitaanermut pisortaqarfimmit akuerineqartussanngorlugu.

§ 6. Ilinniartitaanermut ataatsimiititaliap Peqqissaanermik Ilinniarfiup inassuteqarneratigut akuersissutigisinnaavaa ilinniartup naleqquttunik ilinniagaqareersimasup suliaqareersimasulluunniit ilinniarnerup aggornerisa ilaannik alluiinnarsinnaanera.

§ 7. Atuarnissamut sungiusarlunilu sulinissamut pinngitsoorani takkuttarnissaq piumasaqaataavoq.
Imm. 2. Pinngitsoorani takkuttarnissaq pillugu aalajangersakkat erseqqinnerusut ilinniartitaanerup aaqqissuussaanerani Peqqissaanermik Ilinniarfiup aalajangersaavigissavai.

 

Kapitali 4.
Ilinniartitaanerup imarisaa


Atuarfimmi ilinniarneq

§ 8. Atuagarsorluni ilinniarneq katillugu nalunaaquttap-akunnerinik 1140-nik atuartitsiviussaaq ilinniagassanullu arfinilinnut imatut agguataarsimassalluni:
1) Ilinniagassat peqqissaanermut tunngasut, tak. § 9, ilitsersuilluni atuartitsinermik nalunaaquttap-akunnerinik 355-inik atuartitsinertallit.
2) Ilinniagassat nappaatilerinermut tunngasut, tak. § 10, ilitsersuilluni atuartitsinermik nalunaaquttap-akunnerinik 285-inik atuartitsinertallit.
3) Ilinniagassat perorsaanermut tarnillu pissusiinut tunngasut, tak. § 11, ilitsersuilluni atuartitsinermik nalunaaquttap-akunnerinik 170-inik atuartitsinertallit.
4) Ilinniagassat isumaginninnermut inuiaqatigiilerinermullu tunngasut, tak. § 12, ilitsersuilluni atuartitsinermik nalunaaquttap-akunnerinik 110-nik atuartitsinertallit.
5) Ilinniagassat suliffimmik aaqqissuussinermut tunngasut, tak. § 13, ilitsersuilluni atuartitsinermik nalunaaquttap-akunnerinik 110-nik atuartitsinertallit.
6) Ilinniagassat kulturimut attuumassutillit aamma susassaqartitsinernut tunngasut, tak. § 14, ilitsersuilluni atuartitsinermik nalunaaquttap-akunnerinik 110-nik atuartitsinertallit.

§ 9. Ilinniagassanik peqqissaanermut tunngasunik ilinniartitsinermi siunertaavoq ilinniartup isumassuinermi suliassat, meeraaqqerinermi peqqissaanermilu tunngaviusumik suliassat, peqqinnerulersitsiniarnermi napparsimanaveersaartitsinermilu suliassat ilisimasaqarfigilerlugillu paasinniffigissagai, kiisalu paasinniffigissagai inuit ataasiakkaat innarluutigisinnaasaat isiginiarlugit namminiussutsiminnik, akulerusimassutsiminnik imminnullu oqartussaaffiginerminnik attassiinnarlutillu nukittuujuaannartinnissaat.

§ 10. Ilinniagassanik nappaatinut tunngasunik ilinniartitsinermi siunertaavoq ilinniartup timip sananeqaataasa sulinerannik ilisimasaqalernissaa, kiisalu timikkut tarnikkullu nappaatinik atugaanerpaasartunik, taakkua pissutigisartagaannik ersiutaannillu taamatullu misissorneqartarnerannik katsorsarneqartarnerannillu paasisimasaqalernissaa.

§ 11. Ilinniagassanik perorsaanermut tarnimullu tunngasunik ilinniartitsinerup siunertaraa ilinniartup perorsaanikkut tarnikkullu taaguutinik nalinginnaasunik ilisimasaqalernissaa, kiisalu aamma paasisaqarfigissagai inuup pissusilersorneranut ineriartorneranullu tunngatillugit taakkua inunnut ataasiakkaanut eqimattanullu qanoq atorneqartarnissaat.

§ 12. Ilinniagassanik isumaginninnermut inuiaqatigiilerinermullu tunngasunik ilinniartitsinerup siunertaraa ilinniartup inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat siunnerfeqarnerallu ilisimasaqarfigilissagai kiisalu inuiaqatigiinnguakkuutaat assigiinngitsut inooriaasaasa, inuuniarnikkut atugaasa aammalu piorsarsimassusiisa inuup inuuniarnermini atugassarisaanut sunniuteqartarnerat paasisaqarfigissagaa.

§ 13. Ilinniagassanik suliffimmik aaqqissuussinermut tunngasunik ilinniartitsinerup siunertaraa ilinniartup peqqinnissaqarfiup iluani sulianik pilersaarusiornermik, siulersuinermik suleqatigiinnermillu periaatsinik ilisimannilerlunilu paasinninnissaa.

§ 14. Ilinniagassanik kulturimut susassaqartitsinermullu tunngasunik ilinniartitsinerup siunertaraa ilinniartup ilisimasaqarfigilerlugillu paasisaqarfigissagai timitalimmik, isumassarsiornikkut, kulturikkut eqqarsartaatsimullu kaammattuutaasunik suliniuteqarnerit nakussassaavigineqarlutillu aallartisinneqartarnissaat, taamaaliornermi inuup nukissatigut kulturikkullu tunuliaqutai ataqqillugit.

 

Sulilluni ilinniarneq

§ 15. Sulilluni ilinniarnermi sungiusagassat pingaaruteqarnerit tassaapput isumassuineq, pisinnaanngorsaaneq, meeraaqqerinermi peqqissaanermilu tunngaviusumik suliassat, kiisalu peqqinnerulersitsiniarnermik pinaveersaartitsinermillu suliaqarneq.
Imm. 2. Sulilluni ilinniarnermi sungiusarneqassapput inuup timikkut nappaataanik ilinniarneq, matuma ataani pilattaaneq nalinginnaasoq aamma nappaatilerineq nalinginnaasoq, utoqqalineq utoqqalinermilu nappaatit kiisalu tarnikkut nappaatit ilanngullugit.
Imm. 3. Sulilluni sungiusarfiit ilinniartitaanermut ataatsimiititaliamit ilinniartitaanerup aaqqissuussaanerani najoqqutassatut allaaserineqartut naapertorlugit akuerineqassapput. Peqqinnissap inunnillu isumaginninnerup iluani sulliviit sulilluni sungiusarfissatut akuerineqarsinnaapput, taakkunani akisussaasumik sulilluni sungiusarnermi ilitsersuisoqartitsineqarsinnaalluni.

§ 16. Sulilluni ilinniarnerup siunertaraa, ilinniartup
1) nammineerluni isumassuinermik pisinnaanngorsaanermillu kiisalu meeraaqqerinermik peqqissaanermillu suliassanik aaqqissuussisinnaanngorlunilu suliarinnissinnaalernissaa,
2) nammineq akisussaaffimmi suliassaqarfimmilu iluini peqqinnerulersitsiniarnissamik napparsimanaveersaartitsinissamillu nammineerluni suliarinnissinnaalersinnissaa, aammalu
3) nammineerluni nakkutiginnissinnaasunngornissaa, paasisaqarsinnaasunngornissaa, piareersaasinnaasunngornissaa, ataqatigiissaarisinnaasunngornissaa, suliarinnissinnaasunngornissaa, kiisalu meeraaqqerinissamut peqqissaanissamullu pilersaarusiaasoq oqaaseqarfigisinnaasunngorlugulu nalilersuiffigisinnaasunngornissaa.
Imm. 2. Sulilluni ilinniarneq naammassiniarneqassaaq sulilluni sungiusarnissamut pilersaarutit nalinginnaasut ilinniartitaanerup aaqqissuussaanerani aalajangersakkat malillugit, tak. § 32.

§ 17. Sulilluni sungiusarnissamut isumaqatigiissut allaganngorluni isumaqatigiissutaassaaq kingusinnerpaamillu sungiusarnissamik isumaqatigiissutaasup aallartinnerani atsiorneqassalluni.

§ 18. Sulilluni sungiusarfiup akisussaaffigaa sulilluni ilinniartitaaneq ilinniartitaanerup aaqqissuussaanerani najoqqutassat erseqqinnerusut malillugit naammassiniarneqarnissaa.
Imm. 2. Sulilluni sungiusarfik akisussaalluni ilitsersuisussamik toqqaassaaq. Sungiusarnermi akisussaalluni ilitsersuisoq minnerpaamik peqqissaanermi ikiortip ilinniarsimasaanut nallersuuttumik ilinniakkamigut tunuliaqutaqassaaq, sulillunilu sungiusarnermi ilitsersuisutut pikkorissarsimasuussalluni.
Imm. 3. Peqqissaanermik Ilinniarfik sungiusarnermi ilitsersuisut ilinniartinneqarnissaannut akisussaavoq.
Imm. 4. Peqqissaanermik Ilinniarfik ilinniartunut ataasiakkaanut sulilluni sungiusarnerup nalaani takusaasarsinnaavoq.

 

Kapitali 5.
Naliliinerit misilitsinnermilu aalajangersakkat


Nalinginnaasumik aalajangersakkat

§ 19. Karakteeriliinermi 13-skala atorneqassaaq.

§ 20. Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik ilinniartitaanermut ataatsimiititaliap inassuteqarneratigut soraarummeersitsinermi nalileeqataasussanik avataaneersunik toqqaassaaq. Soraarummeersitsinermi nalileeqataasussatut toqqagaasut allattorsimaffiat ilinniartitaanermut ataatsimiititaliamut nassiunneqassaaq.
Imm. 2. Soraarummeersitsinermi nalileeqataasussat ilinniarfimmut attuumassuteqassanngillat.

 

Piffissap atuagarsorfiusup 1-ip nalilerneqarnera

§ 21. Piffissap atuagarsorfiusup 1-ip naammassinerani ilinniarnerup aaqqissuussaanerani aalajangersakkat naapertorlugit misilitsittoqassaaq, tak. § 32. Misilitsinneq atuagarsorluni ilinniarnermi ilinniarneqartut tunngavigalugit ingerlasimaneq aallaavigalugu Peqqissaanermik Ilinniarfimmit aaqqissuunneqassaaq.
Imm. 2. Misilitsinneq soraarummeersitsisumit avataaniillu soraarummeersitsinermi nalileeqataasumit ilinniartitaanermut ataatsimiititaliamit toqqarneqartumit soraarummeersitsinermi nalileeqataasussat allattorsimaffianeersumit nalilerneqassaaq, tak. § 20.
Imm. 3. Piffissaq atuagarsorfiusoq 1 angusiffigissagaanni ilinniartup minnerpaamik karakter 6 angusimasariaqarpaa.

 

Sulilluni ilinniarnerup nalilerneqarnera

§ 22. Sulilluni sungiusarnerit tamarmik immikkut napparsimasumik allaaserinninneq aallaavigalugu allaganngorlugu suliamik suliarinniffiusassapput.
Imm. 2. Suliaq akisussaalluni sulinermut ilitsersuisumit aamma Peqqissaanermik Ilinniarfimmit nalilerneqassaaq. Suliamut naliliissutigineqassaaq angusivoq/angusinngilaq.

§ 23. Piginnaassutsimik naliliineqartassaaq sulilluni sungiusarnerit naalerneri tamaasa.
Imm. 2. Ilinniartup piginnaaneqarnera nalilerneqartassaaq sulilluni ilinniarnerup siunertaa aamma allallugu suliap nalilerneqarnera aallaavigalugit, tak. § 22, imm. 2.
Imm. 3. Piginnaasaqassutsimik naliliinermi naliliissutigineqassapput angusivoq/angu-sinngilaq. Naliliineq tunngavilersorneqassaaq nassiunneqassallunilu Peqqissaanermik Ilinniarfimmut ilinniartumullu.
Imm. 4. Piginnaassutsimik naliliinerni Peqqissaanermik Ilinniarfik peqataasarsinnaavoq.

 

Naggataarutaasumik naliliineq

§ 24. Piffissap atuagarsorfiusup 2-p naammassinerani misilitsittoqassaaq. Misilitsinnermi pineqassaaq allattariarsorluni suliassamik suliarinninneq oqaluttariarsorluni soraarummeernissamut tunngaviliisussaq.
Imm. 2. Misilitsinneq soraarummeersitsisumit avataaniillu soraarummeersitsinermi nalileeqataasumit ilinniartitaanermut ataatsimiititaliamit toqqarneqartumit soraarummeersitsinermi nalileeqataasussat allattorsimaffianneersumit nalilerneqassaaq, tak. § 20.
Imm. 3. Misilitsinnermi naliliineq ukunannga aallaaveqassaaq:
1) ilinniagassani arfinilinni ilinniartup atuagarsornikkut timitalersuinikkullu ilisimasaminik atuinera, tak. §8.
2) ilinniartup paasiniaaqqissaarsinnaassusia, akisisinnaassusia, ataqatigiissaarisinnaassusia aamma napparsimasuutip atugaanut aalajangersimasunut tunngatillugu nammineq iliuusissaminik tunngavilersuisinnaassusia, kiisalu
3) ilinniartup nammineq akisussaaffimmi piginnaatitaaffimmilu iluani iliuuseqarsinnaassusia.
Imm. 4. Piffissaq atuagarsorfiusoq 2 angusiffigissagaanni ilinniartup minnerpaamik karakter 6 angusimasariaqarpaa.

 

Napparsimasimaneq pissutigalugu angusinngitsoornermilu misilitseqqinnerit

§ 25. Napparsimaneq pissutaalluni ilinniartup sulilluni sungiusarnermini suliassaminik piffissaq eqqorlugu tunniussisinnaanngippat, piffissaq tunniussivissaq ilinniartup, sulilluni sungiusarnermi ilitsersuisup ilinniarfiullu isumaqatigiissuteqarnerisigut allanngortinneqassaaq.
Imm. 2. Ilinniartoq napparsimanini pissutigalugu misilitsinnermut takkutinngippat imaluunniit nammineq pisuussutiginagu misilitsinnermut peqataanngippat napparsimalluni soraarummeernissamut inassutigineqarsinnaavoq. Ileqquusumik soraarummeersitsereernerup kingorna sapinngisamik piaarnerpaamik napparsimasup soraarummeersinneqarnissaa Peqqissaanermik Ilinniarfiup aaqqissuutissavaa.
Imm. 3. Napparsimaneq nakorsap nalunaarutaanik uppernarsaaserneqassaaq. Nammineq pisuussutiginngisat allat ilinniartup misilitsissinnaannginneranut akuerineqarsinnaasumik pissutaasinnaasut uppernarsaasiivigineqassapput.

§ 26. Misilitsinneq angusiffiunngippat, tak. § 21 imaluunniit § 24, § 25-mi taaneqartut saniatigut ilinniartoq atuarfiup misilitsitsineranut tulliuttumut peqataasinnaavoq. Misilitsinneq ataaseq ilinniartup pingasoriarluni misilitsiffigisinnaavaa.
Imm. 2. Piginnaasaqassutsimik naliliineq ilinniartup angusiffiginngippagu, tak. §§ 22-23, sulilluni sungiusarnermi suliassamik annerpaamik ataatsimik suliassinneqaqqissinnaavoq piffissarlu sulilluni sungiusarfissaa suli marloriarluni sivitsorneqarsinnaalluni.
Imm. 3. Pissutsit immikkorluinnaq ittut pisariaqartippassuk ilinniartitaanermut ataatsimiititaliap ilinniartoq misilitseqqinnissamut suli ataatsimut peqataatissinnaavaa, sulilluni sungiusarnermi suliassamik suli ataatsimik suliaqarteqqillugu imaluunniit sulilluni sungiusarfigisaa suli sivitsoqqillugu.

§ 27. Ilinniartoq angusinngitsoorpat, tak. §§ 21-24, ilinniartitaanermut ataatsimiititaliap akuersissutigisinnaavaa ilinniartup ilinniarnerminik nangitseqqinnissaa. Taamaaliornissaq ilinniartitaanermut ataatsimiititaliap piumasaqaasiorfigisinnaavaa.

 

Kapitali 6.
Oqaaseqaatit uppernarsaatillu


Ilinniarsimanermut uppernarsaat

§ 28. Piginnaasaqassutsimik naliliineq, tak. § 23, kiisalu inaarsilluni misilitsinnermi angusineq, tak. § 24, tunngavigalugit ilinniartitaanermut ataatsimiititaliaq ilinniarnermut uppernarsaammik ilinniartumut tunniussaqassaaq.

§ 29. Ilinniarsimanermut uppernarsaat makkuninnga imaqassaaq:
1) Ilinniartup aqqanik CPR-normuanillu.
2) Ilinniakkap taaguutaanik ilinniarnerullu naammassinerani inatsisit tunngavigineqartut suunerannik.
3) Piginnaasaqassutsimik naliliissutaasunik, kiisalu sulilluni sungiusarnermi suliassat suut sammineqarsimanerannik.
4) Inaarutaasumik misilitsinnermi karakteerimik.
Imm. 2. Ilinniarsimanermut uppernarsaat ilinniartoq pillugu naliliissutinik imm. 1-imi taaneqartunit allaanerusunik imaqartinneqassanngilaq.

§ 30. Peqqissaanermik Ilinniarfiup ilinniarsimanermut uppernarsaatit tunniunneqartut nalunaarsorsimaffiat ukiuni 20-ni toqqortarissavaa.

 

Kapitali 7.
Naammagittaalliorsinnaatitaaneq

§ 31. Atuarfiup aalajangiussaata tiguneranit sapaatip-akunneri sisamat qaangiutsinnagit ilinniartoq naammagittaalliuummik allagaasumik tunngavilersukkamillu tunniussaqarsinnaavoq.
Imm. 2. Misilitsinnernut sulillunilu sungiusarnerni suliassanut tunngassuteqartut pillugit naliliinerup inerneranik nalunaarfigineqareernermi kingornagut ullut arfineq-pingasut qaangiutsinnagit atuarfimmut allaganngorlugu tunngavilersorlugulu ilinniartoq naammagittaalliuuteqarsinnaavoq.
Imm. 3. Naammagittaalliortup naammagittaalliuutiginiakkani immikkoortitaarlugit erseqqissarlugillu tunngavilersussavai. Pissutigineqartut makkuninnga imaqarsinnaapput
1) misilitsinnermi tunngavigineqartut, matuma ataani ilitsersorneqarneq kiisalu apeqqutigineqartut suliassiissutilluunniit ilinniarnerup siunertaanut tunngasut,
2) misilitsinnerup ingerlarnga, aammalu
3) naliliineq.
Imm. 4. Peqqissaanermik Ilinniarfiup naammagittaalliuut suliarissavaa. Naammagittaalliuut malinniarneqanngippat Peqqissaanermik Ilinniarfiup naammagittaalliuut ilinniartitaanermut ataatsimiititaliamut suliassanngorlugu ingerlateqqissavaa.
Imm. 5. Ilinniartitaanermut ataatsimiititaliap aalajangiinera aqutsinikkut oqartussaasunut allanut naammagittaalliuutigalugu ingerlateqqinneqarsinnaanngilaq.

 

Kapitali 8.
Aalajangersakkat allat

§ 32. Inuussutissarsiutitigut ilinniartitaaneq aamma inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanermi pikkorissartitsisarneq pillugit Inatsisartut Peqqussutaannut kiisalu nalunaarummut matumunnga naapertuuttumik Peqqissaanermik Ilinniarfiup ilinniarnermi maleruagassat erseqqinnerusut ilinniartitaanerup aaqqissuussaanerani aalajangersaavigissavai, ilaatigut makku imarineqassallutik: 1) Piffissat atuarfissat sulillunilu sungiusarfissat inissisimanissaannut pilersaarut.
2) Ilinniarnerup atuagarsornertaanut sulillunilu sungiusarnertaanut anguniagassat ilaat.
3) Atuagarsorluni atuartitsinerup nalaani ilinniartitsissutissat nalunaaquttap-akunnerisalu agguataarneqarnerat.
4) Sulilluni sungiusarfissat akuerineqarnissaannut piumasaqaatit.
5) Sulilluni ilinniarnissamut pilersaarutit suliaqarfissanik suliassanillu sulilluni ilinniarnermut ilaatinneqartussanik allaaserinnittut. 6) Misilitsinnissat piginnaaneqassutsimillu naliliinerit qaqugu pinissaat.
7) Misilitsinnerit naliliinerillu ataasiakkaat pillugit aalajangersakkat.
8) Pinngitsoorani takkuttarnissaq pillugu aalajangersakkat.
9) Ilinniakkap peqqinnissamilu ilinniartitaanerit allat ataqatigiinnerinut takussutissiaq.

§ 33. Immikkut ittumik pissutissaqartillugu Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup nalunaarutip saneqqunneqarnissaa pisinnaatitsissutigisinnaavaa, taamaaliornissaq ilinniarnermi misiliinerussappat. Pisinnaatitsissummi sivisussusissaa nalunaarusiornissallu ilusissaa aalajangersaavigineqassaaq.

 

Kapitali 9.
Atuutilerfissaa atorunnaarsitsinissarlu pillugit aalajangersakkat

§ 34. Nalunaarut 1. apriili 2001 atuutilerpoq ilutigitillugulu atorunnaarsinneqassaaq Kalaallit Nunaanni Peqqinnissamut ikiortit ilinniartitaanissaat pillugu Sundhedsstyrelsip kaajallaasitaa 17. juni 1980-imeersoq.




Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 6. marts 2001.




Lise Lennert

/

Karl Kristian Olsen

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk