Ilinniartut ineqarfii pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 18, 1. november 2007-imeersoq

Inissianik attartortitsisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaanni nr. 2-mi, 12 maj 2005-imeersumi § 3, imm. 3 naapertorlugu inissianik attartortitsisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaanni nr. 14, 20. november 2006-imi allanngortinneqartumi aalajangersarneqarpoq:

 

Kapitali 1
Atuuffissaa

§ 1. Nalunaarut Namminersornerullutik Oqartussat ilinniartunut ineqarfiutaannik attartornermut atuuppoq.
Imm. 2. Ilinniartut ineqarfii imm. 1-imi pineqartut tassaapput inissiat Namminersornerullutik Oqartussanit ilinniagaqartunut ilinniarnerminni inissaattut atugassanngortinneqartartut.

 

Kapitali 2
Ilinniartunut inissiamik qinnuteqartarneq

§ 2. Ilinniarniarlutik qinnuteqartut, Suliffeqarnermut Inuussutissarsiutinullu Ilinniartitaanernut Pisortaqarfiup ilinniarfiisa akuerineqartut ilaannut ilinniagaqalernissamik akuerineqarsimasut, ilinniagassarlu akuerisaasoq tunngavigalugu ilinniagaqarnersiuteqarnissamik pisinnaatitaaffiliisuni ilinnialersinnaasunut, allaganngorlugu ilinniagaqartut ineqarfiisa aqutsisoqarfiannut inissamik atugassinneqarnissamik qinnuteqartoqarsinnaavoq, Namminersornerullutillu oqartussat ukiut ataasiakkaalugit ilinniartunut inissiamik atugassiisarpoq.
Imm. 2. Ilinniagaqartut inissiaataannik aqutsisoqarfiup inissianik attartortitsisarneq imatut tulleriinnilimmik ingerlatissavaa:
1) Ilinniartunut avataaneersunut ilinniarfimmut illoqarfimmi allami imaluunniit ilinniartup nammineq angerlarsimaffittut illoqarfiginngisaani nunaqarfiginngisaaniluunniit pisumut akuerineqarsimasunut, imaluunniit ilinniagaqartunut avataaneersunut inuussutissarsiutinut ilinniartitaanermi ilinniagaqalertussanut, sungiusaammillu suliffeqartussanut, Kalaallit Nunaanni illoqarfimmi allami ingerlanneqarsinnaanngitsunut, taamaattorli immikkoortut 2-anni allassimasut naapertorlugit.
2) Ilinniartunut avataaneersunut ilinniagaqartunut inissianut salliutinneqartussanut, ilinniagaqalerniartoq ilinniagariligassaminut tiguneqareersimagaangat, ilinniagaqartunullu inissiaateqartoqartillugu.
3) Ilinniartunut avataaneersunut lærlingitut ilinniagaqalernissamut isumaqatigiissumik atsiugaqarsimasunut, ilinniagaqarnissamut sungiusaammilluunniit sulinissamut ingerlatsivimmut suliffeqarfimmulluunniit isumaqatigiissuteqarsimasunut ingerlatsiviup suliffeqarfiulluunniit ilinniagaqartumut nammineerluni inissaqartitsisimanngippat, ilinniartunullu inissianik atunngitsoqarpat. Qinnuteqarneq ingerlatsivimmut suliffeqarfimmilluunniit isumagineqassaaq, lærlingitullu ilinniagaqarnissamut isumaqatigiissut, ilinniagaqalernissamik isumaqatigiissut sungiusaammilluunniit sulinissamik isumaqatigiissut ilanngunneqassalluni.
4) Ilinniartunut gymnasiami ilinniagaqarnissamut tiguneqarsimasunut, imaluunniit inuussutissarsiutitaarniarluni ilinniagaqalernissamut akuerisaasimasunut, aammalu ilinniagaqartunut sungiusaammik suliffeqarlernissamut Kalaallit Nunaanni illoqarfimmi allami akuerisaasimasunut.
5) Ilinniagaqartunut ingerlaqqiffiusumik ilinniagaqarnissamut tiguneqarsimasunut.
Imm. 3. Ilinniagaqartut ineqarfiisa allattoqarfiat immikkut illuinnartutigut, minnerunngitumillu isumaginninnikkut pissutsinik tunngaveqartumik, inissaqartitsinikkullu periarfissaqartillugu ilinniagaqartut imm. 2-mi, imm. 1-3-mi immikkoortorlu 4 naapertorlugu piffissami killilikkami ilinniagaqartunut inissiamik atugassiisinnaavoq.
Imm. 4. Ilinniagaqartoq avataaneersutut isigineqassaaq, imm. 2-mi nr. 1-3 naapertorlugit, ilinniagaqartoq minnerpaamik ilinniagaqarnerup aallartinnginnerani ukiuni marlunni ataavartumik illoqarfiup ilinniagaqarfigisassap avataani najugaqarsimaguni.
Imm. 5. Ilinniartut meeraat, aappaat inooqataalluunniit ilinniagaqarnersiutit pillugit nalunaarut naapertorlugu akiliunneqarlutik angalasinnaatitaasut inissaqartillugu ilinniartoq peqatigalugu ilinniartut ineqarfianni ineqartinneqarsinnaapput. Inooqatigiinnut sivikinnerpaamik ukiumi ataatsimi inooqatigiissimaneq uppernarsaasiunneqassaaq. Ilinniartup meerai, aappaa inooqataaluunniit nalunaaruteqaqqaarani ilagineqartut ilinniartut ineqarfianni najugaqartinneqarsinnaanngillat. Meeqqat 18-it sinnerlugit ukiullit nassarneqarsinnaatitaanngillat.
Imm. 6. Ilinniartut sulisunut inissiamik tunineqarsinnaasunik aappaqartut inooqateqartulluunniit ilinniartut ineqarfiini inissamik tunineqarsinnaatitaanngillat imaluunniit taamaattumi najugaqaannarsinnaatitaanatik.

§ 3. Ilinniagaqartunut inissiaritinneqartuni inissiamik tunniussisarnermi piumasaqaataavoq ilinniagaqartup ilinniarnerminik ingerlatsinera aammalu Kalaallit Nunaannut attaveqavissuunera, Namminersornerullutik Oqartussat ilinniagaqarnersiuteqarneq pillugu nalunaarutaat naapertorlugu.
Imm. 2. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat imm. 1-imi pineqartoq naammassineqarsimanngippat ilinniagaqarfiup inassuteqarnera tunngavigalugu ilinniagaqartup inissiamik tigumminniinnarnissaa akuerigallarsinnaavaa, qaammatit 4 angullugit sivisussuseqartumik, tamanna immikkut ittunik pissutissaqartinneqarpat, tassunga ilanngullugu assersuutigalugu ilinniagaqartoq kursusernissamut peqataaniarluni nalunaarsimappat, ilinniagaqarfigisaminulluunniit isumaqatigiissuteqarsimappat ilinniarnermut atasumik nalunaarusiornissamik, minnerpaamik ukiup ilinniarfiusup affaanik sivisussuseqartumik 30 ETC-points-itunut nallersuunneqarsinnaasumik.

 

Kapitali 3
Ilinniagaqartunut inissiaatinik aqutsineq

§ 4. Namminersornerullutik Oqartussat ilinniartunut inissiaataat naatsorsuuserinermi immikkoortunut inissinneqassapput, taamaalilluni inissiaqarfik ataatsimoortoq ataaseq, inissiaqatigiit ataatsimoortut aallaavigalugit aqukkuminartunngorlugit, taamaattoq imm. 2 naapertorlugit.
Imm. 2. Nuummi ilinniartut ineqarfii ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiannit ataatsimut allaffissornikkut aqunneqarput, Ilinniarnertuunngorniarfiulli ilinniartunut inissiaatai pinnagit. Ilinniartut ineqarfiisa sinneri ilinniartunut inissiaatit aqutsiviannit ineqarfiup aqutsisuinit toqqarneqartunit aqunneqassapput. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat tassaasinnaavoq ilinniarfimmi ilinniagaqartut atuarfigisaanni pisortat sulisulluunniit.

§ 5. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat ineqarfiup ulluinnarni ingerlanneqarnerani isumaginnittuussapput, nalunaarummi uani aalajangersakkat ineqarfiullu malittarisassai naapertorlugit.
Imm. 2. Ilinniagaqartut ineqarfiannik aqutsisut akisussaassuseqartumik ineqarfiup aqunneqarnissaa nakkutigissavaat. Ingerlatsineq allaffissornikkut pisariillisakkamik ingerlanneqassaaq, aqutsinermilu aningaasartuutit appasinnerpaaffissaminiitinneqassallutik.
Imm. 3. Allaffissornikkut aqutsinermi najugaqartut soqutigisaat pitsaanerpaamik isumagineqassapput, ineqarfiullu suliassaatai pitsaanerpaamik ingerlanneqassallutik.

§ 6. Ilinniagaqartut inissiaannik aqutsiviit tamarmik ineqarfiup malittarisassaanik aalajangersaassapput.
Imm. 2. Ilinniagaqartut inissiaannik aqutsiviup ilinniagaqartut inissiaanni ileqqurissaarnissamut malittarisassat suliarissavaat, atortussanngortinneqartussat najugaqartunut saqqummiunneqareerunik. Ileqqurissaarnissamut malittarisassat tassaasinnaapput eqqiaasarneq, ataatsimiinnissani aggertussaatitaaneq, imigassanik aalakoornartortalinnik atuineq, nipiliorneq, pulaartoqarsinnaatitaaneq allallu.

§ 7. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata missingersuusiornermi ilitsersuutit qaqugukkulluunniit atuuttut kiisalu Namminersornerullutik Oqartussanut naatsorsuuserinermut naatsorsuusiornermullu malittarisassat qaqugukkulluunniit atuuttut malissavaat.

§ 8. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata iluminni atuuttussamik utaqqisut allassimaffianik suliaqarsinnaapput, najugaqartut qanoq sivisutigisumik najugaqarsimanerat naapertorlugu inissamillu pisariaqartitsinerat naapertorlugu tulleriiaarneqartumik.

§ 9. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat akisussaavoq attartortitsinermi attartornermillu taamaatitsisarnermik isumaginninnerup nalunaarummi aalajangersarneqarsimasut naapertorlugit ingerlanneqarnerannut.

 

Kapitali 4
Najugaqartut siunnersuisoqatigiivi

§ 10. Ilinniartut ineqarfiini tamani najugaqartut siunnersuisoqatigiivinik pilersitsisoqarsinnaavoq makkunannga suliaqartussanik:
1) najugaqartut akornanni ulluinnarni suliassat aaqqissuunneqarnissaannik agguataarneqarnissaannillu suliaqartussanik,
2) ilinniartut ineqarfianni najugaqartut ulluinnarni toqqissisimasumik atugaqartinneqarnissaannik qularnaarisussanik.
3) ilinniagaqartut ineqarfiata torersuunissaanik isumaginnittunik, kiisalu
4) ineqarfiup paarineqarnerata aserfallatsaalineqarneratalu nakkutigineqarneranik isumaginnittunik.
Imm. 2. Ingerlatseriaatsip najugaqartut ilinniartut ineqarfiannik ulluinnarni ingerlatsinermut sunneeqataasinnaanerannik tunngaveqarnissaa, kiisalu najugaqartut 18-it inorlugit ukiullit inersimasumit nakkutigineqarnissaasa qularnaarneqarnissaat isumagineqassaaq.
Imm. 3. Najugaqartut siunnersuisoqatigiivi suleriaatsimut maleruagassami suliassat pillugit ersarinnerusumik allaaserinnissinnaapput.

§ 11. Najugaqartut siunnersuisoqatigiivinut ilaasortaaneq akissarsiaqaataanngilaq.
Imm. 2. Taamaattorli siunnersuisoqatigiit sulinerannut atatillugu ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat aningaasartuuteqalaarsinnaavoq soorlu allakkanik nassitsinermut, kopeerinermut aammalu allattuinermi atortussanut siunnersuisoqatigiit sulineranni atorneqartussanut, soorluttaaq ilinniagaqartunut inissiaatinik aqutsinermi ilaannakuusumik tamakkiisumilluunnit akissarsialiisoqarsinnaasoq, soorlu aserfallatsaaliinernut minnerusunut.

 

Kapitali 5
Attartornermut isumaqatigiissut, akiliuteqartarneq qularnaveeqqusiinerlu

§ 12. Inissiamik attartorneq pillugu isumaqatigiissut kalaallisut danskisullu allaganngorlugu suliarineqarsimassaaq, Ilinniartitaanermullu Pisortaqarfimmit akuerisaassalluni. Ineqarnermut akiliut attartorneq pillugu isumaqatigiissummi allassimassaaq. Ilinniartut ineqarfianni najugalik kingusinnerpaamik iserternerminut atatillugu attartorneq pillugu isumaqatigiissummik, aamma pisattat nalunaarsornerannut takussutissartalimmik atsiussaaq.
Imm. 2. Ilinniartut ineqarfianni najugalik kingusinnerpaamik attartorneq pillugu isumaqatigiissummik atsiornermut atatillugu ilinniartut ineqarfianni maleruagassanik ilinniartullu ineqarfianni torersaarnissamut malittarisassanik tunineqassaaq.
Imm. 3. Attartorneq pillugu isumaqatigiissummi aalajangersakkat ilinniartut ineqarfianni najugaqartumut annerusunik pisussaaffiliisut nalunaarummiluunniit taaneqartunit ikinnerusunik pisinnaatitaaffeqartitsisut isumaqatigiissummi erseqqissaatigineqassapput.

§ 13. Attartornermut isumaqatigiissuteqarnermi ilinniagaqartut inissiaanni ineqartussap ineqarnermut siumut akiliutissaq qaammammi ataatsimi attartornermut akiliutip nalinga najugaqartup ineqarfigisaminit nuunnissaani pisussaaffigisinnaassaanut sillimmatitut akilertassavaa.

§ 14. Ineqarnermut akiliut aningaasanut inatsimmi aalajangersarneqartarpoq.

§ 15. Ilinniagaqartunut inissiami najugaqartup najugaqarnermut isumaqatigiissummi piffissaliussaasoq naapertorlugu akiliutissani akilertassavaa, taamaattoq imm. 4 naapertorlugu.
Imm. 2. Akiliuteqarnissaq kingusinnerpaamik akiliiffissarititaasumiit ulluinnaat 3 qaangiunneranni isumagineqassaaq. Ulloq taanna arfininngorneruppat imaluunniit inuiattut ullorsiortarfiuppat, ulloq akiliiffissaq kingulleq tassaassaaq ulluinnaq siulleq.
Imm. 3. Ilinniartut ineqarfianni najugalik piffissami attartorneq pillugu isumaqatigiissummi aalajangersarneqartumi attartornermut akiliissaaq, taamaattorli imm. 4 takuuk. Akiliiffissamik innersuussisoqarsimanngippat ineqarnermut akiliutissaq Ilinniagaqartut ineqarfiisa allaffeqarfianni akilerneqassaaq. Aningaaserivimmi allakkerivimmiluunniit akiliineq akiliiffissami akiliinertut isigineqassaaq.
Imm. 4. Ilinniagaqartut ineqarfianni najugaqartoq ilinniagaqarnersiuteqartuuppat, Ilinniagaqartut ineqarfiisa allaffeqarfiata ineqarnermut akiliutissaq ilinniargaqarnersiutissiassanit ilanngaatigisinnaavaa, ilinniagaqarnersiuteqarneq pillugu peqqussummi § 24 naapertorlugu.

§ 16. §§-it 12,13, aamma 15 saneqqunneqarsinnaanngillat ilinniagaqartut ineqarfianni najugaqartumut ajoqutaasumik.

 

Kapitali 6
Aserfallatsaaliineq iluarsaanerlu

§ 17. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata ilinniartut ineqarfiini inissiaq attartornerup aallartiffissaatut isumaqatigiissutaasumit ilinniartut ineqarfianni najugaqartumut pitsaasumik illersorneqarsinnaasumillu isumagineqarsimasoq atugassanngortissavaat. Illersorneqarsinnaasumik isumagineqarsimasoq isumaqarpoq ilinniartumut inissiaq peqqinnissamut uloriarnartuussanngitsoq, soorluli aamma assersuutigalugu natsermi putoqassanani. Ilinniartulli ineqarfianni najugaqartup nuunnerminut atatillugu ilinniartut ineqarfianni allaffissornikkut aqutsisut immikkut aserfallatsaaliinermik assersuutigalugu nutaamik qalipaasoqarsimanissaanik piumasaqarsinnaanngilaq.
Imm. 2. Ilinniartumut inissiaq iserterfigineqarnermini:
1) nalinginnaasumik aserfallatsaalineqarsimassaaq, imatut paasillugu qilaaq iikkallu qalipanneqarsimassasut, natserlu qisuusoq lakkerneqarsimalluni, kiisalu
2) uumasuaraqassanani, igalaat ilivitsuussallutik, skaviit matui, matut, parnaarsartut, teknikikkullu atortorissaarutit ajoquteqassanatik.
Imm. 3.
Ilinniagaqartut ineqarfianni najugaqartussaq iserternerminut atasumik minnerpaamik ilinniartut ineqarfiannut matuersaatinik 2-nik tunineqassaaq.
Imm. 4. Ilinniartut ineqarfiat najugarineqartussaq attartulernerup aallartinnerani amigaateqarpat ilinniartut ineqarfianni najugaqartup amigaatigineqartunik pisinnaatitaanini annaajumanagu kingusinnerpaamik attartulernermit ullut 14-nit qaangiuppata ilinniartut allaffeqarfiannut nalunaassaaq pineqartut piumallugit. Amigaatilli nalinginnaasumik misissuinermi takuneqarsinnaasimanngippata imaluunniit attartortitsisoq peqquserlussimappat tamanna atuutissanngilaq.
Imm. 5. Ilinniagaqartut ineqarfianni allaffissornikkut aqutsisut ineqartoq amigaataasunik isumaginnittussanngortissinnaanngilaat, ineqartup aqutsisunut kingusinnerpaamik iserternermiit ullut 14-it qaangiunneranni uparuareersimasai.

§ 18. Ilinniartut ineqarfianni sumiiffiit ataatsimoorussat isumannaatsumik aserfallatsaaliorneqarnissaat ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata isumagissallugu pisussaaffigaat.
Imm. 2. Avammut kuuffinnut, kiassarnermut, innaallagissamut, gassimut imermullu teknikikkut atortulersuutit tamarmik pitsaasuutinneqassapput atorsinnaasuutinneqassallutillu. Taamatuttaaq innaallagissamut ikkuffiit, matserfiit, kiassaatit, ruujorit, sikaaviit aalaakkaasut, illup iluani atortut il.il. aserfallatsaalissallugit ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata pisussaaffigai. Nungullarnikut pisoqalisullu ima akulikitsigisumik ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiannit isumagineqartassapput ilinniartut tassanilu najugaqartut eqqarsaatigalugit pisariaqartitsinerit malillugit.

§ 19. Piffissami attartorfiusumi ilinniartut ineqarfianni najugallip attartukkami qilaat qalipallugit qaqorsarnissaat, iikkat qalipannissaat aamma/imaluunniit tapiitilersornissaat kiisalu natit lakkernissaat akisussaaffigaa. Taamatuttaaq piffissami attartorfiusumi ilinniartut ineqarfianni najugallip matuersaaserfiit matuersaatillu pisariaqartinneqarpat aserfallatsaalillugillu nutartertassavai.

§ 20. Ilinniartut ineqarfianni najugarisaq iserternermi eqqiarneqarsimanngippat attartornerullu nalaani pitsaasuunanilu isumannaatsuunngippat § 17, imm. 1 aamma imm. 2 naapertorlugit, tamannalu ilinniartut ineqarfianni najugaqartup ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiannut ilisimatitsissutiginnereernerani taakku pisariaqanngitsumik kinguarsaanatik naammaginartumik amigaataasunik iluarsiinngippata ilinniartut ineqarfianni najugalik attartornermi akiliutiminik naapertuuttumik appaavigineqarnissaminik piumasaqarsinnaavoq, amigaataasut ajoqutaasulluunniit iluarsineqarnissaasa tungaannut, taamaattorli § 17, imm. 4 takuuk.

§ 21 . Ajoqutit iluarsineqarnissaat kinguartinneqarsinnaanngitsut ilinniartut inissiaanni ineqartup ingerlaannartumik ilinniagaqartut ineqarfianni allaffissornikkut aqutsisunut nalunaarutigissavai. Ajoqutit allat ineqartup kinguarsarnagit aamma nalunaarutigisassavai.
Imm. 2. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup pissutissaqavinngikkuni ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata inissiamik misussuiniarpata itigartissinnaanngilai, taakkua:
1) inatsisinik unioqqutitsilluni atuisoqarnersoq
2) aserfallatsaaliinerup qanoq issusianik paasiniaallutik,
3) iluarsaassisoqassatillugu imaluunniit
4) allanut attartortitsisoqassatillugu inissiamik misissuiniarpata inissiamut isernissaannik itigartissinnaanngilai.
Imm. 3. Nakkutilliilluni misissuinermi paasineqarpat paarinerluisoqarsimasoq, ilinniartut ineqarfianni najugaqartup kinguarsaanertaqanngitsumik iluarsagassat iluarsassavai, ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata tamanna piumasarippassuk.
Imm. 4. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat sapaatit akunnerinik 2-nik siumut ilisimatitsereernermigut ilinniartut ineqarfianni najugarineqartumi suliassanik aallartitsisinnaavoq, suliat ingerlanneqarnissaat najugaqartumut annertuumik akornutaassanngippat. Sulianik allanik aallartitsisoqartinnagu najugaqartoq sapaatit akunnerinik 4-nik siumut ilisimatinneqareertussaavoq. Taamaattorli ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata tamatigut suliassanik kinguartinneqarsinnaanngitsunik siumut ilisimatitseqqaarani iluarsaassisinnaavoq.
Imm. 5. Suliat suugaluartulluunniit ilinniartut ineqarfianni allaffissornikkut aqutsisunit aallartinneqartut unitsinneqaratik najugaqartumullu sapinngisamik annertunerpaamik mianerinnilluni suliarineqartassapput. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat ingerlaannartumik suliat malitsigisaannik iluarsaassisassapput.

§ 22. §§-it 17 aamma 18 sanioqqunneqarsinnaanngillat ilinniagaqartut ineqarfianni najugaqartumut ajoqutaasumik.

 

Kapitali 7
Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup ilinniartut ineqarfianni najukkaminik atuinera

§ 23. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup kiisalu inuit attartortumit attartorneqartumut isersinnaatitaasut illumi torersaarnissamut maleruagassat ilinniartut ineqarfiannik allaffissornikkut aqutsisunit aalajangersarneqartut ilinniartut ineqarfiannut atuuttut maleruassavaat, § 6 imm. 2 naapertorlugu.

§ 24. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup ilinniartut ineqarfianni najugarisaq isumannaatsumik paarissavaa, ajoqusikkanullu ilinniartut ineqarfianni najugaqartup nammineq, taassuma inoqutaasa, allalluunniit ilinniartut ineqarfianni najugaqartup isersinnaatitaasa pilersitaannut ajoqusersimasaannullu taarsiinissamut ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq akisussaavoq.

§ 25. Nalaatsornikkut ilinniartut ineqarfianni ajutoornerup kingunerisaanik ajoqusiisoqarpat, ilinniartut ineqarfianni allaffissornikkut aqutsisunit eqqiluitsuutinneqartussami isumannaatsuutinneqartussamilu, ingerlaannaq ilinniartut ineqarfianni najugaqartup ilinniartut ineqarfisa allaffeqarfiat nalunaarfigissavaa.

§ 26. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat akuersitseqqaarnagu ilinniartut ineqarfianni najukkani isumaqatigiissutaasumit allaasumik atussanngilaa, tassunga ilanngullugu:
1) ilinniartut ineqarfianni inisimasoqartoqarsinnaanngilaq, imaluunniit
2) ilinniartut ineqarfianni najugaqartup ilinniartut ineqarfianni najukkani allanut atukkiutissanngilaa.

§ 27. Ilinniagaqartut ineqarfianni najugaqartoq:
1) Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat akuersiseqqaartinnagu ilinniartut ineqarfianni najukkamini allanngortitsisinnaanngilaq §§ 28-aamma 29-mi taaneqartunit allaanerusunik inissiinanilu pequsersuisinnaanani.
2) Uumasuuteqaqqusaanngilaq.
3) Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat akuersiteqqaarnagu ilinniagaqartunut inissiami aallaasinik eqqussisoqaqqusaanngilaq. Akuerisaasumik aallaasit nassarneqarsimasut ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfianni skaavimmi parnaarsartumi uninngatinneqassapput.

§ 28. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq ilinniartut ineqarfianni allaffissornikkut aqutsisunut allakkatigut isumaqatigiissuteqareerluni assersuutigalugu telefonimik, internet-imut attaveqaammik il.il. ilinniartut ineqarfianni najukkamini nammineq akilerlugu immikkut ikkussuititsisinnaavoq, taamaattoq immikkoortoq 2 naapertorlugu.
Imm. 2. Ilinniagaqartut ineqarfianni najugartup imm. 1 naapertorlugu pisinnaatitaaffia atuutinngilaq, ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata uppernarsarpagu iliniartunut inissiami innaallagissamut atortorissaarutit naammanngitsut atortorissaarusersuinissamut, imaluunniit atortorissaarusersuineq najukkamut najugaqartunulluunniit ajoqutaassasoq.

§ 29. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq immikkut imaluunniit ataatsimoorussamik ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata innersuussinerisigut radiup TV-llu aallakaatitaannik tigooqqaanissamut radiomut fjernsynimulluunniit antenniliisinnaatitaavoq, taamaattorli imm. 2 takuuk.
Imm. 2. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup imm. 1 naapertorlugu pisinnaatitaaffia atuutinngilaq ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata uppernarsarsimappagu ikkussuineq najugaqartunut ajoqutaassasoq. Pisinnaatitaaffik aammattaaq atuutinngilaq najugaqartoq programminut kissaatigisaminut takunnissinnaappat, ilinniartunut ineqarfimmi ataatsimoorussamik TV-iikkut attaveqaataasut aqqutigalugit, imaluunniit ilinniartunut ineqarfimmi ataatsimoorussamik antennit periarfissaasut allat aqqutigalugit.

§ 30. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat siumut allakkatigut akuersissuteqarteqqaarlugut inunnik isumaginninnermi inatsisini aalajangersakkat malillugit iluaqusersuutinik, assersuutigalugu kalerrittaatinik, majorallattarfimmik, uffarfimmik igaffimmilluunniit allanngortiterinikkut immikkulluunniit ilusilersuinikkut ikkussuisinnaatitaavoq. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat ilinniartut ineqarfianni najugaqartup attartukkaminik qimatsinermini inissiap pissusiatut pilerseqqinnissaa aamma kommunalbestyrelsip najukkap pissusaatut pilersitseqqinnermut aningaasartuutit akilerneqarnissaannut qularnaveeqqusiinissaa piumasaqaatigisinnaavaa.

§ 31. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq ajoqusikkanut ikkussukkamineersunut taarsiinissamut akisussaavoq.

§ 32 . Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup najukkani qimassinnaanngilaa § 41, imm. 1, nr. 4 naapertorlugu ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat isumaqatigiissuteqarfigeqqaartinnagu.
Imm. 2. Imm. 1-imi aalajangersakkamik malinninnginnermi ilinniartut ineqarfianni najugaqartup ineqarnermut akiliutit akiligassarai attartorneq pillugu isumaqatigiissutip eqqortumik ilimasaarinikkut atorunnaarsinneqarnissaata tungaanut, tak. § 36.

 

Kapitali 8
Atuisinnaatitaanerup allanut tunniunneqarnera

§ 33. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat pisariaqartutut isigineqarpat ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq inissiamut allamut innersuussinnaavaa, assersuutigalugu aserfallatsaaliilluni suliani annertuunik ingerlatsisoqartillugu, pitsanngorsaataasunilluunniit suliaqartoqartillugu, imaluunniit ilinniagaqartunut inissiami inoqutigiit ilaasa nuunnerat pisimappat.

§ 34. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup najukkami allamut attartortissinnaanera pisinnaatitaaffiginngillaa.
Imm. 2. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat akuersitissimanagu najukkaminik najugaqartoq alla paarlaasseqatigisinnaanngilaa.
Imm. 3. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq illoqarfiup ilinniarfigisap avataani sungiusaammik suliartortussaq imaluunniit atuarallartussaq peqannginnerminni ilinniartut ineqarfiini inigisaminnik atugassanngortitsinissamut pisussaaffeqarpoq, peqannginnissaq sivikinnerpaamik qaammatinik marlunnik sivisussuseqarpat. Ilinniartut ineqarfianni ajugaqartoq inigisaminik ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiannut atugassanngortitsisoq peqannginnermini inigisamut akiliuteqassanngilaq.

§ 35. Ilinniartut ineqarfianni najugaq ilinniartut ineqarfianni najugaqartup aappaanut inooqataanulluunniit imaaliallaannaq tunniunneqarsinnaanngilaq.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu atuisinnaatitaanerup allanut tunniunneqarnera taamaallaat ilinniartut ineqarfiisa allaffiannut ilinniartut ineqarfianni inissamik tunineqarnissamik qinnuteqaqqinnikkut pisinnaavoq.

 

Kapitali 9
Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup taamaatitsinera

§ 36. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup attartornini atorunnaarsissinnaavaa sivikinnerpaamik qaammat ataaseq sioqqullugu qaammatip naanissaanut allakkatigut ilimasaarereernermigut, attartorneq pillugu isumaqatigiissummi sivikinnerusumik piffissaliussilluni ilimasaarisoqarnissaanik allassimasoqanngippat.
Imm. 2. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup attartornermut akiliutissat sinneri akilissavai ilinniartut ineqarfianni najugaqartup najukkani piffissaq isumaqatigiissutaasoq sioqqullugu qimappagu. Ilimasaarinissamut piffissaliussap qaangiutinnginnerani ilinniartut ineqarfianni najugaqartup najukkani qimappagu ilinniartut ineqarfianni najugarisap piaarnerpaamik attartorneqaqqilernissaa ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata sulissutigissavaa. Allamut attartortitsinermi ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata isertitat isertitassaraluiluunniit ilinniartut ineqarfianni najugaqartumut piumasaqaatigisaannit ilanngaatigineqassapput.

§ 37. Ilinniartut ineqarfianni najugaq § 20-mi taaneqartutut amigaateqarpat ilinniartullu ineqarfianni allaffeqarfiup tamanna piffissap sivisuallaanngitsup ingerlanerani ingerlaannaq iluarsinngippagu iluarsineqarsinnaanngippalluunniit ilinniartut ineqarfianni najugaqartup attartorneq pillugu isumaqatigiissut allakkatigut taamaatitissinnaavaa, amigaat annertuutut isigineqartariaqarpat, ilinniartulluunniit ineqarfiannik allaffissornikkut aqutsisut peqquserlussimappata. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup attartornerminik taamatitsinnginnerani amigaat iluarsineqarpat ilinniartut ineqarfianni najugaqartup kingusinnerusukkut amigaat attartorunnaarnissaminut patsisigisinnaanngilaa.


Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata taamaatitsinera

§ 38. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata ilinniartut ineqarfiini najugaqartup attartornera unitsissava,ilinniagaq naammassineqarpat unitsinneqarpalluunniit, taamaattorli imm. 3 takuuk. § 3 naapertorlugu ilinniakkamik ingerlatsinnginneq tamatumunnga atatillugu ilinniakkamik unitsitsinertut isigineqarpoq, taamatullu aamma atuanngiffeqarallarnikkut, aamma erninermut atatillugu atuanngiffeqarnikkut unitsitsigallarneq, ilinniakkamik unititsinertut isigineqarluni, taamaalillunilu ilinniartut ineqarfianni najugaqarsinnaatitaaneq aamma pisuni taakkunani taamatissalluni, takuuk imm. 2.
Imm. 2. Ilinniakkap, atuarnerulluunniit naammassineqarnerani, imaluunniit ilinniakkamik unititsinermi ilinniartut ineqarfianni najugaq ilinniarnerup taamaatinneraniit unitsinneqarneraniilluunniit kingusinnerpaamik ulluinnaat 10 qaangiunneranni qimanneqarsimassaaq, taamaattorli imm. 3 takuuk.
Imm. 3. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq ilinniarnerminit anisitaappat anisitaaninilu pillugu allaffissornikkut oqartussaasunut allanut naammagittaalliorpat, ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq anisitsineq pillugu inaarutaasumik aalajangiisoqarnissaata tungaanut najugaqaannarsinnaatitaavoq.

§ 39. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq attartortuuneranit taamaatitsisissinnaavaa aatsaat taassuma:
1) Ilinniartut ineqarfianni najukkani isumannaatsumik pisimanngippagu, tak. § 24.
2) § 26-mi aamma § 27-mi aalajangersakkat unioqquterujussuarsimappagit.
3) Naak ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfianniit aallakkatigut mianersoqqussutinik marlunnik tunineqaraluarluni, pissuserisassanik taakkununnga ilanngullugit § 23 naapertorlugu torersaarnissamut malittarisassanik malinninngippat, imaluunniit pissusilersornera najugaqartunut allanut akornutaappat, pissutsilli ima ajortiginngippata, assersuutigalugu nakuusertoqarluni aserorterisoqarluniluunniit attartortitsisup attartornermik isumaqatigiissummik atorunnaarsitsinnaanani.

§ 40. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata § 39 naapertorlugu attartorunnaarsitsinera allakkatigut pissaaq, taakkulu imm. 2 malillugu ilinniartut ineqarfianni najugaqartup akerliusinnaatitaanera pillugu paasissutissartaqassallutik.
Imm. 2. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup attartorunnaarsitsineq akueriumanngikkuniuk attartorunnaarsitsinissaq pillugu nalunaarutip tiguneranit sapaatit akunneri marluk qaangiutsinnagit tamanna pillugu maalaaruteqassaaq. Maalaarut aalajangiinermik atorunnaarsitsigallassaaq.

§ 41. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata attartorneq pillugu isumaqatigiissut atorunnaarsissinnaavaa imatut pisoqartillugu:
1) Ineqarnermut akiliinngitsoornermi, takuuk § 15, imm. 1.
2) Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup najukkani paarinerluppagu, takuuk § 24.
3) Ilinniartut ineqarfianni najugaq isumaqatigiissutaasumit allamut atorneqarpat, takuuk § 26.
4) Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat isumaqatigiissute qarfigeqqaarnagu najukkani qimappagu, takuuk § 32.
5) Ilinniartut ineqarfianni najukkami akuerineqanngitsumik aallaasinik toqqortaqartoqarpat, takuuk § 27, imm. 3.
6) Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfianneersut najukkamut isernissaat akerlerippagu, § 21, imm. 1. naapertorlugu pisinnaatitaaffigisatik.
7) Torersaarnissamut malittarisassat unioqqutinneqarpata, takuuk § 23.
8) Atortut pequtilluunniit attartorneq pillugu isumaqatigiissummut atatillugu ilinniartut ineqarfianni najugaqartumut atugassanngortinneqartut paarinerlunneqarpata. Tamanna aamma atortunut pequtinullu ilinniartut ineqarfiata ataatsimut inini katersuuttarfiutaanut atuuppoq.
Imm. 2. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata attartorneq pillugu isumaqatigiissut taamaallaat atorunnaarsissinnaavaa paarsinerlunneq annertuppat. Inigisamut akiliutissamik akiliisimannginneq annertuujuvoq. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata attartornermik atorunnaarsitsinnginnerminni ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq pissutsinik aaqqeeqqullugu allakkatigut peqqoreersimanngikkuniuk attartorneq atorunnaarsisinnaanngilaat. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata attartorneq pillugu isumaqatigiissummik atorunnaarsitsinnginneranni pissutsit imm. 1-imi nr. 1-6-imi taaneqartut aaqqinneqarsimappata taakku tunngaviginiarsinnaanngilai, attartornermut isumaqatigiissummik atorunnaarsitsinnginnermi.

§ 42. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata attartortitsineq erngerluni atuutilersussamik atorunnaarsissinnaavaa, ilinniartut ineqarfianni najugaqartup inissiamut, ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiannut, taakku sulisorisaannut, ilinniartut ineqarfianni najugaqartunut allanut, ilinniartut ineqarfianniissinnaatitaasunullu annertuumik ajoqutaasumik pissusilersorpat, taamatuttaaq:
1) Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq inunnut pineqartunut nakuuserpat imaluunniit persuttaanissamik siorasaarippat.
2) Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup pissusilersornera inissiamut imaluunniit inunnut pineqartunut ulorianartorsiortitsisinnaappat, matumani ilanngullugit sakkunik atuisimappat imaluunniit ilinniartut ineqarfianni najukkami atortunik ulorianartunik uninngatitaqarpat.
3) Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq ilinniartut ineqarfianni akuutissanik ikiaroornartortalinnik pigisaqartoq atuisorluunniit paasineqarpat, nakorsaatitukkat eqqaassanngikkaanni.
Imm. 2. Attartortitsineq atorunnaarsinneqarsinnaavoq, tamatumani pissusilersornerit imm. 1-imi taaneqartut attartortup inoqutaanit allanilluunnit attartortup attartukkamut isersinnaatitaanit piliarineqarsimappata.

§ 43. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata attartornermi isumaqatigiissut atorunnaarsippagu, taava najugaqartoq ingerlaannartumik inigisaminit attartukkamit anissaaq, aammalu ineqarnermut allanullu attartornermut atasumik akiligassaminik nalinginnaasumik piffissarititaasut naapertorlugit isumaqatigiissummik atorunnaarsitsisoqarneratut akiliisussaatitaassaaq. Ilinniagaqartut ineqarfianni najugaqartup paarsinerlussimanermigut ajoqusikkani annaasallu tamaasa taarsissavai, aamma nuutsitaanerminut atasumik aningaasartuutit.
Imm. 2. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata isumagissavaa ineqarfiup attartorteqqinneqarnissaa. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata piffissami pineqartumi attartortitsisimagaluarunik isertitarisinnaasaat najugaqarsimasumut piumasaqaataasuni imm. 1.-mi pineqartumit ilanngaatigineqassaaq.

§ 44. §§-ini 38-miit 43-mut malittarisassat ima sanioqqunneqassanngillat ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata §§ 38-43-mi taaneqartunit allaanerusunik pissuteqarlutik attartorneq pillugu isumaqatigiissummik atorunnaarsitsisinnaassallutik, imaluunniit taakku ilinniartut ineqarfianni najugaqartumut § 38, imm. 2, aamma § 43-mi aalajangersakkanit annertunerusunik kinguneqartussaassanatik.

§ 45. §§-fit 38-miit 43-mut naapertorlugit attartorneq pillugu isumaqatigiissummik taamaatitsinermut atorunnaarsitsinermulluunniit atatillugu ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata ilinniartut ineqarfianni najugaqartup inissaqarteqqinissaa pisussaafiginngilaa.
Imm. 2. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata §§ 38-43 naapertorlugit attartorneq pillugu isumaqatigiissummik atorunnaarsitsinermut taamatitsinermulluunniit atatillugu ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq paarsinerluttoq ilinniartut ineqarfianni najugaqaqqinnissaanut mattussinnaavaat. Taamaattoqartillugu mattussineq ilinniartut ineqarfianni najugaqartup piffissamit ilinniartut ineqarfiannik allaffissornikkut aqutsisunik aaqqiagiinngissutiminik qaangiineraniit qaammatit 3 sinnernagit sivisussuseqassaaq.

 

Kapitali 10
Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup inigisaq qimallugu nuunnera

§ 46. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup aninermini ilinniartut ineqarfianni najugaq iserternermisut iluseqartillugu tunniutissavaa.
Imm. 2. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartup ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat akuersitereerlugu iikkat, qilaat, atortut pequtillu ilinniartut ineqarfianni qalipaatinit aalajangersimasumik atorneqartunit allaanerusumik qalipassimappagit qalipaatit aalajangersimasumik atorneqartut atorlugit qalipaasoqaqqissaaq.
Imm. 3. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq nammineq qalipaaqqikkumappat, qaqorsaalluni qalipaajumappat tsapiitilersuiumappalluunniit tamanna assassornermik ilinniagaqarsimasutut illersorneqarsinnaasumik pitsaassuseqartillugu suliarineqassaaq. Ilinniartut ineqarfianni najukkap qimanneqarnissaa imaluunnit atorunnaarsitsinissaq naapertorlugu inissiap qimanneqarnissaa inissiap takuniarneqarnissaa sioqqullugu suliaq naammassereersimassaaq, tak. § 47.
Imm. 4. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata nuunnermut atasumik attartortup qularnaveeqqusiissutaa attartornermi isumaqatigiissut naapertorlugu attartortup pisussaaffigisaanik suliaqarnermut assersuutigalugu qalipaanermut, iluarsaanermut eqqiaanermulluunnit atorsinnaavai.

§ 47. Ilinniartut ineqarfianni najugaq qimanneqartussanngorpat ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata ilinniartullu ineqarfianni najugaqartup najukkamik misissuisoqarnissaa isumaqatigiissutigissavaat. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq ilaqarluni misissuinermut peqataanissamut pisinnaatitaavoq. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq aamma ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat immikkut ilisimasalimmik peqataasoqarnissaanik piumasaqarsinnaapput. Immikkut ilisimassalimmut aningaasartuutaasinnaasut misissuinermut atatillugu immikkut ilisimasalimmit ikiorneqarnissamik kissaateqartumit akilerneqassapput.
Imm. 2. Misissuinissaq pillugu isumaqatigiissuteqarnermut atatillugu ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata ilinniartut ineqarfianni najukkap misissorneqarnerani peqataannginnerup kingunerisinnaasai ilinniartut ineqarfianni najugaqartumut allakkatigut nalunaarutigissavaat, § 48 naapertorlugu.
Imm. 3. Misissuinermi ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfia misissuisimanermut nalunaarusiussaaq, tassanilu amigaataasinnaasut paarinerlutallu ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata isumaa malillugu ilinniartut ineqarfianni najugaqartup akisussaaffigisassai allassimassapput. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq taakkununnga isumaqataanngippat, tamanna ilinniartut ineqarfianni najugaqartup isumai taallugit nalunaarusiami allanneqassapput. Nalunaarusiaq misissuinermut atatillugu susassaqartunit illuatungeriinnit atsiorneqassaaq. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq taannaluunniit sinnerlugu takkuttoq misissuinermut nalunaarusiap assinganik tunineqassaaq. Tamatuma kingorna pissutissaqanngitsumik kinguarsaanertaqanngitsumik suliassat ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata isumaa malillugu ilinniartut ineqarfianni najugaqartumit akilerneqartussat qanoq akeqarnissaanik missingersuut allakkatigut ilinniartut ineqarfianni najugaqartumut nassiutissavaat.Taamaakkaluartorli ilinniartut ineqarfianni najugaqartup suliassat amigaataasut nammineerluni suliarisinnaavaai, tamanna pitsanngorsaaneq pissappat ilinniartut ineqarfianni najugaqartup najugarisaminiit nuunnginnerani, nuunnginnermilu ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfia nalileeqqinnissamik isumaqatigiissuteqarfigisimaguniuk.
Imm. 4. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata paarsinerluttoqarsimanera aserorterisoqarsimaneraluunniit tunngaviginiarunigit ininut qimanneqartunut tungatillugu, tamanna ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata immikkut uppernarsassavaa, assersuutigalugu assilisat, videoliat uppernarsaasulluunniit atorlugit. Uppernarsaaneq inunnit ataatsimit amerlanerusunit peqataaffigineqassaaq.

§ 48. Ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq taassumaluunniit piginnaatitaa misissuinermut takkutinngippat, ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat pisinnaatitaavoq nalunaarusiaq tunngavigissallugu attartortullu qularnaveeqqusiissutaasa nalinginnaasumik iluarsaassinermut aningaasartuutissanut, takuuk §§ 46, matussutigineqarnissannut aamma attartornermik isumaqatigiissut naapertorlugu ilinniartut ineqarfianni najugaqartup pisussaaffiinut matussutigineqarnissannut atussallugit.
Imm. 2. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata amigaatit misissuinerup nalaani pissusissaatut malugineqarsinnaasimagaluit piumasaqaatigisinnaanngilaat, tamatumani ilinniartut ineqarfianni najugaqartoq peqquserlulluni iliuuseqarsimanngippat.
Imm. 3. Ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat inissiami qimanneqartumi paarsinerluttoqarsimaneranik aserorterisoqarsimaneranilluunniit uparuaasimappat, pissutsit annertussusiilu immikkoortillugit uppernarsaaserneqassapput, assersuutigalugu assilisanik, videolianik uppernarsaasinnaasunilluunniit. Uppernarsaasiineq inuup ataasiinnanngitsup peqataaneratigut pissaaq.

§ 49. Ilinniagaqartut ineqarfianni najugaqartup kingusinnerpaamik nuunnginnermini ullut arfineq pingasut sioqqullugit ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiat allaganngorlugu nalunaarfigissavaa saaffiginnissutit adresse-mut sumut ingerlatinneqartassanersut.

 

Kapitali 11
Maalaarutit

§ 50. Aalajangernerit §§-it 39, 41, 42, 45, imm. 2 aamma 48, imm. 1, kiisalu ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiata aalajangerneri paarsinerlussimanermut aserorterisimanermulluunniit tunngasut § 47, imm. 3 aamma § 48 imm. 3, aalajangertoqarneraaniit sap. ak. sisamat qaangiutinnagit allaganngorlugit Suliffeqarnermut Inuussutissarsiutinullu Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmut maalaarutigineqarsinnaapput.
Imm. 2. Maalaarutit § 39 naapertorlugu aalajangernermik atorunnaarsitsisapput. Maalaarutit § 41 naapertorlugu aalajangernermik atorunnaarsitsisapput, ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiannit nalilerneqanngippat, ineqartup ilinniartunut inissiami najugaqaannarnissaa najukkamut, ilinniartut ineqarfiisa allaffeqarfiannut, tassani sulisuusunut, najugaqartunut allanut, allanulluunnit inissiami susassaqartunut annertuumik persaqusersuutaassasoq, § 42 naapertorlugu.

 

Kapitali 12
Atuutilersitsineq

§ 51. Nalunaarut manna 1. december 2007 atuutilerpoq.
Imm. 2. Tassungalu atatillugu atorunnaarsinneqarpoq Kulturimut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup kaajallaasitaa nr. 1/2000 ilinniartut inissiaanni Nuummi najugaqartussanik innersuussisarnermut ataatsimiititaliaq.




Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 1. november 2007




Siverth K. Heilmann

/

Isak Nielsen Kleist

Ujaasineq
Sammisamut ujaarliineq

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Ilisimatitsissut

Luk