Ilisimatusarfik pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 19, 19. november 2007-imeersoq

Kapitali 1
Aalajangersakkat nalinginnaasut

§ 1. Ilisimatusarfiup suliassarai Ilisimatusarfimmi ilinniagassat iluanni ilisimatuutut misissuinissaq aamma ilisimatusarnermik tunngavilimmik ilinniartitsinissaq nunani tamani annerpaamik angusassaq tikillugu. Ilisimatusarfiup qulakkiissavaa ilisimatusarnerup, inerisaanerup aamma ilinniartitaanerup naligiillutik suleqatigiinnissaat, kiisalu ilisimatusarnermi aamma ilinniartitaanermi ilinniagassanik ingerlatassaminik ingerlaavartumik inerisaanissaq aamma siaruarterinissaq ilisimasanillu ilisimatusarnermi suleriaatsinik paasisanillu paarlaasseqatigiin-nissaq.
Imm. 2. Ilisimatusarfik ilisimatusarnermi aamma ilisimatusarnerup iluani suleriaaseqarnissa-mik kiffaanngissuseqarpoq, tamannalu attattuarniartariaqarpoq. Isumalluutit pisariaqartut pi-gineqarpata Naalakkersuisut Ilisimatusarfik tusarniaavigeriarlugu immikkut ilisimatusagassa-nik, qulaajagassanik aamma ilinniartitsissutissanik suliassissinnaavaat.
Imm. 3. Ilisimatusarfiup inuiaqatigiit avatangiisigineqartut suleqatigissavai aamma nunat akornanni suleqatigiinnermik inerisaaqataassaaq. Ilisimatusarfiup ilisimatusarnikkut aamma ilinniartitaanikkut angusamigut Kalaallit Nunaanni nunanilu issittuni ineriartorneq siuarsaqataaffigissavaa. Ilisimatusarfiup qitiusumik ilisimasassaqarfittut aamma kultureqarfittut suliffe-qarfiunermigut ilisimasatigut piginnaasatigullu inuiaqatigiillu paarlaasseqatigiinnissaq aamma sulisuni inuiaqatigiinni oqallinnerni peqataaqqullugit kajumissaartassavai.

 

Kapitali 2
Ilinniartitaanerit

§ 2. Ilisimatusarfiup ilinniarnerit ilisimatusarnermik tunngaveqartut immikkoorlutik ingerlanneqartut tamakkiisumillu naammassineqarsinnaasut uku neqeroorutigisinnaavai:
1) Ilinniarnerit qaffasinnerusut akunnattumik sivisussusillit:
a) Bacheloritut ilinniarneq 180 ECTS pointinik naleqartoq
b) Atorfinissutaasinnaasumik bacheloritut ilinniarneq 180 aamma 240 ECTS pointit akornannik naleqartoq
c) Diplomimik allagartartaarluni ilinniarneq 60 ECTS pointinik naleqartoq
2) Ilinniarnerit ingerlaqqiffiusut:
a) Kandidatitut ilinniarneq 120 ECTS pointinik naleqartoq
b) Masteritut ilinniarneq 60 aamma 90 ECTS pointit akornannik naleqartoq
3) Ilisimatuutut ilinniarnerit:
a) Ph.d-tut ilinniarneq 180 ECTS pointinik naleqartoq
Imm. 2. Naalakkersuisut immikkut peqqutissaqartillugu imm. 1-imi ECTS pointit taaneqartut saneqqunneqarnissaat akuersissutigisinnaavaat.

§ 3. Bacheloritut ilinniarneq, atorfinissutaasinnaasumik bacheloritut ilinniarneq, kandidati-tut ilinniarneq aamma Ph.d-tut ilinniarneq piffissaq tamaat ilinniarnertut neqeroorutigineqas-sapput. Diplomimik allagartartaarluni ilinniarnerit aamma masteritut ilinniarnerit piffissaq kit-taarlugu ilinniarnertut ilisimatusarnermik tunngavilimmik ilinniarnertut neqeroorutigineqas-sapput.
Imm. 2. Ilisimatusarfiup ilinniartitaanerit piffissaq tamaat ingerlasut kittaarlugit ilinniarnertut neqeroorutigisinnaavai.
Imm. 3. Ilisimatusarfiup ilinniagassat ataasiakkaat aamma pikkorissaanerit ilinniagassanut attuumassuteqartut § 2, imm.1, nr. 1 aamma 2-mi taaneqartut neqeroorutigisinnaavai.
Imm. 4. Ilinniarnerit sivisussusii, imarisaat, ilinniagassat qaffasissusaat aaqqissuussaanerallu ilusilerneqassapput nunagisami aamma nunat tamat akornanni ilinniarnernut neqeroorutigineqartunut naapertuuttunngortillugit, tamatumuunakkut angusimasanik ilinniarnermut allamut nuussineq, ilinniartunik paarlaasseqatigiinneq aamma nunat tamat akornanni akuerisaaneq angusinnaanngorlugu.

§ 4. Naalakkersuisut Ilisimatusarfik tusarniaavigeriarlugu ilinniarnerit ilinniagassat nutaat iluaniittut akuerisassavaat.
Imm. 2. Naalakkersuisut ilinniarnerit neqeroorutigineqartussat killilersinnaavaat ilinniarnerit arlaat Ilisimatusarfimmit neqeroorutigineqarnissaa pisariaqarunnaarpat, imaluunniit ilinniarnerit arlaat ilisimatusarnermik tunngaveqarluni ilinniarnerit pitsaassusissaannut piumasaritinneqartut naammassisinnaajunnaarpagit.
Imm. 3.Naalakkersuisut ilinniarnernut iserniarlutik qinnuteqarsimasut akuerineqarsinnaasut killilersinnaavaat.
Imm. 4. Naalakkersuisut immikkut ittumik pisoqartillugu ilinniarneq ataaseq arlallilluunniit naliliiffigisinnaavaat.

§ 5. Ilisimatusarfik ilinniagassat sammititami iluanni diplomgradimik, bachelorgradimik, mastergradimik, kandidatgradimik aamma ph.d-gradimik tunniussisinnaavoq.
Imm. 2. Naalakkersuisut Ilisimatusarfiup inassuteqareerneratigut akuerisinnaavaat, gradit imm. 1-imi taaneqartut universiteti alla peqatigalugu tunniunneqarnissaat, ilinniarnerup ilaa tassani pisimappat.
Imm. 3. Ilisimatusarfik ph.d.-graditut ataqqinaammik doktorinngortitsisinnaavoq.

§ 6. Ilinniarnerup ilaanut ilinniarnermulluunniit tunngasumik ilisimatusarnermut Ilisimatusarfik universitetinik ilinniarfinnillu allanik ilinniarnernik assingusunik neqerooruteqartunik isumaqatigiissuteqarsinnaavoq.

§ 7. Naalakkersuisut Ilisimatusarfik tusarniaavigeqqaarlugu ilinniarnernut malittarisassiussapput tamatumunnga ilanngullugit soraarummeernerit, soraarummeernermi nalileeqataasarneq, naammagittaalliornerit aamma pitsaassusermik inerisaaneq kiisalu ilinniarnernut akuerineqarneq.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu malittarisassat suliarineqartut sinaakkusiussaasa iluanni Ilisimatusarfiup ilinniagassanik aaqqissuussinerit suliarisassavai nalunaarsorlugit ilinniarnerit imarisaat aamma aaqqissugaanerat.

§ 8. Ilisimatusarfiup ilinniartut ilinniarnerup nalaani neqeroorfigissavai ilinniarneq pillugu siunnersuinermik, Kalaallit Nunaata avataani ilinniarnerup ilaanik nangitsigallarsinnaanermik aamma ilinniagaqareernermi suliffiusinnaasunik.

 

Kapitali 3
Aqutsineq

Siulersuisut

§ 9. Siulersuisut tassaapput Ilisimatusarfimmi qullersaallutik oqartussaasut. Ilisimatusarnermi aamma ilinniartitaanermi Ilisimatusarfiup soqutigisai isumagissavaat aamma Ilisimatusarfiup ineriartorneranut aaqqissuussaaneranullu najoqqutassiussallutik.
Imm. 2. Siulersuisut Naalakkersuisunut Ilisimatusarfiup ingerlatsinera pillugu akisussaapput, tassunga ilanngullugu aningaasaqarnikkut ingerlatsineq. Siulersuisut rektorip innersuussuteqarneratigut missingersuusiat akuerisassavaat, tamatumunnga ilanngullugit aningaasat agguataarnissaat aamma atorneqarnissaannut tunngavissat. Siulersuisut naatsorsuutit atsiortassavaat.
Imm. 3. Siulersuisut Ilisimatusarfiup malittarisassai suliarissavaat taakkulu allannguutissaat. Ilisimatusarfiup malittarisassai allannguutissaallu Naalakkersuisunit akuerineqassapput.
Imm. 4. Siulersuisut rektorimik atorfinitsitsisarlutillu soraarsitsisassapput. Rektorip innersuussineratigut rektorip tullersortaanik aamma universitetip pisortaanik atorfinitsitsisassapput aamma soraarsitsisassapput.
Imm. 5. Siulersuisut angusaqarnissaq pillugu Naalakkersuisunut isumaqatigiissuteqarsinnaatitaapput.
Imm. 6. Siulersuisut Ilisimatusarfimmi atorfilittanut allanut, takuuk imm. 4 imaluunniit ilinniartunut akulerussinnaatitaanngillat.
Imm. 7. Naalakkersuisut siulersuisut tunuaqqusinnaavaat, siulersuisut inatsisinik unioqqutitsinernik iluarseeqqusinerit maleruanngippatigit, taamaalillunilu siulersuisunik nutaanik ivertitsisoqarsinnaalissalluni.

§ 10. Siulersuisunut ilaasortat ataatsimoorlutik Ilisimatusarfiup ineriartornissaanut siuarsaanermi peqataassapput Kalaallit Nunaanni nunanilu issittuni misilittagaqarnertik aqutsinermut, ilisimatusarnermut ilinniartitaanermullu kiisalu ilisimasanik ingerlatitseqqinnermut paarlaasseqatigiinnermullu ilisimasaqarnertik iluaqutigalugu.
Imm. 2. Siulersuisut sulinerat sapinngisamik annertunerpaamik ammasuussaaq.

§ 11. Siulersuisut 11-nik ilaasortaqarput, imatut inuttalerneqarlutik:
1) avataanit ilaasortat 6.
2) ilaasortat 2 Ilisimatusarfiup ilisimatuuinut aamma ilinniartitsisuinut sinniisuusut, tamatumunnga ilanngullugit Ph.d-mik ilinniartut. Ilaasortap aappaa atorfinissutaasinnaasumik bachelorissanik ilinniarnerit aallartitarissavaat.
3) ilaasortaq 1 allaffimmi illumilu atorfeqavissut aallartitarissavaat.
4) ilaasortat 2 ilinniartut aallartitarissavaat. Ilaasortap aappaa atorfinissutaasinnaasumik bachelorissanik ilinniarnerit aallartitarissavaat.
Imm. 2. Naalakkersuisut toqqartassavaat avataanit ilaasortat Ilisimatusarfiup pituttuisuunngitsumik innersuussuteqarneratigut. Ilaasortat toqqarneqartassapput inuttut piginnaasaqarnerat tunngavigalugu ukiuni 4-ni ilaasortaasussanngortillugit. Toqqaanermi pingaartinneqassapput suliamut inuttullu pisinnaasat aamma suliffinnik kiisalu ilisimatusarnikkut ilinniartitaanikkullu avatangiiserisanik inerisaanermik misilittakkat, ajornanngippat nunarsuarmut tamarmut sammisut. Toqqagaaqqittoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Imm. 1, nr. 2 – 4-mi ilaasortat taaneqartut toqqaannartumik qinersinikkut qinerseqatigiinnut 5-init ukunannga toqqarneqartassapput:
1) Qinersisussat 1. Ilisimatuut aamma bachelorinngornianik, kandidatinngornianik, masterinngornianik Ph.d.-nngornianillu ilinniartitsisut.
2) Qinersisussat 2. Atorfinissutaasinnaasumik bachelorinngornianik diplomitaarnianillu ilinniartitsinermi ilisimatuut ilinniartitsisullu.
3) Qinersisussat 3. Ilinniartut bachelorinngorniat, kandidatinngorniat aamma Ph.d.-nngorniat.
4) Qinersisussat 4. Atorfinissutaasinnaasumik bachelorinngorniarlutik ilinniartut.
5) Qinersisussat 5. Teknikkimut allaffissornermullu tunngasunik suliaqartut.
Imm. 4. Taamaallaat atorfillit piffissaq tamaat ukiup affaata nalinganik qaangerluguluunniit suliaqartut piffissarlu tamaat ilinniartut qinigaasinnaatitaapput taasisinnaatitaallutillu.
Imm. 5. Imm. 1, nr. 2 aamma 3-mi aallartitat taaneqartut sulisut sinniisuinut malittarisassat malillugit illersorneqassapput.
Imm. 6. Siulersuisut siulittaasussaminnik avataanit ilaasortat akornannit toqqaassapput. Siulersuisunut ilaasortaq ataaseq taasinermik ataatsimik naleqassaaq. Amerlaqatigiinnik taasisoqartillugu siulittaasup taasinera aalajangiisuussaaq.
Imm. 7. Siulersuisunik pilersitsineq taakkulu sulinermi malittarisassaat Ilisimatusarfiup malittarisassaani aalajangersorneqassapput.


Rektoreqarfik

§ 12. Ilisimatusarfiup ulluinnarni aqunneqarnera rektorimit isumagineqassaaq siulersuisut sinaakkusiussaat naapertorlugit. Ilisimatusarfiup pisortaasa allat rektorip tunaartarisassaliaa naapertorlugu suliassatik isumagissavaat.
Imm. 2. Rektori rektorip tullersortaanik taperserneqassaaq, taannalu rektorimut paarlattaasassaaq. Rektori aamma rektorip tullersortaa tassaapput Ilisimatusarfiup rektoreqarfia.
Imm. 3. Rektori aamma rektorip tullersortaa minnerpaamik kandidatitut ilinniarsimasuussapput Ilisimatusarfiup ilinniagassatut sammisaasa arlaanni aamma Kalaallit Nunaanni pissutsinik ilisimasaqassapput ilinniartitaanermullu pissutsinik paasisimasaqassallutik. Aammattaaq rektori ilisimatusarnermik ilinniatitaanermillu sammisaqarfinnik aqutsinermik inerisaanermillu misilittagaqassaaq.

§ 13. Rektori Ilisimatusarfiup sinniiseraa suliassanilu tamani aalajangiisuusassaaq piginnaatitaaffik siulersuisunut, ilinniagartuut siunnersuisoqatigiiffianut, institutimi pisortanut imaluunniit institutip siunnersuisoqatigiivinut piginnaatitaaneq inissinneqarsimanngikkaangat, tak. §§ 9 aamma 10, § 14, imm. 1, nr. 4 aamma 5, § 18 aamma § 19, imm. 3.
Imm. 2. Rektorip qullersaallutik pisortaasut allat atorfinitsinneqarnissaat soraarsinneqarnissaallu siulersuisunut inassuteqaatigisassavaa, takuuk § 9, imm. 4.
Imm. 3. Rektorip atorfinitsittassavai soraarsittassallugillu institutini aqutsisut, aamma immikkoortortaqarfinni aqutsisut.
Imm. 4. Rektori aningaasartuutissat missingersuutaannut naatsorsuutinullu siulersuisunut innersuusiortassaaq, naatsorsuutillu atsiortassallugit.
Imm. 5. Unioqqutitsisoqarsimatillugu ilinniartunut iliuusissanik rektori aalajangersuisassaaq, tamatumunnga ilanngullugu qanoq ilisukkut ilinniarnermit anisitsisoqartassasoq.
Imm. 6. Rektorip avataaniittunut isumaqatigiissutit Ilisimatusarfimmik pisussaaffiliisut tamaasa akuerisassavai.
Imm. 7. Rektorip immikkut ittumik pisoqartillugu ilinniagartuut siunnersuisoqatigiiffiat atorunnaarsissinnaavaa namminerlu suliassai tigullugit.


Ilinniagartuut siunnersuisoqatigiiffiat

§ 14. Ilinniagartuut siunnersuisoqatigiiffianik pilersitsisoqassaaq ukuninnga isumaginnittussanik:
1) Aningaasaliissutit agguataarnerat pillugu rektorimut oqaaseqartarlutik.
2) Pingaarutilinnik ilisimatusarnermi ilinniartitaanermilu kiisalu ilisimasanik paarlaasseqatigiittarnermi pilersaarutit pillugit rektorimut oqaaseqartarlutik.
3) Ilinniagassanik aaqqissuussinernut missingersuutit aamma ilinniakkani misileraalluni aaqqissuussinerit pillugit rektorimut oqaaseqartarlutik.
4) Ilinniagassanut paasisimasalinnik ataatsimiititaliorneq atorfiit ilisimatusarnermik ingerlatsiffiusut inuttalernissaannut tunngatillugu ilisimatusarnermi sulianik naliliisussanik aamma ph.d.-gradimik tunniussinissaq pillugu naliliisartussanik.
5) Ph.d.-gradimik tunniussinissaq.
Imm. 2. Ilinniagartuut siunnersuisoqatigiiffiat ilisimatusaatinut tunngasunut tamanut, Ilisimatusarfiup aaqqissuussaaneranut suliaanullu pingaaruteqartunut oqaaseqarsinnaatitaapput aamma pisussaaffigaat ilisimatusaatinut tunngasut rektorimit saqqummiunneqartut oqaluuserissallugit.
Imm. 3. Taasinermi naligiittoqartillugu siulittaasup taasinera aalajangiisuussaaq.

§ 15. Ilinniagartuut siunnersuisoqatigiiffiat imatut inuttalersorneqassaaq:
1) Rektori, pinngitsoorani siulittaasuussaaq.
2) Rektorip tullersortaa.
3) Ilaasortat marluk institutini aqutsisut sinniisigissavaat, takuuk § 18, imm. 3. Ilaasortap aappaa atorfinissutaasinnaasumik bachelorissanik ilinniarnerit aallartitarissavaat.
4) Ilaasortat marluk Ilisimatusarfimmi ilisimatuut aamma ilinniartitsisut aallartitarissavaat, ph.d-mik ilinniartut ilanngullugit. Ilaasortap aappaa atorfinissutaasinnaasumik bachelorissanik ilinniarnerit aallartitarissavaat.
5) Ilaasortat marluk ilinniartut aallartitarissavaat. Ilaasortap aappaa atorfinissutaasinnaasumik bachelorissanik ilinniarnerit aallartitarissavaat.
6) Ilaasortaq ataaseq allaffimmi illumilu atorfeqavissut aallartitarissavaat malinnaasutut.
Imm. 2. Imm. 1 nr. 4 - 6-imi ilaasortat taaneqartut malittarisassat § 11, imm. 3 aamma 4-mi taaneqartut naapertorlugit qinerneqartassapput

§ 16. Suliassani § 14, imm. 1, nr. 4-mi taaneqartuni, ph.d.-gradimik tunniussinermi suliassani kiisalu suliassani ilisimatusarnerinnarmut tunngasuni ilaasortat ilisimatusarnermik ingerlataqartut kisimik taasisinnaatitaapput.
Imm. 2. Ilinniagartuut siunnersuisoqatigiiffiat pillugu malittarisassat ersarinnerusut, tassunga ilaallutik qinersinermut piffissamullu qinigaaffimmut tunngasut, Ilisimatusarfiup malittarisassaasigut aalajangersarneqassapput.


Institutit

§ 17. Ilisimatusarfimmi ilisimatusarnerit aamma ilisimatusarneq tunngavigalugu ilinniarnerit institutini ingerlanneqartassapput.
Imm. 2. Institutit sapinngisamik bachelorimut kandidatimullu ilinniarnerit atorfinissutaasinnaasumillu bachelorinngorniarnerit aamma ilinniagassat imarisamikkut ilisimatusarnermikkullu ataqatigiissuteqartut ataatsimoortittassavaat.
Imm. 3. Ilinniagaq institutip avataani inissinneqarsinnaavoq, institutit arlaannaataluunniit ilisimatusarneq ilinniakkamut tunngaviusoq ingerlatinngippagu. Taama pisoqartillugu universitetimik allamik ilisimatusarnissaq ilinniakkallu akuerineqarnissaa pillugit isumaqatigiissuteqartoqartassaaq tak. § 6.

§ 18. Instituti aqunneqassaaq institutimi aqutsisumit. Institutimi aqutsisoq aqutsisuujutigaluni immikkoortortami pisortaasinnaavoq, tak. § 24.
Imm. 2. Institutimi aqutsisup institutimi atorfeqartut allat atorfinitsillugillu soraarsittassavai, immikkoortortami pisortaq kisiat pinnagu, tak. § 13, imm. 3.
Imm.3. Institutimi aqutsisoq immikkoortortamilu pisortat institutimi aqutsisoqarfiussapput. Aqutsisoqarfiup isumagissavaa, institutimi siunnersuisoqatigiit innersuussineratigut siunnerfiit rektorimit akuerineqartut aallaavigalugit, institutip ulluinnarni aqunneqarnera, tamatumunnga ilanngullugit pilersaarusiorneq aamma suliassanik agguaassineq.
Imm. 4. Institutimi aqutsisoqarfiup suleqataasut peqqusinnaavai suliassanik aalajangersimasunik isumaginnittussanngorlugit ilisimatusarnermi periutsinik kiffaanngissuseqarneq ataqqillugu.

§ 19. Institutimi aqutsisoq aqutsisuuffissaminut naapertuuttumik ilinniagartuujussaaq, ilinniagassami ilinniarsimasamini, ilinniartitsinermillu misilittagaqassalluni.

§ 20. Institutini tamani institutimi siunnersuisoqatigiit pilersinneqartassapput.
Imm. 2. Institutimi siunnersuisoqatigiit ilisimatusarnermut ilisimatusarnermillu tunngaveqarluni ilinniarnernut tamanut siunnerfiit oqaluuserisassavaat institutimi aqutsisoqarfik rektorimut ilinniagartuut siunnersuisoqatigiiffianullu innersuussuteqartinnagu.
Imm. 3. Institutimi siunnersuisoqatigiit tamanut siunnerfiit immikkoortortanilu aqutsisut innersuussuteqarnerisigut akuerisassavaat:
1) Ilinniarnissamut akuerineqarneq.
2) Angusanik nuussineq.
3) Ilinniagartuutut gradinik tunniussineq ph.d.-gradi kisiat pinnagu.
4) Pitsanngorsaanermut pitsaassutsimillu siuarsaanermut siunnersuisartoqatigiinnik pilersitsineq, tak. § 25.
Imm. 4. Institutimi siunnersuisoqatigiit rektorimut ilinniagartuullu siunnersuisoqatigiivinut innersuussuteqarfigisassavaat:
1) Institutimi ilinniarnernut ilinniagassanik aaqqissuussinerit.
2) Ilinniarnermi misileraanissat.
3) Ilinniagassanut paasisimasalinnik ataatsimiititamik pilersitsineq, ilisimatusarnermi sulianik naliliisussanik ilisimatusarnikkut atorfinnik inuttaliinissaq aamma ph.d.-gradimik tunniussinissaq siunertaralugu.
4) Institutip aningaasartuutissaanut missingersuutai.
5) Immikkoortunik taakkulu akisussaaffiinik aaqqissuussineq.
Imm. 5. Institutimi siunnersuisoqatigiit oqaaseqarsinnaatitaapput sulianut tamanut institutip aaqqissuussaaneranut sulineranullu tunngassuteqartunut aamma pisussaaffigaat oqaluuserissallugit pissutsit rektorip aamma institutit pisortaasa saqqummiussaat.
Imm. 6. Institutimi siunnersuisoqatigiit aalajangiineri amerlanerussuteqarnikkut aalajangiiffigineqartassapput. Suliani ilisimatusarnermut tunngassuteqartuni malittarisassatigut imaluunniit siunnersuisoqatigiit ulluinnarni aqutsinermut maleruagassaasigut aalajangiisoqarsinnaavoq ilaasortat ilisimatuujusut kisimik taasisinnaatitaasut.

§ 21. Institutimi siunnersuisoqatigiit imatut inuttalerneqassapput:
1) Institutimi aqutsisoq siulittaasuussaaq.
2) Immikkoortortaqarfinni pisortat.
3) Ilaasortat 2 - 3 institutimi ilisimatuut aamma ilinniartitsisut aallartitarissavaat, ph.d-mik ilinniartut ilanngullugit. Ilaasortat 2 ilisimatuutut tunuliaqutaqassapput. Instituti atorfinissutaasinnaasumik bachelorissanik ilinniartitsisarpat, ilaasortat ilaat ataaseq taakkua aallartitarissavaat.
4) Instituti allaffimmi illumilu atorfeqavissunik sulisoqarpat taakkua annerpaamik 2-nik aallartitaqassapput.
5) Ilinniartoq ataaseq institutimi ilinniarnerniit piffissaq tamaat ingerlanneqartunit, minnerpaamilli ilinniartut marluussapput.

§ 22. § 21, imm. 1, nr. 3 – 5-imi ilaasortat taaneqartut toqqaannartumik taasinikkut qinerneqassapput institutimi atorfeqartunit aamma ilinniartunit.
Imm. 2. Ukiup affaanik sivisunermilluunniit atorfeqartitat aammalu ilinniartut piffissaq tamaat ilinniartut kisimik qinerneqarsinnaatitaallutillu taasisinnaatitaapput.
Imm. 3. Qinersinermik pilersaarusiornermi ingerlatsinermilu malittarisassat Ilisimatusarfimmi malittarisassanut ilanngunneqassapput.


Immikkoortortat

§ 23. Instituti ataaseq immikkoortortanut arlalinnut aggorneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Immikkoortortaq ataaseq ilinniarnernik ilisimatusarnermik tunngavilimmik ataatsimik arlalinnilluunniit katitigaasinnaavoq aamma/imaluunniit ilisimatusarnermik ingerlatitseqqinnermilluunniit immikkut ilinniarnertaqanngitsumik ataatsimik arlalinnilluunniit katitigaasinnaalluni.

§ 24. Immikkoortortaq ulluinnarni immikkoortortami pisortamit aqunneqassaaq.
Imm. 2. Immikkoortortami pisortap suliassai tassaapput innersuussinissaq aamma siunnersuuteqarnissaq institutimi aqutsisunut institutimilu siunnersuisoqatigiinnut ukunatigut:
1) Ilinniagassanik aaqqissuussinernik siunnersuusiornerit.
2) Ilinniartitsinissanik soraarummeernissanillu pilersaarusiornerit.
3) Ilisimatusarnermi ingerlatitseqqinnermilu pilersaarusiornerit.
4) Immikkoortortap aaqqissugaaneranut siunnersuusiorneq, tamatumani ilinniarnernut aqutsisunik ilinniartunullu siunnersortinik toqqaaneq.
5) Institutip pitsanngorsaanermut pitsaassusermillu siuarsaanermut siunnersuisoqatigiinnut ilaasortassaanik toqqaanissami siunnersuusiorneq.
Imm. 3. Immikkoortortami aqutsisoq institutip aqutsisuinut institutillu siunnersuisoqatigiivinut immikkoortortap suliaanut pingaaruteqartunut aamma atorfinitsitsinerni soraarsitsinernilu inassuteqartassaaq aammalu suliani tamani immikkoortortaqarfimmut pingaaruteqartuni tusarniarneqartassalluni.


Pitsanngorsaanermi pitsaassusermillu siuarsaanermut siunnersuisoqatigiit

§ 25. Institutimi siunnersuisoqatigiit pitsanngorsaanermi pitsaassutsimillu siuarsaanermi siunnersuisoqatigiinnik pilersitsissapput. Taakkua siulersuisunut, rektoreqarfimmut, ilinniagartuut siunnersuisoqatigiiffiannut, institutimi aqutsisunut immikkoortortaqarfinnilu pisortanut isumassarsiorfissatut siunnersortitullu inissisimassapput.
Imm. 2. Pitsanngorsaanermi pitsaassusermillu siuarsaanermut siunnersuisoqatigiit ingerlaavartumik nalilersortassavaat makkunatigut iluaqutaasinnaasut:
1) Ilisimatusarneq ilisimatusarnermillu tunngaveqarluni institutimi ilinniarnerup pitsanngorsarnera.
2) Institutip inissisimanera aammalu nunat tamat ilisimatusarneranni ilinniartitsinerannilu peqataanerata pitsanngorsarnera, kiisalu institutip taamatut suleqatigiinnermi pilerinartunngorsarnera.
3) Institutip ilisimatusarnermi ilinniarnermilu inissisimanerata pitsanngorsarnera, Ilisimatusarfiup siunertaanik siuarsaanissaq anguniarlugu.
Imm. 3. Pitsanngorsaanermi pitsaassutsimillu siuarsaanermut siunnersuisoqatigiit institutip siunnersuisoqatigiivi paaseqatigalugit ataatsimiititalianik immikkut ilisimasalinnik ilinniagassap aalajangersimasup iluani imaluunniit aalajangersimasup ilinniarnerup iluani pilersitsisinnaapput. Ataatsimiititaliani taamaattuni ilaasortat pitsanngorsaanermi pitsaassutsimillu siuarsaanermut siunnersuisoqatigiinni ilaasortaasariaqanngillat.

§ 26. Pitsanngorsaanermi pitsaassutsimillu siuarsaanermut siunnersuisoqatigiit avataaneersunik paasisimasalinnik inuttaqassaaq ukiuni sisamani sulisussanik ukuussallutillu:
1) Ilaasortat 1 - 3-nik amerlassuseqartut rektorimit toqqarneqartassapput.
2) Ilaasortat 1 - 3-nik amerlassuseqartut institutimi siunnersuisoqatigiinnit toqqarneqartassapput.
3) Ilaasortaq ataaseq institutimi ilinniartunit innersuussutigineqarluni toqqarneqartassaaq.
Imm. 2. Pitsanngorsaanermi pitsaassusermillu siuarsaanermut siunnersuisoqatigiinni ataasiakkaani ilaasortat ataatsimoorlutik imatut piginnaaneqassapput § 25, imm. 2-mi taaneqartut naammassisinnaanngorlugit.
Imm. 3
. Pitsanngorsaanermi pitsaassusermillu siuarsaanermut siunnersuisoqatigiinnik pilersitsinermi malittarisassat Ilisimatusarfiup malittarisassaani sukumiinerusumik aalajangersorneqassapput.

 

Kapitali 4
Aningaasaqarneq aamma allaffissorneq

Aningaasaqarnermut tunngasut

§ 27. Ilisimatusarfimmut ukiumoortumik aningaasaliissutit suliassanut inatsitigoortunut isumaqatigiissutitigullu aalajangikkanut atugassat inatsisartut aningaasanut inatsisaatigut aalajangersorneqartassapput.
Imm. 2. Ilisimatusarfik landskarsip avataatigut tapiissutinik, kingornussassianik tunissutinillu tigusisinnaavoq. Taamaattut pissarsiat aningaasat inatsisaannit pissarsiarineqartunit immikkoortinneqassapput.
Imm. 3. Ilisimatusarfik akiliisitsinikkut isertitanik aamma tapiiffigineqarnikkut isertitaqarsinnaavoq.
Imm. 4. Ilisimatusarfiup nammineerluni tapiissutit isertitallu allat agguataartassavai. Ilisimatusarfiup aningaasartuutissanut tunngaviusut eqqortittassavai isumagisassallu suliakkiunneqartut naammassisassallugit.

§ 28. Ilisimatusarfiup Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutit, naatsorsuuserineq naatsorsuutinillu saqqummiineq pillugit malittarisassai qaqugukkulluunniit atuuttut maleruassavai.
Imm. 2. Aningaasanut inatsisikkut aningaasaliussat naatsorsuutini immikkut naatsorsuusiorneqassapput.
Imm. 3. Ukiumoortumik naatsorsuutit Namminersornerullutik Oqartussat kukkunersiuisuinit kukkunersiorneqassapput.
Imm. 4. Siulersuisut ukiut tamaasa martsip naannginnerani ukiumoortumik nalunaarusiaq ukiumoortumik naatsorsuutinik kukkunersiuisunillu oqaaseqaatinik imalik Naalakkersuisunut nassiuttassavaa. Naalakkersuisut ukiumoortumik nalunaarusiaq akuerereerlugu Inatsisartunut ilisimatitsissutitut nassiuttassavaat.


Allaffissorneq

§ 29. Ilisimatusarfiup allaffeqarfia Ilisimatusarfiup pisortaanik aqunneqassaaq rektorip ataani inissisimasumik.
Imm. 2. Ilisimatusarfiup Ilimmarfiup ingerlannera allaffissorneralu isumagissavai, isumaqatigiissuteqareernikkullu Ilimmarfimmi suliffeqarfiit allat allaffissornikkut suliassaat isumagisinnaallugit.

 

Kapitali 5
Aalajangersakkat allat

§ 30. Ilisimatusarfiup maalaarutinik aalajangiineri ilinniartut piginnaatitaanerinut tunngasut Naalakkersuisunut ingerlateqqinneqarsinnaapput.
Imm. 2. Maalaarsinnaatitaanermut killigitinneqarpoq aalajangikkap maalaaruteqartumut nalunaarutigineqarneraniit sap. ak. 4.
Imm. 3. Naalakkersuisut maalaarsinnaatitaanermut aamma maalaarutit suliarineqartarnerannut malittarisassiussapput.
Imm. 4. Ilisimatusarfiup maalaarutinik aalajangiineri ilinniartut piginnaatitaanerinut tun-ngassuteqanngitsut, tak. imm. 1, soraarummeernermi naliliinerit pillugit maalaarutit ilanngullugit allaffissornikkut oqartussanut qulliunerusunut ingerlateqqinneqarsinnaanngillat.

 

Kapitali 6
Atortuulersitsinissaq ilaallu ilanngullugit

§ 31. Inatsisartut inatsisaat atortuulissaaq 1. januar 2008.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu inatsisartut inatsisaat, inatsisartut peqqussutaat kiisalu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat makku atorunnaassapput:
1) Ilisimatusarfik pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 16, 31. oktober 1996-imeersoq.
2) Tusagassiortunngorniat ilinniartitaanerat pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 6, 30. oktober 1995-imeersoq
3) Meeqqat atuarfianni ilinniartitsisussanik ilinniartitsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 2, 2. maj 1996-imeersoq.
4) Isumaginninnermi ilinniartitsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 10, 31. oktober 1996-imeersoq.
5) Peqqissaasutut ilinniartitaaneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 7, 29. oktober 1999-imeersoq.
6) Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 7, 2. januar 1990-imeersoq Ilisimatusarfimmi ataatsimiittartunik qinersinissamut malittarisassanik, Ilisimatusarfiup rektorissaanik tullersortissaanillu qinersisarneq ilanngullugu.
Imm. 3. Inatsisartut inatsisaat aamma Inatsisartut peqqussutaat imm. 1-imi taaneqartut naapertorlugit aalajangersakkat imaluunniit atuutitaasut allat, aalajangersakkanik nutaanik taarserneqarnissamik imaluunniit atorunnaartinneqarnissamik tungaannut atuutissapput.

§ 32. Inatsisip atuuttuulernerata nalaani rektoritut aamma rektorip tullersortaatut toqqagaasimasut taamatut atorfeqarnitik tigummiinnassavaat, siulersuisunit rektoritut rektorillu tullersortaatut atorfinitsinneqartut atorfimminni sulilernissaasa tungaannut.
Imm. 2. Inatsisip atuuttuulernerata nalaani institutini pisortatut toqqagaasimasut taamatut atorfeqarnertik tigummiinnassavaat, institutini pisortassat rektorimit atorfinitsinneqartussat atorfimminni sulilernissaasa tungaannut.
Imm. 3. Inatsisip atuuttuulernerata nalaani universitetsrådimi studienævninilu ilaasortatut toqqagaasimasut taamatut inissisimaannassapput, siulersuisut institutinilu siunnersuisoqatigiit toqqarneqarnissaasa tungaannut.
Imm. 4. Suliffeqarfinni Ilisimatusarfimmut katigunneqartuni atorfeqartut maanna akissarsiatik atorfininnermilu atugassarititaasut pigiinnassavaat.

§ 33. Siulersuisut aamma ilinniagartuut siunnersuisoqatigiiffiat pilersinneqareersimassapput 1. marts 2008.
Imm. 2.Siulersuisut atuutilernissaasa tungaannut siulersuisut suliassaat Universitetsrådimit isumagineqassapput. Taamaattoq Universitetsrådip aalajangigassat Ilisimatusarfiup ingerla-tiinnarnissaanut pisariaqartut kisiisa aalajangiiffigisassavai. Suliffeqarfiit Ilisimatusarfimmut katigunneqartut pisortaat Universitetsrådimi ilaasortatut ilaalissapput.
Imm. 3. Institutini siunnersuisoqatigiit atuutilernissaasa tungaannut suliassaat studienævninit isumagineqassapput. Taamaattoq studienævnip aalajangigassat institutip ingerlatiinnarnissaanut pisariaqartut kisiisa aalajangiiffigisassavai.
Imm. 4. Institutit nutaamik iluseqarlutik atuutilernissaasa tungaannut atorfinissutaasinnaasumik bachelorinngorniarfiit aamma Inerisaaviup maannamut iluserisatik atuinnassavaat rektorimullu nalunaartarlutik




Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 19. november 2007




Hans Enoksen

/

Tommy Marø

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk